PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Susanna Tuderus , kiitoksia


tkukkonen
25.09.07, 18:50
Ensinnäkin kiitän aiempiin pyyntöihini vastanneille.

Olette nopeuttaneet asioiden juoksua. Kiitos! :)

Nyt alkavat olla viimeiset pohteet käsillä.

--------

Susanna o.s. Limingius, Pulkamo, syntynyt 1694, Kemi, kuollut 30.3. 1751, Rovaniemi (ikä kuollessa 57 v). Puoliso 1713 Matts Ollinpk. Pulkamo, syntynyt 1683, Rovaniemi, kuollut 1755, Rovaniemi (ikä kuollessa 72 v)

Susanna Limingius-Pulkamon isän ja puolison olen löytänyt mm SSS:n arkistosivuilta.

Susanna L:n vanhemmat siis ovat:

Laurentius Gabrieli Limingius, syntynyt 1660, kuollut 1710 (ikä kuollessa 50 v).
Puoliso Susanna Johansdr Tuderus s (ei tiedossa), k (ei tiedossa)

Susanna Tuderuksen isällä oli 2 puolisoa, joista minulla on lähtötiedot. Kun en tiedä Susanna Tuderuksen syntymäaikaa, en voi kohdistaa häntä oikeaan henkilöön. Ylioppilasmatrikkeli ei mainitse hänen äitiään. Osaisiko joku kertoa kuka (eli kumpi) oli Susanna Tuderuksen äiti ?

Terveisin,

Antti Järvenpää
25.09.07, 19:27
Kun se ensimmäinen vaimo Susanna Sigfridintytär on k.1693 ja Lars Limingius on ollut 1688 vävynä pappilassa, niin varmaankin tytär Susanna on I vaimon tytär.

Tästä Susannan Sigfridintyttären ja Johannes Tuderuksen aviosta on mielenkiintoineen tieto, jota käsiteltiin 1657 tuomiokapitulissa.

Petraeuksen tuomiokapitulissa käsiteltiin 1657 seuraavasti Tuderuksen asiaa:"Herra Johannes Tuderus, joka on sukua Hailuodon autuaan kirkkoherran tyttärelle, pyytää häntä vaimokseen.- Äänet: Maisteri Anders (Nycopensis): He ovat liian läheisiä. Hän voi saada jonkun sukunsa ulkopuolelta. -Maisteri Abraham (Thauvonius) Jos avioliitto kuitenkin sallittaan, hänen täytyy maksaa sakot.- Maisteri Georgius (Alanus): Hän tulkoon sisään, jotta voimme kuulla hänen mielipiteensä, koska he näyttävät olevan sukua kolmannessa polvessa.-Piispa sanoi: Etekkö voi, Herra Johannes Tuderus luopua tästä avioliitosta?-Herra Johannes: Sitä en voi omantuntoni mukaan tehdä, koska hän on kiintynyt minuun ja torjunut monia hyviä miehiä, jotka ovat tarjonneet hänelle kunniallista avioliittoa.- Herra Johannes Tuderus poistui." / Kansallispyhäkkö Turun tuomiokirkko 1300-2000, Cardberg, Heininen, Welin, 2000/

Tuota sukulaisuutta on sitten yritetty pohtia näillä keskustelulistoilla suuntaan ja toiseen, mutta selkeää lopputulosta ei ole tainut löytyä.

Risto
25.09.07, 20:19
Limingius Laurentius Gabrielsis.
s.n. 1649 Liminka k. 1712-19 (Tornio ? tai Liminka )
Avio Kemi mahdollisesti.1687 ?
Tuderus Susanna Johansdotter. Kyrkoherdedotter.
s.n. (1667) Kemi Haudattu 1693 Kemi

Tytär : Afsk. Sacellansdotter. Limingia (Limingius) Christin Laurentiusdotter. Avio
Klockare eli Peteri Pehr Johansson. Nämä esivanhempiani.

Keräytynyt kaikenlaisista kirjoittelusta seuraavaa Laurista :

Upsaliae depositus eli Upsalasta Ylioppilaaksi 1679 ja Åbo depositus eli Turusta
Ylioppilaaksi ja papiksi 1684. Sacellan. Limingassa 1687-90, Kemissä1694 - , erotettu virasta 1700.
Erottamisen jälkeen Lauri muutti 1703 Liminkaan, käräjöi Kemissä 1712, ja oli kuollut 1720 mennessä,
koska tytär Christin jatkoi isänsä asioitten selvittelyä käräjllä, jossa mainittiin isä edesmenneeksi.
Lauri oleillut helmikuuhun 1704, Limingassa, josta muuttanut tuntemattomaan paikkaan, ehkä Tornioon.
Erottamisen perusteena oli hänen eräällä kalastuspaikalla toivottanut seurakuntalaisia perkeleen
haltuun 1699, jonka jälkeen tapellut. Myös haastettu useista muistakin tappeluista käräjille.
Kuningas vahvisti erottamisen 27.05.1701.
Kemin kirkon kappalaisten martikkelissä mainitaan 1694-1700 nimeksi Laurentius Laurentii Limingius,
ehkä virheellisesti

Antti Järvenpää
25.09.07, 21:31
En tiennytkään tuon tytär Susannan kuolin vuotta, joka näkyy olevan sama kuin äidillä. Mahtaisivatko liittyä jotenkin toisiinsa?

Risto
26.09.07, 00:06
Niinpäs näyttää minullakin, tuo äiti Susanna, jonka isä Sigfrieds Gnutsson Canuti tai Brax kaiketi Limingan kappalainen 1623-25 ja Hailuodon kirkkoherra 1625-46 , merkityn samaksi vuodeksi.

Pitänee käydä vielä tuokin tarkistelemassa, miten se oikein on.

Tai molempien Susannain.

tkukkonen
26.09.07, 11:52
Kiitän lisäyksistä.

Koskien Sigfrid Gnutsson Canuti tai Brax:

Oletan, että juuri yllämainitulla on poika Erik Sigfridi +1689.
Hänen pojantyttärensä menee Stephan Gisselkorsin kanssa naimisiin.

Olen nyt eri tahoilta tekemäni keräilyn jälkeen tässä pisteessä.
Näin kai se sitten menee.

* Sukupolvi 1
o 1 - Susanna Limingius <1693 tai 1694> - k 1751 (avioliitto Pulkamo)
o 1 - Chirstin Limingius s ? k ? (avioliitto Peteri)

Onkohan tämän Peterin jälkipolvia Rovaniemellä?
Jos näin on, niin Junkkaran ja pappissukujen linkkejä tulee lisää.
Per Peteri nai 1797 Susanna Junkkaran.
Susanna Peteri, s ehkä 1715, aviomies Carl Matsson Korva.

* Sukupolvi 2
o 2 - Laurentius Gabrieli Limingius 1649 - k <1712-1719>
o 3 - Susanna Johansdr Tuderus 1667-1693

* Sukupolvi 3
o 4 - Gabriel Isaksson Lithovius 1627-1663
o 5 - Carin Eskilsdotter Keukoin s ? k 1697 jälkeen
o 6 - Johan Tuderus ca 1636-1699
o 7 - Susanna Sigfridsdotter Canuti eli Brax s ? k 1693

* Sukupolvi 4
o 8 - Isak Josefsson Lithovius 1602-1652
o 9 - Dorothea Clausdotter Groth s 1606 k ?
o 12 - Johan Somerus s ? k ?
o 13 - Anna Kristoffersdr s ? k ?
o 14 - Sigfrid Canuti eli Brax s ? k ?
o 15 - Brita Eriksdotter s ? k ?

* Sukupolvi 5
o 16 - Josef Henriksson Lithovius 1569-1657
o 17 - Anna Larsdotter Siniluoto - Sinius ca 1584-1650
o 18 - Claus Groth s ? k ?
o 19 - Margaretha Andersdotter s ? k ?

* Sukupolvi 6
o 32 - Henrik Larsson Lithovius 1550-1615
o 33 - tuntematon
o 34 - Lars Sinius ca 1556 - k 1614 jälkeen
o 35 - Catharina Östendr Sursill ca 1550 - k 1614 jälkeen

* Sukupolvi 7
o 64 - Lars Liitonen ca 1500 - k ca 1571
o 65 - tuntematon s 1515 k ?
o 70 - Östen Eriksson Sursill s 1535 - k ca 1580
o 71 - Magdalena Erikintytär s ? k ?

* Sukupolvi 8
o 140 - Eric Ångerman ca 1490-1548
o 141 - Dordi s ? k ?

Risto
26.09.07, 12:13
Moi.

Noinhan se menee, sillä erotuksella jotta tuohon Sigfrieds´lle tuli vahingossa patronyymi Gnutsson, sitä ei ollut tarkoitus laittaa.

Olen itsekseni arvellut tuon Canuti olevan Gnutin muunnos, kun
muutakaan en ole löytänyt.

Ehkä joku asiaa tuntevampi voisi Canutin kertoa.

Tuosta Sigfrieds´n ja Brita Ericsdr. pojasta Ericus tuolee myös eri kautta
esivanhemmakseni.

Risto
26.09.07, 12:17
Korjaus.

Tuosta Sigfrieds´n ja Brita Ericsdr. pojasta Ericus tuolee myös eri kautta
esivanhemmakseni.

Korjataan :
Tietenkin Stephanus Gisselkors kautta.

Jouni Kaleva
26.09.07, 16:54
Limingius Laurentius Gabrielsis.
s.n. 1649 Liminka k. 1712-19 (Tornio ? tai Liminka )
Avio Kemi mahdollisesti.1687 ?
Tuderus Susanna Johansdotter. Kyrkoherdedotter.
s.n. (1667) Kemi Haudattu 1693 Kemi


Tähän kaikille uuteen tietoon Susannan kuolinvuodesta toivoisin kainosti jonkun lähdeviitteen. Hiski ei ainakaan tällaista tunnista. Lars olisi jäänyt varsin nuoreksi leskeksi ja montako pientä lasta olikaan? Eikö avioitunut toisen kertaan?

tkukkonen
26.09.07, 17:04
Kommentti taivutukseen.

