Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mitä tarkoittaa sana "repulls" rippikirjassa
Hei !
Erään sotilaaksi nimetyn kaverin rippikirjassa on jokaisen vuoden kohdalla, kun häntä on sotilaaksi tituleerattu, ripittäytymissarakkeessa otsikon sana. Sana toistuu kaikissa rippikirjoissa kun hän muuttaa talosta toiseen soti-laan tittelillä. Muita merkintöjä esim. ripilläkäynnistä ei ole.Sanakirjat eivät tunne sanaa. Hän näyttäisi olleen sotilaana 10 vuotta ennenkuin menee naimisiin ja aloittaa torpparin uran.
Tiedosta kiitollinen
Uslin
Suku Forumilla oli taannoin keskustelu, josta sain tietää "repulls" -merkinnän tarkoittavan ripistä kieltäytymistä
Nyt en vain löydä ao. viestiketjua
Juha
Seppo Niinioja
08.04.10, 15:44
Tapani Kovalaine sen selitti tässä (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=45667&postcount=16) viestissä. Viesti löytyy Forumin yläreunan Etsi-toiminnolla. Kantasana on latinan repellere, sysätä takaisin, mistä tulee repulsum, ruots. repuls, suom. repulssi = hylkääminen, hylkäävä vastaus, tässä siis ripillä käynnistä kieltäytyminen tai sen laiminlyönti. Tästä kuulemma on johtunut myös suomalainen muoto "reput". Rippikoulun hän lienee kuitenkin käynyt, kun on naimisiin päässyt. Olisiko ehkä ollut sodassakin, jolloin hän ei tietysti kotipaikkakunnallaan ole voinut ripillä käydä?
Lähteitä mm. Svenska Akademiens ordbok, Salmi-Linkomiehen Latinalais-suomalainen sanakirja, Otavan Sivistyssanakirja (1962).
Seppo Niinioja
Jopa englannin kielen sanakirjasta löytyi tietoa sanan merkityksestä. Onko niin, että sekä ranskan että englannin kielessä on latinasta peräisin olevia sanoja.
PäiviKL
Jouni Kaleva
08.04.10, 18:26
Jopa englannin kielen sanakirjasta löytyi tietoa sanan merkityksestä. Onko niin, että sekä ranskan että englannin kielessä on latinasta peräisin olevia sanoja.
PäiviKL
Ranskan kielihän on latinalainen kieli, siis suoraan "periytynyt" latinan kielestä kuten italiakin. Englannin kieli puolestaan on sulauttanut itseensä valtavan aineiston ranskan sanastoa.
Seppo Niinioja
09.04.10, 07:47
Ranskan kielihän on latinalainen kieli, siis suoraan "periytynyt" latinan kielestä kuten italiakin. Englannin kieli puolestaan on sulauttanut itseensä valtavan aineiston ranskan sanastoa.
Oikeastaan nimitys on romaaniset kielet. Englanti tosiaan auttaa ranskankielisen asiatekstin ymmärtämisessä, kun ranskan taitoni on jokseenkin vaatimaton. Ei se ymmärrys silti hääppöiseksi tule.
Tänään tulee teattereihin Roman Polanskin uusin elokuva The Ghost Writer. Jotkut lienevät nähneet hänen ohjaamansa filmin Repulsion - Inho vuodelta 1965. Catherine Deneuve (s. 1943) oli nuori ja ah niin nätti, mutta happy endiä ei totta vie tullut. Älkäämme unohtako myöskään Luis Buñuelin ohjaamaa surrealistista Päiväperhoa ja Cherbourgin sateenvarjoja.
Seppo Niinioja
Ranskan kielihän on latinalainen kieli, siis suoraan "periytynyt" latinan kielestä kuten italiakin. Englannin kieli puolestaan on sulauttanut itseensä valtavan aineiston ranskan sanastoa.
