LISÄTIETO Bagge-sukututkimuksen 9. sukupolveen.
kirjoitti Oiva Bagge 5.1.2016
Kertauksena edellinen eli 8.sukupolvi:
isä # 5710 Hans Månsson Bagge (s. noin 1550, k.14.8.1637),
äiti # 5711 Elisabeth Isaksdotter af Finskiläsläkten (kuollut 1618), jonka kotipaikka oli vihittäessä 1586 Sauvo (Sagu).
Heidän lapsensa olivat 9. sukupolvessa:
# 6332 Katarina Hansdotter Bagge, kuollut noin 1638
# 5703 Henrik (Hindrich) Hansson Bagge, kuollut 17.9.1612
# 6752 Hebla (Elisabet, Ella) Hansdotter Bagge, kuollut 1663
Tässä sukupolvessa tarkastellaan # 6332
Katarina Hansdotter Baggen elämänvaiheita.
# 6332 > Katarina Hansdotter Bagge, syntynyt noin 1610, kuollut noin 1637 Kiukainen.
http://runeberg.org/frfinl/0020.html
Katarinan isä Hans Månsson Bagge, ryttmåstare, fick 1627 i Preussen förläning af Kettala och Vanhalinna i Lundo socken. Hugnad 5.12.1635 med konfiemation på sina frälselagenheter (mm. Liedon Vanhalinna ja Sulkavan Eerikkälä) och med tre års frihet på ett torp i Pyhäjärvi socken (Käkisalmen naapuripitäjä). Omtalas såsom afliden 14.8.1637. Kettala lienee ollut nykyinen Ketola? Molemmat sijaitsevat Liedossa (ruotsinkielellä Lundo).
Vanhalinna, egendom och fornborg i Lundo invid den senmedeltida Oxvägen från Åbo till Tavastland, under medeltiden biskopsgård, indrogs vid reformationen till kronan och var 1569-1639 förlänad släkterna Stålarm och Bagge; ombildades till rusthåll.
http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21473
Vanhalinnan kartanokokonaisuus sijaitsee kahden historiallisen valtareitin, Aurajoen ja Hämeen Härkätien varrella. Vanhalinna on Suomen laajimmin tutkittu muinaislinna. Linnavuoren suojiin kehittyi ilmeisesti jo esihistoriallisen ajan lopulla maatila, joka todennäköisesti siirtyi Ruotsin kruunun omaisuudeksi ristiretkien jälkeen. Kirjallisissa lähteissä Vanhalinna mainitaan ensimmäisen kerran 1438, jolloin Turun piispa sai tilan omistukseensa.1500-luvun alkupuolella Kustaa Vaasan aikana suurin osa kirkon maaomaisuudesta palautettiin kruunulle ja läänitettiin aatelisten hallintaan, jolloin Vanhalinna siirtyi Juhana III:n hovivälskärille, turkulaiselle Anders Barscherille.
Viimeinen Vanhalinnan lääninherra oli Käkisalmen linnanpäällikkö Hans Bagge. Hans Baggen kuoleman jälkeen tilasta tuli kruunun ratsutila, joka sai osittaisen verovapauden varustamalla hevosen ja miehen sotaväkeen. Isänsä Hans Månsson Baggen kuoleman jälkeen 1637 perikunta peri Liedon Vanhalinnan (entinen biskopsgård).
# 6332 Katarina Hansdotter Baggen veli oli # 5703 Henrik (Hindrich) Hansson Bagge, jolle Kaarle-herttua myönsi 30.10.1595 läänityksen Kardragiin, joka sijaitsi Porvoon pitäjässä (nykyinen Pukkilan kunta), Kandele-järven luona. Henrik (Hindrich) Bagge oli kuitenkin kaatunut Narvan piirityksessä 17.9.1612. Hänen lapsensa eivät kuuluneet Hans Månsson Baggen perikuntaan, koska Henrik Hansson Baggen oma perikunta piti läänityksensä (Kardrag) Porvoon pitäjässä.
# 6332 Katarina Hansdotter Bagge vihittiin Euran länsman # 6362 Eskil Mattsonin kanssa noin 1637. Katarina oli kuollut jo melko pian vihkimisen jälkeen, kuten myös hänen miehensä Eskil Mattsson.
Neljännesreduktiossa Vanhalinnan tila peruutettiin kruunulle ja tilasta tehtiin rustholli (ratsutila, joka sai osittaisen verovapauden varustamalla hevosen ja miehen sotaväkeen).Molempien kuoleman jälkeen
perintöasiat hoidettiin seuraavasti:
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1506-1709_ULVILA.pdf.
Eura: Ala-Satakunta 1623-1653:
Eskil Mattson Uotila (på Katila), Länsman Haroila, Eura
Kaila, Harola. Kiukainen ratsutila 1638 (Kiukais)
257 649 1645-1667 Escil Mattss Uotila
Brita Bengtsdr Bagge
257 650 Walborg Ericsd. Maantila ? (Todennäköisesti perinnön selvitys?)
