LISÄTIETO Bagge-sukututkimukseen. 8.sukupolvi
8. sukupolvi:
# 5710 > Hans Månsson Bagge (noin 1550-14.8.1637)
Tutkittu ja selitetty tavanomaista laajemmin. Alkuperäiset tekstit säilytetty.
Kexholm Slotzhövfwitzman
Kolme avioliittoa, jotka on seikkaperäisesti selitetty tämän sukupolvi-osan lopussa.
Genos 40:ssä on Lars-nimi on luettu täysin väärin alkuperäisestä tekstistä.
Tässä tutkimuksessa nimi on korjattu.
Koska arvostetut tutkijat olivat tehneet virheen, ei sitä kukaan ollut virheeksi epäillyt.
Ramsey: sivu 14: Bagge, Tab I: Lasse Bagge, pitäisi olla Hans Bagge.
Ramsey, Frälsesläkter i Finland: Bagge. Frälsesläkt i Nyland: Lasse Bagge, kvartermestare för Nils Olofssons till Meldola fänika, drog till Nöteborg 1583, (viite FS 5505). (Nöteborg = Pähkinälinna = Oreshek = Schusselburg = Schliessenburg) (etunimi Lasse on väärin, pitää olla Hans).
Isänsä # 6424 Måns Halstensson Baggen (av Berga) kuollessa 1552 Hans oli vielä lapsi, joten hän on viettänyt lapsuutensa isoäitinsä # 6427 Catharina Andersdotter Slatte'n luona Turun lähistöllä (Pojo?). Isoäidin kuoltua 1573 Hans Månsson Bagge itsenäistyi setänsä Peder Halstensson Baggen luona Oulussa.
Majoitusmestari vuonna 1582, lähettiin Pähkinälinnaan (Nöteborg) vuonna 1583.
Puolan sodat 1600-luku: Gustaf II Adolf käski lähettää Liivinmaalta kaikki irrotettavissa olevat joukot Preussiin. (
http://narc.fi/Arkistolaitos/mma/mikrofilmit.htm)
Vuosi 1626: Joukot laivattiin Turussa ja kuljetettiin Pillahun, yhteensä 2285 miestä. Suomalaiset ratsukomppaniat: Reinhold Anrep, Hans Bagge, Gert Skytte ja Åke Tott, yhteensä 491 hevosta sekä kuninkaan mukana tuleva komppania: 655 ratsumiestä ja 164 hevosta. Hans Baggen komppaniassa oli kaikki miehet Turun seudun pikkupitäjistä.
Tuomiokirjakortisto: (Käkisalmen lääni säätyläiset: sivu 15) Bagge, Hanss Månsson, Slotzhövfwitzman, Käkisalmi, Sortavala 1636.02.10,ggII/88-89/1.
Jully Ramsey, Fräksesläkt i Finland intill stora ofreden, sivu 15:
Hans Månsson Bagge, ryttmästare, fick 1627 i Preussen förläning af Kettala och Vanhalinna i Lundo socken. Slottshaiptman på Kexholm. Hugnad 5.12.1635 med konfirmation på sina frälselägenheter och med tre års frihet på ett torp i Pyhäjärvi socken, Omtalas såsom afliden 14.8.1637. Gift 1:o 1618 med Elisabet Isaksdotter af adl. Finskilä-släkten, 2:o med Margareta Mårtensdotter, som 1639 blef omgift med kamreraren Petter Helenius.
Poika Henrik Larsson Bagge, pitää olla Henrik Hansson Bagge
Hans Månsson Bagge, luutnantti, ratsumestari. Kuollut 1637 Turku (tai Sulkavan Eerikkälä, jonka hän omisti kuolemaansa asti). Ei löytynyt hautaa Sulkavalta. Edelläolevassa kappaleessa on pahoja virheitä
Viipurin läänin Johanneksen pitäjän Koskijärvellä oli isäntänä v.1543 Hans Bagge. (Maakirja v. 1543?) Viipurin pitäjän käräjät v.1645 lautamies Hans Bagge. (
http://digi.narc.fidigi/view.ka?kuid=3698997)
Kyseessä lienee todennäköisesti näppäinvurhe? Pitänee olla 1645, joka sopii Hans'in kuoleman jälkeen tehtyyn käräjäpäätökseen.
