Sotkamon Kofferoista

[Marja Leena Ristimäki]

Aloin tässä ihmettelemään noita Sotkamon Kofferoita, vaikka eivät esivanhempiini kuulukaan. Kainuun Historian mukaan ensimmäiset Tolvaset Kainuuseen tulivat 1500 –luvulla asuen 1620 –luvulla Sotkamossa ja ainakin 1650 –luvulla Jäätiössä Alasotkamossa, isäntänä Sigfred Tolvanen. V 1697 rippikirjassa Tolvasia vielä on Sotkamossa kaksi perhekuntaa, Erik Sigfredinp. ja Henrik, joista molemmista perheen ”päät” kuolevat ko. rippikirjan aikana. Heiltä jää kuitenkin lapsia ja lapsenlapsia. Yksi Henrik Tolvasen lapsista on Henrik, jolla on vaimo Inga Pyköitär sekä liuta lapsia. 1798 – 1711 rippikirjassa mainitaan Henrik Koffero, jolla vaimo Inga Pykötär ja samannimiset lapset kuin edellisen rippikirjan Henrik Tolvasella. (Myöhemmissä rippikirjoissa Henrikillä patronyymi Jöranson).
Omiin esivanhempiini kuuluvalle Elin Tolvaselle (k 1690), Anders Hyrkäksen vaimolle olen saanut jostakin isän nimeksi Mårten Tolvanen eller Koffero.
Minusta näyttää siltä, että nämä Kofferot ovat entisiä Tolvasia, miksi ja miten nimi muuttui?
Kainuun Historia, jossa nimet esiintyvät suomennetussa asussa, ei tunne Kofferoita, kylläkin Koveroita, joita 1695 asuu Alasotkamossa yksi perhekunta. Kirjan mukaan Koverot ovat 1600 –luvun loppupuolella Karjalasta muuttaneita uusia tulokkaita. He pitävät tietoa kuitenkin epävarmana.
Mihin päätelmiin olette tulleet näiden Kofferoiden juurien suhteen?


lauantai-illan kuluksi
Marja Leena

[Marja Leena Ristimäki]

Siis tietenkin rippikirjan piti olla 1698 - 1711 eikä 1798-1711....

t. Marja Leena

[olanyk]

Mistä Löydät rippikirjasta Henrik Kofferon ja Inga Pykötären perheen muualta kuin Hench Tolvasen alta. Oululaisten renovoidun kirjan hakemisto ei tunne ytään Kofferoa

Ala-sotkamo n:o 6 talo on K(C)offero, välillä rippikirjoissa tunnettu Kosfero ja (ehkä väärin tulkittuna) Kosseronakin. Kuitenki suku jo häipyy talosta 1700-luvun alussa. Joku 1800-luvulla HISKI:ssä kirjattu Koffero on talossa asuneita Kovalaisia.

Laakajärven Koukkarilasta löytyy Carin Kofferotar, ÖS torppari Henrik Koffero.

HISKI:stä ja rippikirjoista löytyy melko vähän sukua. Vanhimpina haudatuista 1759 Ingrid Cofferotar joka olisi ikänsä mukaan syntynyt n. 1672 sekä 1763 inh En. Anna Cofferotar s n. 1683, 1752 Lisa Kofferotar s. n. 1680. Sekä seuraava sukupolvea Walborg Henriksdr s. n 1705.

Em. Anna Kuolee Sopalassa ja oli Sigfrid Korhosen kolmas puoliso, aiemmin he ovat Laakajärvellä ja Lahnasjärvellä ja löytyvät myös itsellisenä.

Kofferoita esiintyy 1700-luvulla Schroderus-nimismiesten palveluksessa jo alkaen heidän asuess Ala-Sotkamossa Tikkalassa ja sitten Sopalassa siellä on merkittynä Flick Lisa Kofferro myöhemmin H (kenen?) samoin Sopalassa on Jakob Koffero.

[olanyk]

Edelisessä viestissäni oli virhe. Noita Valborg Kofferoita kuolee kaksi tuo Walborg Henriksdr oli 24 v ja syntynyt noin 1721.

Yhteenvetona piti todeta että Henrik Tolavasen pojan puolison Inga Pykötaren alta löytyy poika Henric tyttäret Carin, Inger ja Lisa

Olavi

[Marja Leena Ristimäki]

Heipä taas,
Oululaisten renovoimassa rippikirjassa 1698-1711 sivulla 198 on Hendrich Koffero ja hustru Inga Pykötär perheineen.
Mutta siis nämä Kofferot on siis entisiä Tolvasia eikä Koveroita? Tolvaset katosivat samalla Sotkamosta ja pian myös Kofferot, kuten totesit. Olisi mielenkiintoista tietää mistä syystä nimi vaihtui, ei kai Tolvasessa nyt ollut mitään vikaa? Äitini oli sukuaan Suutari ja hänen suvustaan on nimeä vaihdettu, varsinkin kaupunkilaiset Suutarit hermostuivat ihmisiin, jotka toivat kenkiään paikattavaksi ja sen minä jotenkin ymmärrän.
Vaikka - eipä silti - olisin minäkin voinut ottaa tyttönimeni Haverinen takaisin, mutta jätin ottamatta. Opiskeluaikanani nimeni toi joillekin mieleen ha(a)verin, joillekin Havi -kynttilän. Vaikka Estonia ei vielä silloin ollutkaan uponnut niin ei nuo mielleyhtymät olleet kovin mieleeni niin että kuljen edelleen "väärällä" nimellä.
t. Marja Leena

[Matti Lund]

