PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Indrenius-Curnovius | Porin porvareita


Pekka Hiltunen
28.09.07, 10:58
Porin kaupungin porvareita ja kauppiaita koskeva Granit-Iloniemen luettelo Genos 27 (-56) esittelee n:o :lla 344 Tuomas Olavinpojan, jolla on puolisona Margareta. Tämän äidin veli oli "Porin ent. kappalainen, khra Filippus".

Vilho Seilinheimon artikkelissa Genos 1931 Pormestari Heikki Tuomaanpojan (Curnovius/Indrenius) isän arvellaan olleen joko Tuomas Laurinpoika tai Tuomas Olavinpoika.

Seilinheimo käsittelee Indrenius, Indren, jne -sukuja SSS:n vuosikirjan n:o 18 (1934) sivuilla 118-191, Curnovius-suvusta on maininta sivun 169 alaviitteessä.

En löytänyt khra Filippusta Porin tai Satakunnan pitäjien pappisluetteloista (HisKi). Porissa esiintyy kappalaisena Filippus Martini 1601-4. Hän sopisi olemaan khra (1574-83) Martinus Olain poika.

Kokemäensaaren säteritilallinen Karl Marsvin-Delphin oli äitinsä puolelta Mårten Olofsson Svärdin jälkeläinen: Hans Ragvaldinpojan (Ram-Örneram) puolisohan oli herr Mårthenin tytär Rakel.

Lainlukija, pormestari Henrik Thomasson Curnovius on kuollut niin nuorena, että hänen isoisänsä on voinut elää häntä myöhemmin. Harjunpään rusthollarin poika, Porin raatimies ja valtiopäivämies Olavi Pentinpoika, jonka jälkeläiset käyttivät Indrenius-nimeä, kuoli 1686, kun hänen mainitussa Seilinheimon artikkelissa esiintyvät kolme poikaansa kuolivat 1692, 1695 ja 1707. Olavi Pentinpoika eli siis hyvin iäkkääksi.

Toinen Indrenius sukuhaarahan oli lähtöisin Karl Marsvinin ja Agneta Tuomaantyttären jälkeläisistä, sekä Agnetan ja hänen (toisen) aviomiehensä Simuna Antinpojan jälkeläisistä.

Juha Sinivaara on kirjannut Olavi Laurinpojan sukua esittelevällä sivullaan (http://www.juhasinivaara.fi/siniv/olavil.htm) Lauri Heikinpoika Suursormelle pojan nimeltään Olavi, toki kysymysmerkillä varustettuna.

Siis oliko pormestari Henrik Thomasson Curnoviuksen isoisän kotitila Harjunpään vai Kokemäensaaren rustholli? Löytääkö joku Filippus-nimisen kirkkoherran Satakunnasta tai jostain muualta, joka voisi olla Granit-Iloniemen tarkoittama Thomas Olavinpojan puolison eno? Onko luettelossa mainitulla Tuomas Olavinpojalla mitään tekemistä Curnovius-suvun kanssa?

kati tuloisela
04.11.07, 03:35
Minulla on Kokemäensaaren ratsutilallinen Tuomas Mikonpojan pojan, Henrik Tuomaanpoika Silda'n (s.n.1640?; ratsutilallinen Pori msrk Kokemäensaari 1667-75, sitt. vararaatimies ja porvari Porissa) kohdalle kirjoitettu henkilötietoihin näin:

¤Mainitaan Kokemäensaaren perheenjäsenenä mantt.luettelossa 1661 (huom: merkitty mantt.luett. 1656 Simon-veljensä edellä ikäjärjestyksessä, mutta toisaalta Selinheimon mukaan syntynyt n. 1640?). Heikki oli ruvennut tilalliseksi jo 1667 isänsä eläessä. Muutti 1675 porvariksi Poriin, kun veli Simo jäi vielä Kokemäensaarelle. Hankki siellä omistukseensa edesm. raatimies Olavi Simunanpojan talon Kirkkoneljänneksestä (ilm. talon nimi oli Silta, josta tuli sitt. Heikin sukunimi 'Silda' joka mainitaan hänen kuollessaankin). Sai vuosien varrella luottamustoimia: Kirkkoneljänneksen korttelimestari 1681, yksi kaupungin veropanomiehistä 1687 (tav. nämä olivat nk. kaup. vanhimpia), RO:n apujäsen (bisittare) 1702 (antoi tuomarinvalansa 10.3.1702) eli vararaatimies.
(Huom: ei ole sama mies kuin Porin pormestari Henrik Tuomaanpoika Inderman eli Innerman, joskin tämän Curnovius-Adlerström -suku on ilm. samaa juurta kuin Indreniuksetkin [Selinheimo s.169]).
Avioitui kahdesti, lapsia yhteensä ilm. 7 (7,0). Kerrotaan olleen jonkun verran viinaan menevä mies, mikä pahe sitten "periytyi" ainakin pojalleen Mathiakselle.¤

