Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Sivonen Matts s. 1705
Tervehdys! Isäni esi-isistä vanhin löytämäni henkilö on Matti Sivonen s. 1705, k. 17.6.1775 puoliso Carin Kaipatar s. 1714, k. 19.6.1785. He ovat elelleet Paltamon kunnan Mieslahden kylän Kaipaalassa.
Löysin täältä SukuForumilta hakusanalla "Sivonen" Cajanus-sukua koskevan keskustelun, jossa s. 8 Matti Lund kirjoittaa mm. seuraavaa:
"Oheistan vielä kuvan vuoden 1706 Jormuan maakirjasta, talonhaltijoiden nimet:
Pekka Torvinen
Paavo Virkkunen
Matti Hurskainen
Matti Ollinp. Toppinen
Heikki Karjalainen
Heikki Tiikkainen
Matti Sivonen
Yrjänä Leinonen
Manttaalilukusarake oikealla on kruununmanttaalisarake ja sen perusteella vuonna 1706 Pekka Antiliuksen talon maaveronmaksu on mennyt Heikki Tiikkaisen piikkiin. Pekan nimeä ei näy luettelossa, kuten ensimmäisessä viestissäni jo totesin. Taloa hän ainakin 1704 näyttää hallinneen."
Jormuan kylä on käsittääkseni tuolloin kuulunut Paltamoon. Hurskainen ja Leinonen sukunimenä ovat jollain tavoin isäni esivanhempia. Näitä en syvällisemmin ole tutkaillut.
Onkohan näillä kahdella Matti Sivosella jotain yhteistä ja jos on niin mitä mahdollisesti? Mikäli jotain turhaan haaveilen, kertokaa toki sekin.
Kiitokset avusta jo tässä vaiheessa, en niihin jatkossa palstatilaa tuhlaile.
Terveisin Eila
Tervehdys!
Matin jälkipolvia on Heikki Jussinpoika Sivonen s. 4.2.1781 Paltamo, k. 4.5.1863. Heikin puoliso Kaisa Moilanen (Moisanen?) s. 5.4.1768 k. 30.5.1809 Paltamo. Heikki ja Kaisa vihittiin 20.7.1806. Heillä yhteinen lapsi Juho Heikki s. 17.2.1807 Paltamo, k. 21.6.1809.
Toivoisin löytäväni Kaisalle isän ja äidin. Mitähän tämä perheen vaiheista tiedetään?
Terveisin
Tapani Kovalaine
03.12.10, 17:45
Paltamon ja Jormuan Sivosista saisi kokoon vaikkapa etunimiristikon.
Vuoden 1686 henkikirjassa oli Jormuan Sivolassa Matti Sivonen ja vaimo Elina, velimies Iisakki Sivonen ja vaimo Inkeri sekä velimies Yrjö Sivonen ja vaimonsa Kerttu. Vuoden 1689 henkikirjaan ilmestyy myös velimies Olli Sivonen ja kuutta vuotta myöhemmin hänelle vaimo Inkeri.
Kaarina Kaipaisen 1714-1785 puoliso Matti Sivonen 1705-1775 on voinut syntyä Jormuassa. Vuoden 1705 henkikirja kertoo Sivolan talossa olleen asukkaita seuraavasti: Matti Sivonen, veli Olli Sivonen ja hänen vaimonsa Inkeri sekä veljen poika Matti Sivonen ja tämän vaimo Marketta.
Vuosina 1723-1724 Sivolaan henkikirjoitettiin Matti Sivosen perillisenä Juho Sivonen ja vaimo Marketta (Juhonko vaiko Matin?). http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6454&pnum=18
Paltamon vanhimpaan rippikirjaan 1731 ilmaantuu Sivolaan Iisakki Sivonen ja vaimonsa Riitta Tauriainen s. 1710.
Siinäpä meillä on etunimipelin ainekset. Hiskistä on myös hyvä huomata, että vuonna 1709 haudattiin Matti Paavonp Sivosen lapsi. Sitä ei kerrota, oliko kyse Jormuasta vaiko muusta kylästä. Esimerkiksi Vuottolahdessa asui Inkeri Juhontr Sivonen s.1688, k. 1770.
Jos voisi veikata, niin Matti Sivosen s. 1705 vanhemmat ovat Juho Sivonen ja vaimonsa Marketta ja Juhon isä on ollut Matti Matinp Sivonen. Veikkauksen tulos ei varmistu netissä nyt olevilla tiedoilla helposti. Tarvitaan jotakin lisää...
Voiko Kaisan syntymäaika olla 4.5.1768? Jos, ovat vanhemmat Simon Moilanen ja Britha Rimbilätär, tiedot löytyvät osoitteesta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/syntyneet-vihityt-kuolleet_1767-1781_ik185/51.htm oikeanpuoleisen sivun alareunasta
Tapani Kovalaine
03.12.10, 20:14
Voiko Kaisan syntymäaika olla 4.5.1768? Jos, ovat vanhemmat Simon Moilanen ja Britha Rimbilätär, tiedot löytyvät osoitteesta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/syntyneet-vihityt-kuolleet_1767-1781_ik185/51.htm oikeanpuoleisen sivun alareunasta
Tuollainen 4.5.1768 Jormuassa syntynyt Kaisa Moilanen olisi monessa suhteessa ihan laatuunkäypä puoliso Heikki Sivoselle. Pitäisi vain saada seuraavat viisi ratkaisun avainta pyörähtämään lukossa.
Kaisa muuttaa Jormuasta jonnekin epäselvästi kirjoitettuun paikkaan, ehkä v. 1800: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kajaani/rippikirja_1790-1804_ik87/287.htm
Kaisa tulee Paltamoon jostakin noin 1800 ja syntymäaika voi olla luettavissa joko 5.4.1768 tai 5.2.1768: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1792-1802_ik183/125.htm
Kaisa on vihittäessä mainittu talollisen tyttäreksi - no jaa, miksikäs ei:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2oanbi?fi+0380+vihityt+2314) 20.7.1806 VIHITTY PALTAMOSSA Trp. Henric Sivonen B.dr Carin Moilatar Melalax
Kaisa on rippikirjassa avioitumisesta huolimatta ilman puolisoa ja syntymäaika on nyt 5.2.1768: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1803-1812_ik183/237.htm
Heikki avioituu kahdesti. Tosin rippikirjaan ei näistä vihkimisistä ole tehty mitään suurta eikä pientä numeroa. Ensi kerralla hän ei poistu Nojosilta, mutta ei ole käynyt ehtoolliskirkossakaan. Poistuu Paltaniemi nro 3:een vasta kun 1811 vihitään uuteen avioon: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1803-1812_ik183/65.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1803-1812_ik183/65.htm)
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2oanbi?fi+0380+haudatut+7565)30.5.1809 4.4.1810 HAUDATTU Paldamo No 3 Carin Moilanen Rötfeb. 41 alkup - PIK: g.
Samaan tulokseen Kaisasta tulin että kyseessä olisi Simon Moilasen tytär. Huomioitavaa on että äiti ja tytär kuolevat noin kuukauden sisään Paltaniemen N.o 3, joka on lienee Mattila. Äiti löytyy rippikirjasta Paltaniemen palvelusväen joukosta.
Henrik avioituu samassa talossa Anna Hurskaisen kanssa 1811
Olavi
Paltamossa 1697 kuolee Johan Påhlsson Sivonen olisko Påhl kantaisä vai oliko häntä vanhempia Sivosiia.
Sotkamossa kuolee 61 v Johan Sivonen v. 1731, joka on syntynyt HISKI:n mukaan Paltamossa eli syntynyt noin 1670. Näyttäisi hän ehkä menneen vävyksi Jormaksen Torvilaan. Matts nimistä poikaa ei siellä 1728 enään näy mutta voisi olla jo kerennyt muuttaa poiskin.
Minua kiinostaisi erityisesti myös miten suku liittyy Paltaniemen Sivolan taloon ?
Simon Määtän kanssa on sotkamossa 1600-luvulla naikisissa Walborg Påhlsson Sivonen.
Sotkamon vanhoissa rippikirjoissa 1600-luvulla elää siellä Pehr Sivonen jolla jälkeläisiä.
Olavi
Voiko Kaisan syntymäaika olla 4.5.1768? Jos, ovat vanhemmat Simon Moilanen ja Britha Rimbilätär, tiedot löytyvät osoitteesta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/syntyneet-vihityt-kuolleet_1767-1781_ik185/51.htm oikeanpuoleisen sivun alareunasta
Tervehdys!
Kiitos hyvästä havainnosta. Olen lukenut Kaisan syntymäajan väärinpäin. Monet asiat ovat minulla vielä opettelussa. Mukavaa kun täällä saa apuja. Löysin Kaisan vanhemmat ja koko perheen, hieno juttu.
Terveisin Eila
Tervehdys!
Minua ilahduttaa suuresti, että täällä on lähdetty jopa hauskasti mukaan Kainuun Sivos-keskusteluun.
Matista s. 1705, minulla on sellainen käsitys, että hän meni vävyksi Kaipaalaan, lienenkö oikeilla jäljillä?
Täällä Matin perhettä Paltamon Mieslahden Kaipaala 18:ssa: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1387&pnum=435
Terveisin Eila
Seuraavassa voi olla virheitä, mutta jos joku voi oikaista tai täydentää etenkin 1600-luvun tietoja talon historiasta.
Paltaniemen Sivolan talo, myöhemmin kappalaisten asumana "pikkupappilana" tunnettu oli merkittävä säätyläistalo Pappilan, Sutelan ja Immolan talojen ohella. Olikohan niitä aikoinaan kaksi. Paltaniemellä asuivat 1600-1700-luvulla perustetun Kajaanin kaupungin sijasta Kainuun hallintosuvut kuten Castrenit, Costianderit, väitettään jo Tammelanderien siellä asuneen. Tätä perinnettä tavalaan jatkoi Eljas Lönroth ja myös Eino Leinon isä maanmittarina asettui Paltaniemen Hövelöön.
Paltaniemellä asui kappalainen Caspar Groen perheineen, ennen siirtymistä Sotkamoon. Samaan aikaan nimismiehenä toimiva hänen vävynsä Alexander Cajanus, joka oli Paltamossa neljäs peräkkäinen Cajanus-nimismiessukupolvi Paltamossa. Asuivatko he Sivolaa ja oliko se tuolloin jakautunut kahdeksi taloksi N:ot 12 ja 13 ? Olisiko jopa Sivola ollut Samuli Tuomaanpoja (Paldanius) talo 1650 alkaen?
Alexander Cajanuksen luona 1738-44 asui kappalaisen tytär Maria Petrelia (? Åkerman) kahden tyttärensä kanssa, hän asuu myöhemmin lukkarin puustellissa. Alexanderin pojista Casparista tulee Paltamon nimismies, mutta hänen kuollee nuorena (30 v) 1758, kaksi vuotta isänsä jälkeen. Ilmeiseti Sivola siirtyy seuraavalle nimismiehelle 1758-64 Gustaf Costianderille.
Gustav Sergeison Costiander oli puolalaista syntyperää olevan venäjän armejassa palvelleen Sergei Leontssonin sekä Margareta Olausdr Castreniuksen poika. Margaretan veli Matias Castren oli tullut Kajaniin 1725 kruununvoudiksi ja 1728 valittu myös pormestariksi ja asui Paltaniemen Immolaa noin vuodesta 1732 Alkaen.
Gustaf Sergeisson Costiander tuli Paltamon nimismieheksi 1758. ja k. 1764. Paltamon nimismies Alexander Cajanus oli kuollut vuonna 1756. Gustaf Costianderin isä ja äiti asuivat myös Sivola 13 talossa.
Gustafin pojat Gustaf ja Henrik avioituivat Sotkamossa kirkkoherran apulaisena olleen Daniel Alexanderson Cajanuuksen k. 1757 tytärten kanssa noin 1770-luvulla lapsia Henrikille ja Catharinalle syntyi Paltamossa vuosina 1777…1785 eli Sivolassa. Henrik on merkitty nimismieheksi 1777. Häntä ennen oli nimismiehenä Mathias Spoof joka oli naimisissa Henrikin vanhemman siskon Margarethan s.1744 heidät oli vihitty 1765. Hän isännöikin rippikirjan 1767-mukaan Sivola 13 Ilmeiseti Spoof perheineen muutti muualle Henrikin tullessa nimismieheksi.
Sivola N.o 13:ssa asuu kolmas veljeksistä Gustaf. Henrik on naimisissa Catharina Danielintytär Cajanuksen s. 1732 kanssa. Sivolassa asuva Gustaf Costiander oli naimissa Catharinan sisaren Margaretan s. 1756 kanssa. Daniel Cajanus oli ollut Sotkamon kirkkoherran apulainen k. 1757 ja isoisä siis Sivolassa asunut Paltamon nimismies Alexander Cajanus. k. 1756.
Rippikirjaan Sivola 13:sta ennen Henrik Costianderin perhettä on kirjattu Henrik Olofsson Mustonen s. n. 1744 kuolee 1784 ja Ingrid Mattsdr Haataja. jotka aiemmin ovat asuneet pitkään Kives(vaarlla). Sekä rippikirjassa 1781-85 myös pojan Olof Kovalaisen perhe puoliso Anna Mustonen. 1786-91 taloa näyttää asuvan vai Mustosen suku.
Carl Costiander s.1756 ilmeisesti perheineen on myös Sivolassa ennen muuttoa Sutelan talon 1785 Hän on nimismies Henrikin kuoleman jälkeen 1790 alkaen. Hän on asunut maakirjan 1774 (lähde Cludelin) mukaan serkkunsa (Christer Costianderin, jonka isä Mathias oli äidin veli) luona Immolassa.
Noin 1785 Sutela siirtyy Costianderin veljesten Henrik ja Carl Costianderin omistukseen ja he muuttavat taloon, josta näin tulee nimismiehen talo. Sivolan.
Sutela jaetaan kahdeksi taloksi Sutelaksi ja Sutelanperäksi. Kajanin kihlakunnan manttaalinomistajat ostivat Sutelana säilyneen talon maakapteenin virkataloksi joka lohkottiin vuonna 1789. Henrik Costiander kuoli jo seuraavana vuonna.[/font]
Voi todeta Paltaniemellä Sutelan ja molempien Sivoloiden toimineen Pappilan lisäksi kappalaisten asuintaloina ja nimismiehen taloina. Lisäksi Immolaa ja Sutelanperää voi pitää säätyläis- ja virkataloina. Immolassa vuosikymmeniä asui Castren-suku. Kestikievarina ja postitalona lienee toiminut pitkään Sutela, siirtyikö postitalo sitten kaupunkiin tai Koutaniemelle, jossa tunnettuna postimestarisukuna asuivat.
Todettakoon vielä että noiden talojen väliin Paltaniemen kirkon läheisyyteen jäävät vanhoista Paltanieme kantataloista Mattila, Kemilä ja Hurskaala, jotka Sivolan ja näiden muiden talojen yhteydessä tulee usein esille.
Olavi
Minua kiinostaisi erityisesti myös miten suku liittyy Paltaniemen Sivolan taloon ?
Olavi
Tervehdys!
Tätä kysymystä minäkin olen pyöritellyt mielessäni jo pitemmän aikaa.
Paltamon seurakunnan historia (s. 125), Jorma Keräsen mukaan "Heikki Sivonen toimi Härkmanin jälkeen kirkkoväärtinä ainakin vuoteen 1828".
Tiedossani ei ainakaan vielä ole, onko kysymys tämän suvun Heikki (Henrik) Jussinpoika (Johan) Sivosesta s. 4.2.1781, joka näytää asuneen Paltaniemen Sivola 13 (myöhemmin Porola) toisen puolisonsa Anna Hurskaisen s. 12.7.1776 ja lastensa kanssa. Voisikohan tässä olla selitystä Sivolaan liittymisen suhteen?
Palapelini tältä osin on vielä hyvin levällään, jatketaan...
Terveisin Eila
Tervehdys!
Täältä löydän ensimmäisen kerran Heikki Sivosen s. 4.2.1781 puolisonsa Anna Hurskaisen kanssa Paltaniemen Sivola 13.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1561&pnum=211
Samaa kiinteistöä näyttää aikasemmin asuneen Heikki Mustonen.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=186&pnum=137
Aikaisemmin mainitsemani Paltamon seurakunnan historian mukaan Tuomas Mustonen toimi Paltamon kirkkoväärtinä. Käsittääkseni Tuomas on Heikki Mustosen poika.
Edellä kertomani on arvailua, korjatkaa ja oikaiskaa jos olen hakoteillä.
Terveisin Eila
Tervehdys!
Vaikuttaa siltä, että Olavin mainitsemat henkilöt ja virkamiehet asuivat Sivola 12 ja tutkailemani Heikki Sivonen s. 1781 perheineen asui Paltaniemen Sivola 13. Tässä osoitteita, jos niistä olisi vaikka jollekin jotain iloa.
RK 1813-1822 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1565&pnum=227
RK 1823-1831 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1577&pnum=252
RK 1842-1850 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15664&pnum=231
RK 1851-1857 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1403&pnum=239
Rippikirjan huomautusteksteistä en oikein saa selvää tai en osaa lukea. Lukuapu olisi tervetullutta, kiitos.
Terveisin Eila
Tervehdys!
Lainaan tässä katkelmaa Matti Lundin 1.11.2010 Cajanus-suvusta listalle kirjoittamasta viestistä:
”Olavi kysyy tästä Matti Ollinpojasta, että mistä hän oli Paltamoon tullut?
Ensiksikään mitään Sivolan taloa hän ei asunut, vaan samoihin aikoihin heti "rappasotien" jälkeen, kun Paltaniemeä ryhdyttiin uudelleen raunioille asuttamaan, Pekka Sivonen aloitti uudistalonsa Paltaniemellä ja lukkari Matti Ollinpoika niinikään. Tämä Matti Ollinpojan talo sai nimen Mattila. Mutta hän ei tyytynyt vain siihen, vaan pystytti myös Rimpiloja -nimisen talon, jolla ei ollut kuitenkaan kunnollisia maita sellaiseen menestykseen kuin Mattilalla.
Jos Mattila on nykyisin Sivola, sillä on sitten aika uusi Sivos -historia.
Vähän samalla tavalla kuin poikani Lundila. Hän osti Paimion talolleen naapureilta elikoittensa laitumeksi kolme vuotta sitten lisämaata ja sai maarekisteriin tilustensa uudeksi nimeksi Lundilan. Ostomaat olivat ikivanhan maanviljelysmaan kesantopeltojaj a pari metsikköä, joillakin suvuilla satoja vuosia pysyneitä, ikivanhoja rälssimaitakin niillä kulmilla on. Ja nyt on siis maakirjoissa niistä siivu pohjalaisen tulokkaan tiluksia nimeltään Lundila.
Mutta kun Matti Ollinpojalla ei ole missään asiakirjassa mitään lisänimeä, lisänimeä ei ole jäljityksen apuna kuten naapurilla Sivosella.
Pekka Sivonen antaa talolleen nimen Sivola eikä Pekkala, mutta Matti Ollinpoika antaa talolleen etunimensä mukaan nimen Mattila.”
Voisiko joku ystävällisesti avata tätä tekstiä, kun en pääse jyvälle? Muutamia Paltamolaisia Pekka Sivosia löytyy esivanhemmistani, siitä kiinnostukseni.