En ole latinisti muuten kuin pikkuisen itseoppinut. Tämä kuuluu sarjaan "valistunut arvaus".

Knut > latinaksi muotoiltuna Canutus ?
ja siitä genetiivi (kun joku on Knutin lapsi) > Canuti

edelleen
Ericus > Erici,
Sigfidus > Sigfridi,
Jakobus > Jakobi jne.

Joskus näkee, että kun vanhemmalla on kaksi etunimeä niin lapsella on molemmat etunimet patronyymeinä ja kumpaankin tulee tuo i loppuun.

Tämä käytäntö näyttää olevan ajalta, jolloin ruotsi ei ollut vielä ottanut latinan paikkaa. Canutus Erici olisi ollut myöhemmin Knut Eriksson, vai kuinka ?

tkukkonen
26.09.07, 17:20
Helsingin yliopisto: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=852)

1651/52 Johan Tuderus Johannes Johannis, Kemiensis 852. ... Pso: 1:o Susanna Sigfridsdotter († 1693); 2:o 1694 Brita Olofsdotter Fordelius tämän 2. ...
matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=852 - 9k -Välimuistissa (http://64.233.183.104/search?q=cache:C2EAEeVo2G8J:matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php%3Fid%3D852+susanna+tuderus&hl=fi&ct=clnk&cd=4&gl=fi&lr=lang_en%7Clang_es%7Clang_sv%7Clang_de%7Clang_fi&client=firefox-a) - Samankaltaisia sivuja (http://www.google.fi/search?hl=fi&client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi:official&hs=g8s&q=related:matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php%3Fid%3D852)

Jouni Kaleva
26.09.07, 20:09
Helsingin yliopisto: Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=852)

1651/52 Johan Tuderus Johannes Johannis, Kemiensis 852. ... Pso: 1:o Susanna Sigfridsdotter († 1693); 2:o 1694 Brita Olofsdotter Fordelius tämän 2. ...
matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=852 - 9k -Välimuistissa (http://64.233.183.104/search?q=cache:C2EAEeVo2G8J:matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php%3Fid%3D852+susanna+tuderus&hl=fi&ct=clnk&cd=4&gl=fi&lr=lang_en%7Clang_es%7Clang_sv%7Clang_de%7Clang_fi&client=firefox-a) - Samankaltaisia sivuja (http://www.google.fi/search?hl=fi&client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi:official&hs=g8s&q=related:matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php%3Fid%3D852)



Hei

Tämähän me tiedetään. Mutta Risto tuolla aiemmin esitti, että tytär, Susanna Johanintr. Tuderus olisi myös kuollut 1693. Onko sille tiedolle lähdettä? Vai onko lipsahtanut äiti-Susannan kuolinvuosi tytär-Susannalle?

Risto
26.09.07, 22:16
Limingius Laurentius.
Tuossapa aluksi.
Helsingin yliopiston martikkeli.
http://64.233.183.104/search?q=cache:3M15LDnKr7cJ:matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php%3Fid%3D3129+limingius+laurentius+suku&hl=fi&ct=clnk&cd=1&gl=fi&lr=lang_fi
Satu Matero on kirjoittanut 2003 näin:
http://64.233.183.104/search?q=cache:SMgWjWwRqMsJ:www.suku.fi/plark/suku/2003_10/msg00194.html+limingius+laurentius+suku&hl=fi&ct=clnk&cd=5&gl=fi&lr=lang_fi

----- Original Message -----
From: "Satu Matero" <smatero*luukku.com>
To: <suku*genealogia.fi>
Sent: Friday, October 24, 2003 9:45 PM
Subject: Re: Susanna Limingia
Hallussani on Perä-Pohjolan sukututkijoiden Esipolvitaulusto 2 (1999) Siellä Susanna Limingius esiintyy
kahdessakin taulussa.
> Elma Kunnarin laatimassa taulussa ovat seuraavat tiedot: Matti Pulkamon (s 1683 k 1755) vaimo
Susanna Limingius s 1693 Kemi, k 1751 Rovaniemi kappalaisen tytär. Vanhemmat Laurentius Limingius
Kemin kappalainen vv 1694-1710 , äiti Anna Limingius, kappalaisen tytär. Anna Limingiuksen vanhemmat
Gabriel Limingius s 1663 Kemin kappalainen. Ei Laurentiuksen vanhempia.
> Alva Tuiskun laatimassa taulussa Laurentiukselle annetaan s 1694 ja k 1710, ei vanhempia; Anna Limingiuksen
isä Limingius Gabriel 1627-1663 Kemi ja äiti Kaarina Keukonen s Oulussa. Gabrielin vanhemmat taulussa
Iisakki Limingius k. 1657 ja Dorote Ruoth s Oulu.
> Näissä tauluissa olen valitettavan usein törmännyt ristiriitaisiin ja virheellisiinkin tietoihin, eikä lähdeviitteitä
teoksessa ole. Ehkä tästä on jotain apuakin. .
>
> Sukututkimusterveisin
>
> Satu Matero

Sitten omia muistiin-panoja.

Lauri Limingius ja Susannalla lapsia siis ainakin 3 :

1686 Christin , Kemin käräjät 1720, Rippikirja Kemi 1756-1770, sivu 88, jossa myös synt aika
17.03.1686.
1693 Susanna , Rovaniemen kuten edellä (Matero+paikalliset historiat yms. teokset)
1699 Abraham, löytyy Kemi HisKi syntyneet.

Kuolin ajat Susannille saatu paikallishistorioista ja mitä yleensä on monissa lähteissä (Kirjat+
Lehdet+ nyt Netti yms.) Kaippa ne perunkirjoista ?

Yleensä muuta julkisella arenalla toimimisesta:

Kuten Jouni Kaleva tiedät, näin harrastelioiden, ei siis akateemisten tutkijoiden, on tyydyttävä
painettuihin lähteisiin, alkuperäisiin on mahdoton päästä.
Monet seikat estävät: vanha teksti, kieli, koulutus, taloudelliset, liikunnalliset, sairaus, ikä yms. onhan noita.

Siis uskottava mitä alueen useissa historioissa on kirjoitettu ja sieltä, sanoisinko, ”lainattu” tietoja
jo manalle menneitten kirjoittajien (Tutkijoiden) tulkintoja.

Uskoisin, että vaikka kuinka kainosti pyytää, ei monillakaan jotka jo vuosikymmeniä sitten on sukua
harrastanut ole lähde-kohteita merkinnyt muistiin. Eikä silloin se ollut tapan.
Vasta nyt, kun mukaillaan tieteellisiä tutkijoita tapa on saanut vallan, hyvä niin.
Hen.koht. mielipiteenäni se, jotta kukaan mahdollisen sukututkimuksen lukija ei ala käymään
lähdetietojen viitteitä läpi arkistoista yms. julkaisuista, sehän olisi kirjaa nähden valtava urakka.

Akateemiset virallisten teoksien tekijät sitten ”miekkailkoon” keskenään lähdetiedoilla ja niiden
tulkinnola.

Foorumille kirjoittajathan mielestäni antavat vinkkejä ja itse kunkin ne on varminta käydä läpi,
alueelta huomatessaan tai havaitessaan ristiriitoja tiedoissa.
Oishan se kiva, jos vaivatta valmiin työn……….hmm.
Tämä ei kuitenkaan saa estä, jos jollain on antaa muistiinpanoissaan olevat lähdetiedot.

Jos kuitenkin yhdessä keskustellaan vaikka Forumilla, väärin tiedoinkin, niin siitä sitten jokainen
vetää henkilökohtaisen näkemyksensä (Lue: tutkimus-tarkastuksensa).
Jopa kirjoittajakin voi huomata ristiriidan ja alkaa penkoa sitä saadakseen sen mahdollisimman oikeaksi.
Siis ei kannata luottaa täysin toisten tuloksiin vaan itse kukin kriittisesti niitä tarkastella.

Itse aloittaessani sangen nuorena, vuona 1973 tekemään muistiinpanoja, en lähteitä merkinnyt
lainkaan ylös, sehän oli harrastusta, enkä kuvitellut lainkaan minkälainen siitä tulisi.
Eikä ollut mitään hajuakaan siitä että niistä kirjallinen muoto tulisi, tai tuleekohan, lapsilleni.

Tässähän näitä muistiinpanoja esivanhemmistani koneelle siirtelen, jossa riittää työtä näin eläkeläisenä.

Risto
26.09.07, 22:58
Jäi tuossa, jotta tämä Laurin vaimo Susanna ollut elossa 1699, ei siis kuollut 1693, poka Abraham syntyi.
Kirjoitus, muistiinpano virhe.

Risto
27.09.07, 01:30
Aloin miettiin, kun tuon Christinan ja Susannan ikä väli 1686 ja 1693 on peräti 7 v. niin voi olla, että
monissa kirjallisissa lähteissä , vaikka netistä, esintyy Anna Gabrielsdr. Limingia tuon Laurentius
(Laurentii varm. kopsattu Kemin kappalaisten martikkelista) Limingiuksen 1-puolisoksi, niin
oisko, että Anna Gabrielsdr. on kuollut Christinan syntymän 1686 tietämissä.
Ja jos tuo Susanna Johansdr. Tuderiuksen synt. aika 1667 pitäisi paikkaansa, ja Laurin olleen
vävynä 1688 Kemin Tuderiuksen Jussilla.
Niin minulla ollee sitten väärä äiti Christinalle. Vaikka ikänsä puolesta Susanna Tuderius kyllä sopisi.

Sitten vielä sekin, että Limingassa oli kappalaisena Larentius Limingius 1687-90.
Ehkäpä edellinen kappalainen 1673-86 Laurentius Laurentii Lithovius olikin tuon Laurin isä ja
siten Larentius Gabrelii Limingiuksen isän Gabriel Isaaci Lithovius eller Limingiuksen veljen Laurentius
Isaaci Lithoviuksen pojanpoika.

