[Kaarlo Kalliala]

Släktbok Ny följd esittelee kolme Fonselius-sukua sekä lisäksi esipuheessa vielä liudan tämän nimisiä henkilöitä, joiden sukuasema on epäselvä. Näyttää kuitenkin siltä, että suvut I ja III ovat samojen Fonseliusten haaroja.


Netissä oleva Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 uumoilee, että 1729 kuollut Ikaalisten kirkkoherra Johan Fonselius (3239) ja 1775 kuollut Rymättylän kirkkoherra Pehr Fonselius (5776) voivat olla jotakin sukua keskenään; ks. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...lo.php?id=3239.


Näistä edellinen on juuri Fonselius I –suvun ensimmäinen varsinaisesti tunnettu jäsen ja jälkimmäinen Fonselius III –suvun.


Matrikkelin mukaan Pehr Fonseliuksen vanhemmat ovat kengitysseppä Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä Petter Henriksson sekä Elisabet Simonsdotter; ks. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...lo.php?id=5776.
Tällöin on myös selvää, että Johanna Aminoff-Winbergin tiedostossa Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden (1995) vuonna 1714 mainittu numero 2018 ”Elisabet Fonselia, Hoffslagare Enkia, 2 barn” on juuri samainen Elisabet Simonsdotter; ks. http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting36.htm.


Släktbokin sukuselvityksen esipuheessa vastaavaan tietoon viitataan ja todetaan lisäksi, että hänet on haudattu Turussa 25.6.1735. Lähteenä ovat Turun tuomiokirkon 1907 julkaistut tilit vuosilta 1701-35. Sivulla 131 onkin seuraava tieto: ”Juni 25. D:o hofslagar Fonselii e:a, S.O., 1 d:r 16 öre, söndagsbårkl. 6 d:r, bårkl. 2 d:r, nya b. 1 d:r – 10 d:r 16 öre”.


Pelkästään näiden tietojen varassa jäisi hiukan epäselväksi, onko Elisabet Simonsdotter itse Fonseliuksia vai kuuluuko tähän sukuun hänen kengitysseppämiehensä. Perheen tiedot Vehmaan rippikirjassa 1705-33 eivät asiaa ratkaise, koska molemmat esiintyvät Vinkkilän Krookilassa, kengityssepän virkatalossa, ilman sukunimeä; ks. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5370034. Edellinen, vuosien 1694-1704 rippikirja, on tavattoman repaleinen, mutta Krookila on siinä silti lähes kokonaan luettavissa. Kiinnostavat viimeiset rivit ovat kuitenkin jääneet kuvattaessa paperin taitteen alle: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7503480.


Ilman Ylioppilasmatrikkelin tietoa miehen ja vaimon nimistä saattaisi parin rippikirjassa yhdistää väärin, sillä Petter Hindrikssonin yläpuolella on lupaavasti Lisa Simonsdr. Hän on kuitenkin eri henkilö kuin Petterin alapuolelle merkitty oikea puoliso Elisabeth h:o. Petter on käynyt viimeisen kerran ripillä 27.7.1706 ja Elisabeth 12.7.1713. Nämä tiedot sopivat hyvin yhteen sen kanssa, että Ylioppilasmatrikkelin lainaaman tiedon mukaan kengitysseppä poistui rykmenttinsä muonavahvuudesta viimeistään Pultavassa (1709), mutta todennäköisemmin jo Lesnajassa (1708), ja Elisabet oli Ruotsissa pakolaisena jo 1714.


Ylioppilasmatrikkelin tiedot perustuvat Kemiön pappishistoriaan, HiereuologiaKimitoensikseen, jonka sikäläinen pappi Erik Holmberg laati vuonna 1776. Pehr Fonselius oli Kemiössä kahdessa eri virassa 14 vuotta, 1732-46. Hiereuologia on kirjoitettu vain vuotta Pehr Fonseliuksen (Rymättylässä tapahtuneen) kuoleman jälkeen, ja se tarjoaa hyvinkin yksityiskohtaisia tietoja mm. hänen koulunkäynnistään. Niinpä se lienee suhteellisen luotettava lähde huolimatta siitä, että se antaa Pehr Fonseliuksen isälle selvästikin väärän patronyymin Petter ja että se ilmeisesti myös varhentaa vuodella tämän poistumista rivistä. Niin ikään pako Ruotsiin on ajoitettu vuoteen 1712, mikä epäilemättä on liian aikainen.


Fonselius-sukujen kannalta varmaankin kiinnostavin tieto on sivulla 228 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934628), joka kertoo seuraavaa: ”Sedan informerade [han] sin Cousins v. Past: och Capell: Fonselii Barn i 2 år. 1731. den 4 Dec: blef han regdlit Präst af Biskop Tammelin och förordnad til Adjunct i Pargas men måste 1732. gå qvitt samma lägenhet af orsak at Pastor Fonselius som hade redan fulmagt til Raumo Pastorat af Consist: måste tilbaka til Pargas så vida Rect: Renner fick Konungens fulmagt der på.”



Serkuksi mainittu Johan Fonselius nuorempi (1691-1741; ylioppilasmatrikkelin numero 5160), myöhempi Sääksmäen kirkkoherra, oli aiemmin mainitun Ikaalisten kirkkoherran Johan Fonseliuksen (1658??-1729) poika. Vanhempi Johan Fonselius mainitaan Turun koulussa rehtorin luokalla toukokuussa 1682 nimellä Johannes Simonis Vemoensis; tämän vuoksi jo Släktbokissa on uumoiltu, että Ikaalisten ja Rymättylän kirkkoherrat saattaisivat kuulua samaan sukuun.