Milloin tekstissä mainittu Pekka oli syntynyt? Mitä tarkoitetaan uudella Sivos-historialla? Mistähän yllä mainitusta "vanhasta Sivos-historista" saisi lisävihjeitä?
Muutoin: Pekka Sivonen asuu Paltaniemen kylällä tänäkin päivänä.;)
Ihmettelevä ja utelias Eila
Katsoin "kainuun Talonpoikaissuvut" Läntisen tekst. Hänen mukaan Sivosia esiintyy ensimmäisen kerran Kainuussa jo 1563 Paltaniemellä 1573 ja 1605, 1616,1633 jolloin jo Kuluntalahdessa ja Katermassa. Nimeä sanotaan savokarjalaiseksi ja mainitaan Lapinlahdella Ollikalan kylässä tavatun 1664.
Mainitsemani Johan Påhlsson Sivoinen haudataan Paltamossa 1697
Paltamossa kuolee 1770 81.v Ingred Johansdr Sivonen joten yksi Johan Sivonen on elänyt 1689.
Sotkamossa 1731 kuollut Paltamossa syntynyt Johan Sivonen on ikänsä perusteella syntynyt n. 1670.
1600-luvun lopussa Sotkamoossa, Jormaskylässä on Simon Määtän puolisona Walborg Påhlsdr Sivotar joka kuolee 1684 kun lapsia on runsaasti s. n. 1650, samassa talossa veljen puolisona on Dorothea Jöransdr Sivonen
Lisäksi on kaksi (Jormas ja ÖS) Peer Sivosta jotka syntynyt noin 1650.
Eli voi päätellä että 1600-luvun alkupuolella on elänyt Kainuussa ainakin Påhl ja Jöran Sivonen.
Olavi
Matti Lund
04.12.10, 17:31
Tervehdys!
Lainaan tässä katkelmaa Matti Lundin 1.11.2010 Cajanus-suvusta listalle kirjoittamasta viestistä:
”Olavi kysyy tästä Matti Ollinpojasta, että mistä hän oli Paltamoon tullut?
Ensiksikään mitään Sivolan taloa hän ei asunut, vaan samoihin aikoihin heti "rappasotien" jälkeen, kun Paltaniemeä ryhdyttiin uudelleen raunioille asuttamaan, Pekka Sivonen aloitti uudistalonsa Paltaniemellä ja lukkari Matti Ollinpoika niinikään. Tämä Matti Ollinpojan talo sai nimen Mattila. Mutta hän ei tyytynyt vain siihen, vaan pystytti myös Rimpiloja -nimisen talon, jolla ei ollut kuitenkaan kunnollisia maita sellaiseen menestykseen kuin Mattilalla.
Jos Mattila on nykyisin Sivola, sillä on sitten aika uusi Sivos -historia.
Vähän samalla tavalla kuin poikani Lundila. Hän osti Paimion talolleen naapureilta elikoittensa laitumeksi kolme vuotta sitten lisämaata ja sai maarekisteriin tilustensa uudeksi nimeksi Lundilan. Ostomaat olivat ikivanhan maanviljelysmaan kesantopeltojaj a pari metsikköä, joillakin suvuilla satoja vuosia pysyneitä, ikivanhoja rälssimaitakin niillä kulmilla on. Ja nyt on siis maakirjoissa niistä siivu pohjalaisen tulokkaan tiluksia nimeltään Lundila.
Mutta kun Matti Ollinpojalla ei ole missään asiakirjassa mitään lisänimeä, lisänimeä ei ole jäljityksen apuna kuten naapurilla Sivosella.
Pekka Sivonen antaa talolleen nimen Sivola eikä Pekkala, mutta Matti Ollinpoika antaa talolleen etunimensä mukaan nimen Mattila.”
Voisiko joku ystävällisesti avata tätä tekstiä, kun en pääse jyvälle? Muutamia Paltamolaisia Pekka Sivosia löytyy esivanhemmistani, siitä kiinnostukseni.
Milloin tekstissä mainittu Pekka oli syntynyt? Mitä tarkoitetaan uudella Sivos-historialla? Mistähän yllä mainitusta "vanhasta Sivos-historista" saisi lisävihjeitä?
Muutoin: Pekka Sivonen asuu Paltaniemen kylällä tänäkin päivänä.;)
Ihmettelevä ja utelias Eila
Hei, haluat jotain ikätäsmennyksiä Pekka Sivoseen ja varmennusta hänen pojistaan.
Otetaan siis kooste Sivosista ruodutusluetteloista.
Heti kärkeen Pekka
Luettelo asettaa tutkijan Pekan osalta vaikeaan tilanteeseen
Paltamonkylä (-> Paltaniemi)
RL 1627 (WA773: 754)
½ m. Pekka Sivonen 60 v -> s. 1567
RL 1627 (WA773: 754)
Pekalla pojat:
Mikko 20 v -> s. 1607
Matti 16 v -> s. 1611
RL 1629 (WA773: 755)
½ m. Pekka Sivonen 62 v-> s. 1567
pk Matti Pekanp. 18 v -> s. 1611
pk Tuomas Pekanp. 20 v -> s.1609
Uud.as Mikko Pekanp. 22 v -> s. 1607
RL 1630 (WA773: 756)
½ m. Pekka Sivonen
pk Matti Pekanp.
pk Tuomas Pekanp.
pk Yrjänä Pekanp.
Uud.as Mikko Pekanp.
RL 1633 (WA773: 760:251)
½ m. Matti Sivonen 30 v -> s. 1603
veli Yrjänä Sivonen s. 25 v -> s. 1608
ikäloppu Pekka Sivonen 80 v
RL 1637 (ES2467: 9104)
½ m. Yrjänä Sivonen 23 v -> 1614
veli Pauli Sivonen 21 v -> s. 1616
RL 1640 (WA773: 764)
½ m. Yrjänä Sivonen 26 v -> 1614
(veli) Jussi Sivonen 20 v -> s. 1620
Ilmeisesti vuoden 1633 Pekka Sivosen iässä 80 v on paljon liikaa ja vuosille 1627-29 kirjattu ikä, joka antaa syntymävuodeksi 1567 lähinnä oikeaa. Tätä tukee myös hänen poikiensa ikähaarukka, eli on todennäköisempää, että hän on saanut ollessaan iältään 40...53 v kuin että 54...67 v.
Pekalla olivat siis pojat ikäjärjestyksessä: Matti, Mikko, Tuomas, Yrjänä, Pauli ja Jussi (ikätiedot yllä).
Tämä Pekka on siis Sivolan perustaja, jonka lisänimestä talo on saanut lisänimensä.
Vuoden 1605 maakirjan mukaan (ES839: 4844: Mantals Register på Ulå Eremarks Bönder Anno 1605, s. 67) Pekka Sivonen oli ylösottanut Paltamonkylästä villistä metsästä uudisasumuksensa vuodesta 1598 alkaen. Hän oli ollut raivaukseen ryhtyessään noin 30 -vuotias, jolloin yksikään edellämainituista pojista ei ollut vielä syntynyt
Tässä ensi alkuun Pekka Sivosesta.
---------------------------------
Ihmettelit kommenttiani koskien talonnimeä, eri ketjusta.
Kerroin, että Mattilan talo oli saanut nimensä totuttuun länsisuomalaiseen tapaan isännästään Matti Ollipojasta, Paltamon vanhasta lukkarista, jolla ei esiinny asiakirjoissa lainkaan lisänimeä. Hän pojistaan aletaan käyttää Rimpiläinen -lisänimeä. Matti Ollinpoika oli ottanut toisenkin uudisasutuksen nimeltään Rimpiloja, josta paikasta olletikin pojat ottivat lisänimensä. Rimpilä / Rimpelä -nimiä on muuallakin Pohjanmaalla, esim. Kälviällä. Ne ovat vanhoista paikannimistä otettuja talonnimiä ja lisänimiä. Kun rimpisoita Pohjanmaalla riittää, ihme, että löytyy ainoastaan 3-4 paikkaa, josta tämä lisänimi Rimpilä / Rimpiläinen on otettu.
Olanyk -nimimerkki väitti, että tämä talo tunnettaisiin nykyään Sivolana. Itse en ole tarkistanut tiedon paikkansapitävyyttä, mutta jos niin on, on talon täytynyt jossain myöhäisemmässä vaiheessa ostaa joku Sivonen, jonka kautta talonnimi olisi vaihtunut. Itse olen seurannut vain sen, että kun se on Cajanusten hallinnassa, nimi säilyy Mattilana.
Tässä ei ole mitään ihmettelemistä, vaan talonnimi on vaihtunut asujansa mukaan Kainuussa monenmonituista kertaa ja tämäkin olisi vain yksi noista monista tapauksista.
Lisäksi taloilla oli tavallisesti useita yhtäaikaisia nimiä, joista maakirjaan otettiin kerrallaan yksi tai on muutamia sellaisiakin maakirjoja, joissa on kaksi nimeä talolle.
terv Matti Lund
Tervehdys!
Kiitos kaikille Teille sukututkimuksen erityisasiantuntijoille tähänastisesta ystävällisestä avustanne. Hienoa, että jaksatte vastata myös hölmöihin aloittelijan kysymyksiin!
Meikäläisen taidot eivät riitä muuhun kuin "ihmettelyyn". Tällä en tarkoita kyseenalaistaa kenenkään osaamista, taitoja ja tietoja vaan päinvastoin: Arvostan suunnattomasi osaamistanne ja rohkeita rakentavia mielipiteitänne! :)
Toivon, että jokainen täällä keskusteluun osallistuja löytäisi myös uusia näkökulmia omien tukimuksensa tavoitteiden saavuttamiseen olivatpa ne pieniä tai suuria. Senkin koen hyvänä, mikäli joku hiljainen foorumin katselija löytäisi täältä jonkun kultajyvän jatkoon.
Tutkimusterveisin Eila
Törmäsin googlatessa "Sivoloita" Vilppulan kotisivulla olevaan Jorma Ollilan esipolvitauluihin.
Neljännessä polvessa tulee Kajaanissa syntynyt Augusta Sivonen s.1870 joka on hänen iää. Augusta periytyy neljän Johanin kautta ja sitten kolme Isakia joista jo Isak Isakinpoika ja puoliso Brita Tauriainen asui 1733 Jormuan (? N.o 11 Tikkala) Salmijärvellä. Sinne muodostuu Mansikka N:o 17 niminen talo josta tuo Augusta Sivosen isä on. Siellä oli myös Sivola niminen talo jota asui 1700-luvulla kappalsiset mm Brax, Forsberg, Wicman.
Olavi
[quote=Tapani Kovalaine;79414]Paltamon ja Jormuan Sivosista saisi kokoon vaikkapa etunimiristikon.
Tervehdys!
Etunimiristikon :), loistavaa, taas tulee uutta ihmettelemistä, toivon mukan monille toiseillekin.
Kaunis kiitos taas Tapani monista hyvistä ja hienoista vihjeistäsi ja opetuksestasi aloittelevan oppijan harrastukseen.
Saattaisi olla, että ilman Sinun ja toistenkin asiantuntijoiden jelppaamisia olisin saanut heittää kinttaat aikoja sitten jonnekin... uudet löydöt jatkukoon!
Terveisin Eila
Vielä Sivosten asuttamista Paltamon ja Sotkamon taloista.
1. Paltaniemen Mattila Sivolaa asui 1600-luvun alussa Pehr Sivoinen sitten 1650 Matti Olavinpoika (?Sivonen) ja 1683 Johan Påhlsson Sivonen. Oliko myös Jöns Jöransson Sivosia? Tuoloin Paltaniemllä ehkä asui myös Anders Ja Pehr Påhlsson Sivonen (Sirvoinen) ja oliko nuo Anders Michelsson ja Johan Michelsson Sivosia ( ja /tai aiemin Kemilästä tunnetun Mikko Juhonpojan poikia?). 1611 on Paltaniemllä myös Matz Silwuisen talo, vai onko jo Koutaniemen Sivolanniemi ?
2. Koutaniemen Sivolaniemeä asui 1650 Yrjö (Jöran) Sivonen ja 1683 Matts Jöransson Sivonen,
3. Jormuanlahdessa
Jormuanniemi-Torvela-Leinola taloa 1650 (onko Sivola ?) asuu Pekka Sivonen. Siirtyykö tämä Pehr Torviselle 1683? Tuleeko tästä isonvihan jälkeen kappalaisten asuma talo vai Virkkulasta?
4.Jormuanlahti
Salmijärvi-Sivola-Hovi (onko Tikkala 19) taloa asuu Matti Sivonen ja ehkä edelleen 1683 vaimonsa ja poikien Olof, Jöran ja Isaac. Tästä voi päätellä että myöhemmin tunnettu Tikkala 19 talossa asui Iisac Isacinpoika s. n. 1698. Eli veljekset olisi avioitunut Tapanin kertoman mukaan noihin aikoihin ja syntynyt näin 1650-60. Eli olisko nuo Tapanin luettelemat veljeksien isä jo Matts Pehrsson vai onko hänen 1603 arvioitu syntymäaika liian varhainen ?
Jormuassa asuu myös vielä Pehr Sfiwekuinen vaimonsa kanssa eli olisko Sivonen?
5. Kun Sivoset asuivat 1700-luvun Mieslahden Kaipaalan pyrin katsomaan Pehr Kaipaisen esipolvet ja arvelisin hänen olleen Brusius Jönsinpoika Kaipaisen poika.
6. Sotkamon Jormaskylän n:o 6 Torvelaan avioituu Johan Sivonen s. n. 1670 ja k. 1731. josta tulee Sivosten asuttama talo. Ehkä hän tulee vasta isonvihan jälkeen, poikien nimet Påhl, Anders, Johan ja Jöran joiista jo vanhimmat 1730-luvulla naimisissa. Naapurissa on ollut avioituneena jo 1600-luvun lopussa Määtän veljesten kanssa Walborg Påhlsdr k.1684 ja Dorothea Jöransdr Sivonen. Vielä ÖverSotkamossa kuolee Pehr Sivonen 1710 .
Olavi
Alla Lähteet koottuna:
1605 maakirjoissa:
Paltamossa oli (joita kooltaan oli kaksi) jo 7 vuotta (verovapausluvun mukaan) asunut Pehr Sivoinen (eli vuodesta 1598). Talo oli toinen Platamon (Paltaniemen johon ehkä luettiin Koutaniemi ja Jormua) kylän 1 manttaalin talo ja siellä asui 4 aikuista mutta jousiluku oli vain yksi.
Kun on Jöran Immosen (Immolan) jälkeen lienee Paltaniemen Mattila-Sivonen nimellä tunnettu talo,
Kerrottakoon että silloin Kiehimänsuussa (johon ehkä Mieslahti luetaan) asuu Jsekä Hans että Jöns Kaipainen (vuodesta 1597) eri taloja.
1611 Maakirjassa
On edelleen Immoissen jälkeen Per Sijftuoisen 1 manttaalin talo. Lisäksi on 1/4 manttaalin Mattz Silwuisen talo (Onko Sivosia?).
Kerrottakoon että silloin Mieslahti oli eroitettu ja ja siellä asui Hans ja Jöns Kaipainen ja taloista lienee eroitettu Anders Mietuisen talo.
1650 Kainuun asutus (Keränen) mukaan.
Paltamo (Paltaniemi)
Mattila-Sivola taloa asuu Matti Olavinpoika (?Sivonen)
Paltamo (Koutaniemen Sivolaniemessä) asuu Yrjö Sivonen
Jormuanlahdessa: Jormuanniemi-Torvela Leinola taloa suu Pekka Sivonen
(onko Jormuan Sivola? ensimmäisenä vieressä Juho Virkkusen Virkkula)
Jormuanlahdessa : Salmijärvi-Sivola-Hovi taloa asuu Matti Sivonen
(ennen sitä Salmijärvi Tikkala talo jota asuu Matti Tikkala)
Mainitavaa on myös että tuolloin Paltaniemellä oli Samuel Tuomaanpojan talo jota oli ehkä nimitetty Lanteriksi. Kartassa melkolailla merkitty nykyisen kirkon paikkeille.
Mieslahdessa:
Näsälä nimellä tunnettuja taloja asuu:
Juho Kaipainen
Rusi Kaipainen
Lauri Kärkkäinen
1683 Paltamon henkikirjojen mukaan (mahdollisia Sivosia mitähän nuo murtoluvut henkikirjassa tarkoittaa?)
Jos Sirvoinen on Sivonen
1/8 Anders Michelsson; h. Caisa sekä Johan Andersson: h. Eleana
1/4 Johan Michelsson: h.Elin
1/4 Anders Sirvoinen h. Anna
1/4 Peer Påls. Sirvoinen h. Brijta, br. Påål hust Marg. Lisa
Johan Påls. Sivoinen hust. 2
Johan Jöranss:Dito Hust Marg 2
(Seuraavana on "Henrich Rimbiläises Hemman pohfiderar Efrawor H. Probst Joh: Cajanus Hust: Malin Samuelsdott. jne." eli silloista kirkkoherraa Johan Cajanusta koskevaa tekstiä, jota joskus yritettiin tulkita. Oliko tuo pikkupappila jo tuolloin muodostumassa? Ja kirkkoherran viljelyksessä ja/tai tuosta Lanterista kyse?)
Matz Jöransson Sirvoinen 1 (on sijainiltaan mielestäni Koutaniemen lopussa eli kyse Sivolan niemestä).
Mieslahdesta löytyy Brusius Kaipainen hust: Agneta siuka
Jormuassa:
Ensimäisenä ollutta (Sivola?) taloa asuu Pehr Torvinen, p:Brijta 2
(seuraavaa taloa Påhl Påhlsson Virkcuinen)
Matz Sivoinen h.Elena b.Olof b.Jöran, b Isaaac 5
(välissä kaksi 1/8 Thomas Haikos ja Hans Pohjalaises) sitten
1/8 Peer Sfiwekuinen hut Marg 2
(sitten 1/4 Mats Thomasson ja 1/4 Christer Stifelkars = Gisselkors skrifs is Stadhen =asui Kajaanin kaupungissa)-
Påål Siwoinen h: Brita
Matti Lund
05.12.10, 15:21
Vielä Sivosten asuttamista Paltamon ja Sotkamon taloista.
1. Paltaniemen Mattila Sivolaa asui 1600-luvun alussa Pehr Sivoinen sitten 1650 Matti Olavinpoika (?Sivonen) ja 1683 Johan Påhlsson Sivonen. ...
Tästä huomataan, että olet sekoittanut kaksi tai kolme aivan eri taloa jo alkuasetelmissa.
Matti Ollinpoika (Kainuun Rimpiläisten kantavanhus) on kirjattu Paltamonkylän maakirjaan vuodesta 1609 alkaen, eli kymmenisen vuotta sen jälkeen, kun Pekka Sivonen oli alkanut oman aivan eri talonsa. Talot ovat perätysten sekä maakirjassa että kymmenysluettelossa ja siten jo luetteloista niiden erillisyys on koko ajan havaittavissa.
Eivät luettelot eivätkä tuomiokirjat anna tukea myöskään sille, että Pekka Sivonen ja Matti Ollinpoika olisivat vaihtaneet päittäin uudisasutuksiaan.
Myöhempi Kemiläisten kantavanhuksen talo on myös aivan ikioma manttaalinsa, jota ei tule sekoittaa näihin.
terv Matti Lund
Yritin kerätä tiedot mainitsemistani asiakirjoista, joiden tulkinnan huonosti hallitsen. nuo maa- ja henkikirjat ovat Rommapisen kotisivulleen "putaaksikirjoittamia" sekä 1650-asutus Keräsen kirjasta. Keränen huonosti esittää talojen nimien muuttumisen. Sillä kirjoitin jos saataisiin selville ja korjattua?