Laurin isä Gabriel Isaaci Lithovius eller Limingius olikin Limingan kappalaisena 1648.

Onko sittenkään Anna Gabrielsdr. Limingia Christinan äiti ?

Kun tutkitaan Pehr Henricsson Klåckare eller Peder tietoja, niin Pekka 1-avio 1704 Sara Olofsdr. Kando, kuollut 1714.
Nyt sitten Pekan on täytynyt avioitua ennen vuotta 1720, koska lapsia, otetaanpa vaikka HisKi:

Kemin maaseurakunta - Kemi landsförsamling - kastetut
• Haetaan vuodet - 1740
• Isän etunimi: PEHR => Pehr, Pehrss:
• Isän sukunimi: KL => Lukkarinen, Klåckars, Klåckare, Klockare, Klåckaren, Klockaren, Klint, Klåckar, Klang
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
11.5.1705 11.5.1705 Peer Henrichsson Klockare Sophia
28.3.1707 29.3.1707 Pehr Henrichsson Klåckare Brijta
6.8.1720 7.8.1720 Ned:Mod:Kyrk: Pehr Klockare Susanna
1.5.1722 3.5.1722 Pehr Klåckare Petrus
27.8.1723 28.8.1723 Pehr Klåckaren Laurentius
12.1.1727 14.1.1727 Pehr Klockaren Christina
24.6.1729 1729 Pehr Klåckare Christ. Limingia Johan

Niin lasta Anna ei näy, ellei ole isonvihan aikaan, silloin ei kirjoja pidelty, syntynyt ja menehtynyt.
Kun taas äidinäidin niminen tytär Susanna, joka esivanhempani ja poika Petrus isän mukaan, poika Laurentius äidinisän mukaan, äidin mukaan tytär Christina ja tietysti äidinäidinisä Johan.
Pojan Johanin kohdalla äidin sukunimi käy ilmi.

Olen tullut siihen varmaan johtopäätökseen, jotta Christinan äiti on juuri tuo Susanna Johansdr. Tuderia.

Risto
27.09.07, 02:06
Tässä yön tunteina, taitaa mennä pitkälti puolille päivin herääminen, katselin tuota Larentius Gabrielsis Limingiuksen isän
Gabriel Isaaci Limingius eller Lithovius, joka oli siis Limingan kappalaisen 1648, ja aviossa Keukosen Charinin kanssa.
Kaapo valmistui papiksi 1647, ja ehkä pian sitten avioitui ja sopisihan oppineelle kappalaiselle, varakkaille Lithovius-
Limingiukselle vaimo Oulusta.
Kerrottu ylös tietona, että Kaapo ollut heikkona 1648-60 jolloin parantumattomasti sairas ja lienee kuollutkin 1663 mennessä.
Arvelisin jotta joskus esiintyvä Laurentius Gabrielsis Limingiuksen syntymä aika noin 1660 ei voi pitää paikkaansa, koska
noin sairasta miestä ei varmaankaan Kaarina pukille päästäisi, sillä silloinkin on naisen nähtävä ja olla varma
tunne, isä voi huolehtia jälkikasvusta.
Sukuhan oli kyllä varakas, mutta ei silloinkaan noin vain suvun harteille lapsia jätetty.
Siispä Laurentius Gabrelsis Limingius on varsin todennäköisesti syntynyt vuosia ennen vuotta 1660, nimestä Laurentius
päätellen jopa lapsi-katraan alkupäästä. Hyvinkin syntynyt 1649-55.

tellervoranta
27.09.07, 12:53
Hei :)

olipa viestejä tullut reissuni aikana, mutta, mutta... samoja asioita ja listoja on ollut aiemmin Pohjoisen sivuilla, joihin uutena ja innokkaana kirjoittelin.
Tässä yhteydessä haluan kysyä T. Kukkoselta, onko Rovaniemen Pulkamoiden esi-isä Olof Kocko(i). Tutkin nyt näitä Kokon veljeksiä (3), joista yksi tulee isänsukuni esi-isäksi.

(menee tämä kirjoitukseni kysymys kauas otsikosta, sorry)

Jouni Kaleva
29.09.07, 08:00
Kuten Jouni Kaleva tiedät, näin harrastelioiden, ei siis akateemisten tutkijoiden, on tyydyttävä
painettuihin lähteisiin, alkuperäisiin on mahdoton päästä.
Monet seikat estävät: vanha teksti, kieli, koulutus, taloudelliset, liikunnalliset, sairaus, ikä yms. onhan noita.

Siis uskottava mitä alueen useissa historioissa on kirjoitettu ja sieltä, sanoisinko, ”lainattu” tietoja
jo manalle menneitten kirjoittajien (Tutkijoiden) tulkintoja.

Uskoisin, että vaikka kuinka kainosti pyytää, ei monillakaan jotka jo vuosikymmeniä sitten on sukua
harrastanut ole lähde-kohteita merkinnyt muistiin. Eikä silloin se ollut tapan.


Hei Risto

Näinhän se todella on, että pitävien (vieläpä originaalien) lähdeviitteiden käyttö on valitettavan vähäistä (niin myös itselläni). Itse asiassa on jännä toisinaan hakea moneen kertaan kopioidulle tiedolle edes jotakin alkuperää. Et varmaan Sinäkään ole tätäkään ao. kuolinvuotta omasta hatustasi vetänyt, vaan jostakin kopioinut. Jos tieto on jossakin painetussa lähteessä, niin hyvä. Sitten vain täytyy punnita sen lähteen luotettavuusarvoa. Myös kopiointivirheet jokaisessa siirrossa ovat mahdollisia.

Nythän kävi tässä, kuten myöhemmässä viestissäsi totesit, että Susanna oli saanut lapsen vielä 1699, joten kuolintieto 1693 oli ennenaikainen. :) Siis logiikka monesti poissulkee mahdottomuudet.

Tämmöistähän tämä on, että me sukututkijat kaiken aikaa keksimme samaa pyörää uudestaan ja uudestaan. Ihan tuntuu sukututkijan kultainen ohje olevan: "älä luota mihinkään tietoon tai lähteeseen, tarkista aina kaikki itse originaalista". Pitäisikö meillä olla joku totuuskomissio, joka arvottaisi tietojen luotettavuuden? Eikö ikinä tule valmista?

Risto
29.09.07, 18:53
Moi vaan Jouni Kaleva.

Kyllä se on niin, jotta nyt ei pääse orginaaleihin lähteisiin millään.
Kun niille apajille pyrkii, niin jos puhe ei auta ja väkivaltasesti vastustaa
pois ajajia.
Silloin saattavat ampua sähköiset elektrodit kehoosi jolloin rauhoitut siksi
aikaa kun laittavat kahleisiin, ehkä myös hoito henkilöstö piikki-aineella
rauhoittavat. Ja edessä onkin sitten lakitupa tai hoitolaitos.

Ja ne eri historian teoksissa esintyvät oikeitten tutkijoiden tul-
kitsemiset, oikeista alkuperäisistä lähteistä, niihin on vain
tyydyttävä näistä teoksista.

Tilanne muuttuu, kun asiakirjain digitointi laajenee ja myös
tavallinen kansa pääsee tekemään netin kauttakin, ainakin tarkastuksia,
ja siten myös tulkintoja.
Seuraahan siitä tietenkin Foorumeilla väittely.

Ja pyhästi lupaan laittaa viittaukset niihin väittelyihin, sillä edellytyksellä,
jotta olen silloin vielä kykenevä ja hengellä heiluva.

Jos tuota kirjoitustasi, eräältä osin, kun se työntyi tekstistäsi ulos,
hiukan kommentoisi.
Voisinko varovaisesti todeta, että:

Kuten väität koposanneeni, niin en kopsannut, vaan (Nimettömänä
pysyttelevä) kaveri sanoi ja ei estellyt sen ylöskirjaamista, väärän kuolin
vuoden.

Niin ei tule ”varastetuksi” toisten tuloksia, levitykseen julkisilla arenoilla.

Näin sukuharrastajana täytyy todeta muunnellen JFK:ta

Älä yksinomaan vaadi mitä muut voi antaa sinun sukuharrastuksellesi,
vaan mitä sinä voit antaa muille sukuharrastelioille.

Kaikille ei vaan ole ”pyörän keksiminen” osunut silmiin, niin sitä vaan täytyy yhä
uudelleen ja uudelleen kerrata.
Niinhän tekevät peruskoulun opettajat aina uusille ikäluokille.
Aina tulee uusia sukuharrastelioita ja kaikki on alettava alusta, mutta ei kai se
haittaa.

Jotku kyllä sanovat minun olevan ärsytettynä ilkeä ja pahansisuinen,
jota kuitenkin yritän hillitä kaikin tavoin.
Muutoin kyllä säyseä ja auttavainen.

PekkaJS
19.11.10, 16:08
Löysin äskettäin arkistosta tämän vanhan keskustelun (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=972), joka koskee esivanhempiani Lars Limingiusta ja Susanna Tuderusta. Viestiketjun ansiosta tietoni täydentyivät paljon, mistä kaikille kiitos!