Bagge Hanss Månsson (Käkisalmen lääni säätyläiset: Slotzhöfwitzman, (Käkisalmi/Sortavala 1636.02.10, ggII/88-89/1)
Hans Bagge eli Hannu Bagge oli vihittäessä 1.avioon luutnantti, myöhemmin ratsumestari, kapteeni.
(
www.genealogia.fi/hakem/sotilaspäällystö.htm). Sotilasarvo korpraali ei sovi mitenkään hänen toimiinsa.
Hannu Bagge oli ”laivuri” aluksilla "Delfin" 1573 ja "Förgylte Duvan" 1574-75. Hannu on suorittanut vuonna 1575 kuittauksia Helsingissä. Suomennos ”Laivuri” ei anna sotalaivan upseerista oikeaa kuvaa. Esimerkiksi Förgyllde Duvan-laivassa oli 48 tykkiä. VA, 1225:12, 1280:2v, 1291:19, 2257:34, 3358:14v-15
Suurin senaikuisista sotalaivoista oli Mars. ”En källa uppger att besättning var omkring 670 man stor. 350 av dessa var båtsmän och de övriga knektar. En uppgift är 173 kanoner på Mars och en annan är 107”.
Hans Månsson Baggen perhesiteet vaimoihin ja lapsiin nähden on selvitetty hyvin tarkasti, koska aikaisemmat Historia-kirjojen tutkimukset ovat olleet vanhojen virheiden toistoa.
Lähtötilanne: Pekka Lappalaisen, Paavo Seppäsen ja Helge Pohjolan-Pirhosen Historia-kirjat antavat harhaanjohtavan kuvan avioliitosta, jonka muodostivat Jöran Olofsson (Pistolekors) ja Hans Baggen tytär Hebla Bagge. Kapteeni (ratsumestari) Hans Bagge ei ollut korpraali. Tässä tutkimuksessa on Sulkavan Eerikkälän ja Säämingin Mönkkölän virkatalojen omistussuhteet on pyritty selvittämään.
Kohde, josta tutkimus on aloitettu: L.Kurten: Thesleff (
www.genealogia.fi/genos/37/37_82-htm)
Sulkava, Erickala (Eerikkälä), Korpraalen Hans Bagge fått 1617 frälse på Eerikkälä i Sulkava.
Tilan peri Baggen kuoltua tytär Hebla Bagge. (Tor Carpelan, Åttertavlor)
Henkilö- ja arkistotiedot Hans Månsson Bagge'sta lyhyesti:
Arvi Korhonen, Hakkapeliittain historia, Osa I
Sivu 296: Suomen ratsuväki. Luutnantti Hannu Bagge eversti Henrik Flemingin komppaniassa 1622.
Sivu 496: Turun läänin tileissä vuodelta 1624-25 on Flemingin ratsukomppania mainittu luutnantti Hannu Baggen johtamaksi (viite Va 1843,1844).
Sivu 517: Suomen ratsuväen kokoonpano v.1625. Reinhold Anrepin komppanian luutnantti Hannu Bagge, jonka miehistö oli Maskusta, yhteensä 13 (Rymättylä 3, Maaria 1, Nousiainen 1, Masku 5, Lemu 3), Ala-Satakunta 78 ja Vehmaa 23).
Osa II. Sivu 43 Ratsuväen ensimmäinen järjestelysuunnitelma vuonna 1626, Raaseporin täydennysalue, johon kuului myös osa Hattulasta ja Vihdistä annettiin Hannu Baggelle, joka muutoin olisi saanut avoimeksi jääneen porvoolaisen komppanian.
Sivu 44: Ratsuväen lopullinen järjestely, Hannu Baggen komppaniassa oli Halikosta,yhteensä 88 (Perniö 30, Halikko 19, Uskela 8, Kemiö 10 ja Muurla 21) sekä Raaseporista yhteensä 13 (Tenhola 9 ja Pohja 4).
Sivu 54: Kesällä 1626 Suomesta varustettiin Preussiin lähtemään Aleksanteri von Essenin ja Arvid Hornin rykmentit, joiden lähtövahvuus oli yhteensä 2285 miestä ja Reinhold Anrepin, Hans Baggen, Bert Skytten ja Åke Tottin ratsukomppaniat, yhteensä 491 hevosta sekä Tottin 164 hevosen vahvuinen kyrassierikomppania (haarniska), joten kuningas (Gustaf II Adolf) otti mukaansa Suomesta yhteensä 655 ratsumiestä.
