Lindeman | Ruotsinpyhtää | Kornetti Lindeman | Kornetin äiti

[Giösling]

Gadden Släktkalender (II) sanoo Lindeman-suvun johdannossa seuraavaa:

"Agaren av Kejsala i Strömfors Matts Andersson Honga (omkr. 1727-1782), gift
med Elisabet Simonsdotter (1729-1775), hade sonen Simon (1753-1808), som ägde Marlebäck i Itis.
Hans son Karl (1780-1846) var sergeant vid Nylands dragonregte och erhöll kornetts avsked. Han kallade sig en tid Tideman
och antog senare namnet Lindeman. I sitt 1. gifte med Brita Sofia Barck (1770-1857) haden han sonen….".

Tässä Gadden esityksessä on havaittavissa useita puutteita ja suoria virheellisyyksiäkin.

Honga-suku viljeli tilaa Ruotsinpyhtään Keitalassa (Kullan kartanon naapuri) ei Kejsalassa.

Simon Mattson Honga kuoli Loviisassa 24.1.1808, Simon Mattsonin vaimoa ei mainita. Ruotsinpyhtään HisKi tietää, että Simon Mattsonille ja Maria HENRIKSDOTTERILLE syntyi Keitalassa vv. 1785-1794 kolme lasta (Hedvig, Anna Maria ja Anders). Aidin syntymävuodeksi on syntymän yhteydessä annetun iän perusteella saatu vuosi 1753.

Kornetti Lindeman avioitui 1. aviossaan BEATA Sofia Barckin kanssa, joka oli syntynyt 3.5.1790 (ei siis BRITTA Sofian s. 1770, kuten Gadde esittää). Beata Sofian vanhemmat olivat maanmittari Fabian Broddo Barck ja Anna Helena Castrén.

Kornetti Lindemanin tarkaksi syntymäajaksi antavat Ruotsinpyhtään rippikirjat 20.9.1780. Hänen äitinsä on Ruotsinpyhtään rippikirjojen mukaan systemaattisesti Maria JOHANSDOTTER, jonka syntymäaika on niinikään rippikirjoissa useampaan otteeseen mainittu 1762.
Tämä syntymävuosi on yhdenmukainen (vuoden toleranssilla) sen bd:e:a Maria Hongan kanssa, joka kuolee Loviisan korttelissa 3 numerossa 35 joulukuun 10 pvnä 1833. Ruotsinpyhtään rippikirjoissa (1825-1835) sanotaan kornetin yhteydessä “mor Maria Johansdr 1762 Död 1833”.

Näyttäisi näin siltä, että Maria Henriksdotter s. 1753 ja Maria Johansdotter s. 1762 ovat kaksi eri hekilöä.

Se, että kornetti Lindemanilla on sukuyhteys Keitalaan todistuu mielestäni sillä, että sisar tai sisarpuoli Anna Maria Lindeman (s. 1788) ilmestyy miehineen ( Gabriel Söderberg) Pappilan rustholliin veljensä (tai velipuolensa) kornetti Carl Lindemanin ollessa siellä vävynä. Tämä pari muutti Pappilasta Liljendaliin vuonna 1813.

Osoitan kysymykseni lähinnä Loviisan-seudun sukututkijoille:

Kuka voisi olla tuo vuonna 1762 syntynyt Maria Johansdotter, kornetin äiti? Missä oli syntynyt Gabriel Söderberg?
Keitalan rippikirjat 1800-luvun alussa voisivat tuoda lisävalaisua anakin ristiriitaisiin
patronyymeihin Marian kohdalla. Kumpi on oikein; vai onko kysessä todella
kaksi eri hekilöä, kuten tuo suuri yhdeksän vuoden ero syntymäajoissa indikoi?


Parhain terveisin

Juhani Pesu

[Giösling]

Kiitos Birgitan aina ystävällisen avun, Keitalan Hongan rippikirjat vahvistavat
sen mitä jo Ruotsinpyhtään HisKi kertoi. Simon Mattson Hongan puoliso on niissä yksiselitteisesti Maria Henriksdotter, joka on syntynyt vuonna 1753.
Viimeinen merkintä Ruotsinpyhtään Keitalan Honga-perheestä siellä
(rippikirjoissa) on parin muuttomerkintä vuonna 1789 (Loviisaan/Iittiin?). Tässä yhteydessä ei mainita lapsia lainkaan; eli kaikki ovat tuolloin olleet alle rippi-ikäisiä.

Tämä Simon Mattson Hongan puoliso ei siis näyttäisi voivan olla se kornetti Carl Lindemanin äiti, Maria Johansdotter. s. 1762, joka asuu poikansa taloudessa Pappilan rusthollissa Ruotsinkylässä 1830-luvulla ja sitten tämän avioeron tapahduttua, saman kylän Nybondaksessa (Pappilan rusthollin ostoaugmentti). Maria Johansdotter muuttaa muuttokirjalla nr
117, 12.11.1833 Loviisaan, kortteliin 3. kiinteistöön numero 35, jossa hän kuolee vajaa kuukauden kuluttua 10.12.1833. Kuollessaan hänet kirjataan talollisen leski Maria Hongaksi.