Aloin tässä ihmettelemään noita Sotkamon Kofferoita, vaikka eivät esivanhempiini kuulukaan. Kainuun Historian mukaan ensimmäiset Tolvaset Kainuuseen tulivat 1500 –luvulla asuen 1620 –luvulla Sotkamossa ja ainakin 1650 –luvulla Jäätiössä Alasotkamossa, isäntänä Sigfred Tolvanen. V 1697 rippikirjassa Tolvasia vielä on Sotkamossa kaksi perhekuntaa, Erik Sigfredinp. ja Henrik, joista molemmista perheen ”päät” kuolevat ko. rippikirjan aikana. Heiltä jää kuitenkin lapsia ja lapsenlapsia. Yksi Henrik Tolvasen lapsista on Henrik, jolla on vaimo Inga Pyköitär sekä liuta lapsia. 1798 – 1711 rippikirjassa mainitaan Henrik Koffero, jolla vaimo Inga Pykötär ja samannimiset lapset kuin edellisen rippikirjan Henrik Tolvasella. (Myöhemmissä rippikirjoissa Henrikillä patronyymi Jöranson).
Omiin esivanhempiini kuuluvalle Elin Tolvaselle (k 1690), Anders Hyrkäksen vaimolle olen saanut jostakin isän nimeksi Mårten Tolvanen eller Koffero.
Minusta näyttää siltä, että nämä Kofferot ovat entisiä Tolvasia, miksi ja miten nimi muuttui?
Kainuun Historia, jossa nimet esiintyvät suomennetussa asussa, ei tunne Kofferoita, kylläkin Koveroita, joita 1695 asuu Alasotkamossa yksi perhekunta. Kirjan mukaan Koverot ovat 1600 –luvun loppupuolella Karjalasta muuttaneita uusia tulokkaita. He pitävät tietoa kuitenkin epävarmana.
Mihin päätelmiin olette tulleet näiden Kofferoiden juurien suhteen?


lauantai-illan kuluksi
Marja Leena




Kaiketi Kainuun ensimmäinen Tolvanen oli vuoden 1558 veroluetteloon Melalahden neljännekseen kirjattu Lauri Tolvanen
(KA 1558: 4974:15;mf ES854) , edelleen Melalahden nelj. 1562 (4978:4; mf ES854), jolloin myös sama nelj. Hannu
Tolvanen (4978:8).

Uudisasutettaessa Sotkamoa ilmenevät 1609 alkaen Martti ja Antti Tolvanen (KA 1609: 4865: 57, mf ES841). Vuoden 1629
ruodutuksessa Martti on kirjattu 62 -vuotiaaksi ja Antti 60 -vuotiaaksi (KA 1629, 756, WA773).

Jatkan edelleen samassa lähteessä:

Martille luetellaan siinä kolme poikaa, 1/3 manttaalin talossaan:

Paavali, 30v, huonemies ja nihti
Martti, 26 v, ja
Sipo eli Sihveri, 15 v

Antti Tolvanen asui 1/2 manttaalin taloa Vihtamossa ja
poika Pekka kirjattiin 32 -vuotiaaksi.

Sotkamossa oli tällöin toinenkin Paavali Tolvanen, huonemies, ikä 50 v,
ja hänen poikansa, nihti Antti Tolvanen, 20 v. Ylisotkamosa.

Paltamon puolelle Naamankaan perusti uudistalon tulkintani mukaan Tapani Tolvanen (nimi yo. kirjattu lähteessä
"Tålfwujnen")


Tosiaankin 1/3 manttaalin Kovero -nimistä taloa Sotkamonkylässä näyttäisi asuvan Sipo (Sihveri) Martinpoika
(ruodutuksessa 1633, 25 -vuotias, ruod 1637, 9204, mf ES2467, 27 -vuotias, kirjattu Sipo (Sihveri) Kovroseksi, vuoden
1642 ruodutuksessa Sipon lisänimi on kirjattu Koviseksi, mutta tämän jälkeen lisänimi alkaakin vakiintua Koveroksi.

(Tietysti nimi kirjattiin luetteloihin kahdella ff:llä, aivan kuten pohjoispohjalaisissa lisänimissä Kaveri ja
Toverikin, mutta sillä seikallahan ei ole suomenkielisille mitään merkitystä.)

En ole varsinaisesti tutkinut Kainuuseen tulleita Tolvasia ja tätä Siposta suennutta Kovero -haaraa, mutta varsinkin
Sipo kiinnostaa, sillä hän näyttää olleen neuvokas mies toimien sangen pitkän ajan lautamiehenä kihlakunnan käräjillä
ja näyttää olleen erittäin luotettu.

En ole tämän Kovero -nimen ilmenemistä Kainuussa tätä ennen juurikaan pohtinut, mutta Kovero -nimisiä paikkoja on
useampia niin Itä- kuin Länsi-Suomessakin ja luultavasti ne ovat syntyneet ihan paikallisesti. En usko tältä
istumalta, että se olisi kulkeutunut jostain muualta Kainuuseenkaan.

Jos sen torpanpaikan nimi oli Kovero, niin sehän olisi aivan luonnonmukaisin selitys sille, että Martti Tolvasen sinne
asettunut poika alkoi erottua sillä lisänimellä. Ennen tällä Kovero -nimellä esiintymistä, hänet tunnistaa
luetteloista patronyymisesti kirjattuna.

Mitä tulee Koveroiden vähenemiseen, niin ainakin toinen Koveroiden taloista (molemmat nyt 1/4 manttaalia, Sipon asuma,
kirjattiin kovien aikojen jälkeen aivan autioksi vuonna 1698 (henkikirja 1698, 9218:1235, mf LT1321). Rippikirjasta
nähnee kuolemantapaukset paremmin ja mihin perhe oli huvennut. Heikki Koveron talo jäi vielä pystyyn, mutta hänen
poikansa Heikki nuorempi on merkitty vaivaiseksi ja toinen poikansa Yrjänä sotamieheksi. Heikillä oli luettelossa myös
kolmas poika nimeltään Sipo, mutta kovin miesvoima näkyy kärsineen kovina aikoina.