Keskustelussa Larsin isäksi mainitaan Sursillianan mukaan Gabriel:
o Gabriel Isaksson Lithovius
o Carin Eskilsdotter Keukoin
- Laurentius Gabrieli Limingius

o Laurentius Gabrieli Limingius
o Susanna Johansdr Tuderus
- Christin Limingia, avioliitto Pehr Klockare
- Susanna Limingia, avioliitto Matts Pulkamo
- Abraham Limingius, avioliitto Brita Andersdr

Toisen sukupalstalla v 2002 olleen keskustelun mukaan Larsin isä olisi ollut Laurentius Saloenssis ja äidinisä Gabriel Christiani Limingius:
o Gabriel Christiani Limingius, Kappalaisen poika Limingasta
o (puoliso Anna Wendelius)
- Anna, avioliitto Laurentius Saloensis
- Gabriel
- Brita, avioliitto Gustaf Orn

o Laurentius Matthia Saloenssis
o Anna Gabrielis Limingius
- Laurentius Laurentii Limingius

o Laurentius Laurentii Limingius
o Susanna Johansdr Tuderus
- Susanna Limingia

Lähteenä on mainittu Åbo Stifts Herdaminne, Mag. Carl Henrik Strandberg. Myös tässä keskustelussa mainitaan ristiriitaisuus Sursillianaan.
http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Suku_2003_10_msg00195.html

Asiasta näyttää olevan vielä kolmaskin tulkinta. Ylioppilasmatrikkelissa isäksi mainitaan Pehr Larsson.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3129

Kyselenkin nyt uteliaana, minkä tulkinnan uskotte olevan oikea. Ja hienoa tietytsti olisi jos rohkenisitte esittää jotain perusteita eri tulkinnoille tai niitä vastaan? Esimerkiksi, kun Lars on ollut useita kertoja käräjillä, niin löytyykö sieltä mainintaa isän nimestä?

Olen myös mietiskellyt ovatko myös Torniossa Hiskin mukaan eläneet Catharina (n. 1682-1760) ja Lars Limingius (n. 1696-1736) Larsin ja Susannan lapsia? Catharinan äiti ei tosin voisi olla Susanna, jos syntymäajat ovat oikeita. Aloin pohtia asiaa, kun huomasin, että Lars Limingius nimi esiintyy Susannan ja Mattsin lapsen kummina 1722, eikä isä-Lassen pitänyt enää olla elossa. Kummeista löytyy muitakin mahdollisia yhteyksiä (mainittakoon tässä yhteydessä, että en ole kovin hyvä lukemaan vanhoja käsialoja, joten joku voisi saada näistä irti enemmänkin):

Catharina Limingia & Lars Biörckman
- Christina 1720 Alatornio Kummit: Lars Limingius
- Catharina 13.2.1723 Tornio Kummit: Abraham Limingius
- Maria 25.2.1724 Tornio Kummit: ? Limingia

Christin Limingia & Pehr Klockare
- Susanna 6.8.1720 Kemi Kummit: Lars Limingius
- Christina 12.1.1727 Kemi Kummit: Matts Pulkamo

Susanna Limingia & Matts Pulkamo
- Henrick 1.12.1722 Rovaniemi Kummit: Lars Limingius

Lars Limingius & Gertrud Örn
- Christina 28.2.1726 Tornio Kummit: Abraham Limingius, Catharina Limingia & Lars Biörckman

Abraham Limingius & Brita Andersdr
- Anders 9.2.1728 Tornio Kummit: Lars Limingius

T. Pekka

mika68
20.11.10, 04:17
Muutamia välihuomautuksia.
Pekka Heikinpoika Peteri-Klockare ja Christina Laurintytär Limingia kuuluvat minunkin esivanhempiini.
Sukunimi Keukonen. Onkohan se johdettu savolaisesta Kekkonen-sukunimestä?
Minulla on Laurentius Gabrielsis Limingiuksen syntymävuodeksi merkitty noin 1649.
Minulla on merkitty Christina Laurintytär Limingius syntyneeksi 17.3.1686 ja Laurentius Limingius ja Susanna Tuderushan meniväyt naimisiin kai 1687?

olanyk
20.11.10, 10:21
Onko Carin Keukoisen isä Eskil vai Staffan. Yo matrikkeli nimittää Gabrielia Staffanin vävyksi ja apeksi Staffania mutta Carinin patronyymiksi Eskil. Carinin ensimäinen puoliso oli Manttaalikomisaari Lars Pettersson(mitä sukua?)

Olavi

Yo Uppsalassa 24.1.1641 Staffan Keukoinen (sukunimi mainitaan 1653) Stephanus Æschilli, Ulensis U106. Vht: oululainen kauppias Eskil Persson Keukoinen ja N.N. Ylioppilas Uppsalassa 24.1.1641 Stephanus Eschilli Ulensis. — Oulun kaupunginkirjuri. Raatimies. Varapormestari. ‡ Oulussa 29.10.1682. Naimisissa.
Vävy: Limingan kappalainen Gabriel Lithovius 516 (yo 1645/46).

1645/46 Gabriel Lithovius Gabriel Isaaci, Limingius 516. * noin 1627. Vht: Limingan kirkkoherra Isak Lithovius (Isaacus Josephi, † 1652) ja luultavasti hänen 1. puolisonsa Dorothea Claesdotter Groth. Ylioppilas Turussa 1645/46 Lemingius Gabr. Isaaci _ 26. — Limingan kappalainen 1648. Oli parantumattomasti sairaana 1660. † (1663).
Pso: Karin Eskilsdotter Keukonen tämän 1. avioliitossa (elossa 1697).
Appi: Oulun varapormestari Staffan Keukoinen U106 († 1682).

olanyk
20.11.10, 10:55
Varapormestari Staffan Keukoisen isä on Eskil Persson Keukoinen syntynyt arviolta 1580..60.

Kun katsoo missä suvuissa Eskil Aschilus nimi esiintyy tulee vastaan Kauhanen-Argilander suku ja Tuderukset Kemin ja Tornion kirkkoherra Eschilus Ruuth. Keukoin tutkimus voisi ratkaista Pohjanmaan Ruuth suvun kytkentöjä tuohon Udenmaan-Sääksmäen rälssisukuun.

Onko yhteys Henrik Sigfridsson Kauhaseen olemassa?

Somerus/Tuderus suvun kantaäidiksi on arveltu MMargareta (Eskilsdr?) s noin 1570?

Olavi

AESCHILLUS MATIAE KAUHANEN.
Tavisalmen ensimmäinen kirkkoherra.. Kuollut ennen? 1557.
Syntynyt Karjalohjan Kauhalan kylä?.

Henrik Sihverinpoika Kauhanen istui oikeudessa jo 1633 teki raatimiehenvalan 1634 mainitaan 1639 ja 1641-42 1643-51 Pormestarin sijainen 1659-61. Tukholman valtiopäivillä 1655 Kirkkoväärtinä vuoteen 1638. Kotoisn Turusta

mika68
20.11.10, 12:29
Itsekin epäilen Keukonen-sukua savolaisperäiseksi.

toinen huomautus: Dorothea Claesintyätr Groth oli Gävlestä Ruotsista kotoisin ja oliko peräti Gävlen pormestarin tytär?

Mika J

Juhani Mäkitalo
20.11.10, 17:43
Jokohan tämä Susanna Tuderuksen elämä ja kuolema on tullut
selväksi, kolme vuotta (ehkä enemmänkin) on käsitelty Joku
kiittääkin jostakin ?? Ei näitä jaksa kaikkia lukea.

SAY Kemi 1694 - s. 150
Susanna näkyy miehensä Lars Limingiuksen kanssa Kemin Lukkarilassa
1703 asti, 1704 Lars yksin. (Lähde lienee lähes alkup. asiakirjaan verrattava ?)
V. 1704 henkikirjassa on merkintä muutosta (Liminkaan)

Limingan käräjillä helmik. 1704 s. 445 (mikrofilmi ES 2043)
Kerrotaan kuinka Lars oleskellut talvella 1703/1704 kotitilallaan
Limingan kylän Foudilassa ja poistunut sieltä helmikuuhun mennessä
paikkaan, josta kellään ei ollut tietoa.

Seuraava tieto L. Limingiuksesta minulla on Alatornion henkikirjasta
1710 Kaakamon kylän lopusta: Inhyses hafwer här varit Lars Limingius
privatus efficio et beneficio (?) med de sina almosehion.
Tällä palstalla joku oli löytänyt (?) Larsin kuoleman 1710 (tietysti ilman
päivämääriä ja paikkakuntia) Ei sitä ainakaan Alatorniolta löydy.
------------
Koettakaa hyvät ihmiset ilmoittaa lähteenne ! Jonkun sanomiset ja kir-
joittamiset eivät ole mitään lähteitä semmoisenaan. Sellaiset on paras
pitää oman tietonaan.

Juhani Mäkitalo - Tornio

Juhani Mäkitalo
20.11.10, 17:59
Ja kiireesti lisäys ed.
Viimeinen tieto Lars Limingiuksesta minulla on Kemin käräjiltä 1712,
jolloin Lars vielä jaksoi käräjöidä omistamistaan maista
(Kemin kirkonarkisto muut asiakirjat 1648 - 1804) asiak. 32 ja 35.

Siis ilmoitus kuolemasta 1710 oli ennenaikainen !

JM

Juhani Mäkitalo
21.11.10, 02:23
Lisäänpä tähän vielä, että Torniossa vaikuttaneet

Lars Larson Limingius (1696 - 1736) mainitaan papinpojaksi (tuomiokirja) ja
Catarina Larsdr. Limingius (1682 - 1760) vih. Biörckman (isä tuomiokirjas.)
olivat Lars Limingiuksen ja Susannan lapsia.

Huomasin myös, että Risto oli 25.9.07 lasketellut hyvin sujuvasti tutun-
tuntoista tekstiä. Oletkohan mahd. lukenut erästä Sukujotosta, jossa
kirjoittamani artikkeli ?? Tein siihen aika kovan työn lukemalla kirjallisuuden
lisäksi melkoisen määrän Kemin ja Limingankin tuomiokirjoja.
Kuinka sinulta onnistuu vanhojen käsialojen lukeminen ? Ei minusta ole
liikaa jos mainitsee lukemansa lähteen tekijän. Jos mainitset omissa pa-
pereissasi tällaisia tietoja sille ei niin väliä, mutta jos niitä esittää tällai-
silla palstoilla ikäänkuin ominaan, sellaisella toiminnalla on oma nimensä.

