Erikssonin veljekset | Kälviä

[tellervoranta]

Hei taas :)

Olen tykästynyt tavattomasti Antti Tuurin kirjoihin Ullan kirja jne.

Kiimingin seurakunnan historiassa, otsikolla Herätysliikkeet, on ensin kerrottu ns. yltiöpietismistä, jota esiintyi ainakin Oulussa ja siinä yhteydessä mm. Andreas Ulstadiuksen pojasta Laurista.

Samaa jyrkkää suuntaa edustivat kälviäläiset Erikssonin veljekset. Oulussa mainitaan liikkeen vaikuttaneen mm. komissaari Jaakko Holmstenin ja postimestari Mikael Wacklinin perheisiin sekä haukiputaalaiseen talolliseen Tuomas Kauppilaan.

v.1734 Ouluun tuli herrnhutilaisten lähetit Nitschmann, Grassman ja Sneider. He vierailivat ainakin Pudasjärvellä, Kuusamossa, Kemissä ja Torniossa.

En ole lukenut Tuurin kirjaa Eerikinpojat, missä varmaan olisi näistä suvuista tarkemmin. Löytyykö hakukoneelta ko asiasta/suvuista.

Laitoin kysymykseni Pohjanmaa-osastoon; Saattaa olla väärä paikka.:confused:

[Jouni Kaleva]

Samaa jyrkkää suuntaa edustivat kälviäläiset Erikssonin veljekset. Oulussa mainitaan liikkeen vaikuttaneen mm. komissaari Jaakko Holmstenin ja postimestari Mikael Wacklinin perheisiin sekä haukiputaalaiseen talolliseen Tuomas Kauppilaan.

En ole lukenut Tuurin kirjaa Eerikinpojat, missä varmaan olisi näistä suvuista tarkemmin. Löytyykö hakukoneelta ko asiasta/suvuista.

Hei Tellervo

Enpä malta olla kopiomatta tähän osia vanhasta tekstistäni "Varhaista pietismiä Pohjanmaalla" Patronyymi 2 (1/2003)
Erityinen yltiöpietismin linnake syntyi hieman
myöhemmin Keski-Pohjanmaalla Kälviällä. Kälviän
kirkkoherraksi tuli vuonna 1688 Erik Essevius, Lappajärven
kappalaisen Johan Esseviuksen poika. Hänen
ensimmäinen vaimonsa Brita Grandelius oli kuollut
samoihin aikoihin ja Erik vihittiin toiseen avioliittoon
Brita Holmian kanssa. Tästä avioliitosta syntyi
neljä lasta, Jaakko, Anna, Erik ja Margareta. Kaikki
lapset olivat osallisina kirkkohistoriamme tunnetussa
episodissa.
Papin pojat Jaakko ja Eerik lähtivät kumpikin sotilasuralle,
josta kuitenkin luopuivat. Isonvihan jälkeisen
maallisen ja henkisen murroksen aikaan nämä Eerikinpojiksi
kutsutut veljekset alkoivat Kälviältä levittää
pietististä aatettaan Keski- ja Etelä-Pohjanmaan
rannikkoalueella. Nykyajan silmissä liike näyttää olleen
suhteellisen maltillinen, omaan rauhaansa vetäytyvä,
mutta omana aikanaan se muodosti uhan valtionkirkon
arvovallalle. He saivat runsaasti kannattajia
ja oppi levisi kirkkoa huolestuttavalla tavalla. Lopulta
vuonna 1733 järjestettiin oikeudenkäynti, jossa
veljekset todettiin harhaoppisiksi. Heidän sallittiin
kannattajineen poistua maasta kärsimättä tuomiota.
Kyseessä onkin ainutkertainen tapaus historiassamme,
karkotus uskonnollisten näkemysten vuoksi. Esseviuksen
sisarussarja eli samassa voimakkaassa uskonyhteydessä;
niinpä tuomittujen veljesten mukaan
maanpakoon lähtivät myös sisaret Margareta ja leskeytynyt
Anna lapsineen. Yhdyskunta lähti omalla
laivallaan etsimään soveliasta paikkaa tosiuskovaisten
muodostamalle seurakunnalleen. Purjehdittuaan vuosia Itämeren etelärannikolla ja aina Hollannissa saakka
he päätyivät Tukholman saaristoon. Jaakko ja Anna
kuolivat Altonassa, silloin Tanskalle kuuluneessa kaupungissa
vuonna 1737, Margareta ilmeisesti vuoden
1745 jälkeen ja Erik vuonna 1761 Skevikissä, Tukholman
saaristossa, jossa tämä vainottu pieni seurakunta
sai elää viimeiset parikymmentä vuottansa rauhassa.