Lisänimien vaihtumiseen tai muuntumiseen Kainuussa ovat enimmäkseen aivan samat luonnolliset syynsä kuin Pohjois-Pohjanmaalla tai Perä-Pohjolassa yleisemminkin. Toki savolaisilla ei lisänimi niin herkästi muutu asuintalon tai ammatin mukaan kuin pohjalaisilla.

terv M Lund

[Marja Leena Ristimäki]

Kiitos, Martti asiantuntevasta vastauksestasi. Nimen vaihtuminen ei siis ollut välttämättä nimen kantajasta kiinni. Kovero -nimisiä paikkoja näyttää tosiaan olevan vähän eri puolilla, mutta ehkä enemmän Karjalan suunnalla. Onkohan sillä Kovero -sanalla ollut joku merkitys? Näyttää kotimaisten kielten tutkimuskeskuksenkin palvelut muuttuneen maksullisiksi, vielä joku aika sitten sinnne saattoi lähettää kysymyksiä sähköpostilla, mutta ei näytä onnistuvan enää.

Kiitollisena

Marja Leena

[Matti Lund]

Kiitos, Martti asiantuntevasta vastauksestasi. Nimen vaihtuminen ei siis ollut välttämättä nimen kantajasta kiinni. Kovero -nimisiä paikkoja näyttää tosiaan olevan vähän eri puolilla, mutta ehkä enemmän Karjalan suunnalla. Onkohan sillä Kovero -sanalla ollut joku merkitys? Näyttää kotimaisten kielten tutkimuskeskuksenkin palvelut muuttuneen maksullisiksi, vielä joku aika sitten sinnne saattoi lähettää kysymyksiä sähköpostilla, mutta ei näytä onnistuvan enää.

Kiitollisena

Marja Leena


Karjalaa jotkut käyttävät sangen laajassa ja tunnepitoisessa merkityksessä, mutta jos tarkoitat kannasta, saattaa hyvinkin löytyä, ja miksei Vienastakin? - Mutten ole sellaisista tietoinen, kun en ole noita alueita tutkinut.

Sen sijaan muistan joskus ajaneeni Etelä-Savon kautta Kainuuseen ja jossain oli tienhaarassa Kovero -kyltti. Joskus olen ajanut Parkanon kautta Etelä-Pohjanmaalle ja jossain Ylä-Satakunnassa olen kohdannut saman Kovero -kyltin. Kyllä näitä riittää.

Luulisin tämän perusteella, että nimeä olisi aika tasaiseen eri puolilla Suomen maata. Suomalainen ja suomenkielinen antaa samoja nimiä eri puolilla maata. Eri murrealueet eivät nähtävästi poikkea toisistaan Kovero -nimen annossa.

terv Matti Lund

[olanyk]

Hei!
Näyttäisi että Henrik Tolvanen (?Koffero) olisi (karkeasti arvioituna) syntynyt jo n.1625 poika Henrik s.n. 1645, poika Jöran 1665 ja Henrik Jöransson 1685 ja poika Jakob s.n.1705. Tätä päättelyä tukee mm se että gl f. m. Ingred Pykötär asuu 1730 Kofferossa Henrik Jöranssonin (? onko pojan poika) luona.

Vielä tuli väkisin mieleen saman aikaisesti NS:ssa asunut Kofahl suku. Alla jostain lainaamia sukutauluja. Pitäjänkirjuriksi tullut Henrik Jöransson Kofahlin pitäisi asua ensimmäisten rippikirjojen aikaan jossain NS:n Kofferon lähellä, jossa yleensäkin taisi Sotkamon hallintoihmiset ja pappejakin asua 1600-luvun lopussa. Rippikirjassa Kofferon jälkeen olevassa torpassa asui kyytirättäri Jöran Kofahl ja hänen luonaan äiti Beata Gamman. Jos ei ollut kyseessä aiemmin tosena Kofferon nimellä oleva talo/torppa. Vielä isonvihan jälkeenkin pitäjänkirjuri Johan Swahn osti NS:sta 1726 tuosta läheltä (onko numeroltaan seuraava? 7) Määttälänä kulkeneen tilan.

Henrik (Koffero) voisi olla tuon Kofahlin kantaisän Jöran Jöranssonin veli? Onkohan tuosta Kofahlin saksalaisuudesta todelista näyttöä?