Oletus kahdesta Mariasta siis säilyy.

Marian kuolinkortteerissa asuivat hänen lisäkseen mm. Simon Kockin leski
Hedvig Simonsdotter (Honga) s. 1786 omgift 28.12.1830 m. Anders Gustaf Lönnfors s. 22.8.1801. Hedvigin ensimmäinen puoliso oli ollut korpraali
Johan Kjerkesudd, kuuluisan sisiipäällikkö Kärjen jälkeläinen.
Näistä avioista on rippikirjaan merkitty seuraavat lapset:

-Maria Charlotta Kjerkesudd, s. 26.4.1809
-Eva Stina Kock, s. 27.9. 1816 (kallar sig Lönnfors)
-Anders Gustaf Kock, s. 19.11.1821.

Hedvigin myötä palaamme jälleen Ruotsinpyhtään Keitalaan, jossa Simon Mattson Hongalle ja Maria Henriksdotterille syntyi 1.7.1785 Hedvig-niminen tytär.

Mikä mysteeri liittyy kornetti Carl Lindemanin syntymään?

Missä hän näki päivänvalon 20.9.1780 (Ruotsinpyhtään rippikirjoissa annettu tarkka päivä)? Ketkä olivat hänen vanhempansa?

Parhain terveisin

Juhani Pesu

[Giösling]

Hauskasti tuo Lauri Kärjen, aateloituna Kärkisudd, sukunimi putkahtaa edellisessä esille. Viimeksi sukulistalla tätä sukua käsiteltiin Hilda Käkikosken
isäpuolen kultaisia juuria kaivellessamme.

Silloin mainitun Lars Johan Kärkisuddin ja Anna Lisa Grefvenhielmin poika on
tässä Hedvig Simonsdr Hongan nainut korpraali Johan Kärkisudd.

Kuutta vuotta myöhemmin syntyy vänrikki Lars Johanille ja "Dess Fästmö"
Brita Maria Flachseenille Liljendalin Michelspiltomissa Bror Lars Kärkisudd-niminen poika, joka kuolee Iitin Lötilän vänrikinpuustellissa 14.10.1793. Brita Maria lienee Loviisan kaupungin vaakamestarin Peter Johan Flachseenin ja Ulrica Bjurin tytär. Johan Flachseenin toinen vaimo oli Hedvig Helena Bruun, Pappilan rusthollarinnan Anna Lisa Bruunin (puoliso Johan Barck) sisar.

Brita Maria Flachseen, luutnantin leski, kuoli Lapinjärven Porlammilla kirkonköyhänä 17.8.1854.

Vänrikki Lars Johan Kärkisuddin vanhemmiksi olen sijoittanut Loviisan linnoituksen kasöörin Abraham Henrik Kärkisuddin (1725-1787) ja Christina
"Ishman".

Abraham puolestaan oli Lauri Kärjen ja Maria Lechlinin poika.

Sissikapteeni Kärki otti vastuulleen Savon sissitoiminnan Daniel Luukkoisen jälkeen ja oli tunnettu armottomuudestaan siviiliväestöä kohtaan . Hänet
aateloitiin ansioistaan Kärkisudd-nimellä, mutta introdusointi Ruotsin ritarihuoneeseen jäi, ilmeisesti varojen puutteessa, tekemättä. Hän viljeli
rauhanaikana autiotilaa Juvan Naaringissa ja kuoli n.v. 1727/1728.

Maria Lechlinin arvelisin olevan Savon ylemmän kihlakunnan henkikirjoittajan
Aron Lechlinin sukua, mahdollisesti tytär.

Kun katson tiedostoni Lechlin-nimisiä huomaan, että eräs Petter Lechlin nai
Carl Cajanderin ja Kristina Helena Halfbiörnin tyttären Margareta Cajanderin.
Olen pitänyt Carl Cajanderia esi-isäni Adam Carianderin ja Olof Carianderin (Cajander) veljenpoikana. Mahdollisiin Carlin setiin kuuluu myös kapteeni
Matts (Matti) Cariander, joka palveli mm. Luukkoisen pataljoonan kornettina ja kaatui kapteenina Kangasniemen taisteluissa.

Lauri Kärjen aatelinen Kärkisudd-suku ei jatku mieskantaisena. Johan Kärkisuddin ja Hedvig Simonsdr Hongan tytär Maria Charlotta Kärkisudd teki kuitenkin parhaansa naiskannallisen jatkuvuuden eteen, kuten Loviisan syntyneittenluettelot kertovat.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

[Giösling]

Ja vielä pieni lisäkommentti:
Lars Johan Kärkisuddin vaimon, Brita Maria Flachseenin kuolinpaikka 17.8.1854
näyttäisi olevan se sama Porlammin myllytorppa, jossa Hilda Käkikoski näki päivänvalon 31.1.1864.

Tämä mylly ja siihen liittyvä asuinrakennus olivat vielä 1970-luvulla pystyssä, mutta sittemmin purettuja. Nyt on jäljellä vain koski, vanha
kivirumpuinen silta ja sillanvarren kaislikkoon kätkeytyvä uimapaikka.