Juhani Mäkitalo - Tornio

PekkaJS
21.11.10, 08:57
Kiitos Juhani tästä vastauksesta koskien niin Larsin vaiheita, kun hänen lapsiaankin. Erityisesti kiitos selkeästi esitetyistä viitteistä! Alkuperäinen kysymykseni lähtikin juuri siitä, että mitä kirjallisia todisteita Larsin isästä löytyy, kun hänestä näyttäisi olevan kolme eri tulkintaa kuten alla olevasta viestistä näkee.

Löysin äskettäin arkistosta tämän vanhan keskustelun, joka koskee esivanhempiani Lars Limingiusta ja Susanna Tuderusta. Viestiketjun ansiosta tietoni täydentyivät paljon, mistä kaikille kiitos!

Keskustelussa Larsin isäksi mainitaan Sursillianan mukaan Gabriel:
o Gabriel Isaksson Lithovius
o Carin Eskilsdotter Keukoin
- Laurentius Gabrieli Limingius

o Laurentius Gabrieli Limingius
o Susanna Johansdr Tuderus
- Christin Limingia, avioliitto Pehr Klockare
- Susanna Limingia, avioliitto Matts Pulkamo
- Abraham Limingius, avioliitto Brita Andersdr

Toisen sukupalstalla v 2002 olleen keskustelun mukaan Larsin isä olisi ollut Laurentius Saloenssis ja äidinisä Gabriel Christiani Limingius:
o Gabriel Christiani Limingius, Kappalaisen poika Limingasta
o (puoliso Anna Wendelius)
- Anna, avioliitto Laurentius Saloensis
- Gabriel
- Brita, avioliitto Gustaf Orn

o Laurentius Matthia Saloenssis
o Anna Gabrielis Limingius
- Laurentius Laurentii Limingius

o Laurentius Laurentii Limingius
o Susanna Johansdr Tuderus
- Susanna Limingia

Lähteenä on mainittu Åbo Stifts Herdaminne, Mag. Carl Henrik Strandberg. Myös tässä keskustelussa mainitaan ristiriitaisuus Sursillianaan.
http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Suku_2003_10_msg00195.html

Asiasta näyttää olevan vielä kolmaskin tulkinta. Ylioppilasmatrikkelissa isäksi mainitaan Pehr Larsson.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3129

Kyselenkin nyt uteliaana, minkä tulkinnan uskotte olevan oikea. Ja hienoa tietytsti olisi jos rohkenisitte esittää jotain perusteita eri tulkinnoille tai niitä vastaan? Esimerkiksi, kun Lars on ollut useita kertoja käräjillä, niin löytyykö sieltä mainintaa isän nimestä?

Olen myös mietiskellyt ovatko myös Torniossa Hiskin mukaan eläneet Catharina (n. 1682-1760) ja Lars Limingius (n. 1696-1736) Larsin ja Susannan lapsia? ...
T. Pekka

Täytynee kaivaa mainitsemasi Sukujotos 2/2004 jostain käsiini.

Pekka

Juhani Mäkitalo
21.11.10, 14:53
Lars Limingiuksen isän kohdalla olen käyttänyt Sursilianan tietoa Nr 3303
Gabriel Isaks. L.
Vilkuilin myös kirjaa "Liminka 1477 - 1977", jossa myös aika paljon tietoa
Limingiuksista ja mainitaan myös tämä Lars Person, Karin Keukosen II puo-
liso v. 1663 jälkeen.
Keukosista tietoa mm. Oulun kaupungin I:ssä ja Leo Nyholmin artikkelissa
Genos 1997 s. 43.
Tornion Limingiuksista jotain tuossa viime yön viestissä.

JM

Juhani Mäkitalo
21.11.10, 15:27
Kirjoitukseeni Pulkamoja, Limingiuksia Tuderuksia (Sukujotos 2/2004)
liittyy myös lyhyt esitys Keminmaan kirkkohaudoista.
Kerron siinä kuinka Lars Limingius v. 1703 käräjöi k.hra Forbusta vastaan,
joka oli ikäänkuin kaapannut Joh. Tuderus nuoremman ilmeisesti 1672
(orren päällä v. 1672 kupariraha) isälleen rakentaman hautakammion ja
haudannut sinne 1701 ja 1702 kuolleet lapsensa. Nämä Limingius halusi
pois, mutta siihen ei suostuttu.
Tuli mieleen, että kuoliko Susanna Tuderus jo Kemissä 1703 ja käräjöinti
olisi liittynyt tähän. Limingiuksen asiat taisivat olla aika sekaisin tuona
vuotena, viran ja asunnon menetys ja riidat k.hran kanssa muustakin.
V. 1710 perhe oli sitten kerjäläisinä (almosehion)

JM

PekkaJS
12.03.11, 00:24
Lars Limingiuksen isän kohdalla olen käyttänyt Sursilianan tietoa Nr 3303
Gabriel Isaks. L.
Vilkuilin myös kirjaa "Liminka 1477 - 1977", jossa myös aika paljon tietoa
Limingiuksista ja mainitaan myös tämä Lars Person, Karin Keukosen II puo-
liso v. 1663 jälkeen.
Keukosista tietoa mm. Oulun kaupungin I:ssä ja Leo Nyholmin artikkelissa
Genos 1997 s. 43.
JM

Palaan vielä tähän vuosia vanhaan keskusteluun. Törmäsin uudelleen Susannaan ja ajattelin samalla tarkastaa löytyykö Lars Limingiusesta mitään uutta ja löytyihän sitä. Ylioppilasmatrikkeli oli päivitetty ja pienellä painettua tekstiä oli lisätty runsaasti. Käräjäpöytäkirjalainausten mukaan Gabriel ei olisi Larsin isä, vaan hänellä olisi vain kaksi poikaa Iisac ja Johannes ja Lars olisi Kaisan toisesta avioliitosta Lars Pehrssonin kanssa (ja näin ollen syntynyt vasta 1660-luvulla). Aiemmin matrikkelissa ainoastaan mainittiin, että tiedot ovat ristiriitaisia.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3129

Lisäksi löytyi Biografiakeskuksen sivuilta tietoa Larsista - ja se oli tietenkin täysin ristiriidassa Ylioppilasmatrikkelin kanssa:oo: Lisäksi siellä mainittiin Susannan muuttaneen Tornioon miehensä kanssa 1704, eli olisi sen mukaan ollut vielä tuolloin elossa.
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1464

- Pekka -

Juhani Mäkitalo
16.03.11, 16:00
Hyvä tietää, lähteet vaikuttavat luotettavilta. Niinhän se on,
että ilman tuomiokirjatietoja mitään kunnollista tutkimusta ei
kirkonkirjoja edeltävältä ajalta voi tehdä.
Lars Limingiuksen ja Susannan vaiheista v. 1710 jälkeen, jolloin
heidät mainitaan Alatornion Kaakamon henkirjassa, ei taida olla
muuta tietoa kuin, että Lars käräjöi 1712 Kemissä.
(Kts ed. viestini 20/11 2010)

Juhani M.

Juhani Mäkitalo
16.03.11, 16:34
Pitääpä korjata edellistä. Lars siellä Kaakamossa mainitaan.
SAY:n mukaan Susanna näkyy 1703 asti ja 1704 Lars yksin.

JM

PekkaJS
16.03.11, 16:46
Lars Limingiuksen ja Susannan vaiheista v. 1710 jälkeen, jolloin heidät mainitaan Alatornion Kaakamon henkirjassa, ei taida olla muuta tietoa kuin, että Lars käräjöi 1712 Kemissä.
(Kts ed. viestini 20/11 2010)

Juhani M.

Itse ymmärsin aiemmasta viestistäsi, että Lars olisi asunut Kaakamossa yksin: "Inhyses hafwer här varit Lars Limingiusprivatus efficio et beneficio (?) med de sina almosehion."
Googlen käätäjällä olin ymmärtävinäni, tämän tarkoittavan, että eleli yksinään almujen varassa? Latinani on kyllä ruotsiakin lyhyempi. Eli onko itse asiassa viimeinen merkintä Susannasta SAY:n 1703 (jos ei usko Biografiakeskuksen lähdeviitteetöntä tietoa).

Nämä sinun löytämäsi tuomiokirja- ja henkikirjatiedot täydentäisivät hyvin ylioppilasmatrikkelia... "täydennys- ja korjaustietoja otetaan vastaan mitä suurimmalla kiitollisuudella." http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/esipuhe/lopuksi.php

- Pekka -

PekkaJS
16.03.11, 16:47
Pitääpä korjata edellistä. Lars siellä Kaakamossa mainitaan.
SAY:n mukaan Susanna näkyy 1703 asti ja 1704 Lars yksin.

JM

Kerkesitkin jo kertomaan saman asian...

Juhani Mäkitalo
16.03.11, 16:50
Biografiakeskuksen muuttomaininnassa ei ole mitään viitteitä !
Olen edellä 20.11 viitteiden kanssa kertonut viimeiset tiedot
perheestä, ensin siis Liminkaan ja 1704 "jonnekin" eli luultavasti
Tornioon.
1710 Alatornion henkikirjan merkintä kuuluu:
"Inhyses har här varit Lars Limingius privatus efficio et beneficio
(suomennos ?) med de sina almosehion (perheenjäseniä ei ole eritelty)

JM

PekkaJS
16.03.11, 17:42
Biografiakeskuksen muuttomaininnassa ei ole mitään viitteitä !
Olen edellä 20.11 viitteiden kanssa kertonut viimeiset tiedot
perheestä, ensin siis Liminkaan ja 1704 "jonnekin" eli luultavasti
Tornioon.
1710 Alatornion henkikirjan merkintä kuuluu:
"Inhyses har här varit Lars Limingius privatus efficio et beneficio
(suomennos ?) med de sina almosehion (perheenjäseniä ei ole eritelty)

JM
Toivottavasti et ymmärtänyt väärin. Tarkoitin nimenomaan, että en usko Biografiakeskuksen tieota, vaan sinun lähdeviitteillä varustettuja tekstejä, jotka olisivat arvokas lisä myös ylioppilasmatrikkeliin.