Hej
Liian vähän jäi mieleeni englanninkielen opettajani selostuksistä, mutta sellaisen litanian muistan koskeneen monia sanoja kuin:
”se on latinankielen lainasana, jossa on ranskalaisvaikutteinen oikeinkirjoitus ja sana tulee oikeastaan sanskriitista ja…..” Eli kaikki tässä mailmassa on vain lainaa.
t Pertti Vuorio
Seppo Niinioja
09.04.10, 11:14
Hej
Liian vähän jäi mieleeni englanninkielen opettajani selostuksistä, mutta sellaisen litanian muistan koskeneen monia sanoja kuin:
”se on latinankielen lainasana, jossa on ranskalaisvaikutteinen oikeinkirjoitus ja sana tulee oikeastaan sanskriitista ja…..” Eli kaikki tässä mailmassa on vain lainaa.
t Pertti Vuorio
Sanakirjojen avulla on helppo briljeerata. Minulla on niitä useita kymmeniä, pääasiassa ennen nettiaikaa hankittuja. Selitin jo repulls-sanan latinankielisen alkuperän. Ranskaksi se on répulsion, englanniksi siis repulsion. Sanskriittihan kuuluu myös tässä mainittujen kielten ohella indoeurooppaisten kielten suureen perheeseen, mutta suomi ei.
Vertailevan kielitieteen merkitys kansojen sukulaisuuden selittäjänä on käsittääkseni vähentynyt DNA-sukututkimuksen kehittymisen myötä.
Seppo Niinioja
Sanakirjojen avulla on helppo briljeerata. Minulla on niitä useita kymmeniä, pääasiassa ennen nettiaikaa hankittuja. Selitin jo repulls-sanan latinankielisen alkuperän. Ranskaksi se on répulsion, englanniksi siis repulsion. Sanskriittihan kuuluu myös tässä mainittujen kielten ohella indoeurooppaisten kielten suureen perheeseen, mutta suomi ei.
Vertailevan kielitieteen merkitys kansojen sukulaisuuden selittäjänä on käsittääkseni vähentynyt DNA-sukututkimuksen kehittymisen myötä.
Seppo Niinioja
Hej
Opettajani, joka opetti kieliä jo äidilleni hänen nuoruudessan, ei tarvinnut briljeerausta eikä sanakirjoja. Harrastuksensa kieliin riitti. Myöskään mitään viittausta kansojen sukulaisuuksiin hän ei yrittänyt tuputtaa vaan puhui vain kielten "sukulaisuuksista" ja juuri lainausmerkeissä.
t Pertti Vuorio
Parhaimmat kitokseni Teille Päivi, Seppo, Pertti, Jouni ja Juha vastauk-sestanne kysymykseeni.Asia tuli harvinaisen perusteellisesti selvitettyä.
Mieltäni jäi nyt vain askarruttamaan se miksi sotilas on jättänyt ripittäyty-
misen pois ohjelmastaan.Hän on kymmenen vuoden sotilaana olostaan ollut
paikkakunnalla parissakin eri talossa ( jonkinlaisena varamiehenäkö?)ainakin 6 vuotta ja ollut palveluksessa vain tuon nelisen vuotta.Sodassa hän ei mielestäni voinut enää olla koska astui palvelukseen vuonna 1857 jolloin esim. Oolannin sotakin oli jo loppunut. Mahtoiko miehellä olla aatteelista
perustetta toiminnalleen vai oliko muuten vain änkyrä, jää mietittäväksi.
Vielä kiitokseni ja hyvät kevään jatkot
Uslin
Matti Lund
10.04.10, 17:43
Parhaimmat kitokseni Teille Päivi, Seppo, Pertti, Jouni ja Juha vastauk-sestanne kysymykseeni.Asia tuli harvinaisen perusteellisesti selvitettyä.
Mieltäni jäi nyt vain askarruttamaan se miksi sotilas on jättänyt ripittäyty-
misen pois ohjelmastaan.Hän on kymmenen vuoden sotilaana olostaan ollut
paikkakunnalla parissakin eri talossa ( jonkinlaisena varamiehenäkö?)ainakin 6 vuotta ja ollut palveluksessa vain tuon nelisen vuotta.Sodassa hän ei mielestäni voinut enää olla koska astui palvelukseen vuonna 1857 jolloin esim. Oolannin sotakin oli jo loppunut. Mahtoiko miehellä olla aatteelista
perustetta toiminnalleen vai oliko muuten vain änkyrä, jää mietittäväksi.
Vielä kiitokseni ja hyvät kevään jatkot
Uslin
Hei, jos ihmettelet jonkun sotamiehenä palvelleen esi-isäsi liikkeitä, huomioi se, että mitään omaa tahtoa niistä ei välttämättä ollenkaan ilmene.
Hän oli täysin komennusten alainen ja jälkeenpäin kummat kiemurat saattavat liittyä komennuksiin. Kaikki komennukset eivät olleet välttämättä taistelutorven töräyttelyjen jälkimaininkeja, vaan oli myös kaikenlaisia työkomennuksia.