Eerik Esseviuksen jälkipolvia
TAULU 1
1. sukupolvi
Eerik Johaninpk. Essevius, Kälviän khra
* noin 1650, Ähtävä † 08.04.1715, Luulaja
Puolisot
A) Brita Grandelius
† noin 1688
Lapset
1) Eerik Eerikinpk. Essevius *27.10.1685,
† 07.03.1686
2) Margareta Eerikintr. Essevia *28.03.1687,
† 12.06.1687
B) Brita Holmia
*1663, †14.01.1712, Kälviä
Lapset
1) Jaakko Eerikinpk. Essevius *06.09.1689, Kälviä,
†18.09.1737, Altona (Taulu 2)
2) Anna Eerikintr. Essevia *05.01.1691, Kälviä,
†1737, Altona (Taulu 3)
3) Eerik Eerikinpk. Essevius *06.01.1695, Kälviä , †
1761, Skevik
4) Margareta Eerikintr. Essevia *04.02.1696, Kälviä
(Taulu 4)
TAULU 2
2. sukupolvi
Jaakko Eerikinpk. Essevius (Eriksson), Kornetti
Isä: Eerik Johaninpk. Essevius (Taulu 1), Äiti: Brita
Holmia
* 06.09.1689, Kälviä † 18.09.1737, Altona
Puoliso
Margareta Wessman ¥ 10.02.1724 Kälviä
Lapset
1) Jaakko Essevius/Eriksson *21.04.1724, Kälviä
2) Eerik Olavi Essevius/Eriksson *22.10.1725, Kälviä
3) Margeta Essevius/Eriksson *18.02.1727, Kälviä
4) Maria Essevius/Eriksson *30.11.1729, Kälviä
5) Iisak Essevius/Eriksson *04.07.1732, Kälviä
TAULU 3
2. sukupolvi
Anna Eerikintr. Essevia
Isä: Eerik Johaninpk. Essevius (Taulu 1), Äiti: Brita
Holmia
* 05.01.1691, Kälviä † 1737, Altona
Puoliso
Nils Hammar ¥ 1705 Kälviä
Kirkkoherran apulainen †1714, Luulaja
Lapset
1) Nils Hammar *27.10.1706, Kälviä ,
† 05.05.1707, Kälviä
2) Brita Hammar *31.01.1708, Kälviä ,
† 05.04.1782
3) Jaakko Hammar *15.03.1710, Kälviä ,
† 08.05.1710, Kälviä
4) Margareta Hammar *14.10.1711, Kälviä ,
† 21.01.1712, Kälviä
5) Anna Kristiina Hammar *15.02.1713, Kälviä
TAULU 4
2. sukupolvi
Margareta Eerikintr. Essevia
Isä: Eerik Johaninpk. Essevius (Taulu 1), Äiti: Brita
Holmia
* 04.02.1696, Kälviä
Avioero 1732. Elossa vielä 1745 Skevikissä.
Puoliso
Jaakko Wikar ¥ 1723, Vaasan triviaalikoulun rehtori.

[tellervoranta]

Kiitos Jouni :)

ihan olisi tullut illalla itku silmään vastauksestasi, mutta ei Honkaset (siis ainakaan minä) sitä asiaa osaa.
Ullan kirjan olin saanut lahjaksi ystäviltäni, joiden tyttären kummi olen.
Aina olen Tuurin kirjoista pitänyt, mutta tämä sarja kruunasi kaiken.