Ilmeisesti sinua siis kiinnostaa juuri tämä samaan aikaan elänyt Henrik Tuomaanpoika Inderman/Innermann. En ole omissa muistiinpanoissani muualla törmännyt tähän Curnovius-sukunimeen. Jos minun pitäisi lähteä etsimään Inderman/Innermann -sukunimelle lähtötaustaa Kokemäensaaren ja Harjunpään välillä, valinta kääntyisi oitis Kokemäensaaren suuntaan. Kokemäensaari eli Inderö on ollut Indrenius-sanankin taustalla.

Sitten tätä ihmettelin:
Lainlukija, pormestari Henrik Thomasson Curnovius on kuollut niin nuorena, että hänen isoisänsä on voinut elää häntä myöhemmin. Harjunpään rusthollarin poika, Porin raatimies ja valtiopäivämies Olavi Pentinpoika, jonka jälkeläiset käyttivät Indrenius-nimeä, kuoli 1686, kun hänen mainitussa Seilinheimon artikkelissa esiintyvät kolme poikaansa kuolivat 1692, 1695 ja 1707. Olavi Pentinpoika eli siis hyvin iäkkääksi.

Muistiinpanojeni mukaan Harjunpään Olavi Pentinpojan pojat Mathias, Johannes ja Nicolaus käyttivät sukunimeä Indraeus (myös muodossa Indräii ja Indraus), ei tietääkseni Indrenius. Indrenius-sukunimi käsittääkseni lähti etenemään kahdessa sukuhaarassa (kantavanhemmat eivät käyttäneet vaan vasta heidän lapset tai lastenlapset):
-Kokemäensaaresta kotoisin olleet sisarusten Agneta Tuomaantr:n (I pso Carl Marsvin-Delphin II pso Simon Antinpoika) ja em. Henrik Tuomaanpoika Silda'n lapset. Agnetasta polveutuu myös nimiversio Indrelius ja Henrikistä myös Indrenii ja Indrell. Agneta ja Henrik eivät itse käyttäneet Indrenius-sukunimeä.
-em. Agnetan ja Henrikin serkku, Porin porvarinpoika Anders Heikinpoika Merihärkä ja jälkeläisensä ryhtyivät käyttämään Indrenius-nimeä

Onko poissuljettua, että Curnovius-sukunimi olisi tullut isänkautta, jolloin Heikki Tuomaanpojan äiti tai ää tai jopa äää olisi ollut lähtöisin Kokemäensaaresta (viittaus: Inderman/Innerman). Näitä tyttäriä kun ei välttämättä kaikkia ole edes kunnolla listattu, puhumattakan tutkimisesta. Missä olet törmännyt Indrenius-sukunimen käyttöön Curnoviuksen yhteydessä? :confused:

Pekka Hiltunen
04.11.07, 16:57
Minua kiinnostaa Alexander Volterinpoika Moliisin (k. 1673) 1. puolison Susanna Heikintyttären syntyperä (Hugo Langström; Lisiä Moliis-suvun sukuluetteloon, Genos 1957 n:o 1, s. 7-13, http://www.genealogia.fi/genos/28/28_7.htm). Olen siis sijoittanut pormestari Heikki Tuomaanpoika Curnoviuksen isäksi Olavi Pentinpojan mahdollisen Thomas Olofinpoika -nimisen pojan. Tämän nimisellä henkilöllä on ollut puolisona Margareta, jonka äiti oli Porin kirkkoherra Mårtenin (Svärd) tytär ja Kokemäensaaren (Inderön) säteritilallisen Karl Marsvinin äidinäidin sisar.

kati tuloisela
10.04.08, 20:48
Pekka, tiedätkö tämän Porin khran Mårten Svärdin vanhemmat. Yritän paikallistaa kuka tuo Mårten oli?

