Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tarvasjoki Olavi Olavinpojan perhe
Olavi Olavinpoika (1749-1798) avioituu Tarvasjoella 20.10.1776 leski Marketta Yrjöntyttären (1744-1801) kanssa. Sulhanen oli tuolloin renki Suurlassa, ja näin heidät on vaivatonta löytää Tarvasjoen ensimmäisestä rippikirjasta 1770-luvulla.
Mutta keitä he olivat? Mistä Olavi on tullut Suurlaan ja kenen leski Marketta oli? Tarvasjoen kylät löytyvät vuoteen 1767 Marttilan rippikirjoista, joten jotain apua voitaneen hakea sieltä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/rippikirja_1762-1767_jk192/143.htm
itsellisen leski Marketta Yrjöntytär s. 1742 lienee juuri samainen Marketta. Koska hänellä on edellisestä avioliitostaan tytär Liisa Antintytär s. 1762, hän on varmastikin tämä Marketta Pöytyän Vistolasta:
10.11.1762 12.11.1762 Wistola Såld: ifr St MårtensSeppälä And: Sedergren Fästeqvinna Margeta Jöransdr Elisabet
19.12.1762 Nyby Såld: And: Södergrén Greta Jör dr Wistola
mutta Olavi Olavinpoikaa saa turhaan etsiä vuonna 1767 Suurlasta; hän on tullut muualta. Vaan eipä Olavi Olavinpoikia liikaa tuolla Turun puolessa vilistä, kuten eipä syntyneistä liikaa Marketoitakaan löydä.
laskeskelee,
Jens
Tarvasjoella asuvana pieni korjaus; kylän nimi on Suurila
Juha
kiitos korjauksesta ;) sitä kun menee omaksumaan jonkun itselleen vieraan nimen jossain muodossa, sitä ei osaa edes tarkistaa...
Jens
taisipa selvitä ongelma:
tällainen tapaus löytyy Turun läänin Koskelta:
3.11.1749 4.11.1749 Myllykylä Olof Khijlman Chirstin Grelsdr Olof
Harmillista kyllä, rippikirjat tuolta ajalta puuttuvat. Mutta Myllykylässä asuttiin. Ja juuri Myllykylästä rakuunanleski Kirsti Rekontytär avioituu Marttilan pitäjään 1756:
9.6.1756 Simala Mattila gl: bd: Michel Christerss: drag: ea: Chirstin Grels dr Myllykylä
Mikko Ristonpoika olikin jo ikämiehiä:
7.1.1758 22.1.1758 Simala gl: bd: Michel Christerss: bröstvärk 75
ja samainen Kirsti näyttäisi paukkaavan avioon Tarvasjoen Yrjöntylän Simo Eliaanpojan kanssa. Nyt sanovat Kirstin asuneen Suurilassa, vaikka enpä häntä rippikirjasta löytänytkään.
19.4.1761 Yriändelä enkl: Simon Eliess: ea: Chirstin Grels dr Suurla
Tarvasjoen Yrjöntylässä hän sitten asusteleekin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/rippikirja_1762-1767_jk192/136.htm
Tarvasjoen Suurilan Lil-Mattilasta löytyykin sotilas Simo ja vaimonsa Kirsti:
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=5367561&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=5367880&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
30.12.1781 6.1.1782 Suurla gl.sold.o.rotf. Simon kräfta 86
6.8.1789 9.8.1789 Suurila torp gl.torp.änck.rotf. Chirst. Simons:dr. åld.sw. 84
Olisin valmis tekemään jo seuraavat johtopäätökset:
- Tarvasjoen Suurilan Olavi Olavinpoika on sama mies kuin Koski Tl:n Myllykylässä 3.11.1749 syntynyt Olavi Olavinpoika Kihlman.
- Isä-Olavi on voinut kuolla Pommerissa, sillä kuolinmerkintää en ole löytänyt Koski Tl:n kirkonkirjoista.
- Kirsti ajautuu Suurilaan, jossa kuolee 1789, joskin tuolloin patronyymiksi merkitty epähuomiossa aviomiehen nimi.
- Koska Olavi Olavinpoika mainitaan samassa kylässä, vaikuttaisi hän hyvinkin olevan juuri Kirstin poika etenkin, kun sopivänikäiset Olavi Olavinpojat ovat aika harvassa.
Jens
Olavin lapsilla on aika kirjavat kummit:
Johannes, s. 7.7.1777 Suurilassa. Kummit:
madame Kristina Osslander
talollinen Jaakko Juhanpoika Ala-Mikkola
Töyryn emäntä Liisa Matintytär
Nikulan renki Antti Antinpoika
Anna Sofia, s. 26.4.1780 Suurilassa. Kummit:
jalosyntyinen korpraali herra Adolf Friedrich Brand
talollinen Jaakko Juhanpoika Ala-Mikkola ja vaimonsa Maria Juhantytär Suurlasta
talollinen Simo Antinpoika Töyry Suurlasta
neiti Kristina Margareta Steen Karinaisista
Onko kukaan sattumoisin törmännyt Olof Kihlmaniin henkirakuunarykmentin katselmusrullissa?