Olavi

Taulu 1.
Jöran Jöranss. Kofahl von Wittenberg s. n. 1630 ?Saksa, Wittenberg; k. n. 1695 Kajaani. Kersantti 1653-55, linnaluutantti 1655-75, linnakapteeni 1675-80 ja Kajaanin linnan vahtimestari 1681-94, jolloin käytti arvonimeä kapteeni.
Puoliso: Anna Henriksdr. s. n. 1630; k. eli 1696 Kajaani. Mainitaan leskenä 1696.
Lapsia:
Anna s. n. 1650 Kajaani; k. n. 1695 Kajaani.
Henrik s. n. 1650 Kajaani; eli 1696 Sotkamo. Katso taulu 2.
-Puoliso: Beatha Johansdr. Gamman s. n. 1655 Kajaani; eli 1731 Sotkamo.
Felicia s. n. 1660 Kajaani; eli 1707 Riika.
Gabriel s. n. 1665 Kajaani; eli 1692 Oulu.
Taulu 2.
Henrik Jöranss. Kofahl s. n. 1650 Kajaani; k. eli 1695 Sotkamo. Mainitaan Kajaanissa 1672. Korpraali 1680-81. Sotkamon pitäjänkirjuri 1680-95.
P: n. 1670 Beatha Johansdr. Gamman s. n. 1650 Kajaani; k. eli 1731 Sotkamo, Yläsotkamo.
Lapsia:
Anna s. n. 1670 Kajaani; haud. leskenä 24.6.1740 Sotkamo.
-Puoliso: Jöran Kakkinen s. k. (olisiko jollakin tietoa hänestä?)
Jöran s. ? 1689 Sotkamo; k. 5.8.1768 Sotkamo. Katso taulu 3.
-Puoliso: Valborg Svensdr. Korhonen s. ? 1686 Sotkamo; k. 8.2.1755 Sotkamo.
?Johan s. k. eli 1712 Kemi. Sotilas. (Vai onko Gabrielin poika?)
Taulu 3.
Jöran Henrikss. Kofall s. ? 1689 Sotkamo; k. 5.8.1768 Sotkamo, Yläsotkamo. Sotkamon kyytirättäri 1728 ja myöhemmin maatalouden työnjohtaja. Asui Korven torpassa.
Puoliso: Valborg Svensdr. Korhonen s. ? 1686 Sotkamo; k. 8.2.1755 Sotkamo, Yläsotkamo.

[Marja Leena Ristimäki]

Hei,

minun "arvaukseni" perustui brutaalisti Wikipediaan. Sieltä löytyy Kovero:lle merkitykset:
Kovero on

Kovero (kylä) (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kovero_%28kyl%C3%A4%29) Joensuun kaupunginosa,
Tuupovaaran (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuupovaara) kunnan entinen nimi
Kovero (http://fi.wikipedia.org/wiki/Koveron_keskitysleiri)-niminen suomalainen keskitysleiri Itä-Karjalassa jatkosodan aikana
Koveronjärvi (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koveronj%C3%A4rvi&action=edit&redlink=1), useita tämännimisiä järviä eri puolilla Suomea
Koveron perinnetila (http://fi.wikipedia.org/wiki/Koveron_perinnetila), museoitu kruununmetsätorppa Seitsemisen kansallispuiston läheisyydessä.Eihän se Wikipedia tutkimuksen vertaista ole, myönnän.

t. Marja Leena

[Matti Lund]

Hei,

minun "arvaukseni" perustui brutaalisti Wikipediaan. Sieltä löytyy Kovero:lle merkitykset:
Kovero on

Kovero (kylä) (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kovero_%28kyl%C3%A4%29) Joensuun kaupunginosa,
Tuupovaaran (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuupovaara) kunnan entinen nimi
Kovero (http://fi.wikipedia.org/wiki/Koveron_keskitysleiri)-niminen suomalainen keskitysleiri Itä-Karjalassa jatkosodan aikana
Koveronjärvi (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koveronj%C3%A4rvi&action=edit&redlink=1), useita tämännimisiä järviä eri puolilla Suomea
Koveron perinnetila (http://fi.wikipedia.org/wiki/Koveron_perinnetila), museoitu kruununmetsätorppa Seitsemisen kansallispuiston läheisyydessä.Eihän se Wikipedia tutkimuksen vertaista ole, myönnän.

t. Marja Leena

Hyvinhän noita olet löytänyt.

Savon Koveroista olen vain ohi mennyt ja pannut mielenkiinnolla merkille, kun Tuupovaaran kaunihitten vaarojen kautta kiersin Kainuuseen, mutta itse asiassa olen runsas 10 vuotta sitten osallistunut Seitsemisen kansallispuiston kiehtovaan kierrokseen ja siinä yhteydessä nauttinut kestityksestä Koveron tilalla, siis oleillut siellä 2-3 tuntia ja tilanhoitajan tai isännänkin kanssa muistan rupatelleeni. Muistaakseni nykyinen tila ei kuulu alueen kantataloihin, vaan oli vielä torppa muutama sukupolvi taaksepäin, mutta se on tuon jylhän metsän aarnihongista perinteiseen tapaan rakennettu kaunis hirsitalo, joka ei juurikaan ainakaan näennäisesti poikkea kannaksen rakennustavasta.

Kovero -nimisiä henkilöitäkin on ollut tuttuina, mutta sukuuni he eivät ole kuuluneet.

terv Matti Lund

[vepeko]

Kainuun Ympäristökeskuksen julkaisussa KAIra1/2008, sivut 66-113 (http://www.environment.fi/download.asp?contentid=83823&lan=fi)
on Kofferosta seuraavasti:

Vuokatinvaaran kainalossa sijaitsevalla laakealla kukkulalla ja Nuasjärven tuntumassa sijaitseva kolmen talon ympäristö on tunnettu 1600 – luvulle
saakka Ala-Sotkamo 24 Kofferon talon paikkana. Tila on jakautunut jo varsin varhain Taipaleen ja Hyvölän taloiksi, joista on sittemmin kehittyneet
nykyiset Hyvölän / Taipaleen ja Lepikon / Leppilän kaksi kahden talon pihapiiriä näkötuntumaan toisistaan. Koffero – nimi on säilynyt Jäätiönlahden
pohjoispuolella tilan nimenä. Nykyisestä Kofferosta (Kovero) löytyy pieni taitekattoinen hirsitalo 1920 – luvulta. Arvailujen mukaan kantatalo on
alkujaan sijainnut juuri tämän Jäätiönlahden torpan kohdalla, mutta se olisi poltettu 1500 – luvun melskeissä.
Koffero tarkoittaa sekä puulinnoituksessa sijainnutta rintavarustetta, ”muurin komeroa” että mutkaa tai syvännettä, minkä perusteella
Jäätiönlahden perukka olisi luontevampi ympäristö nimen syntypaikaksi.

