Henkirikoksen käsittely

[ReinoIlmari]

Yritin selvitellä erään Längelmäen talollisen pojan henkirikoksen selvittelyä oikeusasteissa. Hän oli saanut haasteen oikeuteen murhasta vuonna 1826.
Sääksmäen ylisen tuomiokunnan Längelmäen käräjien pöytäkirjoista ei juttua löytynyt.
Käsiteltiinkö tuolloin henkirikokset kihlakunnanoikeudessa ja tarvittaessa myös hovioikeudessa?
Kihlakunnan ja hovioikeuden välissä oli myös oikeusaste nimeltään laamanninoikeus. Mikä sen rooli oli?
Ja jotta asia hämärtyisi vielä enemmän - käytiinkö oikeutta syyllisen vai uhrin vai tapahtumapaikan kihlakunnanoikeudessa?

[eeva häkkinen]

Henkirikokset käsiteltiin aina alimmassa oikeusistuimessa (kihlakunnan- tai raastuvanoikeus) ja lähes poikkeuksetta myös hovioikeudessa. Ainakin kaikki kuolemaantuomioon johtaneet jutut alistettiin hovioikeuden tarkistettaviksi.
Kansallisarkistosta ei henkirikosjuttuja juurikaan löydy, koska puhtaaksikirjoitettuihin niitä ei sisällytetty, merkittiin vain ao. pykälän kohdalle "hemstäldt". Hovioikeus on helpoin paikka aloittaa, jos on tietoa, milloin asia siellä käsiteltiin (saattaa olla merkittynä rippikirjaan) ja jos kyseiseltä ajalta ovat tuomiokirjat tallessa, niitä tuhoutui Turun palossa. Paitsi, että hovioikeuden pöytäkirjoissa on merkittävästi vähemmän juttuja, on kuvaus rikoksesta tiivistetty ja selkeä verrattuna alioikeuden alkuperäisiin pöytäkirjoihin. Alioikeuden pöytäkirjat ovat värikkäämpiä usein monine todistajineen ja nekin kannattaa katsoa, jos on jutusta kiinnostunut. Hovioikeuden kirjoihin on merkitty alioikeuskäsittelyn päivämäärä, jollei se rippikirjasta ilmene.

Pari muuta lähdettä, joista saattaa asiasta löytyä tietoa: Senaatin oikeusosaston arkisto, sinne menivät ainakin armonanomukset, ja kirkonarkiston virkakirjeet, koska usein asian käsittely käynnistyi kirkkoherran ilmoittaessa asiasta nimismiehelle.

En kylläkään osaa vastata kysymykseesi tuomio- tai käräjäkunnasta, katsomissani jutuissa olivat molemmat samasta pitäjästä, paitsi joku juttu laukkuryssän surmaamisesta, joka kyllä käsiteltiin surmapitäjässä. Ehkä joku muu tuntee säädökset tästä asiasta.

[ReinoIlmari]

Kiitos vastauksesta.
On yllättävää, että puhtaaksikirjoitetuista käräjäpöytäkirjoista ei löydy rikosasioita.
Konseptipöytäkirjoista niitä siis voisi löytyä, mutta ne ovat Sääksmäen ylisen tuomiokunnan, johon Längelmäki kuului, osalta hävinneet vuosilta 1776-1831.
Ovat hävinneet 55 vuoden ajalta!
Jos kyseessä oleva Längelmäen rikosjuttu on mennyt aikoinaan hovioikeuden käsittelyyn, niin se on kuulunut varmaankin Turun Hovi-oikeuden piikkiin. Rikoksen tapahtuma-aika oli vuonna 1826 ja seuraavana vuonna Turun palo hävitti suuren osan asiakirjoista.
Pahimmassa tapauksessa rikoksen käsittelystä oikeusasteissa ei löydy mitään mustaa valkoiselta!!