Sivu 185: Suomalainen ratsuväki Preussissa 10.3.1628: Hannu Bagge oli Gutstadt-nimisellä paikkakunnalla , komppanian miehistömäärä 116. Muita Åke Tottin ratsuväen ratsukomppanioiden päälliköitä olivat Torsten Stålhandske, Steen Iivarinpoika, Hannu Ekholt, Klaus Munck, Åke Tott ja Henrik Nöding. Hannu Baggen, Ekholtin ja Tottin komppaniat olivat menneet muualle ennen 29.4.1628.
Sivu 252: Hannu Bagge mainitaan ratsukomppanian päällikkönä 26.7.1627 Liebschau'ssa ja hieman myöhemmin Dirschau'ssa. (Kartan sivu 269 mukaan Weikselin läntisen haaran puolivälissä)
Sivu 316: Suomalainen ratsuväki Preussissa keväällä 1628. Komppaniat samat kuin sivulla 185 mainitut, kokonaismäärä709 ratsumiestä; mutta 29.6.1628 oli Hannu Baggen komppaniassa miehiä, terveitä 86, sairaita14 miestä. Taulukossa 20.5 1628 ja 6.7.1628 on Hannu Baggen komppanian miesmäärä pantu sulkeisiin (100).
Sivu 408: Ratsuväen täydennyksen hankkimisen kuningas antoi Åke Tottin tehtäväksi ja käski (17.1.1629) tämän saapua luokseen. Kutsuntalaitosta pidettiin täysin vakiintuneena ja kykenevänä toimimaan omin voimin ilman erikoisen ylikomissaarin johtoa.
Todennäköisesti Hans Bagge nimitettiin tässä yhteydessä Käkisalmen linnan päälliköksi?
Sivu 409: Itä-Suomessa toimitettiin kutsunta entistä tarkemmin ja saatiin 1427 alokasta edellisen vuoden 776:mieheen verraten.
Hans Baggen läänitykset ja maatilat:
Eeva Matinolli, Rymättylän historia 1982: Rymättylän Leiklax och Peräis Rymättylän saaren itäreunalla.
sivu 345: Tila tullut avioliiton kautta Sigrid Sigridsson'ilta. # 5711 Elisabet Isaksdotter av Finskilän veljet vaativat mm. tätä tilaa itselleen, onnistumatta.
Tunnistettavin rymättyläläinen hakkapeliitta oli Leiklahden isäntä, aatelinen Hannu Bagge, joka toimi 1621-1625 Johan Kurjen, Henrik Flemingin ja Reinhold Anrepin johtaman varsinaissuomalaisen joukon vänrikkinä ja luutnanttina ja 1626-1628 oman Halikon ratsujoukon päällikkönä Liivinmaalla ja Preussissa.
Sivu 162: Kaarle-herttuan (Kaarle IX 1550-1611) toinen Suomen retki toi taas omavaltaiset sotilaat. Lisäksi 1600-luvun alussa oli ankaria katovuosia. Viitataan Peräisten Hannu Bagge’en, joka oli ryhtynyt viljelemään jotain autiota.
Sivu 342: Ratsupalvelus oli alun perin aatelismiehen velvollisuus. Niinpä Rymättylänkin rälssitilojen omistajien joukossa oli mm. komppanian päällikkö, ratsumestari ja Leiklahden isäntä Hannu Bagge.
Sivu 343: Taulukko Rymättylän vanhat ratsutilat: tila Leiklahti aika 1603-1627, perustaja Sipi Sipinpoika, sen jälkeen Hannu Bagge; Peräinen aika 1619-1627, perustaja ratsumestari Hannu Bagge.
Sivu 345: Hakkapeliitain historiaa, Reinhold Anrepin komppaniassa Wallhofin vasemmassa sivustassa ryntäsi 7.1.1625 puolalaisten kimppuun luutnantti Hannu Bagge.
Liedon Historia I: Ketolan rälssitila vuodesta 1623. Bagge ei asunut tilalla. Rälssi peruutettiin 1681.