257 647 1668-1686 po Matts Escilss. Katila
Edellä mainittu taulukko tarvitsee selvityksen:
# 6362 Eskil Mattsson’in tilan nimi lienee ollut Uotila, Kiukaisten Haroilan kylässä. Eskil Mattson’in ja myös Katarina Hansdotter Baggen kuoltua noin 1638 merkittiin tilan haltijaksi Katarinan täti # 6490 Brita Bengtsdotter Bagge, (joka oli amiraalin tytär). Tämä täti ei kuitenkaan ehtinyt toimia ennen omaa kuolemaansa. # 6490 Brita Bengtsdotter Baggella oli veli, eversti #7075 Erik Bengtsson Bagge, joka hoiti kuoleman jälkeistä pesänselvitystä Kiukaisissa.
Erik Bengtsson Baggen tytär # 6934 Walborg Eriksdotter Bagge jatkoi Katilan ratsutilan hoitoa aina vuoteen 1668 asti, jolloin se siirtyi taas alkuperäiselle suvulle (tilan nimeä Uotila?, Katila?, Kiukainen, ei mainittu).
Erik Bengtsson Bagge oli Ulvilan, (Kokemäen, Porin) kuninkaankartanon hevossiittolan johtaja ja hänen tyttärensä oli # 6934 Walborg Eriksdotter Bagge, kuollut 19.10.1692.
Luvia haudatut: 17.10.1692 Ladugård Valborg Fru Baggen , under Cappele. Maksun aihe: för Båhrkläder och Ringn. --:16.
Luvia kuolleet 1692: Begraftz den 19.Octob. Valborg på Baggen i från Ladugården.
Ulvila (johon myös entinen Luvia kuului) edusti 1500- ja 1600-luvuilla Suomen maaseutua ja sitä leimasi kartanolaitos. Vanha-Ulvila on taajama ja maaseutumainen haja-asutusalue Ulvilassa. Se sijaitsee Kokemäenjoen itärannalla, ja se muodostaa Ulvilan keskustaajaman itäisen osan. Ulvilan kaupunkiin ovat kuuluneet ainakin Ulvila, Pori, Nakkila, Kiukainen Eura, Eurajoki ja Luvia. Eräitä henkilötietoja on löytynyt näiden alueiden seurakuntien vanhoista papinkirjoista.
Tämän Ala-Satakunnan Euran/Ulvilan alueen läpi virtaa mutkitteleva Eurajoki, johon laskee Kiukaisten keskustan pohjoispuolella Köyliönjoki. Eurajoki laskee mereen Eurajoensalmessa. Euran esihistoria on koko Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen rikas ja tutkimuksellisesti merkittävä. Maisema-alueelta tunnetaankin muinaisjäännöksiä kaikilta esihistorian ajanjaksoilta.
Vuosien 1636-1638 aikana tapahtui seuraavat kuolemat:
1637 kuoli # 5710 Hans Månsson Bagge ja arviolta samaan aikaan kuoli myös hänen tyttärensä Katarina Hansdotter Bagge ja Katarinan aviomies, länsman Eskil Mattson Uotila (på Katila), Haroila, Eura.
Mikä oli syy, että sukumme hyvin monta henkilöä kuoli juuri 163o-luvun lopulla?
helsinki.fi/historia/yhdistys/julk/taudit99/vuorinen.htm:
Rutto iski Suomeen 1400-luvun alun ja 1700-luvun alun välisenä aikana 71 kertaa.
Lepra (spitaali) oli 1600-luvulla ongelma Suomessa. Pohjoismaissa lepraa oli esiintynyt keskiajalta lähtien erityisesti rannikkoseutujen asukkaissa, joilla oli tavallista suurempi tartunnan mahdollisuus. Muun muassa Nauvossa (Nagu) toimi Seilin hospitaali.
Länsman # 6362 Eskil Mattsson’in ja # 6332 Katarina Hansson Baggen poika # 7007 Matts Escilsson (sukunimeä ei mainittu) kuoli 14.10.1689 Porin Lyttskär’issä (myöhemmin Lyttylä, joka oli noin 8 km länteen nykyisestä Porin kaupungin keskustasta. Lyttylässä oli toiminut muun muassa laivaveistämö sekä vuonna 1614 perustettu Lyttylän kartano).
Kuolemien jälkeisten tapahtueiden asioiden hoitoon vaikutti varmaankin se, että # 6934 Valborg Eriksdotter Baggen aviomies oli # 7170 Henrik Claesson Fleming, josta tuli 1617 käskynhaltija Viipurinlinnan ja Olavinlinnan linnoituksiin. Lisäksi Erik Bengtsson Baggen vaimo oli # 7173 Maria Elisabet Hermansdotter Fleming, maamarsalkan tytär (syntynyt 1.8.1638 Lehtis, Mynämäki).