Hilda Käkikoski on saanut pronssipatsaan synnyinkyläänsä, sen vanhan koulurakennuksen eteen, jossa hän jo nuorena tyttönä tarmokkaasti valisti rahvasta.

JP

[Giösling]

Jos moderaattoreilla on otsikkoni omavaltaisella muuttamisella pyrkimyksenään
sukujen aakkosellinen järjestys, en pistä pahakseni uudelleenorganisointia
esimerkin mukaan.

Jos taas tarkoituksena on vain pistää "pukinsorkka" omavaltaisesti tekstiini;
NAPIT IRTI! scandeilla, tai ilman!

JP

[Giösling]

Joudun korjaamaan edellisissä viesteissäni esiintyvän asiavirheen.
Loviisan kaupunginviskaalin ja vaakamestarin Peter Johan Flachseenin (1730-1802) ensimmäinen puoliso oli Lorentz Teschen leski Hedvig Helena
Bruun (1734-1785) ja toinen Ulrica Bjur (1750-1787).

Lars Johan Kärkisuddin puoliso, Porlammilla 17.8.1854 kuollut, Brita Maria Flachseen oli siis Peterin ja Hedvig Helena Bruunin 8.8.1767 Loviisassa
syntynyt tytär. Tämä korjaus tuo linkin Pappilan rustholliin entistä läheisemmäksi. Britan täti oli siis rusthollarinna Anna Maria Bruun (puoliso
rusthollari Johan Barck). Hedvig Helena Bruunin ensiaviosta syntynyt tytär
Maria Margareta Elisabet Tesche ( Brita Maria Flachseenin sisarpuoli) avioitui
michelspiltomilaisen rusthollari Fredric Meijerin (Meyer) puolisoksi. Parin poika oli Lorentz Gustaf Meyer (1785-1841) ja pojanpoika se Israel Meyer (1839-1921), joka nai Sofia Charlotta Gartzin. Giösling- ja Pallas-aviolinkit
tulevat tässä kuvaan.

Erittäin mielenkiintoisesti Peter Johan Flachseenin lähisukulainen (ilmeisesti sisar) on se Brita Christina Flachseen (1731-1785), joka eli aviossa Myrskylän, Nurmijärven & Taivassalon kappalaisen Hans Henrik Barckin kanssa.

Tässä on siis tyypillinen "sukusuma" ristiinnainteineen.

Terveisin

Juhani Pesu

Terveisin

Juhani Pesu

[Giösling]

Ja Hilda Käkikoskesta vielä linkki Böök-keskusteluketjuun. Hildan veli Johan
Johansson Sjöström haki vaimonsa Myrskylän Koukjärven Tattars-talosta.
Vaimon nimi oli Kristina Lovisa Johansdotter. Kristina Lovisan täti Katarina Elisabet Johansdr (Tattars) nai Karl Fredrik Tobiasson Böökin Orimattilasta.
Kristina Lovisan ja Karl Fredrik Böökin poika Johan omisti Orimattilan Seppälän ja käväisi myös onneaan kokeilemassa Pohjois-Amerikassa. Hän nai Vendla Gustava Ottosdr Pallaksen (Pahala) Porlammilta. Vendlan veli Otto Edvard Ottosson Pallas (Pahala) avioitui Ida Gustava Gartzin kanssa, joista suora jälkipolvilinja vie sisarentyttäriini, kuten tuossa keskusteluketjussa
todettiin.

Hilda Käkikosken äiti oli Lisa Johansdotter, rusthollintytär Iitin Muikkulan
Anttilan rusthollista. Juuri kesällä olin tilaisuudessa vierailemaan Muikkulan
Munakallion ja Anttilan maisemissa. Seuraavaksi voisikin selvittää sen, miten
Hildan äiti liittyy iittiläisiin juuriini, joita on sekä Munakalliossa, Karrassa, että Kuukson Tuomalassa, kuin myös Tillolan Vähämannissa etc.
Toivoisin näitä taloja ja sukuja tutkivien ottavan yhteyttä joko forumin kautta, tai privaatisti.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

[kkylakos]

Lars Johan Kärkisuddin puoliso, Porlammilla 17.8.1854 kuollut, Brita Maria Flachseen oli siis Peterin ja Hedvig Helena Bruunin 8.8.1767 Loviisassa
syntynyt tytär. Tämä korjaus tuo linkin Pappilan rustholliin entistä läheisemmäksi. Britan täti oli siis rusthollarinna Anna Maria Bruun (puoliso
rusthollari Johan Barck). Hedvig Helena Bruunin ensiaviosta syntynyt tytär
Maria Margareta Elisabet Tesche ( Brita Maria Flachseenin sisarpuoli) avioitui
michelspiltomilaisen rusthollari Fredric Meijerin (Meyer) puolisoksi. Parin poika oli Lorentz Gustaf Meyer (1785-1841) ja pojanpoika se Israel Meyer (1839-1921), joka nai Sofia Charlotta Gartzin. Giösling- ja Pallas-aviolinkit
tulevat tässä kuvaan.

Erittäin mielenkiintoisesti Peter Johan Flachseenin lähisukulainen (ilmeisesti sisar) on se Brita Christina Flachseen (1731-1785), joka eli aviossa Myrskylän, Nurmijärven & Taivassalon kappalaisen Hans Henrik Barckin kanssa.