Lundo socken Kettala och Vanhalinna. Hans Bagge fick 1627 i Preussen förläning. Hugnad 5.12.1635 med konfirmation på sina frälselägenheter och med tre års frihet på ett torp i Pyhäjärvi socken.
Liedon Vanhalinna 1627-1635 ja perilliset 1639 asti. Baggen kuoltua muutettiin ratsutilaksi.
(Säterier och storgårdar i Finland: Vanhalinna, Lundo socken, Wanhalinna, Linnavuori ja museo: Vanhalinnan maatila):
Perillisiä olivat: Katarina Bagge, gift 1637 med länsman Eskil Mattsson på Katila i Haroila, Eura.
Pyhäjärvi (Käkisalmen viereinen pitäjä). Tre års frihet på ett torp. (Ramsey, Frälsesläkter i Finland, Bagge, Frälsesläkt i Nyland),
Finskilä-säteri 1586 Sagu eli Sauvo. Rälssivapauden saanut Hans Månsson Bagge kuoli 14.8.1637, todennäköisesti Turussa.
Viipurin läänin Rannan kihlakuntaan kuuluneen Johanneksen pitäjän historia- ja muistelmateos, 1959: Johanneksen pitäjän Koskijärven kylä, Kolmikesälän tai Lenkkerin tila. 1500-luvulla oli säätyläisomistajia - nähtävästi osaksi Viipurin linnasta lähteneitä? Lenkkerin tilan Koskijärvellä omisti Hans Bagge. Vanhassa nimistössä esiintyy mm. Kolmikesälän Hans Bagge 1543. Sahamylly 1550-luvulla Rokkolanjoen äyräille. Sen perusti Jaakko Heikinpoika Hästesko. Sahamylly mainitaan vielä vuonna 1584, jolloin se oli läänitettynä Klaus Åkenpoika Tottille.
#5710 Hans Månsson Baggen perheet:
> 1. vaimo #5711 Elisabet Iisakintytär Finskilän sukua (kuollut 1618)
Elisabetin 2. avioliitto, mutta Hans Månsson Baggen 1.avioliitto.
Elisabet Iisakintyttären kotipaikka oli 1586 Finskilä-säteri, Sagu eli Sauvo.
Finskilä-suvun asuinaluetta olivat mm. Paimio, Piikkiö ja Karuna.
Tästä avioliitosta on lapset:
- tytär #6332 Katarina Hansdotter Bagge, varit gift med länsman Eskil Mattsson på Katila i Haroila Ulvila, jonka haltuun jäi Liedon Vanhalinna isänsä kuoleman jälkeen.
- tytär #6752 Hebla (Elisabet) Hansdotter Bagge, peri Sulkavan Eerikkälän isänsä kuoleman jälkeen.
- poika #5703 Henrik (Hindrich) Hansson Bagge
> 2. vaimo #6338 Margareta Jacobsdotter Wenno, (ei syntymä- eikä kuolinaikoja)
- ei lapsia
Margareta Jacobsdotter oli Turusta Sääminkiin tulleen Pien-Savon kihlakunnan kirjuri, vouti Jacob Wennon tytär. Margareta oli perinyt isänsä Jacob Wennon kuoleman jälkeen (noin 1611) Säämingin Kallislax'in Mönkkölän. Margareta jäi leskeksi 1637 Turussa, jossa Hans Månsson Bagge nähtävästi kuoli. Mönkkölä ei kuitenkaan ollut jäänyt perinnöksi Margaretalle, koska Mönkkölän tila oli avioliiton huomenlahjana siirtynyt tämän aviomiehelle Hans Baggelle ja tätä kautta edelleen aviomiehen lapselle Hebla (Elisabeth) Baggelle.
> 3. vaimo #6154 Margaretha Mårtensdotter Thesleff (s.1589- k.?)
- ei lapsia. (oli 1618 vihittäessä 29-vuotias).
Thesleff on Viipurin saksalainen kauppiassuku. Yksi sukuhaara on aateloitu ja introdusoitu Suomen ritarihuoneeseen aatelisena sukuna nr.182. Suomalaisen suvun saksalainen kantaisä Hans Thesleff saapui vuonna 1595 Lyypekistä Viipuriin.
