Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Giösling
.......
Mikä Kalevan artikkelissa on UUTTA?
Terveisin
Juhani Pesu
|
En malta olla kommentoimatta ja painottamatta tätä kysymystä.
Uutta on se, että korkeatasoinen listakeskustelu pontimena on editoitu artikkeli. Pidän uutena otteena myös sitä, että keskustelupalstat mahdollistavat aivan uudenlaisen tutkimustavan, jossa todella suuri joukko ihmisiä on yhtä aikaa saman ongelman kimpussa esiinkaivaen ja tulkiten lähteitä, joiden kaikkien esiinkaivaminen voisi olla yhdelle ihmiselle mahdottomuus.
Uutta, suhteessa aikaisemmin julkaistuihin artikkeleihin, on se, että tässä artikkelissa keskitytään pelkästään Alftan kroniikkaan ja siihen, mikä on sen suhde muihin lähteisiin. En ole myöskään havainnut, että missään aikaisemmassa julkaisussa olisi käyty läpi myös Isonkyrön kroniikkaversiota.
Kiitokset siis Jounille siitä työstä, että kaikki on nyt jälkipolville säilyvässä muodossa lähteineen päivineen.
Genosen tulevaisuutta ajatellen otan esille kaksi rekistöröimääni asiaa. Tiedän, että joskus aikaisemmin, kun Genokseen tarjottiin artikkelia kahdella kirjoittajan nimellä, kysyttiin toimituksesta, eikö yksi riitä. Toinen hiukan samaan asiaan liittyvä pieni yksityiskohta kävi silmääni, kun luin Jalmari Finne jotakin historiikkia, jossa mainittiin, että hän työskenteli samaan aikaan Jully Ramsayn kanssa arkistossa, ja Jalmari Finne ja ilmeisesti hänen tutkimusryhmänsä antoivat aika monta lähdevinkkiä Ramsaylle.
Otan nämä esille sen vuoksi, että yleensä hyvän artikkelin ominaisuutena pidetään sitä, että se on lähdekriittinen. Viimeisessä Sukutiedossa toiminnanjohtaja Kuusiluoma kertoo, että Genoksen artikkeleihin sovelletaan referee-käytäntöä. Väitöskirjoissa sitten on aina esitarkastajat. Kun itsekin olen ollut takavuosina ohjaajana muutamassa kymmenessä opinnäytteessä, tosin eri aloilta, olen tullut pohtineeksi hyvän artikkelin tai julkaisun problemaatiikkaa. Kun lähteitä on paljon, ei yksittäinen tutkija tai opinnäytteen kirjoittaja pysty läpikäymään niitä kaikkia, ja erityisesti on se vaara, että jotkin yksityiskohdat, vaikka ne olisikin lukenut tai silmäillyt, eivät saa arvoistansa huomiota.
Jos ajattelen tätä viimeisintä Alftan artikkelia, on se käynyt läpi mitä kovimman referee-käytännön jo pelkästään suku foorumilla ja ainakin itse toivoisin lisää tämänkaltaisia artikkeleita, mutta mielestäni Juhanikin on oikeassa, että taustalla suku-foorumilla käydyllä keskustelulla on oma arvonsa, joiden toivoisi jotenkin säilyvän tuleville sukupolville. Itse ajattelen niin, että jos joku lukee 100 vuoden päästä Jounin artikkelin, olisi sukufoorumilla käyty keskustelu todella arvokas lisäaineisto, koska siinä käydään läpi mm. primäärilähteitä melko syvällisesti.
Vertaan nyt asiaa siihen, että oletettavasti olisimme huomattavasti viisampia, jos tietäisimme, mitä Loenbom ja Celsiuksen veljekset keskustelivat Alftan kroniikan suhteen, ennen kuin se päätyi painettuun asuun. Kroniikan painamiselle oli oletettavasti hyvät perusteet, joita nyt joudumme arvailemaan ja lukemaan rivien väleistä. Kenties jossakin arkistojen uumenissa on asiasta kirjeenvaihtoa, mutta irrallaan asiayhteydestä. Voisimmeko me tässä hyperlinkkien maailmassa tehdä jotakin toisin.
En nyt osaa sanoa tämän enempää aiheesta, mutta toivomukseni olisi, että Genoksiin tallentuisi myös jatkossa keskustelulistoilla käydyt perusteellisesti läpikäydyt tapaukset. Mielestäni tämän suuntaista toimintaa tulisi kannustaa kaikin puolin. Itse laittaisin myös harkintaan sen, että artikkeleissa voisi oli laajemminkin tausta tietoa artikkelin synnystä, eritoten niissä tapauksissa, jos taustalla on ollut useampi tutkija tai suurempi tutkija ryhmä. Julkaisuissahan kirjoittaja yleensä esittää tämän tiedon esipuheessa, joten käytäntö ei ole aivan vieras.