Vallan virkamiesmatrikkeli ei tunne Johan Barckin vanhempia. Onko hänellä joku tunnettu sukuyhteys Hans Henrik Barckiin?

(Flachseen/Krook sukulaisuussuhteista kirjoitin blogissani viikko sitten (http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2008/10/hedvig-charlotta-ja-brigitta-christiina_19.html).)

[ancestor]

Vielä Lindemaneista:
Kornetti Lindemanin sisar(puoli) Anna Maria Lindeman avioutui HisKin mukaan klädwäfvaregesäll Gabriel Söderbergin kanssa Helsingissä 7.1.1810. Saman lähteen mukaan ko klädväfv.ges kuoli Loviisassa 6qv6 av slag 18.1.1818, 34 v vanha. Tämän mukaan hän oli luultavasti syntynyt 1783.

Hiski ei löydä Suomen vuoden 1783 kastetuista Gabriel-poikaa, jonka isän nimi olisi ollut Söderberg. Mutta Gabriel on saattanut ottaa nimen myöhemmin, jolloin isä esiintyy patronyymilla. Tällaisia Gabrieleita löytyykin hyvin paljon. Entäs jos hän kuitenkin oli kotoisin Ruotsinpyhtäältä, missä oli tavannut tulevan vaimonsa? Tarkistetaan Hiskistä

Ruotsinpyhtään Petjärvellä syntyi tosiaan 5.3.1783 Mårten Mathssonille ja Maria Styversille (40) poika, jolle annettin nimi Gabriel.

Merkillepantavaa on, että Petjärvi sijaitsee aivan lähellä Vanhaa Pappilaa. Jos Barckien Pappilan rustholli sijaitsi täällä, niin se voi olla osasyy, miksi pariskunta vietti aikaa siellä kornetti Lindemanin ollessa talon vävynä.

Anders Moliis-Mellberg

[Bodniemi37]

Merkillepantavaa on, että Petjärvi sijaitsee aivan lähellä Vanhaa Pappilaa. Jos Barckien Pappilan rustholli sijaitsi täällä, niin se voi olla osasyy, miksi pariskunta vietti aikaa siellä kornetti Lindemanin ollessa talon vävynä.

Anders Moliis-Mellberg


Hei!

Pappila-niminen rustholli sijaitsi Svenskbyssä, vrt. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1756-1769_es390-391/93.htm.

Everstiluutnantiksi lopulta ylennyt Alexander Modelin osti Pappilan esi-isäni, Elimäen kappalaisen Carl Nirkon perikunnalta 29.3.1732 (Arto Leinosen löytämä tieto). 1754 menehtyneen Alexander Modelinin nimi näyttää esiintyvän - tosin yliviivattuna - vielä em. Ruotsinpyhtään rippikirjassa. Modelinin alapuolella mainitaan kapteeni Georg Johan Brandtin puoliso Gertrud Maria Möllerheim (nimi yliviivattu) ja tämän alapuolella 1769 kuollut befallningsman Johan Barck (nimi yliviivattu) puolisoineen sekä avioparin kolme lasta.

Anbytarforumilla on keskusteltu sekä Modelin- että Barck-suvusta.

[Giösling]

Loviisassa vaikutti eräs "besökare" Fredrik Söderberg, jonka vaimo oli
Anna Maria Frantzman. Heille syntyi Loviisassa 22.9.1789 Carl Fredrik Söderberg-niminen poika, josta tuli "sjötullvaktmästare".

Gabriel Söderberg voisi teoriassa olla myös Fredrikin poika, varsinkin kun olen tiedostolleni merkinnyt hänelle tarkan syntymäajan (1.5.1783).
Lähde ei ole näkyvillä (luultavasti rippikirjoista).

Kornetti Lindemanin juuri on harmittavasti edelleen auki. Julkisuudessa
(P.Er. Gadd) annettu tieto hänen äidistään on kyseenalaistettu
rippikirjainformaatiolla (vrt Keitala/ Pappila/Nybondas).

Maria Henriksdotter ja Maria Johansdotter ovat mielestäni kaksi eri henkilöä.

Toivon edelleen Loviisan-seudun sukututkijoilta lisävinkkejä.

Terveisin

Juhani Pesu





Vielä Lindemaneista:
Kornetti Lindemanin sisar(puoli) Anna Maria Lindeman avioutui HisKin mukaan klädwäfvaregesäll Gabriel Söderbergin kanssa Helsingissä 7.1.1810. Saman lähteen mukaan ko klädväfv.ges kuoli Loviisassa 6qv6 av slag 18.1.1818, 34 v vanha. Tämän mukaan hän oli luultavasti syntynyt 1783.

Hiski ei löydä Suomen vuoden 1783 kastetuista Gabriel-poikaa, jonka isän nimi olisi ollut Söderberg. Mutta Gabriel on saattanut ottaa nimen myöhemmin, jolloin isä esiintyy patronyymilla. Tällaisia Gabrieleita löytyykin hyvin paljon. Entäs jos hän kuitenkin oli kotoisin Ruotsinpyhtäältä, missä oli tavannut tulevan vaimonsa? Tarkistetaan Hiskistä

Ruotsinpyhtään Petjärvellä syntyi tosiaan 5.3.1783 Mårten Mathssonille ja Maria Styversille (40) poika, jolle annettin nimi Gabriel.