(
http://www.genealogia.fi/genos-old/40/40_51.htm) Tiedonantoja - Meddelanden Thesleff, L. Kurtén:
Vid vintertinget i Rimito 1638 gjorde borgmästaren i Åbo, Mårten Sigfridsson, ett försök att återvinna en del av de jordagods som förvärvats av hans föräldrar, kamrer Sigfrid Sigfridsson till Ruohonpää och dennes första hustru Anna Henriksdotter. Svarandeparten, ryttmästare Hans Bagges änka Margareta Mårtensdotter, lyckades emellertid utreda, att de två omstridda gårdarna, Peräis och Leiklax i Rimito, år 1602 hade getts i morgongåva till Sigfrid Sigfridssons andra hustru Elisabet Isaksdotter (Finskiläsläkten), som i sin tur gett dem i morgongåva till sin andra man, dåvarande korpralen Hans Bagge, med vilken hon trädde i äktenskap 1618. Efter Elisabet Isaksdotters död hade Bagge ingått nytt gifte med Margareta Mårtensdotter, i vars ägo hemmanen hade övergått sedan mannen dött 1637. Dem ansåg rätten att hon borde få behålla, i synnerhet som Mårten Sigfridsson själv hade godkänt den arvsuppgörelse som 1615 hade gjorts efter hans far.
Ett annat av jordförvärven, Ketola i Lundo, som inte nämndes i detta sammanhang, hade ärvts på liknande sätt. Redan 1606 rustade kamrer Sigfrid Sigfridsson för ett hemman där, senare hölls rustningen av hans änka och från år 1618 av Hans Bagge, som slutligen gav gården i morgongåva till sin andra hustru Margareta Mårtensdotter. Som prebendehemman hade Bagge dessutom innehaft Vanhalinna i Lundo. Hans änka fick således överta rätt betydande jordbesittningar med skyldighet att antingen rusta för dem eller betala räntorna till kronan. Utan manlig bröstarvinge kunde hon inte åta sig alla dessa förpliktelser; om det tidigare så välbärgade säteriet Ketola heter det några år efter Bagges död att hemmanen »var av sig komna. J. Ramsay har känt till de uppgifter som lämnades vid tinget i Rimito 1638 och åberopat dem i sin utredning av Finskilä- och Baggesläkterna. Utan att ange källa tillägger hon att Margareta Mårtensdotter 1639 gifte om sig med “kamreraren Peter Hellenius” och att hennes enda dotter med Bagge blev gift med Eskil Mattsson i Haroila. Båda dessa uppgifter måste dock korrigeras. Hela godskomplexet Peräis - Leiklax - Ketola - Vanhalinna nämns vid samma tid i samband med Peter Thessleff på ett sätt som klart visar att han förvärvat dem genom gifte. Det är han, som år 1639 »med sin hustrus samtycke» säljer Ketola till Peter Jesenhausen och därmed avslutar den transaktion som Margareta Mårtensdotter tidigare hade inlett med samma köpare för att kunna avbetala sin salig mans gäld.
Han uppträder som ägare också till de två hemmanen i Rimito. Thessleffs troligen första uppdrag i kronans tjänst bestod nämligen i en »rannsakning om adellens bönder huru widt de äro belägne ifrån sätegårdarna», och i vederlag för sitt omak bekom han enligt Per Brahes sedel 3.8.1640 Peräis och Leiklax fritt för detta år. Samma sedel åberopas i andra samtidiga räkenskaper, men med annan formulering: “Efter H. G. Ndes brev 3.8.1640 njuter Hans Bagges efterlåtna änka fritt Leiklax och Peräis i Rimito Sn”. Och slutligen ger räkenskaperna över extraordinarie räntan den avgörande upplysningen Petter Tesslef njuter fritt, detta år, de gods som han med sin hustru Hans Bagges efterleverska bekommit haver, nämligen Vanhalinna i Lundo socken.”
Mårtens Thessleffs första hustru, som hittills varit känd endast till namnet, har därmed fått en viss bakgrund. Domboken kallar henne vid ett tillfälle “Wälb.”, vid ett annat “erlig och dygdesam matron”, och åtminstone som beteckning för hennes sociala status är den senare utan tvivel den rätta.
