Pitänee hiukan kommentoida tätä "pullistelua, ettei sen esittäjät aivan puhkea kuin täyteen puhallettu ilmapallo.
Ensinnäkin tieteellisissä "journaleissa" käytetään kahta anonyymia refereetä eli "two anomynous referees"-logiikkaa. Eikä allaoleva viittaus ao. refereen potentiaaliseen professionaalisuuteen, kuulu tähän logiikkaa, koska refereet ovat todella "anomynous", silloin kun noudatetaan tieteen kriteereitä (ks. esim Robert Merton). Lisäksi kaikissa seuraamissani tieteellisissä julkaisuissa, ilmoitetaan julkaisun lopussa kirjoittajan oppiarvo, mahdollinen yliopisto sekä tieteenala, jota hän edustaa. Nyt Genoksesta puuttuu tälläinen, olennainen tieto kirjoittajista, eikä lukijan ole mahdollista evaluoida sitä miltä tieteenalalta ja minkälaisen tutkijakoulutuksen pohjalta, kirjoittaja väitteitään esittää. Siis hänen tieteellisen professionaalisuutensa tasoa. Näin on myös Kalevan Alftan-artikkelin kohdalla.
Mitä tulee ao. artikkelin substanssiin, se on puhdasta ekletismiä, missä ei tuoda mitään uutta ao. kroniikkaa koskien. Olisi ollut toivottavaa, että ao. artikkelin kirjoittaja olisi hermeneuttisen tai kriittisen tiedonintressin (cf. Jürgen Habermas 1978) mukaisesti tuonut esiin omat metasitoumuksensa eli tässä tapauksessa "epäuskonsa ao. kroniikkaan ja Emerentia Tottiin". Nyt artikkelissa pitäydytään näennäisobjektivismissa ja teksti "freimataan" kvasitieteelliseksi. Artikkelista ei pysty edes päättelemään verifioidaanko siinä vain falsifoidaan ao. sukukronikka.
Myös artikkelin lähteiden käyttö on äärimmäisen ongelmallinen, se ei läpäise ulkoisen eikä sisäisen lähdekritiikkin seulaa. Myös eritason lähteitä kuten primaari- ja sekudaarilähteitä käytetään sekaisin ja niillä uskotaan olevan sama todistusarvo. Ei ymmärretä, sitä että sekudaarilähde on tulkinnan tulkinta ja tätä käytetään samanarvoisena kuin primaarilähdettä.
Artikkelin lopussa lähdeluetteloon on isketty kaikki lähteet samanarvoisina, vaikka ne olisi tullut kirjata 1) primaarilähteet, 2) käytetyt sekudaarilähteet, kuten aikaisempi kirjallisuus, artikkelit jne.
Jos tässä tarvitsee harjoitusta voin viitata tutustumaan Akatemiaprofessori, politiikan ja käsitehistorian tutkijan Kari Palosen teoksiin. Esim Kari Palonen. The Struggle with Time. A Conceptual History of "Politics" as an Activity". Lit Verlag Dr. Hopf, Hamburg - London 2006.
T. Kari Salminen
Valtiot.tri
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Tiina Miettinen
Alftan-artikkeliin liittyen: Genos on Suomen Sukututkimusseuran tieteellinen julkaisu, jossa lähdeviitteiksi eivät kelpaa linkit foorumilla käytyihin keskusteluihin. Eri palstakeskusteluissa mainitut lähteet on aina itse etsittävä ja tarkistettava sekä merkittävä asianmukaisin lähdeviittein. Foorumilla käytyyn keskusteluun olisi korkeintaan voinut laittaa maininnan esim. siihen viitteeseen, jossa kerrottiin aiheesta aiemmin julkaistuista tutkimuksista. Ongelmallista on kuitenkin se, että monet uudet lähdetiedot tuotiin esiin jo SSS:n postituslistalla käydyssä Alftan-keskustelussa pari vuotta sitten. Kuten kaikki tiedämme, niin listan viesteihin ei pääse käsiksi ainakaan tällä hetkellä. Näinollen tuohon keskusteluun ei voi viitata. Tässä kiteytyykin mielestäni netin sukututkimusaiheisten keskustelupalstojen suurin ongelma uusien tietojen julkaisukanavana. Tiedot saattavat syystä tai toisesta kadota lopullisesti.
Pyysin Jouni Kalevaa kirjoittamaan artikkelin, koska niin listalla kuin foorumillakin käydyissä keskusteluissa monet valittivat sitä, että he eivät enää pysyneet kärryillä. Uusia lähdetietoja tuli esiin mutta niiden asettaminen loogiseen järjestykseen alkoi tuottaa lukijoille vaikeuksia. Kronikka on mielenkiintoinen pala suomalaisen sukututkimuksen historiaa, joten lähdekriittinen katsaus sen sisällöstä ja vaiheista on Genoksessa paikallaan. Genoksen ainoa tehtävä ei ole tiedottaa uusista sukututkimustiedoista. Siinä voidaan julkaista myös aiempaa tutkimusta täydentävää tietoa.
Koska Sigrid Vaasan vihkiajasta oli artikkelissa epäselvyyttä, niin autoin Kalevaa tiedustelemalla asiaa kollegaltani Anu Lahtiselta, joka kuuluu Genoksen toimitusneuvostoon. Luonnollisesti selvitin hänelle mihin tarkoitukseen tietoa tarvitaan ja hän ystävällisesti lähetti tiedot asiakirjan sisällöstä tarkistettavaksi.
Jouni Kaleva ei missään nimessä päässyt helpolla artikkelinsa suhteen. Hän on itse päättänyt sen sisällöstä ja rajauksesta, vaikka onkin saanut kyselemällä neuvoja niin minulta kuin monilta muiltakin. Voin vakuuttaa, että artikkeli on käynyt läpi erittäin tiukan referee-seulan. Kenties yhden kaikkein tiukimmista Genoksen historiassa. Koska artikkeli perustuu nimenomaan kronikan lähdekriittiseen tarkasteluun, niin sen esilukijaksi valikoitui ammattihistoriantutkija suomalaisesta yliopistosta, jolla on mm. vahva erityyppisten lähdeaineistojen tuntemus niin suomalaisista kuin ruotsalaisistakin arkistoista. Artikkeli täyttää siis tämän päivän tieteelliseltä historiantutkimukselta vaadittavat kriteerit. Esilukija teki lukuisia huomioita ja vaati Kalevaa tekemään tarkennuksia ja lisäyksiä ennen kuin artikkeli hyväksyttiin julkaistavaksi. Jokainen Genokseen tarjottu artikkeli siis käy läpi referee-järjestelmän.
Kalevan artikkeli toimii nyt hyvänä pohjana tulevalle tutkimukselle. Toivon, että se innostaa sukututkijoita jatkamaan Alftan-suvun tutkimuksia Suomen ja Ruotsin arkistoissa. Mikäli arkistoista löytyy uutta tai täydentävää asiakirjoihin perustuvaa tietoa Alftan-suvusta ja/tai Isonkyrön kronikasta, niin se kyllä mielellään julkaistaan Genoksessa.
Kesäisin Sukututkimusterveisin
|