Merkillepantavaa on, että Petjärvi sijaitsee aivan lähellä Vanhaa Pappilaa. Jos Barckien Pappilan rustholli sijaitsi täällä, niin se voi olla osasyy, miksi pariskunta vietti aikaa siellä kornetti Lindemanin ollessa talon vävynä.

Anders Moliis-Mellberg

[tellervoranta]

Anteeksi, että sekaannun keskusteluun, mutta minua on tämä Lars Kärkisudd pitkään kiinnostanut. Hänen joukkojaanhan on mm. Pudasjärvellä, mistä sukuni kadonnut n.1717 (Kokko), pidetty lähes pahempana kuin venäläisiä.
Koska sukuni on Kiiminkiin muutettuaan ollut Hångainen eli Timonen ja 1. emäntä Anna Larsintr, minkä vihkimistä Matti , alkuaan Kokon kanssa ei löydy, olen huvitellut ajattelemalla olleen vaikka Kärkisudin lapsi esim. avioton :). Vielä merkintä Pudasjärven hiskistä:

26.12.1721 drg. Henrich Torvinen Pig Walborg Michelsdr. Hånganen Pyhäjoki
alkup - PVM-HUOM: Capit.:u Lars Kärkisuds drg.

Vai niin hyvin kävi Lauri Kärjelle (Kärkisuddille), että aateloitiin.

[kkylakos]

Moi,

tein täältä ja Hiski-löydöistä Kärkisudd-koosteen jokin aika sitten:
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2008/11/krkisudd-kerkisudd-jne.html

[ancestor]

Tutkin itse lasteni esi-isiä, josta Carl Lindeman on yksi (vaimoni suvun kantaisä peräti)

Siksi yhdyn toiveesen, että joku pysyisi valaisemaan hänen äitinsä henkilöllisyyttä.

Toinen arvoitus: Carl ei halunnut käyttää Hongan nimeä, vaan Gadden mukaan käytti ensiksi nimen Tideman ja sen jälkeen Lindeman. Sisar Anna Maria käytti myös Lindemanin nimen avioituessa Gabriel Söderbergin kanssa. Muut lapset, Hedvig, Anders ja Gustaf eivät ilmeisesti ottaneet tätä nimeä. Pystyykö joku myös valaisemaan, miksi tämä nimi otettiin?

Terveisin

Anders Moliis-Mellberg

[Helena V.]

Kornetti Lindeman avioitui 1. aviossaan BEATA Sofia Barckin kanssa, joka oli syntynyt 3.5.1790 (ei siis BRITTA Sofian s. 1770, kuten Gadde esittää). Beata Sofian vanhemmat olivat maanmittari Fabian Broddo Barck ja Anna Helena Castrén.


Hei Juhani,

Vasta kurkkasin tätä ketjua ja kysyisin, tarkoitatko samaa Fabian Broddo Barkin tytärtä kuin Hiskin tiedoissa:

3.5.1790 4.5.1790 Svenskby Pappila Ingen: Herr Fabian Broddo Barck Anna Helena Castrenia Brita Cajsa
3.5.1790 4.5.1790 Svenskby Pappila Ingen: Herr Fabian Broddo Barck Anna Helena Castrenia (gosse dödfödd)

ja vihitään:
23.12.1806 Sergeant:n H:r Carl Lindman J:u Brita Soph. Barck Svenskby
---

Paitsi noita Loviisan Söderbergejä, joihin minulla ei ole vastauksia, muutamia "sijoittamattomia" Söderbergejä minulla on myös paitsi Helsingissä (joku kotoisin Ruotsista), myös Porvoossa (joilla ilm. yhteys H:kiin), Kirkkonummella, Tuusulassa ja myös länsirannikolla. Monissä näissä Uudenmaan kunnissa ei ole säilynyt kaikkia kirkonkirjoja saati että kaikki olisivat Hiskissä. Erään esisetäni sijaiskirkkoherra Henrik Henriksson Hytténin 1. pson Anna Söderbergin (k. 23.6.1748 Tuusulassa) tausta on myös selvitystä vailla.

t. Helena V.

[Giösling]

Hei Helena,

Kyseessä on sama Brita Sofia, joka myöhemmällä iälään käytti jostain syystä Beata-nimeä.
Hän kuoli Mäntsälässä 17.8.1857, jossa hänen vävynsä Alexander Magnus Waselius toimi nimismiehenä.

Beata Sophia Barckin tyttärenpoika Alaric Alexander Waselius nai Alexandra Listvennikoffin ja sisarukset, vapaaherrattaret Jenny Eleonora & Tekla Carolina Rehbinderit.

Ruotsinpyhtään ja Padasjoen Barck-lasten nimet ovat joskus harmillisenkin
päällekkäisiä ja perityvät osin jo Barkerydistä.

Erimerkkinä vaikkapa Johan ja Broddo Barckin sisar Helena ( s. 6.2.1686
Barkerydissä).