Terv. Veikko Korhonen

[Marja Leena Ristimäki]

Kiitokset Veikolle vielä tuosta löydöstä Koffero –sanan historiasta ja sijainnista. Yritin tehdä jonkinlaista yhteenvetoa näistä Kofferoista sen perusteella mitä nyt on tullut esille:
Alasotkamossa, Nuasjärven tuntumassa Jäätiönlahden pohjukassa oli Koveroksi kutsuttu asuinpaikka jo 1500 –luvulla. Kovero tarkoittaa sekä puulinnoituksessa sijainnutta rintavarustetta, ”muurin komeroa” että mutkaa tai syvännettä. 1500 –luvun rappasodissa asuinpaikka tuhottiin.
Kainuuta uudelleen asutettaessa Koveroon asettui asumaan n.v. 1600 Martti Tolvanen (s. 1567) perhekuntineen. Hänellä oli kolme poikaa, Paavali (s. 1599), Martti (1603) ja Sipo (s. n.. 1614?). Anders Hyrkäksen vaimo Elin (K. 1690) lienee ollut tämän nuoremman Martin tytär? Vai vanhemman?
1650 Koveron 1/3 manttaalin isäntänä on Sipo/Sigfred Martinpoika, joka on ollut luotettu mies ja pitkään käräjillä lautamiehenä.
1600 –luvun loppupuolella esiintyy kaksi Koveron taloa, toisen isäntänä Sigfred ja toisen Henrich. Molemmat ovat ¼ manttaalin suuruisia. Mitä sukua he olivat keskenään? Molemmat ovat Tolvasia ja molemmat asuvat Koffero –nimisissä taloissa. Veljeksiä?

Sigfredin Kovero kirjattiin 1600 –luvun lopun vaikeiden aikojen jälkeen autioksi. Oliko hänellä poika Erik Sigfredinpoika Tolvanen , joka mainitaan Vv 1683-1697 rippikirjassa kuolevaksi 1697 ja jolla vaimo Margeta Mätätär ja lapset Sigfred, Erich, Isaach ja Carin sekä miniä Carin Mätätär?
Tähän Koveroon tulee isonvihan jälkeen asukkaaksi Hendrik Hänninen.

Hendrich Tolvanen kuolee 1692 ja vaimonsa Carin Tuhkatar 1693. Heillä lapset Erich (kuolee 1697), Hendrich ja Elin (k. 1697). Miniä Walborg Jäpittärellä pojat Henrich ja Erich (k. 1697) Miniä Inga Pyköittärellä lapset Hendrich, Elin (k. 1697), Jöran, Sigfred, Carin, Inger, Lijsa ja Erich. Inga Pyköttären poika Hendr. Esiintyy vielä rippikirjassa 1728-1734, tosin Henrikin isäksi mainitaan Jöran, mutta tämä lienee virhe? Heillä poika Jacob, joka on Sopalassa renkinä.

1729-1734 rippikirjassa esiintyy torppari Sigfred Koffero. Hän voi olla kumman Kofferon tahansa jälkeläisiä, myös muutamia Kofferittaria esiintyy myöhemmissä rippikirjoissa ja heidän lapsistaan on ehkä jäänyt jälkipolvia. Useimmat Koffero/Tolvasten lapsista menehtyivät ilmeisesti 1690-luvun kuolonvuosien ja isonvihan aikana.

Milloin Tolvanen, milloin Koffero?

Uudisasukkaiden aallossa rappasotien jälkeen tulee uudisasukkaaksi kaksi Tolvasta, joista Martti Koveroon, Antti Vihtamoon. Miten kävi tälle Vihtamon Antti Tolvaselle ja hänen Pekka –pojalleen? Tai Ylisotkamossa asuneelle huonemies Paavali Tolvaselle Antti –poikineen.
Rippikirjat tuntee Kofferon asukkaat Tolvasina v. 1683-1697 rippikirjaan saakka. Sitä ennen he esiintyvät talon nimellä muissa virallisissa asiakirjoissa ja v. 1698 lähtien nimi muuttuu Kofferoksi myös rippikirjoissa.


tervehtii


Marja Leena

[AndersH]

mormonit ovat merkinneet kirjoihinsa Carin Koffoitar Koukkarin s. 1677 joka avioitui Laakajärvellä Matti Karppisen kanssa Laakajärven Koukkarilan seuraavan isännän kanssa. Taisi Carin olla kuitenkin edellisen isännän Jaakko Koukkarin sukua, esim. isänsä tai veljensä?

http://personal.inet.fi/palvelu/kari.moilanen/karppiset/laakajarvi2.html

[Marja Leena Ristimäki]

V. 1728- ja 1729- rippikirjoissa Matti Karppisen emännän nimi on Carin Kofforitar. v. 1683-1697 rippikirjassa sekä Erik Sigfredinp. Tolvasella että Henrik Tolvasella on jälkeläisissä Carin -niminen tytär. Uskoisinpa että Koukkarin emäntä oli näistä jompikumpi.