Pekka Hiltunen
14.04.08, 11:33
En tiedä. Sivulta http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=410&TYPE=HTML&LANG=FI
löysin herr Mårtenin patronyymin...
PH

Pekka Hiltunen
14.04.08, 17:55
P.S.
Peder Svärdillä ja hänen vävyllään Olof Drakella oli tärke asema, kun Kaarle Knuutinpoika Bonde toteutti offensiiviaan unionikuningasta vastaan asuttamalla Suomen länsirannikon Ulvilasta käsin.

Karl Marsvinin isänäidin suku liittyy monin sitein Peder Olofinpoika Svärdin sukuun. Brita Pederintytär Svärdin pso oli Gustaf Slatte. Heidän tyttärensä pso oli Gödik Nilsson Fincke. Aarlahden ja Vuolteen Henrik Jönsinpojan pso oli Katarina Eriksdotter Sluk, jonka isoisä oli Gödike Fincke ja äidinäiti Katarina Bitz. Peder Svärdin tyttären Kerstinin pson, Olof Draken 1. pso oli Birgitta Henriksdotter Bitz. Karl Marsvinin isosetä, veromestari Hartikka Henrikinpoika oli ollut naimisissa Katarina Slangin kanssa. Tämän äidin vanhemmat olivat Gödike Fincke ja Margareta Gustafsdotter Slatte.

Luulen, että Olof Drake ja Kerstin Svärd voisivat olla aika hyvät ehdokkaat Herr Mårtenin isovanhemmiksi. Täytyy kuitenkin huomata, että Peder Svärdin veljellä Olof Olofinpoika Svärdillä oli Mårten-niminen poika, joka oli pappi. Tämä ei tietenkään voinut olla naimisissa 1400-luvulla, mutta hänelläkin on saattanut olla jälkeläisiä, esim. "taloudenhoitajansa" kanssa.

Olof Pederinpoika Svärdin pso oli muuten Lemun Pennisten Elin Jönsintytär, joka kai, tietääkseni, oli Jöns Bengtsson Galnen tytär. Olof Pederinpoika teki maakauppoja 1427 erään Jönis Horkarlin kanssa (Ramsay s. 461; De la Gardien kok. XVI, 196). Tähän kummalliselta vaikuttavaan nimeen saisi vähän henkeä vaihtamalla "r"-kirjaimen "f":ksi. Oliko tällä henkilöllä sittenkään mitään tekemistä Aarlahden Mattis Anderssonin isoäidin kanssa onkin sitten ihan toinen juttu...

Lisään tähän vielä TV:n Aarlahtea käsittelevän jutun linkin: http://www.genealogia.fi/genos/68/68_163.htm

PH

Milona
07.09.08, 13:21
Olen myös joutunut pohtimaan tuota Kokemäensaaren kylän (ent. Inderö, nyk.Kyläsaari) asioita, koska Isosormi ilmestyi äitini esi-isiin, Porin Prytzien kautta.
Olen myös syntyisin Kyläsaaresta, mikä on jouduttanut kiinnostustani. :) Tässä omia muistiinpanojani, vaikka tuskin niissä mitään uutta on. ;)

Catharina Gregorii Arctopolitanus
- Catarinan toinen veli, rehtori, oli naimisissa Kristiina Udnien kanssa (Udnyn aatelissuku Skotlannista) ja toinen, kirkkoherra, Katariina Curnoviuksen kanssa (Curnovius - Adlerstömin aatelissuku Porista)

- Kristiina Polvianderin (Catarinan miniä) veli oli naimisissa Anna Keckoniuksen kanssa, jonka isä oli Porin pormestari Gabriel Keckonius ja äiti Kristiina Arctopolitanus, joita oletin pitkään Maria (Thomasd:r) Kellanderin isovanhemmiksi. Heidän kauttaan liitin sukuun suoraan ylenevässä polvessa ensin virheellisesti Curnoviuksen (Adlerstöm) ja tämän jälkeen virheellisesti Udnyn ja Giersin aatelissuvut.

- Porin pormestari Henrik Tuomaanpoika on Curnovius-suvun kantaisä ja on kenties samaa sukujuurta kuin Indreniukset, koska oli kotoisin Inderööstä eli Kokemäensaarenkylästä( nyk. Kyläsaari).

- Curnovius -nimi tulee porilaisen Kurnelan talon nimestä, jonka Henrik Tuomaanpoika hankki muuttaessaan porvariksi kaupunkiin Porin maaseurakunnasta Kokemäensaarenkylästä eli Kyläsaaresta.

Claës Pryss Perämies, porilainen porvari, tilallinen (Kyläsaari)
-vaimo Marketta Laurint.

