[oivabagge]

LISÄYS 12.12.2015:
Kuvaus Bagge-suvun alkuperästä. Ote sukututkimuksen esittelysivusta.

Bagge on ikivanha suku, jonka väitetään kuolleen, erään ruotsalaisen tutkimuksen mukaan, vuonna 1955 ja toisen tutkimuksen mukaan 1996. Tämä tutkittu sukuhaara elää kuitenkin vielä Suomessa.
Bagge av Berga Nr.118-suku käytti tilan nimeä, Berga, lisänimenä vuodesta 1432 aina 29.3.1577 asti, jolloin tuli tuomio uskottomuudesta kuningasta kohtaan. Kyseessä oli Ruotsin kuninkaan Erik XIV:n, Puolan kuningas Sigismund'in sekä Juhana-herttuan ja Kaarle-herttuan valtataistelu Ruotsin herruudesta. Berga-tila ja siihen liittyvä kaikki omaisuus otettiin rangaistuksen mukana kruunun haltuun.
Vaikka koko Bagge av Berga-suku sai tuomion, vain amiraali Bengt Bagge av Berga mestattiin. Kruunulle pidätetty omaisuus palautettiin vuonna 1621 kuningas Gustaf II Adolf'in päätöksellä suvulle. Berga-sukuhaara on käyttänyt tämän jälkeen ainoastaan nimeä Bagge, ilman tilannimeä.
--------------------------------------
Muut Bagge-nimeä käyttäneet suvut ovat:
> Bagge av Botorp (Botatorp) oli vanha rälssisuku, joka sulautui Bagge av Berga-sukuun.
> Bagge av Söderby Nr.147:llä on samat sukujuuret kuin Bagge av Berga'lla. Aikaisemmin 29.2.1517 ja 1560 vahvistettu aatelisarvo oli rangaistuksena otettu 29.3.1577 suvulta pois, kunnes se palautettiin 1626 Gustaf II Adolfin toimesta Bagge av Berga-suvulle takaisin. Poikkeukena Bagge av Berga-suvun vaiheista Bagge av Söderby-sukuhaaran aateluus oli vahvistettu uudestaan jo 8.4.1590, jonka jälkeen tämä sukuhaara ei enää liittynyt tämän minun sukututkimukseni piiriin.
> Bagge från Marstrand. Norjalainen suku, joka vaikutti Göteborgin alueella, Ei mitään sukuyhteyksiä.
> Bagge från Vestergötland. Ei mitään sukuyhteyksiä
> Bagge av Boo Nr.122. Norjalaista frälssisukujuurta. Aateloitu 9.6.1556. Amiraali Jacob Begge (vanhempi) tuli 1522 Ruotsiin Gustav Vasan palvelukseen. Sukuhaara elää vielä Kuurinmaalla (Nr.202), mutta ei kuulu tämän sukututkimuksen piiriin.
-----------------------------------------
Selvennyksiä eräistä tässä tutkimuksessa esiintyvistä säätyjen nimityksistä:
VÄPNARE (asemies) toimi keskiajalla ritarin seuralaisena ja aseenkantajana. Myöhemmin Ruotsissa asemiehet muodostivat ritaria alempiarvoisen aatelisluokan, joka sijoittui ritarim ja tavallisen rälssimiehen väliin. Kuningas nimitti ritarit. Koska kuningas saattoi olla pitkiä aikoja tavoittamattomissa, ritareita oli Suomessa hyvin vähän.
RITARISTO muodosti jalkaväen ja laivaston upseeriston ytimen. Koska ritarit olivat aatelisia ammattisotilaita ja jo nuoresta pitäen harjoitelleet sotilaiksi. Nykypäivän Suomen upseeristo juontaa juurensa ritarilaitoksesta.
AATELISTO on eurooppalainen sääty-yhteiskuntaan kuuluva käsite. Se tarkoittaa syntyperänsä, maaomistuksensa ja ansioidensa perusteella etuoikeutettua yhteiskunnan kerrosta. Valtiollisen yhteiskunnan siirtyessä monarkiasta demokratiaan aateliston etuoikeudet poistuivat Keski- ja Pohjois Euroopasta Ruotsia lukuun ottamatta. Suomessa aatelisuus on vain sisäistynyt symboli.