Kuitenkin nuo kuusi taloa ovat Sivosten kannalta tärkeimpiä, ja Jormuan esillä ollut (Tikkala 19) menisi Iisak Mattson, Isak Isaksson, Isak Isakson:
Rippikirjoissa 1700-luvulla oletan niiden olevan;
1. Paltaniemen Sivolata
2. Koutaniemen Sivolanniemi (paikka ja lampi samalla nimellä nykyisinkin vieressä Pyykölä mikähän talonnimi 1700 luvulla ? Onko talo 1800 Kajaanin msk:n aikaan Tolola-Sivolanniemi)
3. Jormuan Sivola
4. Jormua Tikkala
5. Mieslahden Kaipaala
6. Jormaskylän Torvela
Olavi
Matti Lund
05.12.10, 17:28
Yritin kerätä tiedot mainitsemistani asiakirjoista, joiden tulkinnan huonosti hallitsen. nuo maa- ja henkikirjat ovat Rommapisen kotisivulleen "putaaksikirjoittamia" sekä 1650-asutus Keräsen kirjasta. Keränen huonosti esittää talojen nimien muuttumisen. Sillä kirjoitin jos saataisiin selville ja korjattua?
Kuitenkin nuo kuusi taloa ovat Sivosten kannalta tärkeimpiä, ja Jormuan esillä ollut (Tikkala 19) menisi Iisak Mattson, Isak Isaksson, Isak Isakson:
Rippikirjoissa 1700-luvulla oletan niiden olevan;
1. Paltaniemen Sivolata
2. Koutaniemen Sivolanniemi (paikka ja lampi samalla nimellä nykyisinkin vieressä Pyykölä mikähän talonnimi 1700 luvulla ? Onko talo 1800 Kajaanin msk:n aikaan Tolola-Sivolanniemi)
3. Jormuan Sivola
4. Jormua Tikkala
5. Mieslahden Kaipaala
6. Jormaskylän Torvela
Olavi
Hei, edelleen sekoitat näitä taloja keskenään. Olet jostain kerännyt tietoja, ehkä alunperin oikeita, mutta ne ovat Sinulla menneet täysin vinksin vonksin. Pidät tästä sekaannuksesta itsepäisesti kiinni noteeraamatta näiden viestieni sisältämiä tietoja veroasiakirjoista.
Mattilan talon omistaa 1800 -luvun lopulla Pauli Tolonen vaimonaan Kaisa Tervonen kuten voit netin rippikirjoista todeta.
KA:n digitaaliarkistossa olevan vuoden 1875 maakirjan näet näistä linkeistä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=223840
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=223875
Siinä näkyvät myös talojen toisintonimet.
Ei vielä mitään merkkiä Mattilan liittymisestä Sivolaan, vaan toisintonimenä esiintyy Byskytte. Sivola aivan erillään.
Toisintonimissä nähdään noita etunimipohjaisia. Esimerkiksi Jormuan Rimpilä on myös Tuomaala. Talohan meni useassa polvessa Tuomas Tuomaanpojalta Tuomas Tuomaanpojalle, jotka olivat myös lautamiehiä. Näihin Tuomaisiin liittyy alkupäässään eräs esivanhempien polkunikin. Siis talon nimenä ollut Rimpilä tuli siirtonimenä Paltaniemeltä ja Tuomaala oli paikallisesti syntynyt nimi sille talolle isännän etunimen mukaan.
Jormualla on myös Mattila. Selvitä se itsellesi, onko se siirtonimi Paltaniemeltä vai isännän etunimestä siinä paikassa syntynyt nimi?
Sivoloitahan on vuoden 1875 tasossa kaksi osaa Paltaniemellä ja toisella myös vaihtoehtonimenä Porola.
Meni nyt vähän jahnaamiseksi, mutta nuo Sinun kommenttisi pitäisi pystyä nollaamaan, jotta vältyttäisiin sekaaannukselta tässä taloasiassa.
terv Matti Lund
Ilmeiseti:
Katsotaan vielä Jormuan taloja. (Eli oma tulkintani on että Pekka Sivonen antoi nimensä Jormuan lahden suulla olevalle talolle ja jo varhain Matti Sivonen asutti Salmijärvellä olevan talon jota asuivait hänen jälkeläisensä 1800-luvun lopulle
Tuo Hovi taitaa ainakin olla Keräsen virhe kun se on Kajanin msk 1877 rippikirjassa Jormua n:o 1 eli minun käsittäkseni tuo vanha Sivola)
1: Keräsen Kainuun asutusta koskevassa (yo-tutkimus) kirjassa hän pyrkii nimeään asukkat 1650 ja talon nimen muuttumisen 1900-luvulle. Ehkä se on virheelinen?
Jormuanlahdella:
32 Pekka Sivonen Jormuanniemi-Torvela-Leinola
33 Juho Virkkunen Jormuanniemi-Virkkula-Jormua
(neljä taloa Salmijärvellä, Hurskaala,Toppila Tikkala) sekä
37. Matti Sivonen Salmijärvi-Sivola-Hovi
Olen käsittänyt että nuo kaksi taloa on Jormuanlahden rannalla ja Salmijärvi sisämaassa Kajanin suuntaan.
Tuossa henkikirjassa 1683 Matille on nimetty pojat Olof, Jöran ja Iisac
2. Digiarkiston rippikirjoissa. (Isonvihan jälkeen joka tietysti on voinut sekoittaa asioita)
1731-1737 ja 1738-44 Jormuassa asuu Iisac Isacsson ja Brita Tauriainen perheineen. Viereisissä taloissa asuu Rimpiläisiä ja Tikkasia ja Kaakisia.
Heidän poikansa Iisak avioituu Liisa Rimpiläisen kanssa. Tämä perhe asuu rippikirjassa 1761-66. Tikkala n.o 11 nimisessä talossa. Sivolassa Jormua N:o 9 asuu tuolloin noita kappalaisia ja uskon että jo 1731 kappalainen Johan Brax asui ko taloa.
Tikkala 11 asui Sivolat ja talon nimi säilyi Jormuan liityttyä Kajaaniin. 1841 Tikkala nimen rinnalle tulee Sivola numero edelleen 11 Ja 1848 talon nimi on yksin Sivola N:o 11.
Jatkuen edeleen kun Jormua kuuluu Kajánin msk:aan Sivolat asuu Sivola 11. kunnes 1877 Salmijärven talot siirtyvät kuulumaan Kuluntalahteen nimi säilyy numero muuttuu Kuluntalahti N:o 3 jossa edelleen asuu kaksi Sivolan perhettä. Viereisessä Tuomaalassa asuu Moisanen.
Hiskissä vaihtelee kylännimenä Paltamon aikaan Salmijärvi ja Jormua Kajaanin aikaan Jormua 11.
Olavi
Tervehdys!
En voinut edes uneksia, että tästä Sivos-jutusta ja Kainuun Paltamon Paltaniemeläsistä kehkeytyisi täällä näin mielenkiintoinen keskustelu jatkoon.
Kiitos asiantuntijoille, meikäkäiselle aloittelijalle on taas uutta sulatelua mietintämyssyyn.
Uusia ihmelöytöjä ja monipuolisia näkökulmia jatkossakin jokaiselle tutkijalle toivottelen, juttu jatkukoon!
Terveisin Eila
Tervehdys!
Kauniit kiitokset ajatuksistanne ja kirjoituksistanne. Erinomaista, että tulee esille useanlaisia näkökulmia ja rakentavassa hengessä. Toivottavasti tähänkin Kainuun Paltaniemeläisten asumiskysymykseen löytyy vielä tulevaisuudessakin yhteisiä näkemyksiä.
Terveisin Eila
Minua kiinnostaa enemmän Paltaniemen talot. Paltaniemen Sivolat saadakseni näkemyksen Paltaniemen esivanhempiini joita ei Sivoset ole.
Rippikirjassa 1766- asuu Sivola 12 kappalainen Fortelius ja Sivola 13 nimismissuku Costiander.
Rippikirjassa Paltaniemllä selkeästi Sutelan ja Hurskaalan jälkeen 1731-37 asuu kappalainen Caspar Gröön ja seuraavana hänen vävynsä nimismies Alexander Cajnuz jonka luona ilmeisesti asuu myös entinen kirkkoherran Abraham Frosteruksen k. 1726 leski Catharina Cajanus perheineen (ei ollut Alexaderin lähisukulainen).
Jotenkin tuntuisi että em talot on Isonvihan jälkeen kappalaisten asuma talo ja nimismiehen talo. Ja saanut nimensä noissa varhaisissa maakirjoissa mainituilta Sivoloita.
Oliko niin ettei Keräsen 1650 Sivoloita Paltaniemellä. Asuiko 1605 ja 1611 maakirjoissa Immosen jälkeen mainittu tuo Peer Sivonen muualla kuin Paltaniemellä ja vastaavasti 1683 maakirjassa Johan Påhlsson Sivoinen. Kun tuolla Koutaniemen Sivolanniemen kohdalla oleva Matz Jöranson Sirwoinen sopisi Sivoseksi otin myös noita muita Sirwoisia Sivosikisi.
En tiedä miksi Keränen on Ransu Kähkösen Mattilan lisäksi nimennyt 1650 tuota Matti Ollinpojan taloa Mattilaksi joka myöhemmin tunnettiin Sivoloina. En myöskään näe mitään syytä että talo kappalaisten ja nimismiesten asumana olisi muuttunut Sivolaksi. Vastaavasti Castrenien asuma Immola lienee saanut nimensä tuolta 1600-luvulta ja Sutela Suzien mukaan.
Olavi
Tapani Kovalaine
05.12.10, 20:31
Seuraavassa voi olla virheitä, mutta jos joku voi oikaista... Rippikirjaan Sivola 13:sta ennen Henrik Costianderin perhettä on kirjattu Henrik Olofsson Mustonen s. n. 1744 kuolee 1784 ja Ingrid Mattsdr Haataja. jotka aiemmin ovat asuneet pitkään Kives(vaarlla). Sekä rippikirjassa 1781-85 myös pojan Olof Kovalaisen perhe puoliso Anna Mustonen. - Olavi
Tuota lausetta pitää oikaista ja sen tulisi kuulua näin:
...pojan Olof Mustosen s. 1758 perhe ja puoliso oli Anna Ollintr Kovalainen s. 1756. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1781-1785_ik182_l/137.htm
On tullut muuten esille tuo tilan nimi Lanteri.
Mielestäni tuollainen tilan nimi on syntynyt kainuulaisella huumorilla eli kyseessä on väännös sukunimen Costi(l)ander loppuosasta, kunnes toisin todistetaan... :)
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1842-1850_ik184/227.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1842-1850_ik184/227.htm)
Häradshöfding Flanderilla on toki voinut olla enemmän vaikutusta...
Tapani. Oletatko että tuo mahdollisesti kirkkoherra Samuel Thomasson Paldaniuksen hankkima talo olisi jo 1650-luvulla muodostunut toinen Sivola myöhemmin kappalaisten asuma talo. Ja olisko se tuossa 1683 maakirjassa Henrik Ruimpiläsien Hemma jossa puhutaan kirkkoherra Johan Cajanukseta+
Mitä tuossa Sinun kertomassa maakirjassa 1686 kerrotaan?
Olavi
Kimmo Kemppainen
05.12.10, 21:50
Tässä olisi mielenkiintoinen Sivosten perintöjuttu Paltamon talvikäräjiltä 1700. Paljon hyvää materiaalia on olemassa, mutta tämä juttu saattaisi liittyä juuri kysyttyyn sukuhaaraan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698047
Kimmo Kemppainen
Tapani Kovalaine
05.12.10, 22:20
Tapani. Oletatko että tuo mahdollisesti kirkkoherra Samuel Thomasson Paldaniuksen hankkima talo olisi jo 1650-luvulla muodostunut toinen Sivola myöhemmin kappalaisten asuma talo. Ja olisko se tuossa 1683 maakirjassa Henrik Ruimpiläsien Hemma jossa puhutaan kirkkoherra Johan Cajanukseta+
Mitä tuossa Sinun kertomassa maakirjassa 1686 kerrotaan?
Olavi
Kappalaisen puustellista olen huomannut puhuttavan vuoden 1713 henkikirjassa. Matti Sivosen tilan kohdalla on maininta, että Caplan bost. http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6452&pnum=12
Tuolla perusteella katson, että ainakin joku useista Sivolan tiloista on mennyt kappalaisen käyttään. Vuoden 1711 henkikirjassa sanotaan Matti Sivosen kohdalla: Tiggar. Ja veljen vaimo on täysköyhä. Siinäpä voisi olla pätö syy, miksi kappalainen sai tuon Sivolan. http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6451&pnum=23
Maakirjoja en ole laisin tutkinut, joten tuo 1686 kommentti on varmaan jonkun muun toimesta tullut esille. Minä vasta noita vanhoja henkikirjoja olen vanhoilla päivilläni alkanut varovaisesti lähestyä. Ihmeen paljon sitä kahdessa vuodessa alkaa luulla ymmärtävänsä vanhoja käsialoja. On näet jäänyt kurssit käymättä ja sen takia väärinymmärryksiä sattuu. Mutta nehän ovat yleensä vaan väliaikaisia. Kyllä joku korjaa virheet.
Kimmo Kemppainen
05.12.10, 22:57
Muuten, kun Matti Juhonpoika Sivonen Jormualta ja Kaisa Pekantytär Kaipatar Mieslahdesta vihittiin 1735, Jormuan Sivolan talossa ei asunut enää Sivosia. Taloa asutti tuolloin Heikki Paavonpoika Kemppainen toisen vaimonsa Riitta Rimpilättären ja kahden poikansa, Paavon ja Heikin, kanssa. Paltamon rippikirjassa ei tätä perhettä mainita Jormualla, sillä jostakin syystä rippikirjaa ei täysin pidetty ajan tasalla.
Kimmo Kemppainen
Oli ollut isoviha ja paljon taloja oli tuhottu. Minä olen olettanut että Isonvihan jälkeen tuossa Jormuan (vanhassa) Sivolassa asuisi 1731 ripikirjassa mainittu kappalainen Johan Brax. Hän tuli Paltamoon kappalaiseksi jo 1712, oli sitten vangittu ja Korppoon vt kirkkoherra 1716 ja oleskeli ruotsissa 1717. Palasi isonvihan rauhanteon jälkeen Paltamoon.
Paltaniemen Pappila oli. tuhottu ja kirkkoherra Abraham Frosteruksen asettui Paltaniemellä säilyneeseen appensa omistamaan Sutelaan kun hän tuli Paltamoon appensa sijaiskirkkoherraksi lokakuussa 1720. Muutti vasta 1724 uudelleen rakenettuun Pappilaan.
Sen sijaan Jormuan Salmijärvellä joka mm. HISKI:ssä on usein kylänä oli tuo pitkään Jormua 11 Tikkala nimellä tunnettu talo jossa Sivoloita asui. Kajaanin maaseurakunnan aikaan yli 100 v myöhemin nimi muuttui Sivolaksi ja vielä Salmijärvi liitetttiin Kuluntalahden kylään. Vanhan Sivolan ehkä nimellä Hovi jäädessä Jormuan kylään.
Olavi
Matti Lund
06.12.10, 10:46
Oli ollut isoviha ja paljon taloja oli tuhottu. Minä olen olettanut että Isonvihan jälkeen tuossa Jormuan (vanhassa) Sivolassa asuisi 1731 ripikirjassa mainittu kappalainen Johan Brax. Hän tuli Paltamoon kappalaiseksi jo 1712, oli sitten vangittu ja Korppoon vt kirkkoherra 1716 ja oleskeli ruotsissa 1717. Palasi isonvihan rauhanteon jälkeen Paltamoon.
Paltaniemen Pappila oli. tuhottu ja kirkkoherra Abraham Frosteruksen asettui Paltaniemellä säilyneeseen appensa omistamaan Sutelaan kun hän tuli Paltamoon appensa sijaiskirkkoherraksi lokakuussa 1720. Muutti vasta 1724 uudelleen rakenettuun Pappilaan.
Sen sijaan Jormuan Salmijärvellä joka mm. HISKI:ssä on usein kylänä oli tuo pitkään Jormua 11 Tikkala nimellä tunnettu talo jossa Sivoloita asui. Kajaanin maaseurakunnan aikaan yli 100 v myöhemin nimi muuttui Sivolaksi ja vielä Salmijärvi liitetttiin Kuluntalahden kylään. Vanhan Sivolan ehkä nimellä Hovi jäädessä Jormuan kylään.
Olavi
Mielestäni Sinulla ovat edelleen täysin sekaisin nämä Paltaniemen taloasiat ja vähäsen Jormuankin.
Sinun pitäsi tuhota vanhat muistiinpanot, väärinkäsitykset ja rakentaa uudet oikeista tiedoista puhtaalta pöydältä, muuten et päässe eroon karkeista fiksoituneista virheistä näissä tiedoissasi. Älä levitä niitä ennen kuin olet ne korjannut.
Siis edelleenkin Paltaniemen Mattilan talo on saanut nimensä perustajastaan Matti Ollinpojasta, joka alkoi maksaa tästä Mattilan talosta veroa vuodesta 1609 alkaen.
Mitään keskinäistä kytkentää ei Mattilan ja Sivolan välillä voida osoittaa vuosien 1598-1900 välillä, vaan ne ovat koko tämän ajan aivan omia erillisiä talojaan Paltaniemen kylässä kuten saatoit todeta antamistani linkeistä, mutta ei pystynyt kuitenkaan toteamaan, koska edelleen sekoitat nämä toisiinsa. Nollaa tämä sekaannuksesi.
Vuoden 1690 Paltamon kesäkäräjillä oli kaksi Matti Sivosten kannetta. Ensiksikin Matti Sivonen valitti tuohduksissaan sitä, että Paltaniemen Sivolan talon maita oli ryhdytty parhaimmat palat päältä jakamaan pappilalle, koska edelliset käräjät oli julistanut Sivolan kruununtaloksi. Matti Sivonen piti tätä väärinkäsityksenä ja koska käräjäpäätös perustui sellaiseen tietoon, että Sivola olisi kirjattu jo vuoden 1668 maakirjaan kruununtaloksi, Matti Sivosen mielestä se oli kirjurin tekemä virhe, joka vei talon hänen altaan, koska hänellä ei ollut enää perintöoikeuden turvaa pitää taloa itsellään. Siis Matti joutui väistymään Sivolasta, koska papisto pääsi omistamaan sen maita.
Mene ja tiedä, mikä todellisuus oli sen seikan takana, että Pekka Sivosen perustama talo lipesi hänen jälkeläisiltään. Paitsi että he olivat katkeria tästä Cajanuksille, he riitelivät myös katkerasti siitä keskenään.
Jormualla ilmenee sitten henkikirjan mukaan kaksi eri Matti Sivosta, toinen, jolla on vaimona Elina, asuu veljineen 1/4 manttaalin taloa. Toinen Matti Sivonen, jolla on vaimonaan Liisa, alkaa siellä uudistalon juuri tähän aikaan. Se miten hän on päätynyt Jormuaan, liittyy juuri esiinnostamaasi Tikkalaan. Vuoden kesäkäräjillä Matti Sivonen ilmoitti, että on mennyt äskettäin naimisiin Pauli Tikkasen lesken kanssa ja haluaa ryhtyä asumaan Jormuassa Pauli Tikkasen torppaa niin, että sitä ryhdytään verottamaan.