[Korhoant]

Aloin tässä ihmettelemään noita Sotkamon Kofferoita, vaikka eivät esivanhempiini kuulukaan. Kainuun Historian mukaan ensimmäiset Tolvaset Kainuuseen tulivat 1500 –luvulla asuen 1620 –luvulla Sotkamossa ja ainakin 1650 –luvulla Jäätiössä Alasotkamossa, isäntänä Sigfred Tolvanen. V 1697 rippikirjassa Tolvasia vielä on Sotkamossa kaksi perhekuntaa, Erik Sigfredinp. ja Henrik, joista molemmista perheen ”päät” kuolevat ko. rippikirjan aikana. Heiltä jää kuitenkin lapsia ja lapsenlapsia. Yksi Henrik Tolvasen lapsista on Henrik, jolla on vaimo Inga Pyköitär sekä liuta lapsia. 1798 – 1711 rippikirjassa mainitaan Henrik Koffero, jolla vaimo Inga Pykötär ja samannimiset lapset kuin edellisen rippikirjan Henrik Tolvasella. (Myöhemmissä rippikirjoissa Henrikillä patronyymi Jöranson).
Omiin esivanhempiini kuuluvalle Elin Tolvaselle (k 1690), Anders Hyrkäksen vaimolle olen saanut jostakin isän nimeksi Mårten Tolvanen eller Koffero.
Minusta näyttää siltä, että nämä Kofferot ovat entisiä Tolvasia, miksi ja miten nimi muuttui?
Kainuun Historia, jossa nimet esiintyvät suomennetussa asussa, ei tunne Kofferoita, kylläkin Koveroita, joita 1695 asuu Alasotkamossa yksi perhekunta. Kirjan mukaan Koverot ovat 1600 –luvun loppupuolella Karjalasta muuttaneita uusia tulokkaita. He pitävät tietoa kuitenkin epävarmana.
Mihin päätelmiin olette tulleet näiden Kofferoiden juurien suhteen?


lauantai-illan kuluksi
Marja Leena

Pohjanmaan henkikirjoissa Mårten Tolvanen 1651 vaihtuu Sigfred Kåfiriksi 1654 ja sen jälkeen esiintyvät Kåffori sukuisina. Rippikirjoissa vaihdos tapahtuu vasta 1700-luvun alussa.
terv M K

[Satu Matero]

Moi!

Kajaanin kesäkäräjiltä vuonna 1626 sattui juuri silmään tapaus, jossa (jos oikein luin) Påull Kofferinen Sotkamon kirkolta (Sotkamåbyy) oli syytettynä Kirsti Peerintyttären kanssa salavuoteudesta.

Lienee samoja Kofferoita.:D:

[Marja Leena Ristimäki]

Lienee ollut Paavali Martinpoika. Aikaansaapaa porukkaa. Selvisikö mikä oli hänen ja kumppaninsa rangaistus tästä rikoksesta?

Marja Leena

[Matti Lund]

Moi!

Kajaanin kesäkäräjiltä vuonna 1626 sattui juuri silmään tapaus, jossa (jos oikein luin) Påull Kofferinen Sotkamon kirkolta (Sotkamåbyy) oli syytettynä Kirsti Peerintyttären kanssa salavuoteudesta.

Lienee samoja Kofferoita.:D:


Kyllä siinä Pauli Koverinen lukee (síis kaksi f -kirjainta lisänimessä, mutta eihän niitä nähdäkseni f:ksi kainuulaiset lausu, vaan jotkut sukututkimuksen harrastajat - vai olenko väärässä?)

"Fördes för Rätte Påűell Koffeirinen i Sotkamåby hűilken war kommen űth űppenbare Ryckte, att haffűa heffdet een Lööskona Kirstin Peersdotter I Jűormasijerfűi, och Rådt samma kona medh Barn, Oansedt att för:de Påűell ähr en Laghgifhfer man och hafűer sijn Ehte hustrűn leffűande Men hoorkonan ähr ogifht ledigh och löös, Dogh efter nogha ransakan Bekende dhe sampteligen så skedt ware och kűnde der till ingh neka. Feltes dhe för den skűll efhfer thz fempte Capitl űthi Höghmåla Balken."

Tuotiin oikeuden eteen Pauli Koverinen Sotkamonkylästä, jonka julkisesti huhutaan tehneen raskaaksi irtolaisnaisen Jormasjärveltä, Kirsti Pekantyttären.

Molemmat tunnustivat teon, mies naimisissa ja vaimo elää, nainen naimaton. Kirsti Pekantytär on raskaana.

Kajaanin pitäjän käräjät 25-27.06.1626 KA 1626 RR.1: 14 (mf ES2027, RR.1 vanhan järjestelmän nidesignum rullalla)

Turha näitä asioita on sievistellä, jos haluaa ymmärtää kaukaisia menneitä aikoja.

Ruodutusluettelossa vuodelta 1627 (WA773: 754) on Vihtamon 1/3 manttaalin talossa isäntänä

Martti Kovero, 60 v
pk Martti Martinpoika, 24 v
pk Pauli Martinpoika, 18 v

['litteroituna': `"Morten Kaffűeri 60 Morten Mårtensson 24 Påűell Mårtensson 18"´]

Jos oli kysymyksessä tämä Pauli Martinpoika Kovero ja ikä oikein luettelossa, pitkälle oli jo ehtinyt

terv Matti Lund

[Matti Lund]

Lienee ollut Paavali Martinpoika. Aikaansaapaa porukkaa. Selvisikö mikä oli hänen ja kumppaninsa rangaistus tästä rikoksesta?

Marja Leena


Oheisessa dokumentissa edellisessä viestissä oli kerrottu vain lainkohta, johon päätös perustuu, mutta asiasta oli päätöspöytäkirja saman asiakirjan sivulla 35. josta käy ilmi, että Pauli Kovero oli tuomittu menettämään henkensä ja päätös oli annettu tiedoksi kuninkaalliselle esivallalle, jolta ei ollut saatu kuulla vielä mitään, joten lainlukija joutui selvittämään joudutaanko tuomio pitämään muuttumattomana, vai voidaanko se muuttaa sakkorangaistukseksi (kuten tavaksi oli tullut tällaisissa tapauksissa).