[Eero Tapio]

Tervehdys,

Esseviukset omistivat Kälviällä Penttilän taloa, joka sijaitsee kirkonkylässä aivan kirkon naapurissa. Taloryhmässä on jäljellä useita vanhoja rakennuksia. Vanhassa keltaisessa Penttilässä on arvioiden mukaan osia jopa 1600-luvulta, joten rakennus on luultavasti nähnyt myös Erikinpoikien seikkailun alkuvaiheet. Esseviusten jälkeen talon omisti suurkauppias Carlbom, jonka jälkeen taloa omistivat 1800-luvun lopulle saakka isäni isoäidin suku. (kuva kälviän kulttuurimaisemainventointi http://ww.kalvia.fi/kultt/index.htm)

terv.
Eero Tapio
http://ww.kalvia.fi/kultt/Kuvat3/371pentt.jpg

[tellervoranta]

Hei Eero :)

Kiitos vastauksestasi ja vaivasta, jonka olet nähnyt laittaessasi talon kuvan ja linkin.
Omassa synnyinpitäjässäni Kiimingissä mainitaan Vilppolan tilan yhteydessä sellainen tieto, että pihapiirissä on korkea kaksikerroksinen 1760-luvulta oleva luhtirakennus ja uudempi 1910 valmistunut asuinrakennus. Talon lähellä on vanha aitta, mahdollisesti isovihan aikainen pakopirtti, missä vuosiluku 1440.

Kiitän vielä kahdella afrikkalaisella sananlaskulla:
- Joka ei antanut kiitosta, söi sankarin sydämen.
- Jos palmuviinin tekijää ylistetään, hän lisää viiniin vettä. ( kiitos ei saa olla ylenpalttista kehumista)
( Raimo Harjula: Parempi pakaroitta kuin päätä vailla)

[Akseli]

Erikssonin veljeksistä on tehty toinenkin kaunokirjallinen teos joka sekin perustuu vankkaan historiatietoon. Teoksen nimi on "Isät kulkivast pilven alla", tekijää en nyt juuri muista mutta kaipa löytyy tuollakin.
Akseli

[tellervoranta]

Hei :)

ja kiitos tiedosta.
Löysin hakukoneella tiedon, että kyseinen teos on Anna-Maija Raittilan kirjoittama. Olen lukenut kyseisen kirjailijan teoksia, mutta en muista, olisinko juuri tuota. Katson kirjastomme valikoimat.



Erikssonin veljeksistä on tehty toinenkin kaunokirjallinen teos joka sekin perustuu vankkaan historiatietoon. Teoksen nimi on "Isät kulkivast pilven alla", tekijää en nyt juuri muista mutta kaipa löytyy tuollakin.
Akseli

[JHissa]

Erikssonin veljeksistä ja muista separatisteista kiinnostuneiden kannattaa lukea André Swanströmmin väitöskirja "Separatistledare i 1700-talets Österbotten":
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/4167/TMP.objres.28.pdf

[tellervoranta]

Kiitos tiedosta :)

ennestään on minulla ystäviltä muuan väitöskirja ( lääketiede, äidinkieli). Veljentyttären piti Turussa väitellä tämänvuoden puolella kasvatustieteissä; perheen kolme väittelyä vielä edessäpäin..

Enköhän minäkin tässä ole ihan pikkuisen väitellyt :cool:. On se hyvä, että on mukana paljon erilaisia kirjoittajia. Moni on kyllä niin arka, ettei uskalla näin kuin minä "paukutella". Enkä yhtään ihmettele sitä. Pitäisiköhän minun jäädä jäähdyttelemään/ jäätymään.

Erikssonin veljeksistä ja muista separatisteista kiinnostuneiden kannattaa lukea André Swanströmmin väitöskirja "Separatistledare i 1700-talets Österbotten":
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/4167/TMP.objres.28.pdf

[Mariasparf]

Vielä yksi...
http://www.porstuakirjastot.fi/aihealue_kansanperinne.asp


löytyy 1-7 osainen Annikki Wiirilinnan kirjoittama sarja Eriksonin veljeksistä.