Vähän aikaisemmin nähdään henkikirjasta 1680 -luvulla Jormuassa, että kolme veljestä vaimoineen asuu ½ manttaalin Tikkasen taloa, Esko, Matti ja Pauli. Vuoden 1687 kohdalla Tikkalan talo jaetaan kahteen 1/4 manttaalin osaan Matille ja Eskolle. Pauli jää asumaan verottamatonta torppaansa entisen ½ manttaalin maalle. Mutta jo runsas vuosi näiden järjestelyjen jälkeen sekä Matti että Pauli Tikkanen kuolevat. Matin leski jää asumaan toista 1/4 manttaalin osaa, mutta Paulin leski siis avioitui Matti Sivosen kanssa ja toi tämän miehen Paltaniemeltä Jormualle.
Näin olivat asiat niin vuoden 1690 käräjien kuin henkikirjojenkin mukaan.
terv Matti Lund
Kimmo Kemppainen
06.12.10, 11:40
Mitä Johan Braxiin tulee, hän asui vuoden 1734 henkikirjan mukaan Jormuan no 1 Virkkulassa.
Kimmo Kemppainen
Kimmo Kemppainen
06.12.10, 12:45
Tässä vielä lyhyesti Paltaniemen Sivosista ennen isoa vihaa:
Antti Yrjönpoika Sivonen, k. viim. 1701
puoliso Anna Kempatar
Lapset:
Yrjö, kotitalonsa isäntä, k. viim. 1723, puoliso Marketta Mikontytär Kemilätär
Pekka, muutti Jormualle, puoliso Valpuri
Marketta
Juliana
Tässä perheessä ei ollut Juho-nimistä poikaa, vain neljä lasta eli vanhempien jälkeen. Naapuritalossa sen sijaan oli Juho Sivonen.
Kimmo Kemppainen
Arvostan suuresti tutkijoita jotka pystyvät lukemaan vanhoja tekstejä ja ovat luonut itselle mahdollisuuden päästä vanhoihin asiakirjoihin. Samoin korkeaa lähdekriittisyyttä. Toisaalta tätä harrastusta on yhtä monenlaista kuin harrastajaa ja en formatoi tietokoneitani.
Tässä keskustelussa olen jopa lähteeni kertonut jotka ei ole alkuperäislähteitä. Ilmeisesti eniten virheitä on on Keräsen kirjassa jonka pitäisi täyttää lähdekritiikiltään "yliopistotason tutkimustyön".
Toisena on Romppaisen puhtaaksikirjoittamia maa-ja henkikirjoja joihin hän kotisivullaan pyytää mahdollisia korjauksia.
Teoksen nimi: Kainuun asuttaminen / Jorma Keränen
Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1984
Kiitos noista linkeistä, mutta en oikein pysty niitä tulkitsemaan tässä yhteydessä.
Keräsellä Paltaniemellä on 1650 pappilan lisäksi kuusi taloa, joista sutelan lisäksi viittä nimetää Paltasenlapi ja myöhempi nimi. Sivola ei voi olla Sutelaa, Hurskaala, toinen Mattila (Kähkösen) ja tuskin Kemilä. Jäljelle jää - Lanteri, jota asuu Samuli Thomanpoika (onkohan Paldanius
- Keräsen nimeämänä Mattila-Sivola asuu Matti Olavinpojan asuma.
Immoalaa hänellä ei myöskään ole. En tiedä onko Keräsen kartalle sijoitelussa mitään perustetta.
Tässä vielä tuo 1683 puhtaaksikirjoitettu henkikirja Paltaniemen osalta josa ainakin Peer Sivonen
Bondeman behållen
1 Påwel Rusainen 1 öre 8 phe land
¼ Matz Silwuinen 8 phe land
¾ Oluf Susi 8 phe land 611
¾ Anders Hurska 17 phe l [Hurskainen]
¾ Jöns Kockoinen 1 öre land
¼ Jöran Immoinen 8 phe l
1 Peer Sijftuoinen 1 öre 8 phe [v.1614 Peer Siwoinen]
Öde ¼ Matz Olsson 8 phe l under ladegården
Isonvihan aikaan poltettiin lähes kaikki talot mutta olettaisi mm. peruskivien takia ne pääasiassa entisille paikoille rakennetuiksi, asujat varmaan vaihtuivat.
Oletteko sitä mieltä (joilla on käytössä enemmän henki- ja maakirjoja ja alkuperäislähteitä) että sekä Sivolat että Immola olisivat tuon Samuli Tuomaanpojan talon paikalla? Oikeaa tietoahan tässä haetaan.
En oikein íhan sekaisin sanoisi talojen minulla tai Keräsellä olevan.
2. Minullakin on ollut Jormuassa asuvien kappalaisten talon vaihtoehtoina Virkkula tai "vanha Sivola"
3. Jormuassa on kaiken aikaa ollut kaksi tai useampia Tikkalan taloja mutta olen käsittänyt että yli 100 v Tikkala 11 tunetussa Salmijärven talossa olisi ehkä kuollut s. 1757 Isak Isakson (patronyymi HISKI:stä otettu) ja tuntuisi että olisi kyseessä Teidän muiden mainitsema Matts Tikkalan avioliiton kautta saama torppa / talo. Muistaaksen sotilaitakin talossa esiintyy.
Tuon vanhan Sivolan (1650 Pekka Sivonen) olen katsonut olevan Virkkulan kanssa Jormuanlahden rannalla kuten Keränen esittää. Muiden neljän talon olleen Salmijärvellä, johon jo Keränen 1650 sijoittaa Matti Sivosen. Silloin on siellä jo erikseen Matti Tikkasen Tikkala.
Olavi
Kimmo Kemppainen
06.12.10, 15:04
Kainuun maakunnan historiankirjoituksessa on ilmeisesti kaksi tärkeää 1600-luvun lähdettä, joista kumpikaan ei ole "virallinen asiakirja". Nämä lähteet ovat Johannes Cajanuksen kertomus Paltamon pitäjästä ja tuntemattoman henkilön virsikirjaansa tekemä ajantieto, jonka Johannes Frosterus oli jostakin saanut käsiinsä. Tiedot kuten "vuosi 1600 oli suuri olkivuosi" ja "vuosi 1611 oli ensimmäinen karkuvuosi" ovat tästä vanhasta virsikirjasta peräisin!
Kimmo Kemppainen
Edelisessä viestissäni oli virhe. Tuo lainaus ei ollut 1683 henkikirjasta vaan 1611 maakirjasta. Kuitenkin osoittaa että Paltaniemellä oli jo 1611 ja ilmeiseti 1650 (Keräsen mukaan) Matti Ollinpoika ilmeiseti eli eri kuin Isonvihan jälkeen talon perustanut. Jätin pois Pehkolanmäkeen sijoittuvat "Kaikkolan ja Knöpilän" sekä mielestäni Koutaniemen talot. Koutanieme puolelle sijoitin ensimmäisen Swahnin kantaisän asuman talon. Jossain on ollut väitteitä että heitä ja myös Tammelanderita olisi asunut Paltaniemellä. Ainakin HISKI kertoo heitä kuolleen Paltamossa ennen isoavihaa 1701 ja 1707 (mutta ketä?).
Olavi
Tässä ote tuosta 1683 henkikirjasta (Romppaisen kotisivulta):
5/8 Sutela Hemman
1/8 Sahl: H: Peer Prochexi
Enckias
dr. Anders
dr: Hans, pijgan Carin
3/8 Sahl: H. Erich Fortelii
Encka d: Anna, dr. Påål
Kåwal. dreng Påål
p: Gertrud
¼ Michel Hurskainen hust:N, son Mårten
¼ Anders Dito, h:Anna
1/8 Anders Michelss: h: Caisa
Johan Anderss: h:Eleana
¼ Johan Michelss: h:Elin
¼ Anders Sirwoinen h:Anna
¼ Peer Påls. Sirwoinen
h:Brijta, br: Påål hust Marg: Lijsa
s.561
Johan Påls. Siwoinen Hust Anna 2
Johan Jöranss: Dito Hust Marg 2
Hendrich Rimbiläises Hemman
pohfiderar Efrawor
H. Probst Joh: Cajanus
Hust: Malin Samuelsdott.
dreng Peer Sijra
pijgor Inger och Anna 3
Kimmo Kemppainen
06.12.10, 15:58
Tässä pikaisesti korjaamani versio:
5/8 Sutela Hemman
1/8 Sahl: H:r Peer Prochaei
Enckias
dr. Anders
dr: Hans, pijgan Carin
3/8 Sahl: H.r Erich Fortelii
Enckia, H: Anna, dr. Påål
Kåwal.n dreng Påål
p: Gertrud
¼ Michel Hurskainen hust: N son Mårten
¼ Anders Dito, H: Anna
1/8 Anders Michelss: H: Caisa
Johan Anderss: H: Eleana
¼ Johan Michelss: H: Elin
¼ Anders Siwoinen H: Anna
¼ Peer Påls. Siwoinen
h:Brijta, br: Påål hust Marg:, Lijsa
Johan Påls. Siwoinen Hust Anna 2
Johan Jöranss: Dito Hust Marg: 2
Hendrich Rimbiläises Hemman
possiderar Ehrewör[d]ige
H.r Probst Joh: Cajanus -
Hust: Malin Samuelsdott.s
dreng Peer Sijra,
pijgor Inger och Anna 3
Kimmo Kemppainen
Matti Lund
07.12.10, 11:20
...
Otetaan siis kooste Sivosista ruodutusluetteloista.
...
Pekalla olivat siis pojat ikäjärjestyksessä: Matti, Mikko, Tuomas, Yrjänä, Pauli ja Jussi (ikätiedot yllä).
Tämä Pekka on siis Sivolan perustaja, jonka lisänimestä talo on saanut lisänimensä.
Vuoden 1605 maakirjan mukaan (ES839: 4844: Mantals Register på Ulå Eremarks Bönder Anno 1605, s. 67) Pekka Sivonen oli ylösottanut Paltamonkylästä villistä metsästä uudisasumuksensa vuodesta 1598 alkaen. Hän oli ollut raivaukseen ryhtyessään noin 30 -vuotias, jolloin yksikään edellämainituista pojista ei ollut vielä syntynyt
...
...
terv Matti Lund
Edelliseen vielä lisään sen varauksen, että nuo kuusi poikaa ovat ne kuusi Pekka Sivosen poika Paltaniemenkylässä, jotka voidaan sitovasti todistaa ruodutusluettelon avulla hänen pojikseen.
Pekalla lienee ollut heidän lisäkseen muitakin poikia.
Vuoden 1627 ruodutuksen mukaan Paltamossa ja Sotkamossa asui kaksi Pekka Sivosta, joiden ikä oli 30 vuotta, siis syntyneet vuonna 1597. Tosin Paltamon eli Kuluntalahden Pekan iäksi vuoden 1640 ruodutuksessa kerrotaan 48 vuotta, josta syntymäajaksi tulisi 1592. Vuoden 1642 ruodutuksessa näyttää tämän Pekan tilalla jo olevan Matti Sivonen. Talo näyttää pysyvän vakaasti 1/4 manttaalissa.
Tällä, Kuluntalahdella tahi Jormualla asuvalla uudistalollisella ilmenee patronyymiksi Pekanpoika. Siis Pekka Pekanp. Sivonen. Tuomiokirjoista saattaa löytyä vahvistusta siitä, oliko hän edellämainittujen veli.
Toinen Pekka Sivonen asui Katermassa.
Näiden lisäksi oli 1600 -luvun alkupuoliskolla muitakin Sivosia, joista osa ei voinut olla Paltaniemen Pekan poikia.
Säräsniemellä uudistalon aloittaneen Heikki Sivosen patronyymiä ei luettelosta ilmene. Vuoden 1637 ruodutuksen mukaan tämä Heikki oli 43 vuotta vanha eli ikä lähellä Kuluntalahden Pekkaa.
Kannattaa myös huomioida, että Sivosia asui samoihin aikoihin useampi ruokakunta Limingan ja Saloisen pitäjien alueella eli "Siikasavossa" ja kainuulaisilla Sivosilla oli tuomiokirjojen mukaan sukusuhteita näihin pitäjiin.
Nähdäkseni Paltaniemen ja Veneheiton kylien asuttamisessa uudestaan rappasotien jälkeen on merkillepantavaa se, että parhaat paikat ottivat Limingan ja Saloisen pitäjistä (myöskin Iin) tulleet asuttajat ja loput liikenevät jäivät Savosta tulleitten otettaviksi. Tämä oli aivan luonnollista, sillä tottakai näiden alueiden asukkaat tiesivät ikivanhoista eränautinnoistaan Oulujärvellä, mitkä ovat parhaimpia raivattaviksi. Lisäksi osa oli paluumuuttajia, jotka olivat olleet evakossa rappasodilta. Osallahan piilopirtit olivat lähempänä entisiä asuintontteja, osa oli ilmeisesti evakossa Pohjanlahden rannikon kylissä.
Kun sitten Cajanuksilla näyttää olleen suuri halu Pekka Sivosen raivaamia maita kohtaan, ja he osan niistä sitten saivatkin haltuunsa, on niissä täytynyt olla hyvin haluttavia piirteitä kuten hyviä kala-apajia, hyviä myllynpaikkoja ja lupaavia tervaspuumetsiä, sillä ei kai Cajanukset muuten näitä olisi havitelleet kuin saadakseen edullisia liiketoimia papinviran kylkeen.
Jos näin oli, Pekka oli todennäköisemmin "Siikasavosta" tullut kuin suoraan Savosta tullut asuttaja. Tosin nämä ovat vain todennäköisyystodisteita.
terv Matti Lund
Tervehdys!
Minulla Matti Sivosen jälkipolvia kadoksissa.
IV Jussi (Johan) Sivonen (86), perheestä 3, (isä Matti Sivonen), s. 2.1.1756 Paltamo, k. 14.8.1791 Paltamo.
Puoliso: Vihitty 2.4.1780 Paltamo Mieslahti Kirsti (Stiina, Cristiina) Sivonen o.s. Kemppainen (87), s. 22.11.1759 Paltamo, k. Paltamo Mieslahti.
Vanhemmat: Heikki Kemppainen, s. 1718 Paltamo Melalahti 17 Leinola, k. 20.4.1781. Kirsti (Cristina) Kemppainen o.s. Tervonen, s. 1721, k. 3.5.1790 Paltamo Melalahti Leinola.
Lapset:
Heikki (Henrik) Sivonen, s. 4.2.1781 Paltamo 13. Perhe 19.
Kaarina (Carin) Sivonen, s. 14.12.1782 Paltamo. Perhe 20.
Tiina (Stiina, Cristina) Sivonen, s. 22.1.1786 Paltamo. Mistähän löytyisi , mihin joutui?
Jussi (Johan) Sivonen, s. 2.4.1787 Paltamo Mieslahti. Perhe 21.
Matti (Matss) Sivonen, s. 10.1.1790 Paltamo, k. 7.7.1791 Paltamo.
Mikä taulussa on virheitä, otan kiitoksin vastaan kommentit ja korjaukset.
Terveisin Eila
Tervehdys!
Minulla kadoksissa olevia Matti Sivosen jälkipolvia:
VI Pehr Sivonen (2764), perheestä 14, (isä Matti Sivonen), s. 2.6.1815 Paltamo Kiehimänsuu 5.
Puoliso: Vihitty 2.3.1850 Paltamo Saara Sivonen o.s. Kovalainen (2774), s. 26.12.1819 Paltamo Kives 6.
Vanhemmat: Kasperi (Casper) Kovalainen, s. 3.7.1790. Valpuri Kovalainen o.s. Moilanen.
Lapset:
Kalle Sivonen, s. 22.1.1850 Paltamo Melalahti, k. 28.8.1858 Paltamo Melalahti.
Matss Sivonen, s. 19.1.1852 Paltamo.
Anna Sivonen, s. 1.1.1854 Paltamo.
Vilhelm Sivonen, s. 22.5.1856 Paltamo, k. 10.12.1921 Jaalanka.
Josef Sivonen, s. 4.5.1859 Paltamo Melalahti.
Petter Adolf Sivonen, s. 19.7.1862 Paltamo Melalahti, k. 19.10.1863 Paltamo Melalahti.
Mistä löytäisin, mitä tapahtui jatkossa sinisellä merkityille henkilöille?
Mikäli taulussa on virheitä otan oikaisut ja korjaukset vastaan kiitoksin.
Terveisin Eila
Hei Matti ja Kiitos!
Muuttaako tuo oletuksia että:
Paltaniemellä ja Koutaniemellä
- Paltaniemellä Sivoset asuttivat nykyisen ja 1700 luvun Sivoten ja Immolan paikkeilla olevaa taloa, naapurina Immoset.
- ehkä juuri Cajanusten tai jo Samuel Paldaniuksen toimesta syntyi "kappalaisten Sivola"
- isonvihan jälkeen kappalaisena Groen asettui ehkä em. taloon.
- Alexander Cajanus em vävynä ja nimismiehenä asettui ehkä samalle tilalle syntyneeseen "toiseen Sivolaan" jossa hänen poikansa Casparin nuorena kuollessa asettui Costianderit ? Vielä hänen kaksi poikaa nai Sotkamosta Caspar Cajnuksen veljen tyttäriä. Kaksi Costianderia osti vielä Sutelan josta tuli nimismiehen talo.
- ennen Isoavihaa näyttäisi Immola:sta muotoutuvan "virkamiestalo" Tammelanderit ja isonvihan jälkeen Castrenit.
- Saman kylään luetun Koutaniemeen syntyy talo Sivolanniemi jonka asuttaa ehkö Jöran Sivonen.
Toiseksi:
-Jormuanlahden rannalle syntyi varhain Sivosten talo jonka vieressä oli Virkkula josta viimeistään isonvihan jälkeen muodostui kappalaisten asuma talo Brax, Forsberg, Wichman, Tämä "vanha Sivola" siirtyi aikaisin muille.
- Matts Sivonen sai erillään Jormuanlahdelta olevalta Salmijärveltä lesken kanssa avioliiton kautta yhden Tikkala nimisen torpan josta muotoutui kolmen Isakin ja jälkeläisten pitkään asuma Tikkala 11.
Kolmanneksi:
- Sotkamon Jormaskylään muutti Määtän veljesten kanssa avioituvia Sivosten tyttäriä ja sitten Torvelaan Johan Sivonen jonka sanotaan syntynee Paltamossa. Tätä taloa asui pitkään mieslinjan Sivoset.
Neljänneksi:
- mainitsen Pehr Sivosen joka asuu Över Sotkamossa ehkä Katermassa.
Olavi
Tervehdys!
Yritin hahmotella saamieni vihjeiden perusteella "palapeliä" Matin s. 1704 esivanhemmista.
I Pekka Sivonen (4085), s. 1567 Paltamo Paltaniemi Sivola.
Puoliso: Tuntematon Sivonen (4084),.
Lapset:
.
Mikko Sivonen, s. 1607.
Tuomas Sivonen, s. 1609.
Yrjänä Sivonen, s. 1608.
Matti Sivonen s. 1611
Pauli Sivonen, s. 1616.
Jussi Sivonen, s. 1620. Perhe 2.
Mahdollisesti muitakin lapsia?
Perhe 2
II Jussi Sivonen (4091), perheestä 1, (isä Pekka Sivonen), s. 1620.