Laitan kuvan päätöskäsittelystä oheen.

Siinä Pauli Kovero on kirjattu (`"Påffűall Kåffriainen"´)

[Matti Lund]

Kyllä siinä Pauli Koverinen lukee (síis kaksi f -kirjainta lisänimessä, mutta eihän niitä nähdäkseni f:ksi kainuulaiset lausu, vaan jotkut sukututkimuksen harrastajat - vai olenko väärässä?)

terv Matti Lund


Miten muinoiset kainuulaiset ääntelivät?

Tämä nimi herätti sen kysymyksen, että äänsivätkö kainuulaiset nimen "Kovero" vai "Kohvero" tai "Kohoveri/o", josta se olisi virallistunut "Koveroksi".

Jos ääntämys noudatti pohjoispohjalaista tapaa, niin ääntämisen uskoisi menneen samalla tavalla kuin pohjalaisissa Kaveri - ja Toveri -nimissä, jotka kirjattiin `Kafferi´ ja `Tofferi´.

Toisaalta Tahvo -nimestä johdetut paikannimet on kirjattu vanhoihin asiakirjoihin, esimerkiksi Tahvonneva `Taffuonnefwa´ tai `Taffånäfwa´.

Vertailupohjaksi voidaan ottaa kahvi, joka tulee lainana ruotsin sanasta `kaffe´. Kahvista tavataan paitsi pohjoispohjalainen kahavi myös itäisiä murremuotoja kohvi ja kohovi.

Etelä-Pohjanmaalla kulkee eräänlainen lännellinen F -raja, joka erottaa eteläpohjalaisen hämäläisestä ja pohjoispohjalaisesta, mutta "yhdistää" varsinaissuomalaiseen. Toisin sanoen ruotsalaisista lainasanoista on omaksuttu f -muotoja, kun naapurimurteissa ne ovat v -muotoja.

Tämä näkyy voimakkaasti paikallisessa nimistössä. Esimerkiksi talonnimenä on eteläpohjanmaalla Filppula , muualla Vilppula, etunimenä Filpus versus Vilppu.

Suurimmassa osassa lainasanoja ja niiden elementtejä sisältävää nimistöä v -äänneasu on hakeutunut myös kirjoitettuun kieleen, mutta niin ei ole kaikkien nimien osalta, vaikka nimi lausutaan v:llisenä. Esimerkiksi miehen etunimi Felix, joka lausutaan Etelä-Pohjanmaalla niin kuin kirjoitetaan, mutta lausutaan monin paikoin muualla `Veeliksi´, mutta näinhän juuri kukaan ei halua sitä kuitenkaan kirjattavan eikä almanakkaan laitettavan. Toisaalta lapsille annetaan nykyään Veeti -nimeä, mutten ole huomannut siitä kastepalstoilla Feeti -muotoa.

Isoäitini nimi kastekirjassa oli Josefina, mutta isoäitini itse ei mieltänyt nimeänsä niin, vaan Fiinaksi, jonka hän myös signeerasi suurella huolella kauniilla isolla F -kirjainkoukerolla virallisiin papereihin. Tämä oli eteläpohjalainen tapa ja kukaan naapuri ei ääntänyt etunimeä Viinaksi, kun oltiin Etelä-Pohjanmaalla.

Muualla ei olisi ollut niin miellyttävää käyttää Fiina -muotoa, koska se olisi lausuttu Viinaksi.

terv Matti Lund

[Korhoant]

Terve.
Kun 1940-luvulla asun Sotkamossa ihmisistä puhuttiin talonnimillä. Oli "Hokkilan Villeä", "Murjun Kustia", "Riivalin Liisaa" jne. Sama tapa oli varmaan 1500-1600-luvulla käytössä ja niinpä 1585 Kainuuseen tulleita ensimmäisiä Tolvasia (Aarre Läntisen mukaan) ruvettiin Sotkamossa Vuokatin Jäätiönlahden Kofferossa kutsumaan talon nimellä Kofferoiksi. Ensiksi nimi vaihtui ruodutusluetteloissa ja käräjäpöytäkirjoissa 1620-luvulla, henkikirjoissa 1640-luvulla ja viimeiseksi kirkonkirjoissa 1700-luvun taitteessa.
Läntisen mukaan ensimmäinen Tolvanen saapui Jaurankajärvelle? Minulle tuntematon paikka? Sotkamon ensimmäiset Tolvaset Martti ja Antti esiintyvät jo 1605 Oulujärven erämaan maakirjassa (KA4844:66). Tällaisiin aatoksiin olen minä päätynyt näiden keskustelujen perusteella.
Terv. Martti K

[Matti Lund]

Terve.
Kun 1940-luvulla asun Sotkamossa ihmisistä puhuttiin talonnimillä. Oli "Hokkilan Villeä", "Murjun Kustia", "Riivalin Liisaa" jne. Sama tapa oli varmaan 1500-1600-luvulla käytössä ja niinpä 1585 Kainuuseen tulleita ensimmäisiä Tolvasia (Aarre Läntisen mukaan) ruvettiin Sotkamossa Vuokatin Jäätiönlahden Kofferossa kutsumaan talon nimellä Kofferoiksi. Ensiksi nimi vaihtui ruodutusluetteloissa ja käräjäpöytäkirjoissa 1620-luvulla, henkikirjoissa 1640-luvulla ja viimeiseksi kirkonkirjoissa 1700-luvun taitteessa.
Läntisen mukaan ensimmäinen Tolvanen saapui Jaurankajärvelle? Minulle tuntematon paikka? Sotkamon ensimmäiset Tolvaset Martti ja Antti esiintyvät jo 1605 Oulujärven erämaan maakirjassa (KA4844:66). Tällaisiin aatoksiin olen minä päätynyt näiden keskustelujen perusteella.
Terv. Martti K


Ei tuo Kåffero minun kaaliin uppoa, ellei sijaitse Merenkurkussa tai Turun saaristossa, tai muuten selvästi Pohjanmaan F -rajan sisäpuolella.

