Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Raimo Ranta
...
Till anmärkningar över Muonioniska må bifogas: att sedan Konung Johan III uppå bonden Olof Olofssons i Torneå socken underdåniga ansökning, medelst öppet brev den 10 Juli 1571 upplät honom, att emot Taxa av två tunnor salt sik, idka fiske i Muonio älv och därvid omliggande Träsk; och indräkten därav var i synnerhet den tiden mycket lönande; gåvo denna Lägenhet flera bönder från Armassaari, Kuivakangas och Kauliranda byar anledning att även begagna en slik närings gren; 17 stycken bönder anhöll, och fingo tillstånd att bosätta sig där år 1617.
Samma år flyttade även Clas Staphansson från Ijo socken hit, och stannade i övre byn, på det nu såkallade Bäcks Hemman. Han var son till den första nybyggaren i Yli-Muonio, Staphan Claesson Ähkyinen. Hans stamhemman Ähkälä eller Klavus sedermera Bäck (Päkki) efter en husbonde, som var soldat för Bäcks rote, motsvaras av nr 3 samt 7-12 i Yli-Muonio.
Muoniodalen
De första spåren av bolanisering år 1575 då Olof Olofsson fick möjlighet att fiska i Muonionniska träsk mot skatt av två tunnor sik.
År 1617 kom ifrån Ähkälä hemman i Muhos socken Claes Staffansson till YliMuonio och åtog sig där hemmansskatt. Hemmanet kallades ursprungligen Ähkälä el. Ähkyinen men kallas numera Bäck efter en avkomling, vilket varit med i slaget vid Villmanstrand och som soldat burit namnet Bäck.
En ole päässyt käsiksi lähteisiin joista em tiedot ovat koottu, mutta tuskin tuulesta J
-raimor-
|
Kyllä tässä mielestäni vaikuttaa olevan väärinkäsityksistä johtuvia arvauksia.
Itse lähden siitä, että Tapani Klaunpoika Ähkynen on antanut todistuksen omasta olemisestaan vuosina 1613-27 joka vuosi Iin pitäjän Ylikiimingin kylästä käsin maksamalla veroja siellä sijainneen 1/4 manttaalin talon puolesta. Tämä todistaa, että Tapani Klaunpoika Ähkynen on tuolloin omistanut ja asunut siellä verotaloa.
Katson, ettei Tapani Klaunpoika Ähkynen ole voinut haljeta kahteen eri paikkaan, varsinkaan kun näiden paikkakuntien välillä on niin suuri välimatka ja asutuksen perustaminen Muonioon on ollut sen luontoinen toimenpide, ettei se mitenkään Iissä asumalla onnistu. Lisäksi ei ole talon pitäminen Laitasaaressakaan ollut ruusuilla tanssimista: monet vuodet kielivät maksuvaikeuksista ja aivan täpärällä eteenpäin menemisestä. Hyvin monena vuonna vain osa veroista on maksettu.
Siten katson kaikki väitteet, että Tapani Klaunpoika Ähkynen olisi reaalisesti viljellyt ja asunut uudisasutusta jonain vuonna aikavälillä 1613-27 Muoniossa samanarvoisina kuin tuulesta temmatut tiedot ovat.
Myöskään ei näytä löytyvän lainkaan dokumentaarista lähdetietoa sille väitteelle, että Tapani Klaunpoika Ähkynen olisi syntynyt 1567 eikä 1587. Ellei tälle pian löydy arkistolähdettä, tieto pitää julistaa tuulestatemmatuksi.
Kun lukee tuon sekavan selostuksen, saa käsityksen, että isä Tapani Klaunpoikaa ja poika Klaus Tapaninpoikaa on sekoitettu toisiinsa yleishistoriasta vedetyn tarkentamattoman johtopäätöksen takia, joka on aiheuttanut sukututkijoille väärinkäsitysten ketjun, jota on kannatettu arvaamalla Tapani Klaunpoika Ähkösen syntymävuodeksi noin 1567 vastoin vuotta 1587.
Väärinkäsitykset ovat eläneet loiselämäänsä, koska ei ole vaivauduttu lainkaan tarkistamaan tietoja Iin päästä.
Toistaiseksi on lähdettävä siitä, että ainoa dukumentoitu Tapani Klaunpoika Ähkysen syntymäaika on noin vuosi 1587. Koska ikä 40 v on annettu 15.3.1627 allekirjoitetulla (Allekirjoittajat Knut Klaunp. Uggla ja fiskaali Anders Bengtinpoika) asiakirjalla, syntymävuosi voi olla myös 1586.
terv Matti Lund