Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä sukutut642
Palatakseni vielä Heikin alkuperäiseen (sukututkimus)aiheeseen itselleni on jopa useaan kertaan kerrottu "totena" seuraavat tarinat:
1. Sukututkimus on loppunut välittömästi kun sukupuuhun on ilmaantunut ensimmäinen romani (siis sama kuin Heikillä)
2. Sukututkimus paljasti että jäljet johtivat skotlantilaiseen maantierosvoon (!)
Olisin ainakin ilahtunut jos pääsisin niin kauas, että esi-isä löytyisi ihan Skotlannista asti. (Ei siksi, että skottijuuret olisivat hienoa, vaan ihan muista syistä.) Ja samoin on romanien laita, tosiasiassa seka-aviot ovat entisaikoina todella harvinaisia. Nämä ovat siis ns. urbaanilegendoja, jotka liikkuvat sitkeästi asiaa tuntemattomien piirissä. Ja muun muassa tästä syystä en juuri keskustele sukututkimuksesta muiden kuin toisten sukututkijoiden kanssa.
|
Maantierosvon löytyminen suvusta olisi jännä juttu. Voin tässä kertoa lyhyesti todellisen tarinan henkilöstä, jonka tarina tuli koottua koneelle vaikka ei sukua olekaan. Mutta kerron kumminkin:
Alajärvellä vaikutti muuan hekilö, jota voidaan pitää paikkakunnan ensimmäisenä yliopisto-opiskelijana. Joonas Aho oli nimeltään. Syntyi Vetelissä 29.5.1774. Joonas muutti perheen mukana ensin Saarijärvelle ja sitten Alajärven Möksyn kylään Hongisto-nimiseen taloon. Joonas lähti Vaasaan 1793 triviaalikouluun luultavasti silloisen kappalaisen Olavi Rothin toimesta. Nimi muutettiin muotoon Hongén kuten tapa oli.
Jonas Hongén ei oikien sopeutunut koluelämään Vaasassa ja erosi koulusta opettajain kehoituksesta 1797 opintoihin taitamattomana ja yritti jatkaa Kuopiossa. Mutta pääsi kirjoittautumaan Turun yliopistoon 1803. Yliopistoaika näkyykin ylioppilasmatrikkelista, jossa hänet mainitaan Cederbom-nimisenä. Hän oli siis Alajärven ensimmäinen
ylioppilas.
Kolmas jakso hänen elämästään merkittiin otsikolla
mantierosvo, jolla tittelillä hänet peräänkuuluettiin 1807. Vuonna 1812 hän palasi Möksyyn ja meni naimisiin nuoren neitokaisen kanssa nimeltänsä Liisa Antintytär Saukko, myöhemmin NIskakangas. Liisa oli syntynyt 18.3.1795.
Tästä elämä jatkui
uudisraivaajana Vehkamäen tilalla Kyyjärven rajamailla. Ainakin yksi kolmesta lapsesta jatkoi maantierosvon sukua, jota olen tutkinut 1880-luvun lopulle saakka.