Puoliso: Anna Sivonen o.s. Seikatar (4092),.
Lapset:
Juho (Johan) Sivonen, s. 1670 Sotkamo Torvela. Perhe 3.
Perhe 3
III Juho (Johan) Sivonen (2679), perheestä 2, (isä Jussi Sivonen), s. 1670 Sotkamo Torvela, k. j. 1705.
Puoliso: Anna Sivonen o.s. Tuovitar (2680), s. Kajaani Mainua.
Lapset:
Matti (Matss) Sivonen, s. 1705 Paltamo Jormua. Perhe 4.
Perhe 4
IV Matti (Matss) Sivonen (88), perheestä 3, (isä Juho Sivonen), s. 1705 Paltamo Jormua, k. 17.6.1775 Paltamo. Muuttanut: Mieslahden Kaipaalaan 18 vävyksi.
Puoliso: Vihitty 1735 Kaarina (Carin Petri) Kaipainen (89), s. 1714 Paltamo, k. 6.12.1785 Paltamo.
Vanhemmat: Pekka Kaipainen. Elli Kaipainen o.s. Komulainen. Onko tästä pariskunnasta päivämääriä?
Lapset:
Pekka (Pehr) Sivonen, s. 1736 Paltamo Mieslahti Kaipaala 18. Perhe 5.
Juho Sivonen, s. 18.1.1740 Paltamo Mieslahti 18, k. e. 1749.
Matti (Matts) Sivonen, s. 1741 Paltamo. Perhe 6.
Antti (Andes) Sivonen, s. 1745 Paltamo Mieslahti, k. 24.6.1762 Paltamo Mieslahti.
Silja (Cecilia) Kemppainen o.s. Sivonen, s. 16.9.1750 Paltamo. Perhe 7.
Mikko (Micel) Sivonen, s. 27.1.1753 Paltamo. Perhe 8.
Jussi (Johan) Sivonen, s. 2.1.1756 Paltamo. Perhe 9.
Mieheni mummolla oli tapana sanoa: "Paljon kanss pärjejää." Tämä homma ei oikein siltä näytä, kun samannimisiä henkilöitä on joka sukupolvessa, jopa samannimisiä pariskuntia. ;)
Saattaa olla, että olen aivan harhateillä. Epäilyksestäni huolimatta rohkenen kysyä kannanottoanne ja mahdollisia korjauksia. :confused:
Terveisin Eila
Törmäsin googlatessa "Sivoloita" Vilppulan kotisivulla olevaan Jorma Ollilan esipolvitauluihin.
Neljännessä polvessa tulee Kajaanissa syntynyt Augusta Sivonen s.1870 joka on hänen iää. Augusta periytyy neljän Johanin kautta ja sitten kolme Isakia joista jo Isak Isakinpoika ja puoliso Brita Tauriainen asui 1733 Jormuan (? N.o 11 Tikkala) Salmijärvellä. Sinne muodostuu Mansikka N:o 17 niminen talo josta tuo Augusta Sivosen isä on. Siellä oli myös Sivola niminen talo jota asui 1700-luvulla kappalsiset mm Brax, Forsberg, Wicman.
Olavi
Tervehdys!
Kiitos vihjeestä. Minusta ei näytä tulevan Jorma Ollilan sukulaista. Augusta Sivonen s. 1870 ei ole suktutukimusrekisterissäni, enkä ole saanut häntä yhdistettyä "omiin" Sivosiini, joita olen tässä pyöritellyt.
Terveisin Eila
Tervehdys!
Kiitos vihjeestä. Minusta ei näytä tulevan Jorma Ollilan sukulaista. Augusta Sivonen s. 1870 ei ole suktutukimusrekisterissäni, enkä ole saanut häntä yhdistettyä "omiin" Sivosiini, joita olen tässä pyöritellyt.
Terveisin Eila
Eila kiltti,
erehdyt nyt pahan kerran :) Olet kolminkertainen etäserkku JO:n kanssa.
1. Yhteinen esi-isä Pekka Pekanpoika Tolonen, s. 1655 Ristijärvi.
Lapset: Antti Pekanpoika Tolonen s. 1699 Ristijärvi ja Reetta Pekantytär Tolonen s. 1678 Ristijärvi. Sinä olet Antin linjaa ja JO Reetan linjaa ja päädytte JO:n isän kanssa kahdeksansiksi serkuiksi.
2. Yhteinen esi-isä on Heikki Heikinpoika Saarela, Meriläinen s. 10.11.1686 Siikajoki. Lapset Matti Heikinp. Meriläinen s. 1727 ja Stiina Heikint. Meriläinen s. 1728 Siikajoki. Sinä olet Matin jälkeläinen ja JO on Stiinana ja päädytte JO:n isän kanssa seitsemänsiksi serkuiksi.
3. Edelleen on yhteinen esi-isä Heikki Heikinpoika Saarela, Meriläinen s. 10.11.1686 Siikajoki, mutta nyt sinun jälkeläispolvesi lähteekin Heikin toisesta pojasta eli Heikki Heikinpoika Meriläisestä s. 1716 Siikajoki JO:n esiäidin pysyessä edelleen Stiina Heikintytär Meriläisenä s. 1728 Siikajoki. Tämänkin veljen kautta päädyt JO:n isän kanssa seitsemänneksi serkuksi.
Voin lähettää sinulle selventävät kuvat privaattipostiin, jos haluat.
"Eila kiltti,
erehdyt nyt pahan kerran :) Olet kolminkertainen etäserkku JO:n kanssa.
Voin lähettää sinulle selventävät kuvat privaattipostiin, jos haluat."
Tervehdys Arla ystäväni!
Mielenkiintoinen ylläri! En erehtynyt näissä hommissa ensimmäistä kertaa pahemman kerran:rolleyes:. Senkin uskallan luvata, ettei jää myöskään viimeiseksi kompasteluksi. Onneksi Te ystävälliset auttajat ohjaatte oikeille reiteille, kiitos siitä kaikille:).
Minulle 1750-luvusta taaksepäin selvittely tuottaa suuria pulmia monestakinsyystä.
Kauniiden kiitosten kera luonnollisesti otan vastaa yksityispostisi.
Terveisin Eila
Hei Eila !
Vertailin Sinun Sivosiasia omaan kyhäelmääni.
1. Sinulla lienee tuon Sotkamon Johan Johanis Sivosen kuolinaika lipsahtanut väärin on 30.11.1731. ja oli 71 vuotias. Minulle oli uutta että vaimo olikin Anna Tuovinen (löytyy HISKISTÄ omaisena Johan). Itse olin arvellut Anna Torviseksi joita oli Jormaksessa kolmekin. Tulikohan perhe Jormaskylään vasta Isonvihan jälkeen?
2. Oletko jostain saanut vahvistusta että Mieslahteen tullut Matts s.1705 olisi tämän Sotkamon Johanin poika. On ainakin Johan Sivonen jolla kuolee Paltamossa lapsi 1708 tai onko hän Sotkamoon muuttanut Johan. Matts voisi olla hyvin Jormuasta läheltä Mieslahtea, jossa ilmeisesti asui jo 1650 kahta taloa Sivoset (Pekka ja Matti). Jormuassa asui 1681 Matti lapsineen (Olof,Jöran ja Iisak) sekä Påhl Sivonen vaimoineen.
Olavi
Olavi!
Olen kirjannut Näitä Jormuan Sivosia näin.
Juho Sivonen s. Jormua?
poika Matti s. 1705 Jormua k. 17.6.1775 Paltamo, isäntä vuosina 1745-1775 Mieslahti 18 Kaipaala (SSHY paltamo rippikirja 1767-1772 s. 341 IK181 IAa:5 Kuva 365)
pso kuulutettu 8.4.1735 Kaarina Pekantytär Kaipatar s. 1714 Paltamo k. 12.6.1785 Paltamo (SSHY Paltamo rippikirja 1767-1772 s. 341 IK181 IAa:5 Kuva 365, SSHY Paltamo rippikirja 1781-1785 Kuva 270)
Kaipaalan isäntäluettelo on kirjassa; Hannu Romppainen Muistojen Mieslahti Kylä ja sen asukkaat Oulujärven rannalla ss.86-87 v. 2007
Hei Eila !
Vertailin Sinun Sivosiasia omaan kyhäelmääni.
1. Sinulla lienee tuon Sotkamon Johan Johanis Sivosen kuolinaika lipsahtanut väärin on 30.11.1731. ja oli 71 vuotias. Minulle oli uutta että vaimo olikin Anna Tuovinen (löytyy HISKISTÄ omaisena Johan). Itse olin arvellut Anna Torviseksi joita oli Jormaksessa kolmekin. Tulikohan perhe Jormaskylään vasta Isonvihan jälkeen?
2. Oletko jostain saanut vahvistusta että Mieslahteen tullut Matts s.1705 olisi tämän Sotkamon Johanin poika. On ainakin Johan Sivonen jolla kuolee Paltamossa lapsi 1708 tai onko hän Sotkamoon muuttanut Johan. Matts voisi olla hyvin Jormuasta läheltä Mieslahtea, jossa ilmeisesti asui jo 1650 kahta taloa Sivoset (Pekka ja Matti). Jormuassa asui 1681 Matti lapsineen (Olof,Jöran ja Iisak) sekä Påhl Sivonen vaimoineen.
Olavi
Tervehdys!
Kiitos korjauksestasi lipsahdukseni suhteen. Vahvistusta Johanin lähtöpaikasta minulla ei ole, vain tämänhetkinen olettamus. Vaitooehtoja lähtöpaikasta lienee useampikin. Tietoihini kannattaa suhtautua varauksella, koska olen vielä kovin kokematon näissä hommissa. Yritystä ei silti puutu:).
Terveisin Eila
Matti Lund
08.12.10, 15:24
Tervehdys!
Kiitos korjauksestasi lipsahdukseni suhteen. Vahvistusta Johanin lähtöpaikasta minulla ei ole, vain tämänhetkinen olettamus. Vaitooehtoja lähtöpaikasta lienee useampikin. Tietoihini kannattaa suhtautua varauksella, koska olen vielä kovin kokematon näissä hommissa. Yritystä ei silti puutu:).
Terveisin Eila
Hei, Eila, omistan nämä pienet käräjälöydökseni nyt Sinulle, jotta saisit selvyyden mieltäsi askarruttaneesta Juho Sivosesta Sotkamon Jormaksesta Torvelan talosta ja samalla näistä paljastuu koko se käännekohta, joka sattui Paltaniemen Sivolan molemmille ¼ veromanttaalin taloille vuosina 1719-21, ja on vastauksena sen hallintaan, mihin veroluettelot eivät voi antaa tarkempaa vastausta, koska ne puuttuvat kokonaan aikaväliltä 1714-22, jonka puitteissa tämä kaikki on tapahtunut.
Otan tähän lähtötilanteen 1698:
Paltaniemen Sivolat V 1698 henkikirjasta (mf LT1321)
¼ Jöran Andss Siwoinen H Margeta
Brod Per Hust Walborg soldat
Syst Margetha
¼ Johan Påhlss Siwoinen H Anna soldat
Näet sitten lähettämästäni vuoden 1704 henkikirjasta, että jälkimmäisille on ilmaantunut poika Juho.
Nyt edetään näissä akteissa tämän Juho Juhonpoika Sivosen kanssa:
Paltamo 29.8.1720: 409-
:412-414
Samoin tuli eteen talollinen Juho Sivonen mukanaan seuraavanlainen kauppakirja:
Kun kerran minä Marketta Kemilätär en voi suuressa vaivassani ja köyhyydessäni enää ylläpitää ja viljellä ¼ mtl verotaloani täällä Paltamonkylässä, niin haluan minä myydä sen Juho Sivoselle samasta kylästä 70 taalarilla kuparirahaa, jolla luovutan kaiken perintöoikeuteni tähän talooni tälle Juho Sivoselle kaikkine siihen liittyvine osineen, vedessä ja kuivalla maalla, niin lähikylällä kuin muuallakin, mitä minulla ja lapsillani on vielä ollut oikeus käyttää; ja minä Juho Sivonen sitoudun maksamaan mainitun 70 taalarin kr summan Marketta Kemilättärelle, puolet siitä tänä vuonna ja toisen puolen tulevana vuonna. Mutta mitä talon velkaan tulee, vastaan minä Juho Sivonen siitä siltä osin, kun kauppasummasta voi taloa varten liietä. Ja siten on välillämme sovittu ja päätetty, että me nimiemme allepanemisella tämän vahvistamme omalta osaltamme ja sen alistamme nöyrimmästi korkeasti kunnioitetun kihlakunnanoikeuden vahvistettavaksi.
Paltamossa 6.10.1714 (vrt. jäljempää: oikea vuosi on 1719)
Marketta Kemilätär
Juho Sivonen
Siten on läsnäollessamme sovittu ja lukkoonlyöty,
Todistavat:
Gabriel Calamnius Johan Schroderus Heikki Karjalainen
Ja koska Juho Sivonen haki tälle tehdylle kaupalle laillistusta, jonka oikeus voisi julkaista, niin sen johdosta tuli tämä kauppa huudatettua 1. kerran ilman vastamoitteita, joten on se vastaisuuden varalle sisällytetty julkisiin akteihin ja siitä hänelle Sivoselle laillinen todistus luovutettu.
Paltamon ja Sotkamon kesäkäräjät Sutelan kartanossa 10.9.1720: 507-
:553-555
Kruununimismies Johan Schroderus ja Juho Juhonpoika Sivonen jättivät sisään oikeudelle seuraavansisältöisen keskinäisen toimituksensa:
Allekirjoittaneet tunnustavat täten ja tekevät yhteisesti tiettäväksi, että me olemme päätyneet hyvin harkittuamme ja kypsällä mielellä sopimaan talonvaihdosta siten, että minä Johan Schroderus luovutan ¼ manttaalin verotaloni kaikkine tiluksineen vedessä ja kuivalla maalla, lähikylältä ja kaukaa, mitään niistä poislukematta, Sotkamon Jormaksessa Juho Juhonpoika Sivoselle hänen ½ manttaalin perintömaatansa Paltamon pitäjässä ja kylässä vastaan kaikkine sen alaisine tiluksineen ja omistuksineen. Ja tämän vuoksi luovutamme me molemmat hallustamme meidät vanhat talomme sillä välipuheella, että me kumpikin maksamme kaikenlaisen taloihimme kertyneen velan eikä kenekään meistä eikä jälkeentulevista perillisistämmekään pidä tätä vastaan esiintyä, vaan nauttia, viljellä ja pidättää itsellään hyvin laillisesti saavutettuna omaisuutenaan, ja tämän kaikeksi varmuudeksi kirjoitamme me nimemme ja asetamme puumerkkimme tämän alle.
Paltamossa 8.9.1720
Johan Schroderus Juho Juhonpoika Sivonen Paltamonkylästä
Ja mitä näin laadittuun kauppasopimukseen ja talonvaihtoon tulee, jotta sen tulisi saada laillisen huudatuksensa, niin tuli tämä talo nyt koko käräjärahvaan läsnäollessa huudatetuksi ensimmäistä kertaa kenekään moittimatta, joten ei se tullut ainoastaan sisällytettyä julkisiin akteihin, vaan myös näille molemmille sopimuksille annettiin lailliset todistukset.
Paltamon kesäkäräjät 1-4.8.1721: 251-
:253
Nimismies Johan Schroderus huudatti 2. kerran Juho Sivosen ¼ mtl perintötaloa Paltamonkylässä, jonka hän oli ostanut Juho Sivoselta kauppakirjalla 8.9.1720 Tervolan ¼ manttaalin perintötaloa Sotkamon Jormaksenkylässä vastaan, joka paitsi otettiin ylös pöytäkirjaan, myös sisällytettiin julkisiin akteihin.
:253-254
Nimismies Johan Schroderus huud 2 kerran 1/3 manttaalin Sivolan perintötaloa, jonka Juho Sivonen oli ostanut Marketta Kemilättäreltä 6.10.1719, mutta Schroderus oli sittemmin vaihtanut sen Sivoselta Torvelan ¼ manttaalin Sotkamossa Jormaksessa sijaitsevaa perintötaloa vastaan, mikä tapahtui ilman vastamoitteita, otettiin ad notam ja sisällytettiin pöytäkirjaan.
:302-307
Määrätyt katselmusmiehet pitäjänkirjuri Juho Svahn sekä lautamiehet Tuomas Rimpiläinen ja Yrjänä Pääkkönen ovat suorittaneet katselmuksen niin Juho Sivosen ¼ manttaalin kuin Yrjänä Sivosen niin ikään ¼ manttaalin verotaloissa Paltamonkylässä, ja jotka molemmat on nimismies hyvin luotettu Johan Schroderus ostanut perintötaloiksensa ja joita hän hakee nyt liitettäväksi yhden savun alaisuuteen.
Siis Juho Sivonen oli perinyt vanhemmiltansa Juho Paulinpoika Sivoselta ja Annalta toisen ¼ manttaalin Sivolan ja osti toisen Yrjänä Antinp. Sivosen leskeltä Marketta Kemilättäreltä.
Vaihtokaupassa tämä Juho tuli Jormaksen Torvelaan ja Johan Schroderus vaihtoi ¼ manttaalin talonsa niin, että sai molemmat ¼ manttaalin Sivolan haltuunsa, perintötaloikseen, vuonna 1721.
Kun oli kysymys ajoituksesta suhteessa isoonvihaan, nämä tapahtuivat sen vallitessa, mutta menee täpärälle sen suhteen, muuttivatko talonvaihtajat ennen Uudenkaupungin rauhaa vai jälkeen, jolloin isonvihan katsottiin päättyneeksi.
Varoitus:
Lue nämä hitaasti ja tarkasti, ettet käsitä väärin tai mene solmuun näiden kauppojen kanssa. Nämä olivat rullalla ES2049, jossa ovat kaikki vuosilta 1717-21 säilyneet Paltamon ja Sotkamon renovoidut käräjäpöytäkirjat. Käsittele tietoja vastuuntuntoisesti, ettei niistä tulisi väärinkäsityksiä, joita sitten mainostettaisiin tekeminäni virheinä ja taas oikeat tiedot mainostettaisiin täysin ilman minun panostani löydetyiksi.
terv Matti Lund
Matti Lund
08.12.10, 16:14
Hei, Eila, omistan nämä pienet käräjälöydökseni nyt Sinulle, jotta saisit selvyyden mieltäsi askarruttaneesta Juho Sivosesta Sotkamon Jormaksesta Torvelan talosta ja samalla näistä paljastuu koko se käännekohta, joka sattui Paltaniemen Sivolan molemmille ¼ veromanttaalin taloille vuosina 1719-21, ja on vastauksena sen hallintaan, mihin veroluettelot eivät voi antaa tarkempaa vastausta, koska ne puuttuvat kokonaan aikaväliltä 1714-22, jonka puitteissa tämä kaikki on tapahtunut.
Otan tähän lähtötilanteen 1698:
Paltaniemen Sivolat V 1698 henkikirjasta (mf LT1321)
¼ Jöran Andss Siwoinen H Margeta
Brod Per Hust Walborg soldat
Syst Margetha
¼ Johan Påhlss Siwoinen H Anna soldat
Näet sitten lähettämästäni vuoden 1704 henkikirjasta, että jälkimmäisille on ilmaantunut poika Juho.