Hans Månsson Bagges dotter (#6332) Katarina Hansdotter Bagge har varit gift med länsman (#6362) Eskil Mattsson på Katila i Haroila, Eura, torde bero på en förväxling av två släkter med detta namn.
Eskil var redan 1637 gift med en sondotter till ryttaren Erik Bagge på Katila, och hans hustru kan således inte ha varit Hans Månsson Bagges dotter, som f.ö. säges vara minderårig ännu år 1639, då försäljningen av Ketola noterades vid häradsrätten i Lundo. (tama lause on väärin).
Todennäköisesti #6332 Katarina Hansdotter Bagge ja hänen miehensä #6362 Eskil Mattson (Uotila) Katilasta olivat kuolleet noin 1636-1637. Tällöin Katilan tila siirtyi juuri syntyneelle # 6383 Erik Bengtsson Baggen tyttärelle #7169 Maria Elisabet (kutsumanimi Walborg) Bagge’lle, joka myöhemmin meni naimisiin Henrik Claesson Flemingin kanssa. Kyseessä lienee tilapäisratkaisu (asiakirja Kaila, Harola, Eura N:o 257650), koska Katilan tila palautui takaisin Eskil Matsson- (Uotila) suvulle (pojalle Matts Escilsson Uotila, Katila) vuonna 1668.
Kokemäen (Porin) kuninkaankartanon (mm. hevossiittola) eversti #6383 Erik Bengtsson Bagge oli Katarina Hansdotter Baggen lähisukulainen, joka nähtävästi antoi sukulaisilleen apua, koska Katarinan mies Eskil Mattsson ja Katarinan isä Hans Månsson Bagge olivat vastikään kuolleet. Hans Baggen omaisuuden perinnönjakoa ei voitu kuolemien takia tehdä, vaan Hans Baggen kaikki omaisuus (ainakin Sulkavan Erickala) siirtyi ainoalle elävälle tyttärelle #6752 Elisabet (Ella, Hebla) Baggelle.
Hans Månsson Baggen poika # 5703 Henrik Hansson Bagge oli saanut oman läänityksen, (Kardrag) Porvoon pitäjässä (Borgå socken, nykyisin Pukkilan kunta).
Misstaget har troligen uppkommit så, att en hos Ruuth i Suomen rälssimiesten sineteistä nämnd men eljest helt okänd bror till Hans Månsson, Peter Bagge, identifierats med ägaren till Katila, ryttaren Per (Eriksson) som uttryckligen kallas farbror till Eskil Mattssons hustru. I själva verket tyder ingenting på att dessa två släkter Bagge överhuvudtaget var befryndade (Tämä lause on väärin)
Noter: [1] RA kk 3:56. [2] RA Generalregistret, Lundo. [3] RA 1782:155. [4] RA 1805-25. [5] RA Piikkiö KO 1 a 4:465. [6] RA cc 5:339. [7] RA 7204:124. [8] RA 7193:113. [9] RA 7193:225.[10] RA mm 4:222. [11] RA Lundo DB 7.-8.11.1639. [12] Adam Lewenhaupt, Karl XII:s officerare.[13] RA 9785 pag 1430.
Urdrag ur Åbo Stads Dombok 1638 utgifna af Alb.Hästesko (paperilapulle kopioitu muistiinpano):
Sivu 95: Hans Baggen leskeä kiellettiin laillisen sakon uhalla jättämästä kaupunkia, ennen kuin hän oli vastannut Hans Rafwenbergin leskelle oikaisua koskevan 16 taaleria.
Sivu 135: Mårten Balberare'n leski, Karin, esitti erään kamarioikeuden tuomion, hänen ja jalosyntyisen Hans Baggen lesken, #6154 Margareta Månsdotter'in (Thesleff) välillä, koskien 16 taalaria, jotka tämä oli hänelle velkaa siitä, että hänen miehensä (Mårten) oli antanut eräälle, edesmenneen Baggen pojista ja palvelijoista, käteen, jotka olivat erään myllyn rikkoutumisesta johtuvia. Nämä 16 taalaria oli tuomittu Bulberare'n leskelle, varsinkin kun se huomataan edesmenneen miehensä kirjassa olevan maksamatta sekä oikeudelle todistuksen edesmenneen Baggen oma maavouti Henrich Vanhalinnasta (Lieto, Lundo).