Mitä tuohon käännökseen tulee, niin ymmärtääkseni
privatus efficio on "yksityinen kansalainen"
beneficio tarkoittaa mm hyötymistä ja palvelusten tekemistä
ja med de sina almosehion on mielestäni "niiden lahjoituksilla/almuilla".
Tarkoittaako tämä sitten että Lasse eli yksityisille ihmisille tekemistään palveluksista saamillaan lahjoituksilla, vai että hän oli yksityinen ihminen, joka eli saamillaan almuilla vai jotain muuta. Selvää on kuitekin ainakin Inhyses har här varit Lars Limingius, eli kovin hyvällä tolalla entisen pappismiehen elämä ei ollut.

- Pekka -

Jouni Kaleva
16.03.11, 18:43
Mitä tuohon käännökseen tulee, niin ymmärtääkseni
privatus efficio on "yksityinen kansalainen"
beneficio tarkoittaa mm hyötymistä ja palvelusten tekemistä
ja med de sina almosehion on mielestäni "niiden lahjoituksilla/almuilla".
Tarkoittaako tämä sitten että Lasse eli yksityisille ihmisille tekemistään palveluksista saamillaan lahjoituksilla, vai että hän oli yksityinen ihminen, joka eli saamillaan almuilla vai jotain muuta. Selvää on kuitekin ainakin Inhyses har här varit Lars Limingius, eli kovin hyvällä tolalla entisen pappismiehen elämä ei ollut.

- Pekka -
Almosehion on "perheenjäsen" taikka tässä monikossa, perheenjäsentensä kanssa.

Privatus efficio et beneficio voisi olla suunnilleen "yksityinen tuottaja ja palvelija".

Siis nykytermeillä olisi pappispalveluksensa yksityistänyt yrittäjä ;-)) ??

H.Arjava
16.03.11, 20:03
Olisikohan sitaatissa kopiointivirhe? Sanaa 'efficium' sanakijani ei tunne, mutta 'officium' on virka, jolloin saataisiin luonteva suomennos:

'privatus officio et beneficio' 'joka on vailla /jolta on riistetty virka ja kunnianosoitukset'

H.Arjava

Jouni Kaleva
16.03.11, 20:33
Olisikohan sitaatissa kopiointivirhe? Sanaa 'efficium' sanakijani ei tunne, mutta 'officium' on virka, jolloin saataisiin luonteva suomennos:

'privatus officio et beneficio' 'joka on vailla /jolta on riistetty virka ja kunnianosoitukset'

H.Arjava
Tämä olisi hyvin järkeenkäypä!

PekkaJS
17.03.11, 07:14
Olisikohan sitaatissa kopiointivirhe? Sanaa 'efficium' sanakijani ei tunne, mutta 'officium' on virka, jolloin saataisiin luonteva suomennos:

'privatus officio et beneficio' 'joka on vailla /jolta on riistetty virka ja kunnianosoitukset'

H.Arjava

Sanoilla näyttää olevan monia hyvin erilaisia merkityksiä, minkä vuoksi ajauduin aika pahasti harhaan. Googlen kääntäjässä
privatus: yksityinen kansalainen, mutta myös riistetty kun kääntää suomesta latinaan
efficio: tehdä, tekemään, tekemistä, ...
officio: mm virkamies
almosehion: Juhani ja Jouni kertoivat tämän tarkoittavan perheenäseniä, mikä vaikuttaakin pajon järkevämmältä - varsinkin yhteydessä "med sina a...". Itse olin löytänyt käännöksen ruotsalaiselta keskustelupalstalta, missä todettiin sen tarkoittavan han levt på allmosor. http://aforum.genealogi.se/discus/messages/29510/221235.html?1248870807

Mutta nythän teksti näyttäisi järkevältä ja tilanteeseen hyvin sopivalta.

- Pekka -

Jouni Kaleva
17.03.11, 11:05
Olisikohan sitaatissa kopiointivirhe? Sanaa 'efficium' sanakijani ei tunne, mutta 'officium' on virka, jolloin saataisiin luonteva suomennos:

'privatus officio et beneficio' 'joka on vailla /jolta on riistetty virka ja kunnianosoitukset'

H.Arjava
Jos vielä saivarrellaan, niin olisiko suomennettavissa
"riistetty virka ja (sen) edut" ?

PekkaJS
17.03.11, 12:24
Entäpä sitten tämä ylioppilasmatrikkelissa mainittu käräjäteksti.
Limingan käräjät 16.–18.7.1663 f. 286: Företrädde Hans Excell: Höghwällborne herres RichzRådetz H:r Gustaff Soopz Befallningzman Wäll:t Lars Peersson, gifwandes Rätten tillkiänna, at alldenstundh han utj annat gifftermåhl medh Sahl: Herr Gabrielis Isaci effterlåtne änkia, Gudhfruchtig hustru Karin Eskilsdåtter inträdt hafwer, altså begiärandes det hennes twenne Söners Isaaci och Johannis fäderne så wtj lösören som det fasta dem tilldelas och afwittras måtte ... Lars Peersson hafwer inga barn medh sin förre Saligh hustru Hust: Brijta Nilsd:rSen verran pahasti tökkää alldenstundh han uti annat, että alkuosan kokonaisuus jää hämäräksi.

Jos Lars Peersson tässä pyytää naimalupaa, niin tämä tarkoittaisi, että Lars Limingius olisi syntynyt aikaisintaan 1664. Hänet mainitaan SAY:ssa Kemissä Tuderuksella vävynä 1688, mistä voisi olettaa hänen syntyneen joko 64 tai melko pian sen jälkeen. Ensimmäinen lapsi Catarina on syntynyt noin 1882 (laskettu kuoliniästä v 1760). Joissain aiemmissa keskusteluissa (ja tämänkin viestiketjun historiassa) Larssin syntymävuodeksi on ehdotettu 1649, kun häntä on pidetty Gabriel Isaksson Lithoviuksen poikana.

Edelleen SAY:ssa vuonna 1683 Tuderuksella näkyvät Johannes Tuderus, Susanna Sigfrid (h), måg Henrik Cajanus, Kristin Johansdr (h), Susanna Johansdr (dr), mutta ei vävy-Lassea. Jos Katariinan syntymäaika on oikea, niin onko Larssilla kuitenkin ollut vaimo jo ennen Susannaa? Onkohan tämä puitu täällä jo moneen kertaan:).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344767

Jouni Kaleva
17.03.11, 12:54
Entäpä sitten tämä ylioppilasmatrikkelissa mainittu käräjäteksti.
Sen verran pahasti tökkää alldenstundh han uti annat, että alkuosan kokonaisuus jää hämäräksi.

Jos Lars Peersson tässä pyytää naimalupaa, niin tämä tarkoittaisi, että Lars Limingius olisi syntynyt aikaisintaan 1664.

Lars Peersson ilmoittaa oikeudelle, että hän on (jo) avioitunut lesken kanssa ja kyse on lesken kahden aiemman avion pojan omaisuudesta. Lars Peerssonilla ei ole omia lapsia ensimmäisestä aviostansa.

Juhani Mäkitalo
18.03.11, 00:38
Saattaapi hyvin olla kopiointivirhe, teksti ei kovin selkeä
ja kun latinaakaan en taida, niin se on sitten mitä on.
Lauseen lopun suomentaisin med de sina (perheineen)
ja allmosehjon on tiettävästi kerjäläinen.
Heikosti olivat Larsilla asiat, mutta oli kuitenkin saanut
nimensä henkikirjaan, jota itselliset eivät ko. henkikirja-
versiossa saaneet.
Mitkä lie perheen myöhemmät vaiheet ? Vuoden 1711
henkikirjan Alatorniolta tarkistin, siellä ei mitään viitteitä
miehestä ollut.

JM

Jouni Kaleva
18.03.11, 15:59
Lauseen lopun suomentaisin med de sina (perheineen)
ja allmosehjon on tiettävästi kerjäläinen.
JM
Kiitos täsmennyksestä Juhani. Sekoilin kun tarjosin, että allmosehjon olisi perheenväki.

SAOB http://g3.spraakdata.gu.se/saob/

määrittelee näin:

– ALLMOSE-HJON ~². ( almoso- L. PETRI, Götheb. m. 1: 265 (1759); allmos- J. G. OXENSTIERNA, REMMER Tart. 26 (1820); almus- SALBERG 95 (1696)) orkeslöst fattighjon, i sht sådant, som är intaget på fattighus (i ä. tid "hospital"). Ingen warder .. (utan afgift) intagen j Hospitalen, .. som (har) slechtingar och wårdnader (dvs. anhöriga), som werdskyllige (dvs. skyldiga) ära til at honom sköta och föda, på thet then deel, som tilförenne är j Hospitalen, må thes bätter tilreckia för androm, som rett almoso hion och fattige äro. L. PETRI Kyrkoord. 93 (1571). Instr. 20 Dec. 1693, mom. VII. De å .. Försörjningshusen intagna Allmosehjon. DA 1824; nr 283, s. 1. Af Lappska nationen (är) en hel mängd både tiggare och almosehjon vid fattigvården. LÆSTADIUS Journ. 146 (1831). LUNDELL (1893) . tiggare: VERELIUS Ind. (1681, under herodzfara). J. G. OXENSTIERNA 2: 212 (1772, 1806) i bild: Herre, jag .. kommer .. till Dig .. såsom ett almosehjon till himmelens Konung. CARLING Kempis 292 (1827).

Tuossa siis korostuisi, että erityisesti köyhäintaloon/hospitaaliin otettu väki, jolla ei muuta elatusta olisi "allmosehjon". Tässä Larsin tapauksessa ei kuitenkaan liene siitä kyse? Siis loppujen lopuksi Lars perheineen elävät almujen varassa.