- ”Henrik Laurinpoika,.Kot. Kokemäensaaresta ja esiintyy asiakirjoissa Inderö- sekä myös Storfinger-nimisenä.
Main. jo 1614, k. 1648-49. Raatimies 1624-1646. Sisarenpoika oli Porin kappalainen, sittemmin Karkun khra Yrjänä Pryts (364).
Veljenpoika näyttää olevan Indrenius-suvun kanta-isä Tuomas Mikonpoika, asuva 1652 Kokemäensaaresta.”
(E. Granit-Ilmoniemi:Porin kaupungin porvareita ja kauppiaita 1931)

Eli Marketta Laurintytär Prytsin o.s. Isosormen veljen Mikko Laurinpoika Isosormen poika on mahdollisesti
Porilaisen Indrenius-porvarisuvun kantaisä: Kyläsaari=Inderö. Toinen veli oli raatimies Henrik Laurinpoika.

- Selinheimo, Vilho: (1934) Indrenius, Indren, Indrelius, Indrell ja Indraeus. Sukujen alkuperä ja alkuvaiheet. Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 18.

Pekka Hiltunen
08.09.08, 14:43
Catharina Grelsdotter Arctopolitanuksen vanhemmat olivat Ulvilan kirkkoherra Grels Thomasson Arctopolitanus ja Anna Mattsdotter. Hänen veljensä Gabriel Grelsson Arctopolitanus oli kirkkoherra ja lääninrovasti ja oli aviossa Kristina Pettersdotter Udnien kanssa. Toinen veli Grels Grelsson Arctopolitanus oli Porin koulun rehtori ja naimisissa Katarina Gustavsdotter Curnoviuksen kanssa.

Katarina Gustafsdotter Curnoviuksen veljiä olivat amiraaliteetinsihteeri Gustaf Gustafsson Curnovius ja laamanni Johan Gustafsson Curnovius, joka aateloitiin Adlerström-nimisenä.

Kapteeni Simon Polvianderin tytär Katarina oli naimisissa kauppias Engelbert Kellanderin kanssa.

Gabriel Keckoniuksen ja Kristina Gabrielsdotter Arctopolitanuksen tytär Anna oli aviossa Mouhijärven kirkkoherra Mikael Polvianderin kanssa. Mikael Polviander oli kapteeni Simon Polvianderin poika ja hänen sisarensa oli siis Kristina Polviander, jonka puoliso oli Catharina Grelsdotter Arctopolitanuksen poika. Catharina Arctopolitanan puoliso oli siis Pirkkalan kirkkoherra ja lääninrovasti Isak Stenius.

Karkun kirkkoherra oli Georgius Nicolai Prytz, jonka 1. puoliso oli Anna ja 2. NN. Kirkkoherran poikia olivat velipuolet Korppoon kirkkoherra Georg Prytz ja Porin raatimies Gabriel Prytz. Karkun kirkkoherran vanhemmat olivat siis Claes Prytz ja Marketta Laurintytär Inderö l. Storfinger.

Lauri Storfingerin lapsia olivat raatimies Heikki Laurinpoika (kuoli lapsettomana), Marketta Laurintytär (p:so Claes Prytz), Mikko Laurinpoika (lautamies, Vähä-Rauman talollinen?) sekä Anna Laurintytär (p:so Petrus Svenonis Notenbergius). Tuomas Mikonpoika oli siis Indrenius-suvun kantaäidin Agneta Tuomaantyttären isä. Indrenius-suku jakautui kahteen haaraan Agnetan 1. puolison (Karl Marsvin) ja 2. puolison (Simuna Antinpoika) jälkeen.

Pormestari Henrik Curnoviuksen tytär oli Susanna Henrikintytär Indrenius, jonka puoliso oli Alexander Wolterinpoika Moliis. Olen esittänyt, että Henrik Thomasson Curnoviuksen isä on saattanut olla eräs Tomas Olavinpoika, jonka puolison Margaretan mainitaan olleen Porin kirkkoherra Mårten Olofsson Svärdin nimeltä tuntemattoman tyttären tytär. Mårten Svärdin toinen tytär Rakel oli Inderön Karl Marsvinin äidinäiti. Tämä selittäisi Indrenius-nimen käytön Curnoviusten yhteydessä.