Hans Baggen tytär oli # 6752 Elisabet, (Ella, Hebla) Bagge. Hänen aviomiehensä (noin 1615) alkaen oli luutnantti #6753 Jöran Olofsson Scott, (myöhemmin Pistolekors Nr.327). Säämingin Mönkkölän kartano siirtyi omistajien kuolemien johdosta Jacob Wenne’ltä # 6338 Margareta Wenne’lle ja edelleen avioliiton kautta Hans Bagge’lle, jolta edelleen tyttärelle Hebla Baggelle ja avioliiton kautta Pistolekors-suvulle.
Tätä tilojen omistusten kiertoa eivät em. Historia-kirjojen kirjoittajat ole havainneet.
Myös muut Hans Månsson Baggen lapset # 6332 Katarina Hansdotter Bagge ja # 5703 Henrik Hansson Bagge olivat kuolleet ennen isäänsä (14.8.1636), jolloin ainoaksi perijäksi jäi # 6752 Elisabet (Ella, Hebla) Hansdotter Bagge.
Seuraava on väärä lähdetieto: Historiallinen Arkisto X:
”Hans Månsson Baggen veli oli Per Månsson Bagge. ”Pietari Maunun poika oli kuollut 1637”. Virheellisen tiedon syy: Per (Peder) Månsson Baggea ei ole ollut olemassakaan.
Oikeasti Peder Bagge oli nuorempaa ikäpolvea, josta ”Tietosanakirja I, Otava 1909” kertoo:
”Bagge, Peder (Pietari), ruotsalainen sotapäällikkö, määrättiin 1567 Ruotsin laivaston amiraaliksi ja jäseneksi siihen lähetystöön, joka piispa Juustenin johdolla lähetettiin Venäjälle, mutta ei näy kuitenkaan siihen ottaneen osaa. Vuonna 1590 Peder Bagge lähetettiin Ouluun järjestämään Pohjanmaan puolustusta ja Venäjälle tehtävää sotaretkeä. Hänen poikansa Sven Pietarinpoika Bagge kävi hävitysretkillä Venäjän Karjalassa, mutta 1592 venäläiset kostivat samalla mitalla Oulun seudulla. Tämän jälkeen Peder Bagge luovutti päällikkyytensä Oulussa. Hänen kuolinvuotensa on tuntematon”.
Tätä sukututkimusta laadittaessa koottu myös kaikki tiedot # 6374 Peder Halstensson Baggen sukuhaarasta joten virheiden korjaamiseksi on vain tämä osa selitetty em. virheen johdosta.
Lähde Kiuasmaa 1962 s.509: VA, FR 101; KA, Skgh 1570/Viborgs sk.g., 1582/Keksholms sk.g., 1584-90/Viborgs sk.g., 1589/Helsingfors sk.g., SMh, D. 3, n:o 81; RVA, Krigshist. handl. 5 (div. handl.):
Hannu Maununpoika Bagge on sama henkilö kuin #5710 Hans Månsson Bagge:
Toiminut mahdollisesti ruudintekijänä Viipurissa 1560-luvulla, ampuja 1569 ja I ampuja 1570 aluksella "Stor Röde Hunden" Viipurissa, asemestari 1572, Viipurin Uuden linnoituksen asemestari 1578, Käkisalmen laivaston "Necken"-aluksen ylin ampuja 1582, asemestari 1583, samassa eskaaderissa 1586 "Gripen"-aluksen asemestari ja yliasemestari 1588-89, asemestari 1591 aluksella "Hvalen".
VA, 1225:12, 1280:2v, 1291:19, 2257:34, 3358:14v-15.