Jouni Kaleva
18.03.11, 16:45
Jos Lars Peersson tässä pyytää naimalupaa, niin tämä tarkoittaisi, että Lars Limingius olisi syntynyt aikaisintaan 1664. Hänet mainitaan SAY:ssa Kemissä Tuderuksella vävynä 1688, mistä voisi olettaa hänen syntyneen joko 64 tai melko pian sen jälkeen. Ensimmäinen lapsi Catarina on syntynyt noin 1882 (laskettu kuoliniästä v 1760). Joissain aiemmissa keskusteluissa (ja tämänkin viestiketjun historiassa) Larssin syntymävuodeksi on ehdotettu 1649, kun häntä on pidetty Gabriel Isaksson Lithoviuksen poikana.

Edelleen SAY:ssa vuonna 1683 Tuderuksella näkyvät Johannes Tuderus, Susanna Sigfrid (h), måg Henrik Cajanus, Kristin Johansdr (h), Susanna Johansdr (dr), mutta ei vävy-Lassea. Jos Katariinan syntymäaika on oikea, niin onko Larssilla kuitenkin ollut vaimo jo ennen Susannaa? Onkohan tämä puitu täällä jo moneen kertaan:).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344767

Kemin kappalainen kuolemaansa 1694 saakka oli Lars Matthiae Saloander (Saloensis) http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1001
jonka vaimo Anna Gabrielintr. Lithovius.

Seuraaja kappalaisen virassa 1694 oli sitten tämä Lauri Laurinpk. Limingius jonka vaimo n. 1687 Susanna Tuderus.

Jossakin on väitetty, että tuo ym. Anna olisi ollut Lauri Limingiuksen ensimmäinen vaimo. Tämä on tietysti mahdotonta kun vuosilukuja vilkaisee.

Epäilisin, että nämä kaksi peräkkäistä Lars-kappalaista (sekä heidän perheensä) on joissakin yhteyksissä sekoitettu.

Sitten meillä on tuo n. 1682 syntynyt Katarina, joka huonosti sopii Lauri Limingiuksen lapseksi, kun ei ole tietoa, että Laurilla olisi ollut aiempi avio ennen Susannaa. Jos näin olisi, niin Lauri olisi saanut Katarina-tyttären korkeintaan 18-vuotiaana, kun hänen oma syntymänsä on nyt täsmentynyt aikaisintaan 1664. Epäuskottavaa, varsinkin kun Lars oli vasta ylioppilas vielä 1684 . http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3129

Voisiko 1682 syntynyt Katarina olla tuon Lars Saloensiksen tytär?

PekkaJS
18.03.11, 23:40
Sitten meillä on tuo n. 1682 syntynyt Katarina, joka huonosti sopii Lauri Limingiuksen lapseksi...

Voisiko 1682 syntynyt Katarina olla tuon Lars Saloensiksen tytär?

Katariinan sukunimeksi mainitaan Hiskin kastetuissa Limingia. Lisäksi hänen lastensa kummeina esiintyvät Larsin lapset Lars ja Abraham Limingius ja hän itse on Lars Limingiuksen lapsen kummi. Juhani osaa kommentoida tätä varmaan paremminkin:


Lars Larson Limingius (1696 - 1736) mainitaan papinpojaksi (tuomiokirja) ja
Catarina Larsdr. Limingius (1682 - 1760) (isä tuomiokirjas.)
olivat Lars Limingiuksen ja Susannan lapsia.


Mutta Katariinan syntymävuodesta minulla ei ole muuta näyttöä, kuin kuolinmerkinnän ikätieto. Itse olisin taipuvainen uskomaan, että tuo laskettu syntymävuosi olisi väärä.

Katariinaa ei näy vuosisatojen vaihteessa SAY:ssa, mikä tukee epäilyä, että syntymävuosi voisi olla myöhempi kuin 1882, eivätkä hänen lastensakaan syntymäajat tätä kiistä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343418

Hänen lapsensa Lars Björkmanin (k 1745) kanssa ovat Hiskin mukaan syntyneet:
o Christina 1720 Alatornio
o Hindrich 14.1.1721 Tornio - 22.5.1726 Tornio
o Catharina 13.2.1723 Tornio
o Maria 25.2.1724 Tornio
o Hendrich 25.1.1726 Tornio

Larsin muille lapsille minulla on syntymäajat:
o Christin Limingia (17.03.1686 / rippikirja)
o Susanna Limingia (1692 / kinkerikirja)
o Lars Limingius (n 1696 / laskettu kuolinajasta)
o Abraham Limingius (21.12.1699 / Hiski syntyneet)
Eli he eivät henkikirjoihin olisi vielä ehtineet.

Kemin riitapukari-Laurin syntymäajasta vielä sen verran, että periaatteessa se voisi olla vuoden tai pari aikaisempi kuin 1664, koska hänen vanhemmat olivat 1663 siis jo naimisissa. Takarajan asettaa kuitenkin, että äidin ensimmäinen aviomies oli elossa vielä maaliskuussa 1660. Oliko tuolloin joku pakollinen suruaika?
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=516


Epäuskottavaa, varsinkin kun Lars oli vasta ylioppilas vielä 1684 . http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3129


Pieni tarkennus tähän ylioppilas-merkintään. Matrikkelin esipuheessa sanotaan:
Vuosina 1640–1852 sanalla ylioppilas (student) tarkoitetaan yksinomaan yliopiston opiskelijaa.Ja vielä tästä käännöksestä...
Inhyses har här varit Lars Limingius privatus officio et beneficio med de sina almosehion.
Itseellisenä on täällä ollut Lars Limingius - jolta riistetty virka ja sen edut -
Tähän saakka se on minusta nyt selvä, mutta siitä eteenpäin vielä vähän tökkii. Nimittäin med de sina ei ainakaan nyky-ruotsissa käänny oikeastaan mitenkään, vaan vaatii peräänsä substantiivin, jonka prepositio ja omistusliite nämä ovat. Jos almosehion on kerjäläinen, niin med de sina almosehion on ainakin minun lukioruotsilla kerjäläisineen. Jos se tarkoittaisi kerjäyksen tuloja, niin käännös voisi olla almuillaan:

Itseellisenä on täällä almuillaan ollut Lars Limingius, jolta on riistetty virka ja sen edut.

Perheestä tai lapsista siinä ei minun mielestä siis puhuta, ellei almosehion tarkoita myös elätettäviä eli lapsia (med de sina a ... lapsineen).

- Pekka -

Juhani Mäkitalo
19.03.11, 13:49
Kyllähän ihan nykyruotsista löytyy ilmaukset de mina/de sina
omaiseni/omaisensa (tarkistelkaahan)

ja jos tämän jäljessä esim. - ja allmosehion, niin koko porukka
kerjäläisiä, eikö niin. (teksti ei kovin selvä)

JM

Juhani Mäkitalo
19.03.11, 13:53
Ei kai nyt sentään niin, että Hr elää herroiksi ja
perhe kerjää.

JM

PekkaJS
20.03.11, 07:38
Kyllähän ihan nykyruotsista löytyy ilmaukset de mina/de sina
omaiseni/omaisensa (tarkistelkaahan)

ja jos tämän jäljessä esim. - ja allmosehion, niin koko porukka
kerjäläisiä, eikö niin. (teksti ei kovin selvä)

JM
Täytyy jatkaa kielten opiskelua:) (Myös tuo aiemman viestini kerjäläisineen olisi tarvinnut peräänsä hymiön:D:)

Sittenhän käännös on selvä.
Itseellisenä on täällä perheineen kerjäläisenä ollut Lars Limingius, jolta on riistetty virka ja sen edut.

- Pekka -

Jouni Kaleva
20.03.11, 07:47
Täytyy jatkaa kielten opiskelua:) (Myös tuo aiemman viestini kerjäläisineen olisi tarvinnut peräänsä hymiön:D:)

Sittenhän käännös on selvä.
Itseellisenä on täällä perheineen kerjäläisenä ollut Lars Limingius, jolta on riistetty virka ja sen edut.

- Pekka -

Vielä saivartelen kerjäläiskysymyksestä.

Onko semanttinen ero siinä, elääkö almujen varassa vai kerjääkö?

Kuvittelen, että almujen varassa elävä saisi näitä almuja joko suoraan yksittäiseltä antajalta taikka keskitetysti kirkon almukassasta? Kerjäläinen (tiggare) olisi sellainen, joka aktiivisesti näkyisi katukuvassa kerjäämässä?

Siis almose olisi vähän niinkuin nykyajan sosiaalihuoltoa tai toimeentuloturvaa? Olisiko tässä Laurin kohdalla kirkko huoltanut entistä palvelijaansa?

Juhani Mäkitalo
20.03.11, 12:38
Henkikirjamerkinnän takanahan oli vain se, että tehdään selväksi,
että perhe on varaton, eikä tarvitse henkirahaa maksaa. Jos
Lars ei olisi ollut ent. pappi, tuskin minkäänlaista merkintää olisi ollut.
Merkintä oli siis Kaakamon kylän lopussa erillisenä, muita vastaavia
merkintöjä ko. henkik. ei ole. Hieman hienovaraisesti ilmoitettiin, että
kerjuulla ollaan enemmän tai vähemmän.

JM

TimoT
14.01.16, 17:03
Nostan vielä tämän ikivanhan ketjun esille.
Onko tästä Laurin perheestä minkäänlaista tietoa Kaakamon ajalta? Avioituiko hän mahdollisesti uudestaan? Voisiko tämä perhe olla se perhe, joka muutti isonvihan jälkeen Laivajärven Pekkalan puolikkaalle? Sinnehän muutti pari veljestä, pari siskoa ja äitikin. Rahat tilaan näyttävät tulleen vanhimman veljeksen vaimolta Susannalta. Tämän ajatuksen herätti se, että Susannan lapsen Annan kummina (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=9126&pnum=115) näyttää olevan tämän Laurin tytär Christina.