Mikko Laurinpojan isä oli Kokemäensaaren rusthollari Lauri Heikinpoika Suursormi, jonka veli oli Harjunpään omistaja Pentti Heikinpoika. Heidän isänsä oli Kokemäensaaren ja Harjunpään omistaja, lautamies Heikki Olavinpoika. Harjunpään Pentti Heikinpojan poikia oli mm. raatimies Olavi Pentinpoika, joka jätti jälkeensä Indraeus-nimisen pappissuvun. Hypoteesini mukaan Olavi Pentinpojalla oli siis poika Thomas Olofsson, oletettu Henrik Thomasson Curnoviuksen isä.
PH

Pekka Hiltunen
08.09.08, 15:03
Tarkkaavainen lukija huomaa, että Karkun kirkkoherra tosiaankin oli Georgius Nicolai Prytz:

http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1395

Seilinheimon artikkeliin täytyy siis tehdä korjaus: Karkun kirkkoherra Georg Prytz ei ollut raatimies Heikki Laurinpojan sisarenpoika, vaan sisaren miehen veljenpoika - jos Claes Prytzinkin isä oli Nils eli Nicolaus.
PH

Pekka Hiltunen
08.09.08, 15:12
Äh. Claes on tietenkin sama kuin Nicolaus eli Nils... Jätetään siis Seilinheimon juttu ennalleen.
PH

kati tuloisela
01.04.10, 17:56
Lauri Storfingerin lapsia olivat raatimies Heikki Laurinpoika (kuoli lapsettomana), Marketta Laurintytär (p:so Claes Prytz), Mikko Laurinpoika (lautamies, Vähä-Rauman talollinen?) sekä Anna Laurintytär (p:so Petrus Svenonis Notenbergius). Tuomas Mikonpoika oli siis Indrenius-suvun kantaäidin Agneta Tuomaantyttären isä. Indrenius-suku jakautui kahteen haaraan Agnetan 1. puolison (Karl Marsvin) ja 2. puolison (Simuna Antinpoika) jälkeen.
PH

Selinheimoa lukien löytää vielä yhden potentiaalin lapsen tähän Lauri Storfingerin perheeseen: "Olavi Laurinpoika Kokemäensaarelta riiteli 1651 (veljenpoikansa?) Tuomas Mikonpojan kanssa kalastuksesta."
Tämä Olof on vielä yksi mahdollisuus Kokemäensaarelta lisää Curnoviuksen linkiksi? Mitä tästä Olof Larssonista muuta tiedetään?

Benedictus
11.11.10, 17:44
Laitan tämän jutun tänne, koska se koskettaa aihepiiriä, toivoa sopii, ettei tämä tiedosto kasva yhtä laajaksi kuin Astrenius ketjun Hiltus juttu.

Merikarvialla on kirkkoherranan Olaus Martini

Olaus Martini (1645-70) entinen Lafväärtin kappalainen 1629-36
Birger Nessla (1670-88)
Thomas Kellander (1689-1716) vaimo Wrigstadius,Prytz-sukua
Jacob Gadolin (1725-37)
Erik Fortelius (1738-60)
Anders Eneberg (1761-88)
Thomas Kriander (1789-98) Erik Astreniuken tyttärentyttären poika.

Pohjanmaa osiossa Simotei kyseli Olaus Martinin sukua nimikkeellä Merikarvian kirkkoherra Olaus Martini.
vaimo Walborg Eriksdr varmaankin Lafväärtin kappalaisen Ericus Henrici Ilonuksen tytär.
Ilonus myöhemmin Punkalaitumen kirkkoherra, lopuksi Urjalan kirkkoherra.
-ollut erittäin värikäs ja hankala persoona.
-mainitaan Helsingin Malmin vouti ? Bertil Mattsonin enona.

Ulvilan kirkkoherra Martinus Olai Svärd on ajallisesti sopimaton Olaus Martinin isäksi, eikä siksi oikein sovi klaanin sisällä näkyvä läänitysvouti Martinus Olaikaan Huittisten Naatulasta.

Ulvilassa näkyy kappalaisena Martinus Martini
Laurentius Erici (1583-84)
Michill (1629)
Olaus (1637)
Martti Martinpoika (1623)

Tämä Martinus Martini voisi hyvinkin olla Martinus Olain poika ja Olaus Martinin isä.
Tämä on spekulaatiota, koska ei ole enempää tietoa vain arvailua.

Löytyisikö joltain tietoja tai ajatuksia tuon Olaus Martinin suhteen?

Benedictus
12.11.10, 22:46
Mielenkiintoinen seikka Porin kirkkoherra Martinus Olaihin liittyen on, että hän oli aiemmin 1564-73 Tyrvään kirkkoherrana.