Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Antti Järvenpää
En malta olla kommentoimatta ja painottamatta tätä kysymystä.
Uutta on se, että korkeatasoinen listakeskustelu pontimena on editoitu artikkeli. Pidän uutena otteena myös sitä, että keskustelupalstat mahdollistavat aivan uudenlaisen tutkimustavan, jossa todella suuri joukko ihmisiä on yhtä aikaa saman ongelman kimpussa esiinkaivaen ja tulkiten lähteitä, joiden kaikkien esiinkaivaminen voisi olla yhdelle ihmiselle mahdottomuus.
Uutta, suhteessa aikaisemmin julkaistuihin artikkeleihin, on se, että tässä artikkelissa keskitytään pelkästään Alftan kroniikkaan ja siihen, mikä on sen suhde muihin lähteisiin. En ole myöskään havainnut, että missään aikaisemmassa julkaisussa olisi käyty läpi myös Isonkyrön kroniikkaversiota.
Kiitokset siis Jounille siitä työstä, että kaikki on nyt jälkipolville säilyvässä muodossa lähteineen päivineen.
Genosen tulevaisuutta ajatellen otan esille kaksi rekistöröimääni asiaa. Tiedän, että joskus aikaisemmin, kun Genokseen tarjottiin artikkelia kahdella kirjoittajan nimellä, kysyttiin toimituksesta, eikö yksi riitä. Toinen hiukan samaan asiaan liittyvä pieni yksityiskohta kävi silmääni, kun luin Jalmari Finne jotakin historiikkia, jossa mainittiin, että hän työskenteli samaan aikaan Jully Ramsayn kanssa arkistossa, ja Jalmari Finne ja ilmeisesti hänen tutkimusryhmänsä antoivat aika monta lähdevinkkiä Ramsaylle.
Otan nämä esille sen vuoksi, että yleensä hyvän artikkelin ominaisuutena pidetään sitä, että se on lähdekriittinen. Viimeisessä Sukutiedossa toiminnanjohtaja Kuusiluoma kertoo, että Genoksen artikkeleihin sovelletaan referee-käytäntöä. Väitöskirjoissa sitten on aina esitarkastajat. Kun itsekin olen ollut takavuosina ohjaajana muutamassa kymmenessä opinnäytteessä, tosin eri aloilta, olen tullut pohtineeksi hyvän artikkelin tai julkaisun problemaatiikkaa. Kun lähteitä on paljon, ei yksittäinen tutkija tai opinnäytteen kirjoittaja pysty läpikäymään niitä kaikkia, ja erityisesti on se vaara, että jotkin yksityiskohdat, vaikka ne olisikin lukenut tai silmäillyt, eivät saa arvoistansa huomiota.
Jos ajattelen tätä viimeisintä Alftan artikkelia, on se käynyt läpi mitä kovimman referee-käytännön jo pelkästään suku foorumilla ja ainakin itse toivoisin lisää tämänkaltaisia artikkeleita, mutta mielestäni Juhanikin on oikeassa, että taustalla suku-foorumilla käydyllä keskustelulla on oma arvonsa, joiden toivoisi jotenkin säilyvän tuleville sukupolville. Itse ajattelen niin, että jos joku lukee 100 vuoden päästä Jounin artikkelin, olisi sukufoorumilla käyty keskustelu todella arvokas lisäaineisto, koska siinä käydään läpi mm. primäärilähteitä melko syvällisesti.
Vertaan nyt asiaa siihen, että oletettavasti olisimme huomattavasti viisampia, jos tietäisimme, mitä Loenbom ja Celsiuksen veljekset keskustelivat Alftan kroniikan suhteen, ennen kuin se päätyi painettuun asuun. Kroniikan painamiselle oli oletettavasti hyvät perusteet, joita nyt joudumme arvailemaan ja lukemaan rivien väleistä. Kenties jossakin arkistojen uumenissa on asiasta kirjeenvaihtoa, mutta irrallaan asiayhteydestä. Voisimmeko me tässä hyperlinkkien maailmassa tehdä jotakin toisin.