Jens
ristojohannes
01.06.10, 16:46
Movitz
"Isä-Olavi on voinut kuolla Pommerissa, sillä kuolinmerkintää en ole löytänyt Koski Tl:n kirkonkirjoista."
Tämän Pommeri-olettamuksen voit jättää pois.
Turun jalkaväkeä lastattiin Turun linnan laiturista 1757 Pommeriin meneviin laivoihin.
Rakuunan Kirsti-leskihän vihittiin kesäkuussa 1756 uuteen avioliittoon Marttilassa.
Tuo on kyllä ihan hyvä pointti. Harmillista, että rippikirjojen pitää puuttua juuri näiltä vuosilta! Jonnekin se Olli nyt on vain kadonnut, eikä pariskunnalla näytä olevan muitakaan lapsia... Toisaalta, eipä heidän vihkimerkintäänsäkään löydy.
Jens
Tuo on kyllä ihan hyvä pointti. Harmillista, että rippikirjojen pitää puuttua juuri näiltä vuosilta! Jonnekin se Olli nyt on vain kadonnut, eikä pariskunnalla näytä olevan muitakaan lapsia... Toisaalta, eipä heidän vihkimerkintäänsäkään löydy.
Jens
Jos tarkoitat rakuuna Olof Kijhlmanin ja leski (!) Chirstin Grelsdotterin vihkimistä, niin se löytyy 3.1.1748 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/koski_tl/vihityt_1722-1771_jk224/14.htm), vihittäessä molemmat Myllykylästä.
Voiko olla stm Reinhold Geddan (k. 7.11.1742, vih. 25.11.1730 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/koski_tl/vihityt_1722-1771_jk224/5.htm)) leski?
:) Jaska
Miten ihmeessä en saanut tuota vihkimerkintää silmiini, vaikka melkein voisin vannoa lukeneeni läpi Koski Tl:n vihkikirjan! Argh!
Jos Kirsti oli Reinhold Geddan leski, olisi hän vihkikirjan mukaan kotoisin Siutilasta eli Marttila plikoi.
Jens
Ja jos Kirsti oli Siutilasta, pitäisi ehkä tutkia varmuuden vuoksi tämän tytön vaiheita:
18.2.1708 19.2.1708 Siurdela Grels Bertelss: Malijn Frantsdr Christina
ei taida löytyä Marttilan haudatuista eikä vihityistä. Vaan eipä löydy Marttilan rippikirjoja tuolta ajalta, joten vaatii vahvistuksensa toisaalta.
Jos kyse on samasta daamista, olisi avioitunut ensimmäisen kerran 22 vuotiaana, synnyttänyt vielä 41 vuotiaana ja kuollut 81 vuotiaana, aivan mahdollista siis.
Onhan se tosin niinkin, että vaikka sitä sattuukin Siutilassa asumaan vihittäessä, ei tarvitse välttämättä olla talon tyttöjä.
Jens
Huutomerkit ovat kyllä paikallaan: aika monta avioliittoa sai Kirsti-rukka eläissään solmia!
ristojohannes
01.06.10, 19:08
Timo Verhon selvittämän Loimaan komppanian (johonka Koski Tl. kuului) pääkatselmusrullan mukaan :
Lillsorfvasto
Reinhold Johan Giedda,sotdöd d. 7. Januar 1743 i Landet.
hänen jälkeensä
I ställer af Rotan inställd d. 21. Januari 1747 drängen Johan Henricsson Simolin, död d. 13. April 1749 på Wargskiär.
Koskelta ei Verhon selvityksen mukaan löydy Khijlman- nimistä sotilasta.
Johtunee siitä, että Kihlman ei ollut sotilas vaan rakuuna. Eli ei kuulunut Loimaan komppaniaan vaan henkirakuunarykmenttiin.
Jens
Onko kukaan sattumoisin törmännyt Olof Kihlmaniin henkirakuunarykmentin katselmusrullissa?
Jens
Täältä löytyy maininta Olof Kijlmanista Maskun komppanian ruodussa 79:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10254&pnum=513
Tuon mukaan otettu palvelukseen 2.8.1746 ja kuollut 29.8.1750.
:) Jaska
hieno havainto,
siinä taitaapi lukea kaikkiaan:
Swentienaren:
Hans Kijlman fådt afskied wid 1743 års mönstering. Istället antagen d. 2 augusti 1746 Olof Kijlman som dödde d. 29 augusti 1750. Istället antagen d. 24 junii 1751 Erich Helström visiterat Ny Karl.