Nyt edetään näissä akteissa tämän Juho Juhonpoika Sivosen kanssa:
Paltamo 29.8.1720: 409-
:412-414
Samoin tuli eteen talollinen Juho Sivonen mukanaan seuraavanlainen kauppakirja:
Kun kerran minä Marketta Kemilätär en voi suuressa vaivassani ja köyhyydessäni enää ylläpitää ja viljellä ¼ mtl verotaloani täällä Paltamonkylässä, niin haluan minä myydä sen Juho Sivoselle samasta kylästä 70 taalarilla kuparirahaa, jolla luovutan kaiken perintöoikeuteni tähän talooni tälle Juho Sivoselle kaikkine siihen liittyvine osineen, vedessä ja kuivalla maalla, niin lähikylällä kuin muuallakin, mitä minulla ja lapsillani on vielä ollut oikeus käyttää; ja minä Juho Sivonen sitoudun maksamaan mainitun 70 taalarin kr summan Marketta Kemilättärelle, puolet siitä tänä vuonna ja toisen puolen tulevana vuonna. Mutta mitä talon velkaan tulee, vastaan minä Juho Sivonen siitä siltä osin, kun kauppasummasta voi taloa varten liietä. Ja siten on välillämme sovittu ja päätetty, että me nimiemme allepanemisella tämän vahvistamme omalta osaltamme ja sen alistamme nöyrimmästi korkeasti kunnioitetun kihlakunnanoikeuden vahvistettavaksi.
Paltamossa 6.10.1714 (vrt. jäljempää: oikea vuosi on 1719)
Marketta Kemilätär
Juho Sivonen
Siten on läsnäollessamme sovittu ja lukkoonlyöty,
Todistavat:
Gabriel Calamnius Johan Schroderus Heikki Karjalainen
Ja koska Juho Sivonen haki tälle tehdylle kaupalle laillistusta, jonka oikeus voisi julkaista, niin sen johdosta tuli tämä kauppa huudatettua 1. kerran ilman vastamoitteita, joten on se vastaisuuden varalle sisällytetty julkisiin akteihin ja siitä hänelle Sivoselle laillinen todistus luovutettu.
Paltamon ja Sotkamon kesäkäräjät Sutelan kartanossa 10.9.1720: 507-
:553-555
Kruununimismies Johan Schroderus ja Juho Juhonpoika Sivonen jättivät sisään oikeudelle seuraavansisältöisen keskinäisen toimituksensa:
Allekirjoittaneet tunnustavat täten ja tekevät yhteisesti tiettäväksi, että me olemme päätyneet hyvin harkittuamme ja kypsällä mielellä sopimaan talonvaihdosta siten, että minä Johan Schroderus luovutan ¼ manttaalin verotaloni kaikkine tiluksineen vedessä ja kuivalla maalla, lähikylältä ja kaukaa, mitään niistä poislukematta, Sotkamon Jormaksessa Juho Juhonpoika Sivoselle hänen ½ manttaalin perintömaatansa Paltamon pitäjässä ja kylässä vastaan kaikkine sen alaisine tiluksineen ja omistuksineen. Ja tämän vuoksi luovutamme me molemmat hallustamme meidät vanhat talomme sillä välipuheella, että me kumpikin maksamme kaikenlaisen taloihimme kertyneen velan eikä kenekään meistä eikä jälkeentulevista perillisistämmekään pidä tätä vastaan esiintyä, vaan nauttia, viljellä ja pidättää itsellään hyvin laillisesti saavutettuna omaisuutenaan, ja tämän kaikeksi varmuudeksi kirjoitamme me nimemme ja asetamme puumerkkimme tämän alle.
Paltamossa 8.9.1720
Johan Schroderus Juho Juhonpoika Sivonen Paltamonkylästä
Ja mitä näin laadittuun kauppasopimukseen ja talonvaihtoon tulee, jotta sen tulisi saada laillisen huudatuksensa, niin tuli tämä talo nyt koko käräjärahvaan läsnäollessa huudatetuksi ensimmäistä kertaa kenekään moittimatta, joten ei se tullut ainoastaan sisällytettyä julkisiin akteihin, vaan myös näille molemmille sopimuksille annettiin lailliset todistukset.
Paltamon kesäkäräjät 1-4.8.1721: 251-
:253
Nimismies Johan Schroderus huudatti 2. kerran Juho Sivosen ¼ mtl perintötaloa Paltamonkylässä, jonka hän oli ostanut Juho Sivoselta kauppakirjalla 8.9.1720 Tervolan ¼ manttaalin perintötaloa Sotkamon Jormaksenkylässä vastaan, joka paitsi otettiin ylös pöytäkirjaan, myös sisällytettiin julkisiin akteihin.
:253-254
Nimismies Johan Schroderus huud 2 kerran 1/3 manttaalin Sivolan perintötaloa, jonka Juho Sivonen oli ostanut Marketta Kemilättäreltä 6.10.1719, mutta Schroderus oli sittemmin vaihtanut sen Sivoselta Torvelan ¼ manttaalin Sotkamossa Jormaksessa sijaitsevaa perintötaloa vastaan, mikä tapahtui ilman vastamoitteita, otettiin ad notam ja sisällytettiin pöytäkirjaan.
:302-307
Määrätyt katselmusmiehet pitäjänkirjuri Juho Svahn sekä lautamiehet Tuomas Rimpiläinen ja Yrjänä Pääkkönen ovat suorittaneet katselmuksen niin Juho Sivosen ¼ manttaalin kuin Yrjänä Sivosen niin ikään ¼ manttaalin verotaloissa Paltamonkylässä, ja jotka molemmat on nimismies hyvin luotettu Johan Schroderus ostanut perintötaloiksensa ja joita hän hakee nyt liitettäväksi yhden savun alaisuuteen.
Siis Juho Sivonen oli perinyt vanhemmiltansa Juho Paulinpoika Sivoselta ja Annalta toisen ¼ manttaalin Sivolan ja osti toisen Yrjänä Antinp. Sivosen leskeltä Marketta Kemilättäreltä.
Vaihtokaupassa tämä Juho tuli Jormaksen Torvelaan ja Johan Schroderus vaihtoi ¼ manttaalin talonsa niin, että sai molemmat ¼ manttaalin Sivolan haltuunsa, perintötaloikseen, vuonna 1721.
Kun oli kysymys ajoituksesta suhteessa isoonvihaan, nämä tapahtuivat sen vallitessa, mutta menee täpärälle sen suhteen, muuttivatko talonvaihtajat ennen Uudenkaupungin rauhaa vai jälkeen, jolloin isonvihan katsottiin päättyneeksi.
Varoitus:
Lue nämä hitaasti ja tarkasti, ettet käsitä väärin tai mene solmuun näiden kauppojen kanssa. Nämä olivat rullalla ES2049, jossa ovat kaikki vuosilta 1717-21 säilyneet Paltamon ja Sotkamon renovoidut käräjäpöytäkirjat. Käsittele tietoja vastuuntuntoisesti, ettei niistä tulisi väärinkäsityksiä, joita sitten mainostettaisiin tekeminäni virheinä ja taas oikeat tiedot mainostettaisiin täysin ilman minun panostani löydetyiksi.
terv Matti Lund
Siis katselmusmiesten selvityksestä kesäkäräjiltä 1721 on harvinaisen tarkka 5 pöytäkirjasivun kuvailu Sivolan taloista, mistä olen toistaiseksi kääntänyt 1 pöytäkirjasivun verran, mutta kun niiden olosuhteet ovat monia niin kovin askarruttaneet, lupaan sen lähipäivinä kääntää kokonaan.
Ilmeisesti Juho oli se Juho Juhonpoika Sivonen, joka joutui välikäteen Kemin komppanian Pekka Pentinpoika Hurtigin (os. Karjalainen) syytöksien takia Susanna Juhontytär Sivosta vastaan. Susanna oli ollut ennen isoavihaa samassa yhtiössä Pekka Pentinpojan äidin kanssa, ja lähdettyään isonvihan komennukselle, oli Pekka jättänyt 50 taalaria naisten huostaan talletukseen ja nämä rahat olivat kadonneet, kun hän oli palannut kotiin. Tämä Susanna oli Juhon sisko ja Pekka Pentinpoika esitti korvausvaatimuksen Juho Juhonpoika Sivosta kohtaan perustellen, että tämä olisi päässyt nauttimaan hyväkseen Susannan kautta joitain hänen parselleitaan, kun kerran nämä sisarukset olivat asuneet samassa pesässä. (Tätä Hurtigin juttua käsiteltiin käräjillä 1721 ja 1722, mf:t ES2049 ja ES2050).
Sivosissahan on se vaikeus, että samannimisiä on niin paljon, ettei aina patronyymilläkään heitä pysty erottelemaan, vaan täytyy jäljittää niin paljon ajassa ja paikassa, ettei sekaannusta tule. Ja tähänhän ei monestikaan tahdo löytyä riittäviä lähteitä.
terv Sama
Tervehdys Matti!
Erityisen paljon kiitoksia käräjälöytöjesi suhteen tekemästäsi urakasta, hienoa! Siinä näyttää olevan pähkinää purtavaksi ja palapelille jälleen uusia aineksia. Eikä kovin helpolta näytä:rolleyes:. Kunhan asiaa sulattelee tästä saattaa viritä uusia näkökulmia.
Otan varoituksesi huomioon ja pyrin toimimaan neuvojesi mukaisesti.
Toivottavasti tästä jutusta on hyötyä ja iloa Sinulle itsellesikin. :)
Terveisin Eila
Eila kiltti,
erehdyt nyt pahan kerran :) Olet kolminkertainen etäserkku JO:n kanssa.
1. Yhteinen esi-isä Pekka Pekanpoika Tolonen, s. 1655 Ristijärvi.
Lapset: Antti Pekanpoika Tolonen s. 1699 Ristijärvi ja Reetta Pekantytär Tolonen s. 1678 Ristijärvi. Sinä olet Antin linjaa ja JO Reetan linjaa ja päädytte JO:n isän kanssa kahdeksansiksi serkuiksi.
2. Yhteinen esi-isä on Heikki Heikinpoika Saarela, Meriläinen s. 10.11.1686 Siikajoki. Lapset Matti Heikinp. Meriläinen s. 1727 ja Stiina Heikint. Meriläinen s. 1728 Siikajoki. Sinä olet Matin jälkeläinen ja JO on Stiinana ja päädytte JO:n isän kanssa seitsemänsiksi serkuiksi.
3. Edelleen on yhteinen esi-isä Heikki Heikinpoika Saarela, Meriläinen s. 10.11.1686 Siikajoki, mutta nyt sinun jälkeläispolvesi lähteekin Heikin toisesta pojasta eli Heikki Heikinpoika Meriläisestä s. 1716 Siikajoki JO:n esiäidin pysyessä edelleen Stiina Heikintytär Meriläisenä s. 1728 Siikajoki. Tämänkin veljen kautta päädyt JO:n isän kanssa seitsemänneksi serkuksi.
Voin lähettää sinulle selventävät kuvat privaattipostiin, jos haluat.
Tervehdys!
Kiitos Arla posteistasi. Tämä olikin tosi mielenkiintoinen selvitettävä, joka ilman apuasi asia olisi jäänyt rempalleen.
Alunalkaen pyrin purkamaan tehtävää Augusta Sivosen s. 18.3.1870 kautta etsien Augustalle ja itselleni suvun yhteistä esivanhempaa Sivosta.
Tämänhetkisen käsitykseni mukaan Augustan löytämäni vanhin esi-isä on 1689 syntynyt Iisakki. Tämä on siis eri sukuhaara kuin Matti s. 1705. Isakin ja Matin sukulaisuutta en ole onnistunut selvittämään, josko sitä onkaan?
Tässä puheena oleva sukulaisuussuhde onkin syntynyt avioliittojen kautta. Avainhenkilö näyttääkin olevan isäni äiti Kaisa Alina Heikkinen s. 1894 Paltamo, joka taas on 7:s serkku Augusta Johanintytär Sivosen kanssa.
Kiitos myös toisille jelpanneille! Opin jälleen paljon uutta.
Terveisin Eila
Tervehdys!
Ärvätär-keskusteluun liittyen Carinin ja Pekan perhe:
IV Pekka (Pehr) Sivonen, (isä Matti Sivonen s. 1705), s. 1736 Paltamo Mieslahti Kaipaala 18.
1. puoliso: Vihitty 8.4.1756 Paltamo Mieslahti Kaarina (Carin) Sivonen o.s. Ärvätär (Ärfäs), s. 1736, k. 6.2.1767 Paltamo Mieslahti.
Lapset:
Kaarina (Catarina) Sivonen, s. 2.10.1758 Paltamo 18 Mieslahti Kaipaala, k. lapsena.
Matti Sivonen, s. 25.4.1760 Paltamo Mieslahti 18 Kaipaala, k. 29.9.1761 Paltamo.
Pekka Sivonen, s. 19.6.1762 Paltamo Mieslahti k. 17.9.1832 Paltamo.
Silja (Cicilia) Sivonen, s. 27.12.1763 Paltamo Mieslahti J.350, k. 10.4.1768 Paltamo.
2. puoliso: Vihitty 27.3.1768 Paltamo Mieslahti Kirsti (Cristina) Sivonen o.s. Tervonen, s. 1743 Paltamo, k. 1797 Paltamo.
Vanhemmat: Mikko Yrjönpoika Tervonen, s. 1705 Paltamo Jaalanka 2 Tervola, k. 30.5.1790 Mainua 1. Kirsti Tervonen o.s. Karhu, s. 1719 Paltamo, k. 5.6.1784 Paltamo Mainua 1 Leinola.
Lapset:
Mikko Sivonen, s. 30.11.1769 Paltamo Mieslahti, k. 8.8.1791 Paltamo Mieslahti.
Kaarina (Carin) Korhonen o.s. Sivonen, s. 9.8.1773 Paltamo.
Kirsti (Christina) Korhonen o.s. Sivonen, s. 1.7.1777 Paltamo Mieslahti. Yrjö (Jöran) Sivonen, s. 19.1.1782 Paltamo Mieslahti.
Terveisin Eila
Tapani Kovalaine
11.01.11, 16:28
... Tämän hetkisen käsitykseni mukaan Augustan löytämäni vanhin esi-isä on 1689 syntynyt Iisakki. Tämä on siis eri sukuhaara kuin Matti s. 1705. Isakin ja Matin sukulaisuutta en ole onnistunut selvittämään, josko sitä onkaan? - Terveisin Eila
Sivosen Iisakki ja Matti (siis Matti Sivosen s. 1705 oletettu isä-Matti tai isoisä-Matti) ovat veljeksiä, jos on luottaminen Paltamon pitäjän henkikirjoihin vuosilta 1683, 1686, 1689 ja 1695. Jormuan kylän Sivolassa asuvalla Iisakilla ei ole 1683 puolisoa mainittu, mutta vuosina 1686-1695 Iisakin vaimon sanotaan olleen Inkeri (siis Ingred).
Eräs esi-isäni Matti Kovalainen asui Jormuassa 1839 alkaen vaimonsa Anna Magdaleena Karhun kanssa. Annan isän äiti oli Inkeri Pyykötär 1748-1830 ja hänen isänsä äiti oli Inkeri Sivonen 1691-1761. Näiden Inkerien kautta päästään jo hyvin lähelle Iisakki Sivosen vaimoa Inkeriä, jonka sukunimeä henkikirjat eivät suostu kertomaan. Kirkonkirjat alkavat Paltamossa vasta 1720-luvulta ja silloin ei tainnut enää olla elossa Iisakki Sivonen eikä hänen vaimonsakaan. Vuoden 1711 henkikirjasta löytyy Sivosen Matti ja hänen veljensä vaimo Inkeri, mutta veljen nimeä ei mainita.
Arvuutteluksi tämä esipolvien ketjutus siten menee vuonna 1691 syntyneestä Inkeri Sivosesta taaksepäin. On mahdollista, että hän oli Iisakki Sivosen tytär, mutta saattoipa olla Olli Sivosenkin tytär, sillä vuoden 1695 henkikirjassa asui Jormuan Sivolassa:
* Matti Sivonen ja vaimonsa Juliana
* veli Iisakki Sivonen ja vaimonsa Inkeri
* sotilaan vaimo Inkeri (myöhemmistä henkikirjoista päätellen sotilaalla tarkoitetaan veli Ollia)
* veli Yrjänä Sivonen ja vaimonsa Kerttu.
Vuodesta 1683 lähtien ovat veljekset Matti, Iisakki, Olli ja Yrjänä asuneet samalla tilalla Jormuassa ja vanhempien henkikirjojen 1654-1675 tiedot ovat niukat, mutta isäntä on ollut Matti Sivonen ja vuonna 1648 Pekka Sivonen.
Arvuutteluketju menee siten näin:
Pekka Sivonen - Matti Sivonen - Iisakki Sivonen - Inkeri Sivonen - Yrjö Pyykkönen - Inkeri Pyykkönen - Yrjö Karhu - Anna Magdaleena Karhu - Juho Kovalainen, joka syntyi 1836 Paltamossa ja muutti 1839 Jormuaan.
Hei!
Vähän kiihkeässäkin aiemmassa keskustelussa minulle jäi käsitys että Tuo Isakista Jormuassa ollut ketjusi on oikein. En tiedä onko henkikirjat ristissä allaolevan kanssa.
Eli tuolla toisen polven Matts Pehrsonilla olisi ollut kolme poikaa joista Olof Isak ja Jöran. Matti olisi nainut Pauli Tikkasen lesken ja asettunut Jormuanlahdelta erillään olevalle Salmijärvelle joka joskus myöhemmin Jormuan sijasta luettiin Kuluntalahteen. Pojasta Isakista jatkuen asui useita sukupolvia ko. Salmijärven taloa.
Keränen Kainuun asutus kirjassa on Jormuanniemen toiseen taloon (myöhemmin Torvelana ja Leinolana tunnettu) sijoittanut 1650 isännäksi (kuka on ? vanhin Pekkako ?) Pekka Sivosen (vierinen Juha Virrkusen Jormuan Virkkula todettiin myöhemmin kappalaisten asuttamaksi taloksi). Jo 1650 on Keränen Salmijärvelle sijoittanut neljä taloa joista yhtä asui Matti Sivonen. (myöhemmin Sivolanana tunnettu, muut Tikkala, Toppila, Hurskaala)
Sen sijaan päädyin että Mieslahden Kaipalaan vävyksi mennyt Matts Sivonen olisi ollut Sotkamon Jormakseen muuttaneen Juho Juhonpojan poika jonka puolisot oli Anna Torvinen ja Anna Tuovinen. Juhosta oli käräjäjuttu isonvihan jälkeen sisarensa Susanna Juhontytär Hurtigin miehen kanssa.
Se ketkä asui Paltaniemen Sivolassa antaen talolle nimen Keränen 1650 väittää isännäksi Matti Olavinpoika ja tässä ja että talo nimi olisi muutunut Paltasenlampi-Mattila-Sivola. Toinen Ransu Kähkösen talon Keränen nimesi Paltasenlampi-Mattila. Nämä aiheutti hämmenystä henkikrjatutkijoiden kanssa.
Koutaniemen Sivolanniemessä Keräsen mukaan 1650 asui Yrjö Sivonen oliko tuo Yrjö Pehrsson ja ehkä antoi paikalle nimen.