En nyt osaa sanoa tämän enempää aiheesta, mutta toivomukseni olisi, että Genoksiin tallentuisi myös jatkossa keskustelulistoilla käydyt perusteellisesti läpikäydyt tapaukset. Mielestäni tämän suuntaista toimintaa tulisi kannustaa kaikin puolin. Itse laittaisin myös harkintaan sen, että artikkeleissa voisi oli laajemminkin tausta tietoa artikkelin synnystä, eritoten niissä tapauksissa, jos taustalla on ollut useampi tutkija tai suurempi tutkija ryhmä. Julkaisuissahan kirjoittaja yleensä esittää tämän tiedon esipuheessa, joten käytäntö ei ole aivan vieras.
|
Hei
Antin viisaan pohdinnan johdosta katson aiheelliseksi täällä SukuForumilla valaista hieman artikkelin syntyä, sisällön rajausta ja viitteiden ja lähteiden käyttöä ja merkitsemistä. Näitä asioitahan luonnollisesti tuli kypsytys- ja kirjoitusvaiheessa moneen suuntaan pohdituksi.
Selvä on, että tällä forumilla ja muuallakin asiasta käyty vilkas keskustelu aiheutti "sosiaalisen tilauksen" tällaiselle kokooma-artikkelille. Tähän viittaan artikkelin johdantotekstissä. Melkoisen moni ulkopuolinen Forumin lukijahan ilmaisi pudonneensa yksityiskohtien suohon. Kun Genoksen päätoimittaja pyysi minua tehtävään, niin parin viikon harkinnan jälkeen siihen suostuin.
Artikkelin rajasin itse niinkuin tekstissä lukee. Tämän johdosta mm. Antin aiemmin tarkoittamat keskusteluissa esiin tulleet Alftanien hautapaikkatiedot Turun tuomiokirkossa rajasin pois. Samoin vaikkapa sinänsä kiinnostava kysymys Ericus Erici Alftanin äidistä.
Kaikki esittämäni viitteet ja lähteet olen käynyt itse läpi. Osaan niistä olen saanut "osoitteen" Sukuforumin keskusteluista, melkoiseen osaan en.
Joitakin Forumilla esiin tulleita kiinnostavia ajatuksia olen joutunut jättämään pois eksaktin lähteen puuttuessa.
Kun tutkija saa vinkin aiheeseensa liittyvästä lähteestä, mikä olisi korrekti tapa tuoda tämä vinkki esiin?? Tämä lienee laajempi kirjoittajien pohdinnan paikka. Voiko julkinen nettikeskustelupalsta olla sellainen "vinkkipalsta" joka tulisi tuoda artikkelissa jotenkin esiin? Entäpä vaikka kirjaston sivupöydässä vahingossa kuultu lause?? Ratkaisin tämän niin, että muutamaan aivan erityisesti "tilaamaani" lähdetietoon olen merkinnyt kiitokseni asianomaiselle.
Kun sukututkija on valokuvannut lähdemateriaalia julkisesta arkistosta ja luovuttanut sen toisen sukututkijan kotisivuilla julkaistavaksi, niin kuinka menetellä? Itse otin yhteyttä kuvaajaan eli kuvan tekijänoikeuden haltijaan ja sain häneltä luvan kuvien julkaisemiseen. Tarkoitan tietysti Kalervo Mieltyä, joka oli kuvannut Isonkyrön kronikkaversiot. Eräiden tekstien suomennokset pyysin Markku Pihlajaniemeltä ja toin tämän esiin viitteissä.
Eräs merkittävä tausta-aineiston toimittaja oli Antti Järvenpää, joka pyynnöstäni suorastaan vaivautui skannaamaan minulle pitkät pätkät viitteenä käytettyä Anthonia. Antti kiitin yksityisesti, tässä lisäksi julkinen lämmin kiitos.
Kaiken kaikkiaan haluan nyt tässä vielä julkisesti tuoda esiin kiitokseni kaikille, jotka rakentavalla tavalla ovat tuoneet panoksensa tähän yhteiseen kysymykseen ja sen selventämiseen. En ole tuntenut tarvetta omia mitään tietoa tai tietolähdettä "omakseni". Kukapa meistä omistaisi historian tai yksittäisen suvun tai siitä käytävän keskustelun ja tutkimuksen?
Kuitenkin näen, että kaikesta saamastani tuesta, ohjeista, avusta sekä todella tiukasta ja kriittisestä mutta rakentavasta referee-toiminnasta huolimatta kirjoittajia tällä artikkelilla on vain yksi, ei työryhmä. Kaikista artikkelini puutteista ja virheistä kannan vastuun täysin itse. Olen todella kiitollinen, jos esiin tulee uusi dokumentoituja faktoja; miksei myös loogisesti perusteltuja uusia tulkintoja esillä olevista faktoista.