Hannu Bagge oli suorittanut kuittauksia vuonna 1591 Helsingissä. Hannu Matinpoika Bagge-nimi sopii hyvin Hans Månsson Bagge-henkilöön, koska sotalaivoissa oli useita kanuunoita. Raudan valu oli 1500-luvula alkutekijöissään. Tätä varten Länsi-Uudenmaan rannikoille oli perustettu raudan valmistuksen ruukkeja. Hans Baggen isä #6428 Halsten Baggen vaimo #6427 Catharina Andersdotter Slatte asui Pohjan pitäjässä (nykyään Raasepori). Sieltä löytyy vieläkin entine, Slatte-suvulla ollut Brödvik- niminen tila. joka on melko lähellä nykyisin tunnettuja Teijon, Billnäsin ja Fiskarsin valimoita. Mitään raudanvalmistukseen liittyviä yhtymäköhtia ei kuitenkaan ole löytynyt.
http://www.helsinki.fi/arkealogia/ra...us/rauta.html: Keskiajalla Suomeen myös tuotiin harkkoina rautaa, joka oli saatu rautakaivoksista esimerkiksi Ruotsista. Varhaisin asiakirja raudan teosta on vuodelta 1542, jolloin Kustaa Vaasa antoi oikeudet valmistaa rautaa Suomessa. Kustaa Vaasan 1561 perustamaa Mustion ruukkia (Svartå) pidetään Suomen ensimmäisenä rautaruukkina. Suomessa ensimmäinen rautakaivos avattiin Lohjan Ojamossa ja rautaruukkeja alettiin perustaa lisää Uudenmaan jokien varsille 1600-luvulla. Todennäköisesti Hannu Matinpoika Bagge joutui raudan kanssa tekemisiin, ainakin mikäli hän sama mies kuin Hans Månsson Bagge, jonka useassa laivassa oli tykkejä.
Lähteet: VA, 1252:4, 1291:13, 1450:35, 227:39, 3397:34, 4231:53, FR 105, 106; KA, Skgh 1579/2/9 Sjötåg, 1580/5
Hannu Bagge oli Ylilaivamies 1573 aluksella "Röda Svanen", laivuri 1575 aluksella "Roda pinkan". Toiminut laivaston ylemmissä huolto-(provianttitoimi) tehtävissä 1570-80, jolloin esiintyi myös Strutsen-aluksen laivurina. Vuonna 1581 laivurina suurella "Engelen"-aluksella Helsingin edustalla. Hän toimi vuonna 1583 laivurina huoltoaluksena toimineella Paraisten lotjalla. Kun 1585 oli koottu Käkisalmen laivaston vahvennukseksi Turun laivamiesten ryhmä, niin Hannu Matinpoika lienee kuulunut myös Laatokan eskaaderin vahvuuteen. Vuonna 1586 hän toimi muonitusaluksen laivurina Meltolan säterin, eversti Niilo Olavinpojan alaisena. Nils Olofsson var slottslofven på Narva.
Hannu Matinpoika (lienee Hans Månsson) ilmoittaa lokakuussa 1579 esimiehekseen laivanpäällikkö Simo Antinpojan, joka samoihin aikoihin on kuljettanut Viipuriin tervaeriä laivaston kunnostamiseksi. Hannu Matinpoika lienee palvellut myös yleisimmissä laivaston huoltoportaan tehtävissä. Oli 1584-1588 Ångermanlandin aluksilla laivurina. (Hans Månsson Baggen setä #6374 Peder Halstensson Bagge oli tällöin Landhövding i Ångermanland, Norrbotten och Österbotten).
VA, 1252:4, 1291:13, 1450:35, 227:39, 3397:34, 4231:53, FR 105, 106; KA, Skgh 1579/2/9 Sjötåg, 1580/5 Sjötåg,
VA, Fr 101; KA, Skgh 1570/Viborgs as.g., 1582/Kexholms sk.g., 1584-90/Viborgs sk,g., 1589/Helsingfors sk.g., SMh, D.3, n:o 81; RVA, Krigshist.handdl. 5 (div, handl.) ; Kiuasmaa 1962, 509.
Arveluttava tieto ?: Hannu Bagge oli Aksel Kurjen ratsulippueen ratsumies 1594, neljänneksenmestari 1597. Arveluttava tieto ?:Hannu Bagge sai 29.6.1594 verovapauden yhteen prebendatilaan Perniössä. Lähde VA, 1570:49, 4333;76
Hans Månsson Bagge oli kolme kertaa avioliitossa. Vaimojen taustatiedot on selvitetty edellä.
Barn:
- > #6332 Katarina Hansdotter Bagge
- > # 5703 Henrik (Hindrich) Hansson Bagge
- > # 6752 Elisabeth (Ella, Hebla) Hansdotter Bagge