Olavi
Matti Lund
11.01.11, 18:16
Sivosen Iisakki ja Matti (siis Matti Sivosen s. 1705 oletettu isä-Matti tai isoisä-Matti) ovat veljeksiä, jos on luottaminen Paltamon pitäjän henkikirjoihin vuosilta 1683, 1686, 1689 ja 1695. Jormuan kylän Sivolassa asuvalla Iisakilla ei ole 1683 puolisoa mainittu, mutta vuosina 1686-1695 Iisakin vaimon sanotaan olleen Inkeri (siis Ingred).
Eräs esi-isäni Matti Kovalainen asui Jormuassa 1839 alkaen vaimonsa Anna Magdaleena Karhun kanssa. Annan isän äiti oli Inkeri Pyykötär 1748-1830 ja hänen isänsä äiti oli Inkeri Sivonen 1691-1761. Näiden Inkerien kautta päästään jo hyvin lähelle Iisakki Sivosen vaimoa Inkeriä, jonka sukunimeä henkikirjat eivät suostu kertomaan. Kirkonkirjat alkavat Paltamossa vasta 1720-luvulta ja silloin ei tainnut enää olla elossa Iisakki Sivonen eikä hänen vaimonsakaan. Vuoden 1711 henkikirjasta löytyy Sivosen Matti ja hänen veljensä vaimo Inkeri, mutta veljen nimeä ei mainita.
Arvuutteluksi tämä esipolvien ketjutus siten menee vuonna 1691 syntyneestä Inkeri Sivosesta taaksepäin. On mahdollista, että hän oli Iisakki Sivosen tytär, mutta saattoipa olla Olli Sivosenkin tytär, sillä vuoden 1695 henkikirjassa asui Jormuan Sivolassa:
* Matti Sivonen ja vaimonsa Juliana
* veli Iisakki Sivonen ja vaimonsa Inkeri
* sotilaan vaimo Inkeri (myöhemmistä henkikirjoista päätellen sotilaalla tarkoitetaan veli Ollia)
* veli Yrjänä Sivonen ja vaimonsa Kerttu.
Vuodesta 1683 lähtien ovat veljekset Matti, Iisakki, Olli ja Yrjänä asuneet samalla tilalla Jormuassa ja vanhempien henkikirjojen 1654-1675 tiedot ovat niukat, mutta isäntä on ollut Matti Sivonen ja vuonna 1648 Pekka Sivonen.
Arvuutteluketju menee siten näin:
Pekka Sivonen - Matti Sivonen - Iisakki Sivonen - Inkeri Sivonen - Yrjö Pyykkönen - Inkeri Pyykkönen - Yrjö Karhu - Anna Magdaleena Karhu - Juho Kovalainen, joka syntyi 1836 Paltamossa ja muutti 1839 Jormuaan.
Hei, tähän Jormuan Sivosiin liittyy sellainen vähän vaikeampi selvän otettava, että Pekka Sivonen kyllä toi käräjille vahvistettavaksi määräyksensä (testamentin) ja syytinkisopimuksen, jossa hän jakoi jo elinaikanaan oikeutensa kahdelle vävyllensä, joista toinen oli nimeltään Hannu Byskytter ja testamentintekoaikana porvarina Kajaanissa, ja toinen Klaus Torvinen paikan päällä, jonka Pekka otti syytinkipojaksensa (käräjät 26-27.6.1655, mf ES2113) ja nimenomaan Klaun piti periä koko talo hänen kuolemansa jälkeen. Näyttää kuitenkin siltä, että toinenkin vävy palasi Kajaanista takaisin Jormualle, kun miehen nimi esiintyy siellä mainitsemissasi henkikirjoissakin. Mutta kun muutama vuosi tämän jälkeen ilmaantuvat hänen Sivolaansa nämä Matinpoika Sivoset, jotka tässä ovat käsittelyn alla, eli oli Iisakki Matinpoika Sivonen, jolla oli lapsia kuten poika Iisakki, niistä ei tässä käsittelyssä mainita halaistua sanaakaan.
Kuitenkin tässä Jormuan Sivolassa oli ollut henkikirjojen ja muidenkin luetteloiden mukaan Pekan isännyyksien välillä veronmaksajana selvästi myös Matti Sivonen.
Tästä voidaan kehittää sellainen "teoriia", että Matin lapset olisivat olleet alaikäisiä, kun Pekan tilinteon tarve oli koittanut ja hän olisi joutunut siksi siinä vaiheessa tukeutumaan vävyihinsä, mutta että hänellä olisi ollut kuitenkin sellaisia lapsenlapsia (Matinpoikia), jotka olisivat saaneet talon omistukseensa.
Yritän vielä tarkistaa 1670- ja 1680 -luvun tuomiokirjoista, löytyykö niistä mitään enemmän valaisevaa Matinpoika Sivosista Jormualla.
terv Matti Lund
Tapani Kovalaine
11.01.11, 18:36
Oikein oivallettu Olavi, sillä olin jo unohtanut, että Kaipaalan talon kotivävy Matti Sivonen toimi kuten muutkin kunnon kotivävyt lapsien nimiä keksittäessä.
Esikoinen Pekka oli appiukon etunimen mukaan, toinen pojista oli Jussi Matin isän mukaan ja kolmas olikin jo Matti. Tosin 1730-luvun puolella osa syntyneistä lapsista saattaa puuttuakin ja vahvoja päätelmiä ei ole lupa tehdä.
Jormuan Sivolassa ei esiintynyt mitään sopivaa Jussia vuoden 1705 paikkeilla ja siksi tuo Jormaksen Juho Sivonen on tähän astisista paras vaihtoehto.
Vuoden 1698 henkikirja Jormuan Sivolasta oli minulta jäänyt aikaisemmin katselematta ja siellähän kerrotaan, että Iisakki Sivonen on kuollut ja vaimonsa Inkeri on joutunut kerjuulle. Olli Sivonen varmistuu sotilaaksi. http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6443&pnum=22
Näyttää siltä, että kun saamme nettiin vuosien 1725-1735 ajanjakson henkikirjat, niin nämä arvaukset pääsevät uuteen vaiheeseen. Kaikkien Matti Sivosten vaiheita Paltamossa ja Sotkamossa pääsemme silloin uudella tavalla tarkastelemaan, jos ei sitä ennen ehdi tulemaan kovennettu laki voimaan, ettei 300 vuotta nuorempia väestötietoja voida näyttää netissä. Eikö esimerkiksi esiäitini kerjuulle joutumistieto ole yksityisyyden suojan piiriin kuuluva? Vuotellaan...
Tervehdys!
Ilahduin, yllätyinkin tosi paljon, että tämä ketju tulee vielä jatkokäsittelyyn, kiitos!
Juuri nyt olen lähes mykistynyt kertomistanne uusista tiedoista. Hienoa työtä teiltä erityisosaajilta! Erilaiset näkökulmat ja lähestymistavat sukututkimuksessa ovat mielestäni hyvä juttu, jatkoa siis toivon.
Palaan omalta osaltani juttuun tutkailtuani tätäkin ketjua lähemmin ja tarkemmin. Nyt minulla alkaa olla jo malttiakin mietiskellä vaihtoehtoja.
Uusia ihmettelyn aiheita ja löytöjä kaikille toivottelee Eila
Osaako kukaan sanoa tästä Inkeri Juhontytär Sivosesta mitään??
Esiäitini Inkeri Juhontytär Sivonen s. 1689 Paltamo k. 16.1.1770 Paltamo Vuottolahti
pso Samuel Juhonpoika Tervonen s. 1683 Paltamo k. 23.12.1778 Paltamo Vuottolahti 6 Suutarila.
Olen tuon Inkeri Juhontytär Sivonen (Tervosen) sijoittanut tuon Juho Juhonpojan ja Susanna Juhontytär (Hurtigin) sisareksi. Isänä on sotilas Juho Påhlsson Paltamonkylästä. Mitähän henkikirjat paremmin tutkittuna kertoo?
Tuossa Paltamonkylässä on joskus luettu henkikirjoista nimi tulkittu Sirvoinen ovatkohan nuo Sirviöitä vai Sivosia?
Olavi
Matti Lund
11.01.11, 21:24
Se ketkä asui Paltaniemen Sivolassa antaen talolle nimen Keränen 1650 väittää isännäksi Matti Olavinpoika ja tässä ja että talo nimi olisi muutunut Paltasenlampi-Mattila-Sivola. Toinen Ransu Kähkösen talon Keränen nimesi Paltasenlampi-Mattila. Nämä aiheutti hämmenystä henkikrjatutkijoiden kanssa.
Koutaniemen Sivolanniemessä Keräsen mukaan 1650 asui Yrjö Sivonen oliko tuo Yrjö Pehrsson ja ehkä antoi paikalle nimen.
Olavi
Laitan oheen liitetiedostoon raiteet, joita pitkin seurata Paltaniemen taloja vuosien 1600-40 välillä, josta voidaan päätellä osa vanhojen talonnimien antajista ja erottaa talot toisistaan.
Joitain pikku tulkintavirheitä ja lyöntivirheitä saattaa joukossa olla, sillä tämä on pieni otos valtavasta keruuaineistosta, jota en ole ehtinyt tarkastaa kaikella ja nimenomaan tarvittavalla huolella.
Joka tapauksessa Mattila ja Sivola (Sivolanniemi) ovat olleet ennen noin vuotta 1900 aivan eri taloja, joita ei voi sekoittaa keskenään, jos näitä luetteloita seuraa.
En ole löytänyt ketään Sivosta asumassa Mattilaa ennen noin vuotta 1900 ja uudempia tietoja en siitä tiedä.
Jos Mattilan uusi nimi olisi Sivola, se ei voisi mitenkään liittyä Mattilaan ennen noin vuotta 1900, vaan sen jälkeen (tuolloinhan taloa asui Tolonen eikä Sivonen). Keränen on tehnyt selvityksensä 1984, joten sen tarkempaa arvausta itselläni ei ole kuin, että Sivola -nimi on liitetty Mattilaan hyvin lähellä vuotta 1984 ja että Keräsen tietolähde, jos on oikein, on ollut aika tuoretta tavaraa.
terv Matti Lund
Kimmo Kemppainen
11.01.11, 21:33
Sirvoinen on vain lukuvirhe, Sivosia olivat. Paltamon Frans oli Kekkonen eikä Kähkönen.
Kimmo Kemppainen
Olen tuon Inkeri Juhontytär Sivonen (Tervosen) sijoittanut tuon Juho Juhonpojan ja Susanna Juhontytär (Hurtigin) sisareksi. Isänä on sotilas Juho Påhlsson Paltamonkylästä. Mitähän henkikirjat paremmin tutkittuna kertoo?
Tuossa Paltamonkylässä on joskus luettu henkikirjoista nimi tulkittu Sirvoinen ovatkohan nuo Sirviöitä vai Sivosia?
Olavi
Matti Lund
11.01.11, 21:47
Sirvoinen on vain lukuvirhe, Sivosia olivat. Paltamon Frans oli Kekkonen eikä Kähkönen.
Kimmo Kemppainen
Siis Kähkönen Fransin yhteydessä esiintyi Keräsen selvityksessä. Se johtuu Keräsen otannasta. Juuri Keräsen käyttämässä vuosiotannassa nimi ei ole selkeästi kirjoitettu. Tämän tarkistin. Siis ei ole ajateltava niin, että Jorma Keränen olisi huono nimien kirjausmuotojen tulkitsija, vaan hänen käyttämänsä otanta sattui olemaan suppea ja kohdistui ongelmalliseen kirjaukseen.
Myös selvästi Kokko -nimi on pari kertaa kirjattu Franssille, koska hän oli Jussi Kokon renkinä, on käytetty lisänimenä isännän nimeä länsisuomalaiseen tapaan. Näistä suhteista on myös valaiseva tuomiokirjakäsittely, jossa Frans esiintyy selvänä Kekkosena.
terv Matti Lund
Arvostan suuresti Matti taitoasi oikolukea alkuperäisasiakirjoja.
Tietoni perustuvat paljon Keräsen kirjaan ja Hannu Rompasen pariin maakirjan tulkintaan ja mm. nyt Sinulta saamiini tietoihin.
Paltamon henkikirjoisaa Paltamon kylään luetaan 1600-luvun alussa nykyinen Paltaniemi, jokisuiston takana oleva Koutaniemi sekä Jormua.
Keränen 1650 on jo eroittanut Jormuanlahden kyläksi.
Paltaniemen Keränen jakaa Paltasenlampeen eroittaen ¨Kirkkoniemen ja Sutelan sekä sisämaassa olevan (lentokentän seuduille sijoitetun) Pehkolanmäen. Hänkin vielä Koutaniemen lukee Paltamon kylään.
Taloista selkeitä ovat 1650:
- Pehkolanmäen isäntien mukaan Keräsen nimeämät Kaikkola myöh Tuovila ja Knöpilä.
- Paltaniemen taloista selkeitä ovat Sutela ja Hurskaala
- Ransu Kähkösen talon hän on nimennyt Mattilaksi
- Mikko Juhonpojan talon Kemiläksi.
Epäselvyyttä Paltaniemellä on:
- Matti Olavinpojan talo jonka hän nimeää Mattilaksi ja myöhemmin Sivola
- Samuli Tuomaanpojan talon kysymysmerkillä Lanteriksi. Olen arvellut kyseessä olleen kirkkoherra Samuel Paldaniukseta?
Siinä keräsen Paltaniemen talot olivat.
Koutaniemen puolella on selkeästi kaukaisin Vuores ja sitten
- Yrjö Sivosen Sivolanlampi- Sivolanniemi, joka paikka edelleen on kartoissa.
- Matti Pyykösen Toukanlampi-Pyykölä on Sivolanniemestä Oulujärven rantaa Paltaniemen suuntaan
- Simo Haverisen Mannila-Ilkkola Ilkko seuraavana
- Heikki Tolosen Tolola-Säisä-Huovila ovat lahden rannalla ja sen vieressä
- Hannu Erikinpojan (Swahn) Pulkkila-Koutaniemi.
- Jaakko Utriaisen Sokajärvi-Utriala-Sokasaari lienee lahdessa viimeisenä joen yläjuoksun suuntaan olevan saaren tietämillä
Keräsellä on Jormuanlahti omana kylänä, siellä Jormuaniemeksi vanhimalta nimeltäon nimetty kaksi taloa:
- Pekka Sivosen Torvelana ja Leinolana tunnettu talo
-Juho Virkkusen Virkkulana-Jormuana (joka myöhemmin oli mm. kappalaisten asuma)
Erillään olevalta Salmijärvellä on neljä taloa, joka myöhemmin luettiin Kuluntalahteen
-Matti Millan Hurskaala-Jubtula, Piipponen
-Olavi Toppisen Toppila
-Matti Tikkasen Tikkala
-Matti Sivosen Sivola-hovi.
Kuluntalahdessa on neljä taloa josta mainittakoon
- Antti Pörrösen asuma Sivola
Kun katsoo maakirjoja.
On helppo sijoittaa Hurskaiset, Immoset, Sudet, (ehkä Kokot ja Rusaset) Paltaniemelle. Matti Ollinpojan noudattaen Keräsen käsitystä (Mattila-Sivolan) noudattaen Paltaniemelle ja Kaikkoset ja Knöpit Pehkolanmäkeen-
Vastaavasti Toloset, Pyyköset, Utriaiset ja Manniset olisivat Koutaniemen puolelta. Sinne Sivolanniemeen ensimäisenä sijoittuvana Pitäisin Yrjänä Sivosta.
Jormuanniemellä Keräsellä on ainut Torvisiin nimeltä viittaava talo jota Keräsen mukaan asui Pekka Sivonen (Torvela). Samalla herää kysymys asuiko Torvisten vieressä esiintyvä Pekka Sivonen kaiken aikaa Jormuanniemessä vai Paltaniemessä onhan hän usein Jöran Immosen jälkeen enne Torvisia. Mutta Keränen ei enään 1650 sijoita isännäksi Paltaniemelle yhtään Sivosta ja antaa Matti Ollinpojan talon nimeksi Mattila (toisen saman nimisen ohella) joka myöhemmin olisi Sivola. ¨
Eli yritän arvostaa Keräsen tieteelisenä tutkimustyönä tehdyn kirjan tietoja maakirjojen rinnalla. Hienoa jos yhdessä saisimme ratkaistua Paltaniemen talo-historiaa.
Olavi
Kiitos Olaville, Matille, Tapanille, Eilalle ja kaikille, jotka olette tätä Sivosten mysteeriota avanneet.
Eilen illalla minulle tuli uusi mysteerio ja kun täällä nyt on tämä Paltaniemi "tapetilla" niin kysynpä seuraavaa asiaa.
Millä oikeudella ja miten on mahdollista, että ala-härmäläinen jääkäri Antti Isotalo (1895-1964) on esiitynyt paltaniemeläisenä talollisen poikana nimellä Juho Winter?? Hänellä on ollut Työpassi, joka on myönnetty Kajaanissa 19.9.1916 :confused:
Tätä peitenimeä "kylmäverinen Antti Isotalo on tarvinnut Suomessa syksyllä 1916 herättämässä viranomaisten keskuudessa tarpeellista kunnioitusta jääkäriliikettä kohtaan". (Lainaus kirjasta Jussi Niinistö: Isontalon Antti, eteläpohjalainen jääkäri, värväri ja seitsemän sodan veteraani s. 48.)
Minusta on paltaniemeläisten rienausta, että murhaajaksikin tituleerattu Isotalo (murhasta, jota ei sen ajan politiikan teon tarpeessa tutkittu ja tuomittu) esiintyy paltaniemeläisenä talollisen poikana. Mitä yhteyksiä tällä "herralla" oli Paltaniemelle?? Ja kuinka hänelle on voitu Kajaanissa antaa väärennetty TYÖPASSI?? Onko presidenttimme UKK ollut asialla?
Matti Lund
12.01.11, 12:43
...
- Ransu Kähkösen talon hän on nimennyt Mattilaksi
... Sinne Sivolanniemeen ensimäisenä sijoittuvana Pitäisin Yrjänä Sivosta.
Olavi
Lue Kimmon ja minun viestit koskien "Frans" Ransu Kekkosen henkilöllisyyttä.
On virhe koko ajan tuoda esiin Ransu Kähköstä yhden Keräsen selvityksessä olevan epätäsmällisyyden takia. Pienet epätäsmällisyydet eivät ole niin olennaisia asutustutkimuksessa, mutta sukututkijan tulisi aina tarkastaa sellaiset tiedot lähteistä, jos haluaa käyttää niitä sukututkimukseen, sillä ilman sellaisia tarkistuksia sukujohdot siellä täällä menevät aivan olemattomille henkilöllisyyksille.
Siis sellaista Kähköstä kuin Sinun Ransu ei ole ollut Paltamossa olemassa, vaan se on Ransu (Frans) Kekkonen!
Sipo Fransinp. Kekkosen nimi muuten esiintyy Sanginjärven Pekka Määtän renkinä (RL, vuonna 1643) ja kun Muhoksella on vanhoja Kekkolan taloja, Frans Kekkosen lähtösijoja kannattaa etsiä myös sieltä suunnalta. Myös Jussi Kokko, joka tuli uudisasukkaaksi Paltaniemeen rappasotien jälkeen saattaa olla sieltä päin, toki vanhoja Kokon taloja on useita Iin, Limingan ja Saloisen vanhojen suurpitäjien alueilla ja yksistään myöhemmässä uudessa Oulun pitäjässäkin useammassa kappelissa ja kylässä.
...