TimoT
15.01.16, 10:29
Taisi olla väärä hälytys. Lars Limingius näyttääkin kuolleen Torniossa 1736, joten hän ei voi olla Lars Pekkala. Saattaa olla niin, että Kemin lukkaripariskunta oli kummeina vain sen takia, että sattuivat olemaan silloin paikalla.

Juhani Mäkitalo
15.01.16, 23:51
Torniossa 1736 kuollut Lars Limingius s. 1696 oli kappalainen Lars Limingiuksen poika. Aioin tässä lisätä jotain muutakin, mutta kyllä
taitaa olla asia jo niin valmiiksi jauhettu menneinä vuosina, ettei
siitä muuta synny kuin toistoa.

JM

TimoT
16.01.16, 10:25
Näin minäkin ajattelin. Tuo kuolema siis sulkee pois sen, että Susanna Hannuntyttären entinen lanko, Laivajärven Pekkalan isäntä Lars Larson olisi ollut Kemin kappalaisen poika Lars Limingius. Näin Susannan tyttären kummi Christina Limingiuskaan ei ole Susannan käly, vaan on päätynyt kummiksi jollakin muulla perusteella.

Susanna Hannuntytär siis saapui miehensä Heikki Laurinpojan ja tämän veljen Laurin kanssa Laivajärven Pekkalasta lohkaistulle tilalle ison vihan loppuvaiheissa. Hän jäi kuitenkin pian leskeksi ja siirtyi Kaakamon Närän tilalle, jossa meni uusiin naimisiin. Mainitsemani kaste on tästä uudesta liitosta. Pekkalan puolikasta jäi pitämään tämä lanko Lauri Laurinpoika.

Ketjun otsikon ulkopuolelta kysyisin, onko kenellekään tullut vastaan tietoa, keitä nämä Pekkalaan tulleet Laurin pojat ja Susanna Hannuntytär alkuaan olivat? Toinen puoli Pekkalasta näyttäisi jääneen jaossa Olof Heikinpojalle, joka on todennäköisesti Pekkalan aikaisemman omistajan poika.

Markku Pelttari
24.04.17, 14:05
Kaivetaan tämä ketju nyt taas esiin, kun aiheenpoikastakin tuntui löytyvän.

Ensimmäisessä postauksessa mainitaan, että Susanna Laurintytär Limingiuksen puoliso oli Matti Ollinpoika Pulkamo. Oikea henkilö lienee kuitenkin Matti Heikinpoika Pulkamo eli aikaisemmin Peteri (s. n. 1683 Kemin Liedakkalassa ja k. Rovaniemellä 23.11.1755), jonka vanhemmat olivat Heikki Pekanpoika Peteri ja Sofia Matintytär Suhonen (1659 - 1729). Matti Heikinpojan veli oli Pekka Heikinpoika Peteri, joka oli ensin naimisissa Saara Ollintytär Kannon (k. 9.12.1714 Kemi) ja sitten toisen Limingiuksen sisaruksen eli Kristiina Laurintytär Limingiuksen kanssa. Pekka Heikinpoika Peterin ja Kristiina Limingiuksen kuolintietoja en jostain syystä ole näköjään löytänyt?

Sitten tämä veljesten isä Heikki Pekanpoika Peteri, joka häviää Kemin rippikirjoista jonnekin 1710-luvulla. Juhani Mäkitalo lienee hänestäkin kirjoittanut Sukujotoksessa v. 2004 olleessa jutussa Pulkamoista, Tuderuksista ym. Valitettavasti minulla ei ole tuota julkaisua käytettävissä. Joka tapauksessa monet ovat näköjään uskossa, että Kemistä hävinnyt Heikki Pekanpoika Peteri olisi kuollut Rovaniemellä 16.3.1751 Pulkamon talossa, jota asuttivat tuolloin alussa mainitut Matti Heikinpoika Pulkamo-Peteri ja Susanna Limingia. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3369&pnum=107. Näin ei minusta ole vaan tuo 1751 kuollut "gubben Henrik" oli talon entinen isäntä Heikki Ollinpoika Pulkamo, jonka vaimo Kaarina Erkintytär Kurvi oli kuollut jo 18.11.1743.

Eli mihin tuo Heikki Pekanpoika Peteri hävisi vai kuoliko hän silloin 1710-luvulla Kemissä, vaikka kuolintietoa ei löydykään?

mika68
24.04.17, 14:26
Kaivetaan tämä ketju nyt taas esiin, kun aiheenpoikastakin tuntui löytyvän.

Ensimmäisessä postauksessa mainitaan, että Susanna Laurintytär Limingiuksen puoliso oli Matti Ollinpoika Pulkamo. Oikea henkilö lienee kuitenkin Matti Heikinpoika Pulkamo eli aikaisemmin Peteri (s. n. 1683 Kemin Liedakkalassa ja k. Rovaniemellä 23.11.1755), jonka vanhemmat olivat Heikki Pekanpoika Peteri ja Sofia Matintytär Suhonen (1659 - 1729). Matti Heikinpojan veli oli Pekka Heikinpoika Peteri, joka oli ensin naimisissa Saara Ollintytär Kannon (k. 9.12.1714 Kemi) ja sitten toisen Limingiuksen sisaruksen eli Kristiina Laurintytär Limingiuksen kanssa. Pekka Heikinpoika Peterin ja Kristiina Limingiuksen kuolintietoja en jostain syystä ole näköjään löytänyt?

Sitten tämä veljesten isä Heikki Pekanpoika Peteri, joka häviää Kemin rippikirjoista jonnekin 1710-luvulla. Juhani Mäkitalo lienee hänestäkin kirjoittanut Sukujotoksessa v. 2004 olleessa jutussa Pulkamoista, Tuderuksista ym. Valitettavasti minulla ei ole tuota julkaisua käytettävissä. Joka tapauksessa monet ovat näköjään uskossa, että Kemistä hävinnyt Heikki Pekanpoika Peteri olisi kuollut Rovaniemellä 16.3.1751 Pulkamon talossa, jota asuttivat tuolloin alussa mainitut Matti Heikinpoika Pulkamo-Peteri ja Susanna Limingia. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3369&pnum=107. Näin ei minusta ole vaan tuo 1751 kuollut "gubben Henrik" oli talon entinen isäntä Heikki Ollinpoika Pulkamo, jonka vaimo Kaarina Erkintytär Kurvi oli kuollut jo 18.11.1743.

Eli mihin tuo Heikki Pekanpoika Peteri hävisi vai kuoliko hän silloin 1710-luvulla Kemissä, vaikka kuolintietoa ei löydykään?

Rippikirjassa 1710-19 lukee Henrikin edessä "obiit" eli kuollut. Miniä Sara Kandolla on myös edessään "obiit".
Pekka Heikinpoika Peteri kuoli 1748. Silloin hänestä on viimeinen rk-merkintä huhtikuussa. Muun perheen merkinnät jatkuvat vuoden loppuun.
Christinan viimeinen rk-merkintä on 24.6.1763.

Juhani Mäkitalo
24.04.17, 14:44
Kirjoitukseni näistä Pulkamoista ym. oli SUKUJOTOKSESSA 4/2004,
lehti on tallessa, mutta ko. sivut olen siitä irroittanut, ne on jossain ....
Käsikirjoitus on jäljellä ja siitä voin todeta tämän Henrik Person PETERIn
katoamisen, kun vuosi oli 1715, tiedämme, että monet katosivat
noina vuosina, jotkut palasivat kaikki eivät.
Oliko tässä jotain muuta kysyttävää ?

JM

Tapani Kovalaine
24.04.17, 16:53
Rippikirjassa 1710-19 lukee Henrikin edessä "obiit" eli kuollut. Miniä Sara Kandolla on myös edessään "obiit".
Pekka Heikinpoika Peteri kuoli 1748. Silloin hänestä on viimeinen rk-merkintä huhtikuussa. Muun perheen merkinnät jatkuvat vuoden loppuun.
Christinan viimeinen rk-merkintä on 24.6.1763.
Korjataan: Christinan viimeinen ripilläkäyntimerkintä aukeaman ylimmällä rivillä on 24.6.1793, Merkinnät jatkuvat aukeaman alaosassa ja ainakin kahdeksan kertaa Christina kävi ehtoolliskirkossa vuosina 1764-1769. Viimeinen merkintä on tulkinnallinen, ehkä 1.11.1769?

Digi 101 rk: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1757-1775_msrk_ik270-271_ab/101.htm

PekkaJS
24.04.17, 18:01
Sitten tämä veljesten isä Heikki Pekanpoika Peteri, joka häviää Kemin rippikirjoista jonnekin 1710-luvulla. Juhani Mäkitalo lienee hänestäkin kirjoittanut Sukujotoksessa v. 2004 olleessa jutussa Pulkamoista, Tuderuksista ym. Valitettavasti minulla ei ole tuota julkaisua käytettävissä.
Tässä artikkelin teksti tältä osin:
Henrik Pers. Feteri. näkyy henkikirjassa Liedakkalan Lukkarilassa lukkarin
vävynä 1680-luvun lopulta alkaen. Kemin lukkari 1688 - 1703. Katoaa
kirkonkirjoista 1715 jälkeen

Pekka

mika68
24.04.17, 20:42
Korjataan: Christinan viimeinen ripilläkäyntimerkintä aukeaman ylimmällä rivillä on 24.6.1793, Merkinnät jatkuvat aukeaman alaosassa ja ainakin kahdeksan kertaa Christina kävi ehtoolliskirkossa vuosina 1764-1769. Viimeinen merkintä on tulkinnallinen, ehkä 1.11.1769?

Digi 101 rk: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1757-1775_msrk_ik270-271_ab/101.htm

En huomannut alariviä.

Tapani Kovalaine
24.04.17, 22:04
Enpä minäkään huomannut viestini ylimmällä rivillä olevaa väärää vuosilukua 1793, sori siitä! Oikeaa tietoa olisi ollut vuosiluku 1763. :)