Helena on etunimenä myös mm. seuraavilla:

-Johan Broddosson Barckin tyttärellä Helena Christina Barckilla (Elimäki, Ruotsinpyhtää)

-Johan Abrahamsson Barckin tyttärellä Helena Christina Barckilla (1762-1768)

-Johan Johansson Barckin Padasjoella 5.4.1745 syntyneellä Helena Barckilla, joka muutti nuorena Ruotsinkylään ja sieltä Henrik Gustaf Bergin puolisoksi Loviisaan, jossa kuoli 6.1.1815. Rippikirjoissa on kuolinmerkinnän
yhteydessä annettu syntymäpaikka Padasjoki ja syntymävuosi 1745

-Alexander Abrahamsson Barckin tyttärellä Helena Ulrica Barckilla, joka
avioitui Ruotsinkylässä 29.12.1800 Anders Andersson Smedsin (Rikfors)
kanssa.

Terveisin

Juhani Pesu


Hei Juhani,

Vasta kurkkasin tätä ketjua ja kysyisin, tarkoitatko samaa Fabian Broddo Barkin tytärtä kuin Hiskin tiedoissa:

3.5.1790 4.5.1790 Svenskby Pappila Ingen: Herr Fabian Broddo Barck Anna Helena Castrenia Brita Cajsa
3.5.1790 4.5.1790 Svenskby Pappila Ingen: Herr Fabian Broddo Barck Anna Helena Castrenia (gosse dödfödd)

ja vihitään:
23.12.1806 Sergeant:n H:r Carl Lindman J:u Brita Soph. Barck Svenskby
---

Paitsi noita Loviisan Söderbergejä, joihin minulla ei ole vastauksia, muutamia "sijoittamattomia" Söderbergejä minulla on myös paitsi Helsingissä (joku kotoisin Ruotsista), myös Porvoossa (joilla ilm. yhteys H:kiin), Kirkkonummella, Tuusulassa ja myös länsirannikolla. Monissä näissä Uudenmaan kunnissa ei ole säilynyt kaikkia kirkonkirjoja saati että kaikki olisivat Hiskissä. Erään esisetäni sijaiskirkkoherra Henrik Henriksson Hytténin 1. pson Anna Söderbergin (k. 23.6.1748 Tuusulassa) tausta on myös selvitystä vailla.

t. Helena V.

[Giösling]

Vielä eräs mielenkiintoinen Söderberg-pointti.

Korpraali Pål Stenbergille ja Maria Christina Carianderille syntyi Ruotsinkylässä 18.10.1750 Daniel-niminen poika, josta tuli myöhemmin
Ahvenkosken tullimies. Jostain syystä hän "otti" Söderberg-sukunimen
isännimensä (Stenberg) sijasta. Tämä selvisi vasta kun rippikirjoissa
mainittiin Daniel Söderbergin äitinä Maria Cariander.

Daniel avioitui Catharina Fromin kanssa.

Lapsista:

-Catharina Lovisa Söderberg nai Esaias Savanderin
-Maria Christina Söderberg nai Henrik Abergin
-Gustaf Söderberg avioitui Ulrica Ahlforsin kanssa
-Anna Sophia Söderbergin puoliso oli Petter Johan Savander

[Bodniemi37]

Daniel avioitui Catharina Fromin kanssa.



Hei!

Daniel Söderbergillä oli Maria Kristina From -niminen käly, joka oli aviossa esi-isäni veljen, seppämestari Johan Mellbergin kanssa. Viimeksi mainitun avioparin tyttären pojanpojasta, kauppias Fredrik Lindborgista keskustelimme aikoinaan Suku-postitusistan puitteissa.

Arvelen nykyään, että Fredrik Lindborgin puoliso Irene Bogdanoff oli Haminan ortodoksisen srk:n lukkarin tytär (hk-tieto). Fredrik Lindborg näyttää myöhemmin toimineen kauppiaana myös Anjalassa, missä hän toimi kuntakokouksen puhemiehenä vuosina 1881-1885 [Oksanen, Eeva-Liisa. Anjalan historia. Myllykoski 1981, s. 519, 553, 560].

[Giösling]

Tutkin itse lasteni esi-isiä, josta Carl Lindeman on yksi (vaimoni suvun kantaisä peräti)

Siksi yhdyn toiveesen, että joku pysyisi valaisemaan hänen äitinsä henkilöllisyyttä.

Toinen arvoitus: Carl ei halunnut käyttää Hongan nimeä, vaan Gadden mukaan käytti ensiksi nimen Tideman ja sen jälkeen Lindeman. Sisar Anna Maria käytti myös Lindemanin nimen avioituessa Gabriel Söderbergin kanssa. Muut lapset, Hedvig, Anders ja Gustaf eivät ilmeisesti ottaneet tätä nimeä. Pystyykö joku myös valaisemaan, miksi tämä nimi otettiin?

Terveisin

Anders Moliis-Mellberg

Hämäävää Carl Lindemanin syntymän kohdalla on myös annettu syntymäaika 20.6.1780, joka ei johda mihinkään. Simon Mattson Honga kuoli Loviisassa 24.1.1808. Simon- ja Matts-nimet eivät periydy lainkaan Carl Lindemanin jälkipolvissa. Oliko Simon Mattson Honga todella hänen isänsä? P.Er. Gadden selvityksessä on niin paljon virhellisyyksiä, että tätäkin joutuu kysymään.