Mutta Keränen ei enään 1650 sijoita isännäksi Paltaniemelle yhtään Sivosta ja antaa Matti Ollinpojan talon nimeksi Mattila (toisen saman nimisen ohella) joka myöhemmin olisi Sivola. ¨
Olavi
Ei Keränen väitä sellaista, vaan olet ymmärtänyt väärin, kun sijoitat, että Keränen olisi liittänyt Sivolan nimen Mattilan yhteyteen vuoteen 1650. Katso viestissäni olevaa listaan ja aikaisempia viestejäni, jossa perustelen, ettei ole mahdollista, että Keränen olisi liittänyt nimen mieltämälläsi tavalla.
Vuonna 1650 talo tunnettiin pelkästään Mattilana ja siitä eteenpäin. Sille tuli myös Matti Ollinpojan poikien luontopaikan mukaan ottaman lisänimen Rimpiläinen kautta myös vaihtoehtonimeksi Rimpilä (Matti Ollinpoika perusti sen rinnalle toisen tontin nimeltään Rimpiloja luontopaikan mukaisesti ja on hauska yhteensattuma, että Kälviällä on aivan samanniminen talopari Rimpilä-Rimpiloja), mutta nimi näkyy ensi kerran oman selvitykseni mukaan vaihtoehtonimenä vasta 1700 -luvulla, kun Cajanus myy talon pois, jolloin talo nimetään "½ manthalz bördehemman benembd Mattila eller Rimbilä ".
On selvä virhe liittää Sivola -nimi Mattilaan ennen noin vuotta 1900 ja pitäisi selvittää se, onko joku Sivonen ostanut Mattilan itselleen joskus 1900 -luvulla ennen vuotta 1984 tai onko Mattilan asumus pakkosiirretty Sivolan tontille joskus 1900 -luvulla ennen vuotta 1984, jolloin Keränen on julkaissut tutkimuksensa. Ellei näin ole tapahtunut, Keräsen selvityksessä on tältä osin nimivirhe.
Nimittäin olen miettynyt sitä, voisiko Mattilan tontille periytyä jonkin rappasodissa tuhotun ja hyljätyn asumuksen vaihtoehtonimeä, siis esimerkiksi ennen rappasotia vuodesta 1558 näkyvän Pekka Sivosen jättämän tontin nimeä, mutta pidän sitä mahdottomana, sillä maakirjojen mukaan Matti Ollinpoika perusti uudisasutuksen (siis neitseelliseen villiin markkiin eli erämaahan).
Sen sijaan Sivolan eli Sivolanniemen talo saattoi olla sen perustajalla Pekka Sivonen nuoremmalla lähestulkoon samalla tontilla kuin oli ennen rappasotia ollut tontti Pekka Sivonen vanhemmalla (Jos hän valtasi maansa sukuoikeuden perusteella, mistä ei ole tietoa? Kainuu oli uudisasutusta, joten moniinkaan edeltäjien paikkoihin ei ollut vielä muodostunut sukuoikeutta, vaan vanhat tontit olivat siltä osin pelkkää hankintamaata.), mutta kun maat oli täysin tuhottu ja kyliin palattiin yli kymmenen vuotta tuhon jälkeen, on todennäköistä, että uutta tontinpaikkaa ei perustettu vanhan sijoille, vaikka uusi asuja olisi ollut tuhotun asutuksen perustajien jälkeläisiä. Toki näitä tuhottuja tonttejakin otettiin asutettaviksi vielä useampia 1650 -luvulla, jolloin juuri ilmenee, että ne olivat aivan täysiä hylkyjä tai jotkin niistä olivat olleet rappasotien jälkeen rutiköyhien itsellisten valtaamina tilapäisasuntoina ja ne olivat jääneet aivan kylmilleen heidän kuoltuaan.
Eikö kukaan meistä tiedä minkäniminen perhe nykyään asuu Mattilan tontilla Paltaniemellä?
...
Eli yritän arvostaa Keräsen tieteelisenä tutkimustyönä tehdyn kirjan tietoja maakirjojen rinnalla. Hienoa jos yhdessä saisimme ratkaistua Paltaniemen talo-historiaa.
Olavi
Samaa mieltä. Keräsen työ on kunnioitettava ja merkittävä tutkielma Kainuun asutuksen synnystä, siis vilpittömästä omasta mielestänikin, vaikken ole joka kohdaltaan täsmälleen samaa mieltä hänen kanssaan, toki yleislinjoista melkein samaa mieltä.
terv Matti Lund
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=223876
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6276432
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6182376
Oleellinen kysymys on ketkä 1600-luvun alkupuolen henkikirjoissa, ruodutusluetteloissa jne. olevat asuivat Jormuaniemellä sekä Jormuan Salmijärvellä.
Kysynkin: Onko Paltamon 1600-luvun alun henkikirjoissa Jormuan asukkaat, kun mm. Romppaisen tulkinnan mukaan Jormuaa ei niissä erikseen ole. On epätodennäköistä että sinne kuusi taloa syntyis 1650.
Keräsen näkemys sekä asukkaiden ja talojen osalta oli että 1650: Jormuanniemellä oli kaksi taloa joissa toisessa asui Pekka Sivonen ja Salmijärvellä neljä taloa joista yhdessä asu Matti Sivonen.
Paltaniemelle Pappilan, Sutelan, Hurskaalan ja Pehkolanmäen skä Koutaniemen talojen lisäksi jäi Paltaniemelle neljä taloa. Joita hän nimittää mainitsemillan nimillä.
Kirjoitin viestin jos yhdessä saisimme isäntäluettelot aikaiseksi myös noiden neljän talon osalta.
Hypoteesina voisin esittää kysymysken: Asuiko Pekka Sivonen kaiken aikaa Jormuanniemellä ja hänen pojistaan Matti nai Tikkalan lesken asuiko hän jo aiemmin Salmijärvellä sekä Yrjänä veljensä Juhon kanssa asutti Koutaniemen Sivolanniemen. Ketkä ja milloin muutti Paltaniemelle jos Pekka ei asunut siellä (Immosen vieressä)?
Pekan pojista Tuomas ja Mikko näkyy ruodotusluetteloissa joista1630 Mikon kohdalla merkintä Nyb. tarkoittanee uudisasukuutta (mihin?). Jos Jormuanniemellä vielä 1650 tunnettu Pekka ei ole kantaisä täytyy olla toinen Pekka tai myös sen niminen poika jota ei näy noissa luetteloissa.
Olavi
PS. Lähdenpariksi viikkoksi matkalle ja jossain määrin vähemmän olen netin äärllä.
Tervehdys!
Lähes kaikki tässä ketjussa mainitut paikkojen, talojenkin nimet kuulostavat tutuilta.
Pehkolanmäki on kuitenkin minulle täysi arvoitus. Kertoisikohan joku siitä lisää, missä se oli tai on, ketä siellä asusteli? Vinkkejä, linkkejä...
Minun palapelini Paltaniemellä on vielä kovin levällään, mutta pyrin kokoamaan sitä pala kerralaan. Hommani jatkuu vain omaksi ja lähipiirini iloksi. Toki, jos jotain arvuuttelen tuon sen tämänne yhteiseksi kummasteltavaksi.
Todella mielenkiintoista ja haastavaa sekä rakentavaa keskustelua, hienoa.
Hyvää matkaa Olaville!
Terveisin Eila
Jos katsoo Eniron nykyistä karttaa on tuossa Keräsen karkeassa kartassa Pehkolanmäki melkolailla Kirkkoahon paikalla.
Kartassa näkee Jormuanniemen kahden talon paikalla nykyisinkin Torvela johon ehdotin myös Pekka Sivosen taloa (Keräsen perustuen).
Siitä etelään on järvi jonka alla lukee "Mökkikylä" suurentamalla tulle näkyviin myös Salmijärven(kylä) jossa Matti Sivonen Sivolaa asui (Keräsen mukaan)-
Koutaniemen itärannalla on Sivolanniemi.
Olavi
Matti Lund
13.01.11, 11:55
Jormuan kylän talot silloin, kun Jormuaa ei ole otsikoitu voudintileissä erikseen sillä nimellä, ovat etupäässä Kuluntalahden kylässä (kirjattuna esim. `"Culundo Lax By`"). Joinakin vuosina se taitaa olla yksi yhteen sama kuin Jormua.
terv Matti Lund
Tervehdys!
Esivanhempien nimien yleiseen käyttöön liittyen tein havainnon, että Matti Sivosen s. 1705 jälkipolvista olen löytänyt vain yhden Yrjön. Hän oli Matin vanhimman pojan Pekan s. 1736 toisen avioliiton nuorin lapsi Jöran, s. 19.1.1782.
Matit, Jussit, Pekat, Mikot löytyvät tämän minun Matin jälkipolvista.
Olen hieman silmäillyt muitakin Sivosia kuin Matin jälkipolvia. Yhteyttä en ole onnistunut löytämään.
Yrjö Sivosen s. 10.2.1777, puoliso Anna Lämsä s. 27.6.1780, jälkipolvissa Yrjö nimi näytää kulkeneen suvussa.
Mielenkiintoisia ja vaikeita arvoituksia näyttää riittävän. Palapelini on edelleen levällään.
Voisikohan tämän nimiasian perusteella tehdä jotain uusia johtopäätöksiä?
Terveisin Eila
Hei Olavi,
Näyttäisi että viestilaatikkosi olisi täynnä, sillä yksityisviestiä ei pystynyt enää lähettämään...
Kiitos tarkennuksista sukuhistoriastani ja etenkin koskien Jormuan Sivolan taloa. Minulle on ollut tähän asti täysin pimennossa kaikki muu paitsi syntymäajat ja nimet. Mielenkiintoista kuulla perehtyneempien tutkijoiden selvittämiä tarinoita eri sukuhistorian vaiheista.
Olen kyllä samaa mieltä tuosta usein varsin patriarkaalisesta lähestymistavasta. Meidänkin suvun lyhyt selvitys kattoi vain miesten puolen. Varsinaisesti en itse sen tarkempaa tutkimusta ainakaan vielä ole aiheesta tekemässä, mutta myöhemmässä vaiheessa tästä olisi hyvä aloittaa.
Terveisin,
Sivonen
Jos katsoo Eniron nykyistä karttaa on tuossa Keräsen karkeassa kartassa Pehkolanmäki melkolailla Kirkkoahon paikalla.
Kartassa näkee Jormuanniemen kahden talon paikalla nykyisinkin Torvela johon ehdotin myös Pekka Sivosen taloa (Keräsen perustuen).
Siitä etelään on järvi jonka alla lukee "Mökkikylä" suurentamalla tulle näkyviin myös Salmijärven(kylä) jossa Matti Sivonen Sivolaa asui (Keräsen mukaan)-
Koutaniemen itärannalla on Sivolanniemi.
Olavi
Tervehdys!
Pehkolanmäki paikkana askarruttaa minua, edelleen... Onkohan paikan nimi voinut muuttua matkan varrella? Kirkkoaholta Kuluntalahteen mentäessä on Lehtomäeksi kutsuttu paikka tuossa kuvatussa kohdassa.
Terveisin Eila
Tervehdys!
Tässä tarkennusta edelliseen kummasteluuni ja Pehkolanmäen paikantamiseen:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=536835&n=7127337&scale=8000&tool=pienenna&styles=normal&lang=fi&tool=pienenna&hakutulos=Lehtom%C3%A4ki%7C536834.731+7127337.249&lang=fi&map.x=23&map.y=843
Pehkolanlahti ja Pehkolanniemi löytyvät Paltamosta:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=515384&n=7136715&scale=16000&tool=pienenna&styles=normal&lang=fi&tool=pienenna&lang=fi&map.x=373&map.y=266
Hei!
Kun käyttelee HISKI:n ja karttojen hakuominaisuuksia, jää se käsitys että Pehkolanlahti on Kivesjärven ja Manamasalon kohdalla. Hiskissä Pehkola Kives ja Manamansalo sekä ilmeiseti lyhenettynä Salo esiintyy 1700-luvulla kylänä ja myös talona.
Tuo ei tietysti estä että olisko muualla Paltamossa Pehkolanmäeksi kutsuttu paikka. (Asukkaan mukainenhan nimen alkuperä on.)
Mikä on kysymyksesi lähtökohta?
Olavi
Taisi kysymyksesi tulla ehkä minun viestistäni. Keränen Kainuun asutusta koskevassa (tutkimuksessa) kirjassa antaa Pehkolanmäki nimen vanhimmiksi talonnimiksi Paltaniemellä 1650 Pekka Kaikkosen myöhemmin Kaikkola, Tuovila sekä myös Tuomas Knöpin asumalle myöhemin Knöpilä nimisille taloille. Kartassa hän sijoittaa talot vierekkäin Kajanin pohjoispuolelle puoleen väliin nykyisen Paltaniemen ja Kuluntalahden väliin. Eli johonkin lentokentän seutuville.
Pekonharju nimisen paikan Pltaniemellä tuntee myös Paltaniemi Kotiseutu kirja.
Se sijaitse lentoaseman koilispuolella Rusalanmäen vieressä.
Olavi
Tervehdys!
Kiitos vastauksista, pahoittelen kysymykseni epätarkkuutta. Aikaisemmin mainittu Pehkolanmäki ja sen sijainti jäi minua askarruttamaan, kuin myös se onko sittenkin kysymys Lehtomäestä (ei Paula:)). Nykyisin Lehtomäeksi nimetty paikka sijaitsee Kirkkoahon entisestä koulusta Kuluntalahden suuntaan sijaitsevan tien varressa.
Paltanimen lentokentältä on linnuntietä n. 5 km Kikkoahon tien risteykseen.
Tuovila sijaitsee entisen Partasen kaupan ja nykyisen Seppälän maatalousoppilaitoksen välissä. Tämä sijoittuu Kirkkoahon tien risteyksestä Kajaanin keskustaan menevän matkan varteen.
Rusalanmäen tunnen lapsuusajoilta paikkana henkilöhtaisesti. Rusalanmäen vieressä sijaitsevan Pekonlammikin paikan muistan.
Onkohan kartatkaan aina ajan tasalla?
Terveisin Eila
Hei kyllä Lehtomäki tai Hepomäki voi olla ihan oikea arvio. Paltaniemi kotiseutu kirjassa olevassa kartassa (Kaikkola) Tuovila on Kirkkoahon risteyksen eteläpuolella.
Keränenkin on karkeassa sijoittelukartassa Pehkolanmäki Knöpilän sijoittanut sen yläpuolelle juuri Lehtomäen ja Hepomäen kohdalle. Tuo
Paltaniemi kotiseutu kirjassa tuo Hepomäki on merkitty isossajaossa perintötiilaksi (olis siis vanhempi nimi), mutta kirjassa olevista 1650 luetelluista seitsemästä Paltaniemen perintötiloihin ei Knöpilää kja Kaikkolaa ole kirjassa ottettu.
Minun näkemyksen mukaan tuolta Pehkolanmäeltä ehkä nykyinen Tuovilan kylä tunnetaan Kaikkoset ihan 1600-luvun alusta ja Knöpit 1650-luvulta.
Kaikkolan osti tullimies Johan Hofren (n. 1697) päätyen Nils Arfmanin leskelle Elsa Frimodigille. joka myi talon raatimies Erik Uhlbrandtille n. 1725. Talossa on isänöinyt myös Johan Prochaeus hänen leskensä Margaretha Hourenius, Simon Affleck ja sitten 1740-luvulla Matti Rusanen,
Knöpilässä asui Knöpit n.1687 saakka jonka jälkeen talon omistii Malin Samuelsdr Paldanius ja Johan Antilius kirkkoherra k 1606 . Sitten poika Kajanin linnansaarnaaja Johan Antillius ja pso Anna Isaksdr Sinius.
Olavi
Perhe 4
IV Matti (Matss) Sivonen (88), perheestä 3, (isä Juho Sivonen), s. 1705 Paltamo Jormua, k. 17.6.1775 Paltamo. Muuttanut: Mieslahden Kaipaalaan 18 vävyksi.
Puoliso: Vihitty 1735 Kaarina (Carin Petri) Kaipainen (89), s. 1714 Paltamo, k. 6.12.1785 Paltamo.
Vanhemmat: Pekka Kaipainen. Elli Kaipainen o.s. Komulainen. Onko tästä pariskunnasta päivämääriä?
Tähän Eilan kysymykseen en tässä ketjussa nähnyt vielä vastausta.
Minussa tämä herättää myös kysymyksia, mutta vähän toisenlaisia.
Paltamon renevoidussa rippikirjassa 1731-1737 Mieslahdessa sivulla 2/125 on Pekka Kaipaisen perhe:
Peer Kaipainen
hu. Elin Kåmol
Dr Carin obiit 1731 in Nov.
dr Elin
Dr Cisilia
dr Margeta
Stiufdr Brita
bror Son Pehr 33
Seuraavassa rippikirjassa 1738-1744 sivulla 2/109 Mieslahti on perhe tämän näköinen:
Kaipala Pehr
Hust. Beata Merkiötär
Måg Matts Sifwonen
Hust. Carin Kaipatar
Dott. Elin
Dr Cecilia
Dr Marget
StiuFdr Brita
Kysymykseni kuuluu kenen tytär on tämä Matti Sivosen puoliso Kaarina Kaipatar? Ja onko tässä jälkimmäisessä rippikirjassa isäntänä sama Pekka Kaipainen uuden vaimon kanssa kuin edellisessäkin, vai onko kyseessä veljenpoika Pekka Kaipainen? Nuo kolme tytärtä ja kasvattitytär ovat kuitenkin samat kuin ensimmäisessäkin rippikirjassa.
Vekkuli-63
02.10.16, 18:25
Siis katselmusmiesten selvityksestä kesäkäräjiltä 1721 on harvinaisen tarkka 5 pöytäkirjasivun kuvailu Sivolan taloista, mistä olen toistaiseksi kääntänyt 1 pöytäkirjasivun verran, mutta kun niiden olosuhteet ovat monia niin kovin askarruttaneet, lupaan sen lähipäivinä kääntää kokonaan.
Ilmeisesti Juho oli se Juho Juhonpoika Sivonen, joka joutui välikäteen Kemin komppanian Pekka Pentinpoika Hurtigin (os. Karjalainen) syytöksien takia Susanna Juhontytär Sivosta vastaan. Susanna oli ollut ennen isoavihaa samassa yhtiössä Pekka Pentinpojan äidin kanssa, ja lähdettyään isonvihan komennukselle, oli Pekka jättänyt 50 taalaria naisten huostaan talletukseen ja nämä rahat olivat kadonneet, kun hän oli palannut kotiin. Tämä Susanna oli Juhon sisko ja Pekka Pentinpoika esitti korvausvaatimuksen Juho Juhonpoika Sivosta kohtaan perustellen, että tämä olisi päässyt nauttimaan hyväkseen Susannan kautta joitain hänen parselleitaan, kun kerran nämä sisarukset olivat asuneet samassa pesässä. (Tätä Hurtigin juttua käsiteltiin käräjillä 1721 ja 1722, mf:t ES2049 ja ES2050).
Sivosissahan on se vaikeus, että samannimisiä on niin paljon, ettei aina patronyymilläkään heitä pysty erottelemaan, vaan täytyy jäljittää niin paljon ajassa ja paikassa, ettei sekaannusta tule. Ja tähänhän ei monestikaan tahdo löytyä riittäviä lähteitä.
terv Sama
Onkohan tätä pöytäkirjaa käännetty? Onko tiedossa miten ja milloin Jormaksen Torvelan talo oli tullut Schroderuksen haltuun?
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.