Pehr Fonseliuksen äiti oli siis Simonsdotter, ja hänen sukunimekseen mainittiin Fonselius jo ennen kuin hänen poikansa sitä käytti (joten mahdollisuus nimen siirtymiseen oppineelta pojalta äidille ei ole mahdollinen). Johan Fonselius vanhemman patronyymi oli Simon ja hän oli koulussa vehmaalaisena. Vehmaalainen Pehr Fonselius mainitaan vanhemman Johan Fonseliuksen pojan, Johan Fonselius nuoremman, serkuksi.


Tämän kaiken huomioon ottaen ei ole syytä epäillä, että ’serkku’ tässä tarkoittaisi jotakin etäisempää sukulaissuhdetta kuin mikä sen rajattu merkitys on. Johan Fonselius vanhempi on siis Pehr Fonseliuksen eno, mikä linkittää Fonselius-suvut I ja III.


Sen lisäksi, että vanhempi Johan Fonselius on Elisabeth Simonsdotter Fonseliuksen veli, samaan sisarussarjaan näyttää kuuluvan myös Släktbokissa mainittu Anna Fonselius, Kalannin kappalaisena 1750 kuolleen Johan Grönholmin vaimo. Hänen sukulaissuhteensa Ikaalisten Johan Fonseliukseen käy ilmi Turun kämnerioikeuden pöytäkirjoista 21.2. ja 23.4.1703; ks. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12192379 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12192525. Vihkiminen Ikaalisissa Johan Grönholmin kanssa löytyy täältä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=289&pnum=3. Vaikka nimi onkin kaikissa lähteissä Anna Fonselia eikä Anna Simonsdotter, Släktbok ilmeisesti seuraa koko ajan samaa ja oikeaa henkilöä.


Ylioppilasmatrikkeli ei toista sitä Släktbokin tietoa, että vanhempi Johan Fonselius olisi syntynyt vuonna 1658. Tämä ei tunnukaan oikein uskottavalta miehestä, joka vielä vuonna 1682 oli koulussa rehtorin luokalla ja tuli ylioppilaaksi 1685. Niin ikään sisaret Elisabeth ja Anna ovat syntyneet selvästi myöhemmin. Annalle Kalannin rippikirja 1749-57 antaa syntymäajaksi päivämäärän 10.12.1685, joka Släktbokissa on luettu päivämääräksi 17.10.1685; ks. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9374115. Edellisessä rippikirjassa on vain vuosiluku, joka ensin näyttää olevan 1685 ja sitten 1686; ks. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9373825. Ylioppilasmatrikkeli (5319) kertoo Anna Fonseliuksen kuolleen 1762. Olisi kiinnostavaa tietää missä ja kenen luona - sekin saattaisi valottaa sukulaissuhteita. Släktbok tietää hänen huhtikuun 1754 jälkeen lähteneen Kristiinankaupungista Uudellemaalle.

Vehmaan Fonseliuksiin jää edelleen yhtä jos toista epäselvää. Ennen muuta sellainen on sekä Elisabet Simonsdotterin että Petter Hindrikssonin tausta. Kun HiereuologiaKimitoensis kertoo Lisa Simonsdotterin olleen aiemmin hushållerska eversti Rehbinderillä, sopisi hyvin, että 10.10.1697 Mietoisten Saaressa – Rehbinderin kartanossa – avioituneet Rytt:n Petter Hindersson ja hustro Elisabeth Simonsdotter olisivat juuri samat henkilöt; ks. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...1732_ap/22.htm.


HiereuologiaKimitoensis antaa Pehr Fonseliukselle tarkan syntymäajan ja –paikan, 13.5.1708 Vehmaan Vinkkilän kengityssepän puustellissa; ks. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934620. Samalta päivämäärältä ja samasta paikasta löytyykin tuolloin kastettu Petter, mutta isän nimeä ei hevin lue Petteriksi tai Pehriksi. Eri tavoin HisKistä hakemalla saa tuloksen, että noihin aikoihin Krookilassa syntyi lapsia kahdelle isälle, Larsille ja Erickille. Pehr Fonseliuksella tulisi pakolaisluettelon perusteella joka tapauksessa olla ainakin yksi (vanhempi) sisarus, joka oli äidin kanssa pakomatkalla Ruotsissa.


Kun edelleen siis on hämärää, kuka mahtoi olla se vehmaalainen Simon, jonka jälkeläiset käyttivät nimeä Fonselius, on kiinnostavaa, että 1700-luvun alkuvuosina Krookilassa oli rippikirjan mukaan myös joku ”Abraham Kiöjlman [tms] eller Fonselius”; http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5370034. Släktbokin Fonselius-selvityksen esipuheessa häntä ei mainita, ei liioin esim. Ylioppilasmatrikkelissa, Turun koulun oppilasluettelossa tai tuomiokirkon tileissä. On siis kuitenkin mahdollista, että joku sukulainen on käyttänyt myös latinalaisen Fonseliuksen sijasta ruotsalaista Källmania, miten se sitten onkaan kirjoitettu; kumpikin nimi viittaa ’lähteeseen’ aivan yhtä paljon. Laitilassa kuoli 4.2.1704 nimismies Iisak Kiöhlman, jonka etunimi oli Abraham Kiölmanin tapaan vanhatestamentillinen ; ks. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...1739_ap/23.htm. Laitilan historian (I osa, sivu 411) mukaan hän oli tehtävässään vuodesta 1700 alkaen.