Siten sotamiehillä puuttuu paljon ripilläkäyntejä asuinseurakuntansa rippikirjoista. Yleisin syy on se, että hän oli työkomennuksella jollakin toisella paikkakunnalla.
Tietysti tämä tavallinen aines ei sulje pois sitä, etteikö jossakin tapauksessa olisi jotain kummaakin ollut.
terv Matti Lund
paavo.lohvansuu
11.04.10, 07:33
Ylioppilaskokeessa reputettu ei ole kieltäytynyt,häntä vain ei ole hyväksytty,eiköhän tässä ole vähän samasta asiasta kysymys ?
Kiitos Matti ja Paavo vastauksistanne. Jos nyt sitten on kysymys jostain kummallisesta syystä, joka on estänyt ripilläkäynnit tai jos pappi on kerta-kaikkiaan kieltänyt herraa tulemasta ripille, niin nyt askarruttaa mitkä mahtavat olla syyt tällaiseen.
Terv. Uslin
Voisikohan joku ystävällisesti laittaa linkin sellaiselle sivulle, missä tämä repulls olisi nähtävillä. Asia kiinnostaa, koska en ole itse koskaan sitä rippikirjoissa tavannut.
Jouni Kaleva
11.04.10, 09:12
Voisikohan joku ystävällisesti laittaa linkin sellaiselle sivulle, missä tämä repulls olisi nähtävillä. Asia kiinnostaa, koska en ole itse koskaan sitä rippikirjoissa tavannut.
Esimerkki löytyy tämän viestin linkistä.
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=45667&postcount=16
Esimerkki löytyy tämän viestin linkistä.
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=45667&postcount=16
Kiitoksia, niinpä näkyykin. Yhtenä vuotena hän on gått hem ja sitten taas repulls. Niillä alueilla, joita olen lukenut, en koskaan ole tätä ilmaisua tavannut. Mukavaa, kun oppii uutta!
Seppo Niinioja
11.04.10, 10:31
Esimerkki löytyy tämän viestin linkistä.
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=45667&postcount=16
Ketjun aloittajalla lienee toisia esimerkkejä.
Paavo Lohvansuun tavoin arvelen, että henkilö ei kieltäytynyt, vaan häntä ei ole hyväksytty ripille. Pitää korjata viestiäni #3: Otavan Sivistyssanakirjan mukaan repulssi on hylkääminen, hylkäävä vastaus; tästä on johtunut suom. muoto "reput". Tapanin tulkinnalle "Jospa pappi kirjoitti: Repo. Eli että Repulls eli että kieltäytyi ripistä?" ei itse asiassa taida löytyä tukea sanakirjoja plaratessa.
Yksi ja toinen ei ollut kovin tarkka ripillä käyntien suhteen, mutta ei siitä kai kovin pian sanktioita tullut. Aukkoja jäi kirjaan, mutta en ole minäkään ennen tätä repulls-sanaa ole nähnyt.
Kyseessä kaiketi oli lähinnä ns. ekskommunikaatio (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ekskommunikaatio) , kirkollisten oikeuksien menettäminen joksikin aikaa, kokonaan tai kunnes on tarvittavassa määrin osoittanut katumusta kirkon yhteydestä erottamiseen johtuneiden syiden suhteen. Artikkelin mukaan eri kirkkokuntien käytännössä on ollut eroja, mutta ekskommunikaatio on usein määräaikainen. Ihminen säilyy kirkon jäsenenä, vaikka ei saakaan osallistua kirkon sakramentteihin tai pyhiin toimituksiin.
Synnyttäneen äidin katsominen saastaiseksi kirkottamiseen (kyrktagning) asti oli Mooseksen laista periytynyt jokseenkin outo oppi. Siinä rajoitettiin äidin toimintaa monin tavoin. En ole kyllä varma, oliko ripillä käynti kielletty.
Seppo Niinioja
Paavo Lohvansuun tavoin arvelen, että henkilö ei kieltäytynyt, vaan häntä ei ole hyväksytty ripille.
Samaa mieltä. Latinan repulsa = hylkääminen, epääminen, syrjäyttäminen, kieltävä vastaus. Verbi repellere = mm torjua, hylätä.
Hei kaikille ja kiitokset mielenkiintoisesta keskustelusta!