Harmillista, että tarkempia tietoja annetaan vain tuosta Erik Hellströmistä. Ja aika jännittävää, että sanotaan syntyneeksi Uudenmaan läänissä.
Mutta hyvä huomata, että tuo Kihlman-nimi näyttäisi omaksutun ruodun edelliseltä haltijalta rakuuna Hans Kihlmanilta (Köölman).
Olof Kihlmanin kausi Myllykylässä jäi näemmä niin lyhyeksi, että Erik Hellström on merkitty sinne asukiksi heti vanhan Hannun jälkeen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/koski_tl/rippikirja_1738-1744_jk221/28.htm
Olofin alkuperästä me emme ehkä saa enempää tietoa, ellei hän sitten ole paikkakuntalainen ja satu putkahtamaan sattumalta Koski Tl:n vanhimmasta rippikirjasta päivänvaloon. Tai jostain lähipitäjästä. Tai lähiläänistä ;)
Jens
Tarvasjoen Ollin syntyperästä voitaisiin esittää kilpaileva näkemys.
Olavin vaimo Kreeta Yrjöntytär oli piika Pöytyän Vistolassa, kun hänet vihkaistiin ensimmäiseen avioliittoonsa erään marttilalaisen sotamiehen kanssa. Vistolassa oli tuolloin vain yksi tämänniminen piika, jonka syntymäaikana rippikirjassa seisoo 23.8.1737. Pöytyän tyttöjä hän ei vaikuta olleen vaan paremminkin sotamies Yrjö Finganderin Loimaan Haitulassa 20.8.1737 syntynyt tytär.
Lieneekö sattumaa, että samassa kylässä eleli toinen sotamies, Olavi Blommendahl, jolla oli 1748 syntynyt poika Olavi. Tämä Olavi mainitaan kotikylän lastenkirjoissa vielä 1760-luvun taitteessa, mutta on vedetty yli ja katoaa sitten ties minne.
Tässä olisi kaikkiaan liian herkullinen yhteensattuma sivuutettavaksi ilman huolellisempaa makustelua!
Jens
Tarvasjoen Ollin syntyperästä voitaisiin esittää kilpaileva näkemys.
Olavin vaimo Kreeta Yrjöntytär oli piika Pöytyän Vistolassa, kun hänet vihkaistiin ensimmäiseen avioliittoonsa erään marttilalaisen sotamiehen kanssa. Vistolassa oli tuolloin vain yksi tämänniminen piika, jonka syntymäaikana rippikirjassa seisoo 23.8.1737. Pöytyän tyttöjä hän ei vaikuta olleen vaan paremminkin sotamies Yrjö Finganderin Loimaan Haitulassa 20.8.1737 syntynyt tytär.
Lieneekö sattumaa, että samassa kylässä eleli toinen sotamies, Olavi Blommendahl, jolla oli 1748 syntynyt poika Olavi. Tämä Olavi mainitaan kotikylän lastenkirjoissa vielä 1760-luvun taitteessa, mutta on vedetty yli ja katoaa sitten ties minne.
Tässä olisi kaikkiaan liian herkullinen yhteensattuma sivuutettavaksi ilman huolellisempaa makustelua!
Jens
Tartunpa tuohon nimem BLOMMENDAHL. Sukunimenkantajia on Suomessa ann 40. Ja eräs heistä kysyi sukunsa alkuperästä. Googlasimme ja löysimme tämän viestiketjun. Muuta ei suomenkielellä löytynyt. Ruotsin Hallandista löytyi 1700-luvulla Blommendahlin sotilassuku. Ja Göborgista löytyi 1600-luvulta mainita ko suvusta. Liekö sama suku?
Nimi on ollut suht yleinen sotilasnimi kautta maan joko yhdellä M-kirjaimella tai kahdella.
Tuskin on mitään yhteyttä mainitsemiisi sukuihin, sillä kyse oli nimenomaan sotilasnimestä.
Jos kiinnostaa niin eräässä Genoksessa oli asiasta herkullinen artikkeli
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm
Juha
Seija Randell
29.09.14, 21:11
Tässä nyt ehkä turha kommentti sivuasiasta eli paikannimestä. Halikkolaisena minusta on ihan sama, onko kylän nimi Suurla vai Suurila. Ehkäpä Tarvasjoellakin lyhennettin sanoja myös keskeltä, vaikka se hiukan eri murrealuetta olikin. Siis Piintilä- Piintlä, Yttelä- Ytlä, Mattila-Matla jne. - miksei sitten Suurila- Suurla ?
Periaatteessa tietysti paikannimet pitää kirjoittaa kuten ne nykyaikana virallisesti on merkitty kiinteistörekisteriin. Mutta siis tuo Suurla on ilmeisesti ollut kirjoitusasu joskus.
Tosin sitten: kukapa aina tässä edes voisi kaikkia nimiä tarkistaa.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.