Isovihan pakolaiset

[mika68]

Isovihan aikana 1714-21 lähti paljon ihmisiä pakosalle vainotuilta seuduilta rauhallisemmille seuduille.
Tervolassa muutama heistä joutui sielläkin venäläisten murhaamiksi tai pakkaseen paleltumaan ajamiksi.
Itä-Lappiinkin kulkeutui muutama naispuolinen henkilö Oulun rannikolta, jotka avioituivat paikallisten miesten kanssa.
Toinen ryhmä olivat väkisin Venäjälle viedyt, joista osa pääsi palaamaan takaisin.
Mitenkähän lie, antoivatko venäläiset sotilaat geeniperimää Suomen väestöön?
Baltiastakin tuli pakolaisia ainakin Itä-Suomeen.

Mika J

[Matti Lund]

Isovihan aikana 1714-21 lähti paljon ihmisiä pakosalle vainotuilta seuduilta rauhallisemmille seuduille.
Tervolassa muutama heistä joutui sielläkin venäläisten murhaamiksi tai pakkaseen paleltumaan ajamiksi.
Itä-Lappiinkin kulkeutui muutama naispuolinen henkilö Oulun rannikolta, jotka avioituivat paikallisten miesten kanssa.
Toinen ryhmä olivat väkisin Venäjälle viedyt, joista osa pääsi palaamaan takaisin.
Mitenkähän lie, antoivatko venäläiset sotilaat geeniperimää Suomen väestöön?
Baltiastakin tuli pakolaisia ainakin Itä-Suomeen.

Mika J


Venäläisten raiskaamiksi joutuneet tai muuten vain venäläisten kanssa pariutuneet toivat tietenkin jonkin verran itäsuunnan "geenejä" tänne, ja toisaalta Ruotsiin pakolaisiksi menneitten joukossa solmittiin jonkin verran avioliittoja, jolloin sinne jääneet toivat sinne itäsuunnan "geenejä" ja taas tänne palanneet jonkin verran lisää länsisuunnan skandinaavisia geenejä tänne.


Mutta kuinka erilaista geeniperimää näin vaihdettiin, ei siitä voida suoraan päätellä. Geeniperimä oli tällöin sangen sekalaista, mutta niin, että mitä kaukaisemmasta geeniperimästä heimollisesti oli kysymys, sitä vähäisempiä sellaiset sattumat olivat ja siten kokonaisuudessa eksoottisten geenien painoarvo muodostui aika vähäiseksi.

Esimerkiksi tuomiokirjojen nojalla venäläisten raiskaajien joukosta erottuivat vienalaiset, aunuslaiset ja kannaslaiset. Näiden jälkeen tulivat balttialaiset ja "volgalaiset". Toisin sanoen etelävenäläisten osuus vaikuttaa olleen satunnaista.


Täten voidaan arvuutella, kuinka paljon erilaista geeniperimää tämä toi idästä kuin esimerkiksi itäsuomalaisten ja länsisuolaisten keskeiset avioliitot? Lisäksi nämä sekaantumiset olivat muutenkin kokonaisuudesta vähäinen ryhmä.

Vastaava koskee länsisuuntaa. Enemmistö Ruotsiin pakolaisiksi menneitä oli aivan rannikolta ja sen tuntumasta, ja ruotsinkielisen väestön suhteellinen osuus pakolaisissa oli paljon suomenkielisiä suurempi. Täten voidaan aiheellisesti pohtia, mitä uutta geeniperimää nämä avioliitot vuosina 1710-25 toivat enemmän kuin samojen heimoryhmien väliset avioliitot 1400 -luvulla, jolloin painoarvo oli suurempi.

Mielestäni isonvihan geenivaihdolla on arvuuteltu mielikuvituksella, joka porskuttaa enemmän ennakkoluuloilla kuin historian väestövirtojen huomioonottamisella. Sen sijaan hattujen sodan ns. pikkuviha toi Suomeen melkoisen suuret joukko-osastot Etelä-Venäjältä (mukana mm. moldavialaisia, romanialaisia, unkarilaisia) ja otantojeni mukaan myös "verenvaihto" oli tällöin muutenkin jonkin verran suurempilukuista, joten tällöin tässä vaihdossa 1740 -luvulla tuli moninkertainen määrä "etelämaista" geenivaihtoa verrattuna isonvihan aikaan, vaikka tällöinkin pohjoisvenäläiset olivat kovasti tasoittamassa tilannetta. Mutta eihän tätä yhden vuoden purskaustakaan voida kovin nostaa omaan kastiinsa, kun sitä peilaillaan monien vuosisatojen kertymään kauempaa Pohjolan rajojen tuolta puolen saapuneisiin geeninkantajiin.

terv Matti Lund