Anders Allardt on teoksessaan Strömfors Socken käsitellyt Carl Lindemania mielestäni tarpeettoman negatiiviseen sävyyn. Osan läksytyksestä saa myös toinen Pappila-rusthollin vävyistä, Thomas Jönström, joka oli aviossa
Anna Maria Barckin (Fabian Broddo Barckin sisaren) kanssa. Thomaksen juuri johtaa Lohjan Jönsbölen Marilaan.

Allardtilta on kokonaan jäänyt vastakkaisasettelussaan (Lindeman/von Hertzen jne)huomaamatta kokonaan se, että Lindemanin lanko Fabian Emanuel Barck oli aviossa Sofia Gustava von Hertzenin kanssa.

Carl Lindemanin kynänjäljiltä on arkistossani Jacob Jacobsson Giöslingin perukirjaan liittyvä protokolla, jonka
Carl Lindeman on laatinut lasten "kuraattorin" ominaisuudessa.

[Giösling]

Lindborgit liittyvät Elimäen Ratulassa asuneisiin esipolviini, joista
Carolus Candolin on kirjoittanut sarjassaan "Eräs Sukuyhteisö" (IV).

Kiitos Bogdanoff-tiedosta! Elimäellä oli myös Bogdanoff-nimisiä kauppiaita, vai muistankohan väärin. Täytyypä tarkistaa Kokkosesta.

Terveisin

Juhani Pesu

Hei!

Daniel Söderbergillä oli Maria Kristina From -niminen käly, joka oli aviossa esi-isäni veljen, seppämestari Johan Mellbergin kanssa. Viimeksi mainitun avioparin tyttären pojanpojasta, kauppias Fredrik Lindborgista keskustelimme aikoinaan Suku-postitusistan puitteissa.

Arvelen nykyään, että Fredrik Lindborgin puoliso Irene Bogdanoff oli Haminan ortodoksisen srk:n lukkarin tytär (hk-tieto). Fredrik Lindborg näyttää myöhemmin toimineen kauppiaana myös Anjalassa, missä hän toimi kuntakokouksen puhemiehenä vuosina 1881-1885 [Oksanen, Eeva-Liisa. Anjalan historia. Myllykoski 1981, s. 519, 553, 560].

[Giösling]

Hämäävää Carl Lindemanin syntymän kohdalla on myös annettu syntymäaika 20.6.1780, joka ei johda mihinkään. Simon Mattson Honga kuoli Loviisassa 24.1.1808. Simon- ja Matts-nimet eivät periydy lainkaan Carl Lindemanin jälkipolvissa. Oliko Simon Mattson Honga todella hänen isänsä? P.Er. Gadden selvityksessä on niin paljon virhellisyyksiä, että tätäkin joutuu kysymään.

Anders Allardt on teoksessaan Strömfors Socken käsitellyt Carl Lindemania mielestäni tarpeettoman negatiiviseen sävyyn. Osan läksytyksestä saa myös toinen Pappila-rusthollin vävyistä, Thomas Jönström, joka oli aviossa
Anna Maria Barckin (Fabian Broddo Barckin sisaren) kanssa. Thomaksen juuri johtaa Lohjan Jönsbölen Marilaan.

Allardtilta on kokonaan jäänyt vastakkaisasettelussaan (Lindeman/von Hertzen jne)huomaamatta kokonaan se, että Lindemanin lanko Fabian Emanuel Barck oli aviossa Sofia Gustava von Hertzenin kanssa.

Carl Lindemanin kynänjäljiltä on arkistossani Jacob Jacobsson Giöslingin perukirjaan liittyvä protokolla, jonka
Carl Lindeman on laatinut lasten "kuraattorin" ominaisuudessa.

Se, että kornetti Lindeman käytti sotilasuransa alkuvaiheissa Tideman-nimeä voi olla merkityksellinen. Ehkäpä Maria Johansdr oli ollut ennen Simon Mattson Hongaa aviossa. Täten Honga olisi kornetin isäpuoli.

Ainoa tiedostoltani löytyvä Tideman on kornetin aikalaisia; Malin Tideman, joka avioitui ylijahtimestari August Bernhard Nybergin kanssa. August Bernhardin vanhemmiksi olen merkinnyt Pommerissa syntyneen,
mutta Loviisan Svartholmassa ja Sveaborgissa vaikuttaneen linnoituskasööri Gabriel Nybergin ja Helena Christina Vahlbergin.

Nyberg & Tideman-parin tytär Augusta Nyberg nai keraalimajuri Henrik Lyran esipolvisuvustani.

P.Er. Gadden väittämälle tiedolle Simon Mattson Hongasta Iitin Marlebäckin kartanon omistajana, en niinikään ole toistaiseksi löytänyt tukea Iitin nyt nettiin ilmestyneistä rippikirjoista.

Kaikki vinkit ovat tervetulleita.

