Vs: Genoksen Alftan-artikkelista
Esiin on tullut paljon kiintoisia kysymyksiä pohdittavaksi. En pysty ottamaan kantaa siihen, keitä kaikkia Kalevan olisi pitänyt julkisesti artikkelissaan kiittää.
Olisi tietysti erittäin toivottavaa, että tärkeät sukututkimuslöydöt julkaistaisiin sukututkijoiden omassa tieteellisessä julkaisussa, jolloin löytäjä saisi varmasti oman nimensä löydön yhteyteen. Sitä varten Genoksessa on Tiedonantoja -palsta. Alftan-kronikan löytäjät valitsivat Genoksen sijasta julkaisukanavakseen postituslistan ja antoivat tietonsa nettiin vapaaseen käyttöön. Kronikan kuvat on käyty imuroimassa varmasti sadoille eri tietokoneille jopa ympäri maailmaa.
Mitä tarkoittaa sukututkimustietojen antaminen vapaaseen käyttöön? Sitäkö, että kukin saa ottaa tiedot vain omaan yksityiseen käyttöönsä? Vai sitäkö, että joku voi halutessaan hyödyntää tietoja tai ideoita julkaisemassaan artikkelissa käyden itse ensin arkistoissa läpi kaikki mainitut lähteet löytäen niitä vielä lisääkin?
Miten foorumille esim. tänään liittynyt henkilö tietää keitä hänen on kiitettävä, jos hän lukee keskusteluja ja saa idean sukuartikkeliin? Keskustelupalstoilta ei ole helppoa etsiä kuka on aikoinaan jonkun tiedon ensi kertaa esittänyt ja ketkä kaikki ovat tehneet täydentäviä lisäyksiä. Jos SSS:n postituslistan arkisto avataan vain jäsenten käyttöön, niin tällöin ei-jäsenet eivät kuitenkaan pääse katsomaan kuka on jonkun tiedon ensi kertaa esittänyt. Keskustelupalstojen tietojen käyttöä on mahdotonta valvoa. Foorumia seuraavat sadat ulkopuoliset, jotka voivat hyödyntää siellä kerrottuja tietoja missä tahansa ja miten haluavat. Valitettavaa mutta totta.
Seurasin foorumilla käytyä Alftan-keskustelua ja päätin pyytää Jouni Kalevalta artikkelin Genokseen. Hän esitti keskustelussa asiantuntevia lähdekriittisiä kommentteja ja osoitti lähdeaineistojen hyvää tuntemusta. Kaleva käsittelee artikkelissaan kronikkaa puolueettomasti ja nojaa tietonsa olemassaoleviin lähteisiin. Mikään ei estä sukututkijoita etsimästä uusia lähteitä ja todistaa niiden avulla Kalevan päätelmät vääriksi.
Genoksen kaltaisessa julkaisussa ei voi lähteä spekuloimaan esimerkiksi sillä, että Kirstin Tott olisi todellisuudessa Emerentia Tott ja Elin Mårtensdotterin alias ellei sellaisille tiedoille löydy asiakirjatodisteita. Ylipäänsä foorum -keskustelu liikkui toisinaan liikaa erilaisten salaliittojen ja otaksumien asteella. Genokseen tarkoitetun artikkelin on nojauduttava lähteisiin. Sen sijaan foorumilla kaikenlaisia ajatuksia ja ideoita voi vapaasti esittää mutta on myös hyväksyttävä se, että ideoita voi kuka tahansa vapaasti poimia ja hyödyntää. Ja hyväksyttävä on sekin, että foorumilla kerrotut tiedot on aina syytä tarkistaa itse.
Annan lopuksi hyvän vinkin Alftan-tutkijoille. Kannattaisi ehdottomasti käydä läpi mikrofilmattujen voudintilien sekalaisia aineistoja 1500- ja 1600 -lukujen taitteesta. Sieltä voi löytyä mitä tahansa kuiteista erilaisiin anomuksiin ja kirjeisiin. Allekirjoittanutkin löysi Hämeen voudintileistä Kaarina Maununtyttären ja Sigrid Vaasan kuittauksia. Mikäli itse tutkisin Alftaneita, turvautuisin tähän runsaaseen aineistoon, joka on helposti saatavilla ja jota on yllättävän vähän tutkittu.
Ja muistakaapa, että Genoksen Keskustelua -palstallekin saa lähettää asiallisia kommentteja.
|