Mariasparf

[tellervoranta]

Hei :)

Olen nyt lukenut Tuurin 1. kirjan.
Helmikuussa tilasin netistä: suomalainen.com kolme kirjaa, mitkä ilmoitettiin olevan ja sain ne koriin. Tuli Väisäsen ja Vilkunan kirjat, mutta ei yhtä. Siis:

Sulkunen Irma: Liisa Erikintytär ja hurmosliikkeet 1700-1800-luvulla.

Onko joku teistä lukenut ko kirjan? Toisikohan se uutta ko asiaan?

[M_P]

Tietääkö kukaan, keitä Eerikinpoikien mukana lähteneistä suomalaisista jatkoi matkaansa Friisinmaan mennoniittien mukana Chortitzan siirtokuntaan Venäjälle? Nimenomaan naisia? Tuurin kirjassa mainittu Ulla? Kuka hän oli, tietääkö joku sukupuun? Oliko muita naisia? - Kysyn geneettisen sukututkimuksen yllättävien tulosten takia.

[Akseli]

Anteeksi vaan ystävät - minullekin tuli tämä viesti, mutta en tiedä osallistuneeni Erikssonien veljesten keskusteluun millään tavalla. No, ei se mitään. Yhden kirjan olen kyllä heistä lukenut (Olikohan "Isät kulkivat pilven alla" - taisi kirjoittaja olla joku Raittila).
Kun tuossa selailin Remahl-suvun juttuja niin tuli mieleeni, että Kälviällä on ollut myös Remahleja - lienevätkö samaa sukua.
Akseli

[Juha]

Suku Forumin muisti on pitkä - nimimerkki Akseli osallistui tähän keskusteluun vuonna 2007!


Katsohan viestiketjua taaksepäin



t. Ylläpito

[tellervoranta]

Valitettavasti en osaa sanoa. Irma Sulkusen kirjan sain kohta aiemman kirjoitukseni jälkeen.

Tietääkö kukaan, keitä Eerikinpoikien mukana lähteneistä suomalaisista jatkoi matkaansa Friisinmaan mennoniittien mukana Chortitzan siirtokuntaan Venäjälle? Nimenomaan naisia? Tuurin kirjassa mainittu Ulla? Kuka hän oli, tietääkö joku sukupuun? Oliko muita naisia? - Kysyn geneettisen sukututkimuksen yllättävien tulosten takia.

[M_P]

Joku suomalaissukuinen naisihminen on Chortitzin siirtokuntaan päätynyt, ja hänellä on ainakin yksi naislinjainen sukulainen Kanadassa. Sukulaisuus näkyy mitokondrio-DNAssa, jostakin löytyy yhteinen esi-äiti, äitilinjaisesti, joka kytkee Suomen, Friisinmaan, Chortitzin ja Kanadan. Saa nähdä, selviääkö. Kiehtova sukututkimushaaste, jonka geneettinen sukututkimus nosti esille. - Tuurin "Äitini suku" -sarjan kirjat luin suurella mielenkiinnolla, esim. kirjan Ulla mainitsee olevansa Sursillien sukua.

[JHissa]

Hei Tellervo

Enpä malta olla kopiomatta tähän osia vanhasta tekstistäni "Varhaista pietismiä Pohjanmaalla" Patronyymi 2 (1/2003)
Brita Mattsintytär (Grandelius) oli Erik Esseviuksen puolisona Kaarlelan henkikirjassa vielä vuonna 1681
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647452
mutta seuraavassa vuoden 1683 henkikirjassa Erik Essevius on ilman vaimoa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022406
Tämän jälkeen Erik Essevius näyttää muuttaneen Kokkolaan ja Kokkolan vuoden 1686 henkikirjan mukaan Erik Esseviuksen puolisona jo Brita Jakobintytär (Holmius eli Enholm)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12669810
joka oli vielä vuonna 1683 vanhempiensa luona Närpiössä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022605
Näyttäisi siis siltä, että Erik Esseviuksen lapsista myöskin Eerik, *27.10.1685 Kokkola, † 07.03.1686 Kokkola, ja Margareta, *28.03.1687 Kokkola, † 12.06.1687 Kokkola, ovat hänen toisesta avioliitosta Brita Jakobintytären (Holmius eli Enholm) kanssa.