[Bodniemi37]

Se, että kornetti Lindeman käytti sotilasuransa alkuvaiheissa Tideman-nimeä voi olla merkityksellinen. Ehkäpä Maria Johansdr oli ollut ennen Simon Mattson Hongaa aviossa. Täten Honga olisi kornetin isäpuoli.




Hei!

Lappeenrantalainen kauppias Petter Tideman, jonka sukutaustasta minulla ei ole tietoa, avioitui 12.10.1747 Lappeenrannassa Sofia Elisabet Merlinin kanssa. Viimeksi mainitun äiti Maria Montan mainitaan kahden muun tyttärensä ja sisartensa kanssa jo Ruokolahden vuosien 1734-1746 rippikirjassa (digiarkisto) samalla aukeamalla kuin ilmeinen serkkunsa, pitäjänkoulumestari Georg Dannenberg. - Petter Tidemankin näyttää myöhemmin asuneen puolisoineen Ruokolahdella, mutta hänen kuolinaikaansa ja -ikäänsä en ole löytänyt, toisin olen etsinytkin vain HisKistä.

Kirjallisuutta: Walli, Harry W. Montan-suvuista. Genos 29(1958), s. 85-101 (Leppävirran Montanit) http://www.genealogia.fi/genos/29/29_85.htm.

[ancestor]

Hei! Olen käynyt läpi vanhoja papereita, ja tässä tulos, toivottavasti siitä on jollekin hyötyä:
Utdrag ur Lindemanska släktarkivet, troligen skrivet av Emil Lindeman, apotekare i Merikarvia och född ca 1880
"Simon Honga f.13.12.1753 Lovisa d 24.1.1808, g. 1774 m Maria Henriksdotter f 1753 (1) d. 10.12.1833. Barn:

Carl f. 20.9.1780 Strömfors d. 4.11.1846 Kungsböle, Svenskby, gm. 1) 23.12.1806 Beata Sophia Barck f. 3.5.1790 Strömfors d. 17.8.1857 Mäntsälä 2) 28.6.1833 Anna Sofia Åberg, f. 17.2.1812 Virkby Strömfors d. 4.11.1850
Helena f. 30.7.1782 Keitala, död i späd ålder
Hedvig f. 1.6.1786 Keitala d. 11.4.1872, gm 1) korpral Johan Kerkisudd f. 1784 d. 1809, 2) arbetaren Simon Kock f. 11.10.1779 d. 11.2.1823, 3) sjötullvaktmästaren Anders Gustaf Lönnfors f. 28.8.1801 d. 31.3.1845
Anna Maria f. 25.4.1788 Keitala d. 28.2. 1838 gm. 1) färgaregesällen (2) Gabriel Söderberg f. 1.5.1783 (3) d. 18.1.1818, 2) klädesvävare Anton Hagelberg f. 11.6.1796 d. 4.2.1820
Anders f.1.11.1794 (4) Keitala d. 18.10.1835, gm. Elisabeth Säbom f. 11.10.1806 d. 2.12.1876
(5)I början av 1790-talet flyttade familjen till Lovisa (6)
Carl tog som ung namnet Tideman vilket han efter några år ändrade till Lindeman. Både Anna Maria och Anders antogo namnet Lindeman samtidigt med Carl."

Anmärkningar (AMM)

Marias födelsedatum1753 antecknat i HisKi vid Helenas dop. Senare källor anger 1762
HisKi anger att Anna Maria Lindeman gifte sig med klädwäf.ges (inte färgaregesäll) Gabriel S i Helsingfors 7.1.1810
Om Gabriels födelsedatum är korrekt finns det tre pojkar födda med detta namn detta datum, enl HisKi. En i Pulkkila, en i Virdois och en på Garpgård i Pernå, frldr artilleristen Jacob Gust. Michelsson och Anna Ersdr
Januari 1794 enl HisKi
Enl HisKi föddes ytterligare en son, Gustaf f. 31.1.1797 Lappom d. 18.4.1800 Pahala, Porlom i bröstfeber
Anders och Gustafs födelseorter tyder på att familjen Hongas vistelse i Lovisa skedde mellan 1794 och 1797 och att man sedan återvände till Strömfors, men inte till KeitalaAnders Moliis-Mellberg

[Essimi]

Palaan tähän vanhaan ketjuun, kun olen kirjoittamassa pientä juttua Berndt Adolph Wilhelm Lindemanista, Carl Lindemanin ja Beata/Brita Sofia Barckin pojasta, s. 1813. Hän oli maanmittari ja postimestari, lukuisien postikarttojen ja matkaoppaiden laatija. Ansioluetteloitten, sanomalehtitietojen ja kirkonkirjojen perusteella sangen monitahoinen ja hiukan ristiriitainen persoona - kuten voi päätellä jo erikoisesta ammatinvalinnasta: maanmittarin piti kaiketi liikkua laajasti, kun taas postimestarin piti tiukasti olla paikalla yleisöä palvelemassa.
Löytyykö joltakulta tai jostakin lähteestä enemmän tietoa B.A. Lindemanista? Uratiedot löytyvät kutakuinkin luotettavasti ansioluettelokokoelmasta ja perhetiedot olen poiminut sukututkimuksen nettilähteistä ja KA:sta. Puoliso oli A.A. Argillander.