Ja kun nyt on asiaa ruvettu selvittelemää niin jatketaan sitten.
Liitän oheen linkit joissa kyseinen sana repulls esiinttyy. Tarkastelemani
henkilö on Johan Thomasson Konster s. 31.01.1838 Laihialla. Noissa linkeis-
on miehen kohdalla muitakin merkintöjä jotka minulle eivä ole auenneet.
Ja vieläkin ihmettelen miksi sana hänen kohdallaan on kun ne ilmestyvät
jo 16-17 kesäisenä ja loppuvat hänen mennessään naimisiin 1862 (kuva
354)
Mielenkiinnolla vastauksianne odottaen
Uslin
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laihia/rippikirja_1859-1865_uk101-102/354.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laihia/rippikirja_1844-1850_uk100/185.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laihia/rippikirja_1852-1858_uk100-101/44.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laihia/rippikirja_1852-1858_uk100-101/261.htm
Jouni Kaleva
11.04.10, 17:47
Kiitos Matti ja Paavo vastauksistanne. Jos nyt sitten on kysymys jostain kummallisesta syystä, joka on estänyt ripilläkäynnit tai jos pappi on kerta-kaikkiaan kieltänyt herraa tulemasta ripille, niin nyt askarruttaa mitkä mahtavat olla syyt tällaiseen.
Terv. Uslin
Tämä on vähän asian vierestä, mutta kuitenkin:
Päkkilän isäntä Carl Johansson on saanut huomautuksen "bör communiceras enskildt" eli ripitettävä erikseen. Mikähän lie tuohon syynä. Carl eli vanhaksi, 72-vuotiaaksi vuoteen 1853. kuolinsyy "hosta" eli yskä. Hän kantoi tätä erikseen ripittämistä loppuikänsä, siis 1824-1853, eli liki 30 vuotta. Tuohon nähden esim. tarttuva tauti kuten spitaali tai tubi ei tuntuisi todennäköiseltä. Ei ole erityisiä mainintoja Kallen tavattomasta syntilistastakaan...
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6638&pnum=79
Tämä on vähän asian vierestä, mutta kuitenkin:
Päkkilän isäntä Carl Johansson on saanut huomautuksen "bör communiceras enskildt" eli ripitettävä erikseen. Mikähän lie tuohon syynä. Ei ole erityisiä mainintoja Kallen tavattomasta syntilistastakaan...
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6638&pnum=79
Yhdellä lasteni esi-isällä on erityismainintana bör communiceras enskilt för rån, på bekännelse stöld . Rikettä siis löytyi taustalta. Minua on aina huvittanut, että yhden asumansa torpan nimenä oli Piilolepo .
Tämä on vähän asian vierestä, mutta kuitenkin:
Päkkilän isäntä Carl Johansson on saanut huomautuksen "bör communiceras enskildt" eli ripitettävä erikseen. Mikähän lie tuohon syynä. Carl eli vanhaksi, 72-vuotiaaksi vuoteen 1853. kuolinsyy "hosta" eli yskä. Hän kantoi tätä erikseen ripittämistä loppuikänsä, siis 1824-1853, eli liki 30 vuotta. Tuohon nähden esim. tarttuva tauti kuten spitaali tai tubi ei tuntuisi todennäköiseltä. Ei ole erityisiä mainintoja Kallen tavattomasta syntilistastakaan...
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6638&pnum=79
Häh, mitäh. Minullakin on kuulossa vikaa kuten lienee Päkkilän isännälläkin, ehkä. Arvostaisin suuresti papin huomaaavaisuutta.
t Pertti Vuorio
Jouni Kaleva
12.04.10, 20:49
Häh, mitäh. Minullakin on kuulossa vikaa kuten lienee Päkkilän isännälläkin, ehkä. Arvostaisin suuresti papin huomaaavaisuutta.
t Pertti Vuorio
Hyvä ajatus!
Mutta tällä kriteerillä näitä erikseen ripitettäviä olisi rippikirjat puolillaan?
Hyvä ajatus!
Mutta tällä kriteerillä näitä erikseen ripitettäviä olisi rippikirjat puolillaan?
Hej
Puolet huonokuuloisista ei myönnä vikaansa ja jos toisaalta toinen puoli ripittäjistä ei ehkä välitä olla hienotunteinen, niin jää vain tämä pari, isäntä ja pappi. MOT?
t Pertti Vuorio
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.