Käsitykseni on korvakuulolta, että ainakin 1800 -luvulla syntyneillä kainuulaisilla oli "ähvä" tai "ähävä" -äänne. 1910 syntynyt appenikin oli perinyt siitä syntymäpaikaltaan Korholanmäeltä Koveron talon naapurustosta, vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan, "ähävä" -äänteen kielenkäyttöönsä. Vielä vähemmän f -äänne oli tuttu 1600 -luvun kainuulaisille, joiden enemmistö oli tullut Savonmaasta ja tuskin heidänkään ilmaisuunsa oli sekoittunut Pohjanlahden rannikon äänneaineksia.

Ångermanninlantilaisten siirtolaisten osuus oli Kainuussa niin vähäinen ja lyhytaikainen, ettei mitään jälkivaikutusta heistä näytä sinne jääneen (Vrt. kuinka esimerkiksi savolaiset ovat jättäneet Taalainmaalle näkyviä paikannimiä).


Tuomiokirjoissa olevat suomenkieliset puhepätkät ovat niin lyhyitä, että niistä on vaikea tehdä johtopäätöksiä ja eräistä tutkimistani olen päätellyt, että murre oli enemmän keskipohjalaista kuin savolaista. Olen yrittänyt selittää tätä itselleni siten, että suomenkielisen tekstin panemalla jonkin kainuulaisen suuhun on pilannut pohjalaissyntyinen kirjuri käyttämällä omaa murrettaan! - Eli käräjätuomari on pyytänyt kihlakunnankirjuria kirjaamaan suomella, mitä syytetty sanoi, ja kirjuri on kääntänyt kainuun sananparren pohjalaiseen malliin.

Toisaalta esimerkiksi Juhana Cajanuksen runon (mm. "Etkös ole ihmisparka") poljennon takaa luulisi olevan kuulosteltavissa Kainuun sanapartta, mutta siinäkin on vähän samaa vaikutelmaa kuin käräjäotteissa, eli aika vahva pohjalaissävy, jossa savolaisuus väliin "menettää happensa". Toisaalta mitään "viänästelyä" ei Cajanuksen pyrkimyksenä ollut tehdäkään, vaikka luulisi taitoa siihen hänellä olleen.

Ehkäpä "muinaiskainuu -murre" oli sitten lähempänä pohjalaista. Tämä viittaa toisaalta siihen havaintooni, että Kainuuseen saapuneessa väessä pohjalaisten osuus oli suurempi kuin on yleensä esitetty. Mutta tämä ei vielä riitä selittämään kielenkäytön pohjalaisuutta, koska väestö oli joka tapauksessa voimakkaan savolaisenemmistöinen ja suurin osa Pohjanmaalta Kainuuseen tulleista oli lähtöisin enimmäkseen Siikasavosta ja Iin erämaasta sekä Kalajoen latvoilta, siis savolaisekspansion merkkaamilta alueilta Pohjanmaalla.

Jään edelleen arvuuttelemaan, kummalla nimellä Nuasjärven rantoja asuttaneet ovat puhutelleet, Koverolla vai Kohverolla?

terv Matti Lund

[Korhoant]

Ei tuo Kåffero minun kaaliin uppoa, ellei sijaitse Merenkurkussa tai Turun saaristossa, tai muuten selvästi Pohjanmaan F -rajan sisäpuolella.

Käsitykseni on korvakuulolta, että ainakin 1800 -luvulla syntyneillä kainuulaisilla oli "ähvä" tai "ähävä" -äänne. 1910 syntynyt appenikin oli perinyt siitä syntymäpaikaltaan Korholanmäeltä Koveron talon naapurustosta, vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan, "ähävä" -äänteen kielenkäyttöönsä. Vielä vähemmän f -äänne oli tuttu 1600 -luvun kainuulaisille, joiden enemmistö oli tullut Savonmaasta ja tuskin heidänkään ilmaisuunsa oli sekoittunut Pohjanlahden rannikon äänneaineksia.

Ångermanninlantilaisten siirtolaisten osuus oli Kainuussa niin vähäinen ja lyhytaikainen, ettei mitään jälkivaikutusta heistä näytä sinne jääneen (Vrt. kuinka esimerkiksi savolaiset ovat jättäneet Taalainmaalle näkyviä paikannimiä).


Tuomiokirjoissa olevat suomenkieliset puhepätkät ovat niin lyhyitä, että niistä on vaikea tehdä johtopäätöksiä ja eräistä tutkimistani olen päätellyt, että murre oli enemmän keskipohjalaista kuin savolaista. Olen yrittänyt selittää tätä itselleni siten, että suomenkielisen tekstin panemalla jonkin kainuulaisen suuhun on pilannut pohjalaissyntyinen kirjuri käyttämällä omaa murrettaan! - Eli käräjätuomari on pyytänyt kihlakunnankirjuria kirjaamaan suomella, mitä syytetty sanoi, ja kirjuri on kääntänyt kainuun sananparren pohjalaiseen malliin.

Toisaalta esimerkiksi Juhana Cajanuksen runon (mm. "Etkös ole ihmisparka") poljennon takaa luulisi olevan kuulosteltavissa Kainuun sanapartta, mutta siinäkin on vähän samaa vaikutelmaa kuin käräjäotteissa, eli aika vahva pohjalaissävy, jossa savolaisuus väliin "menettää happensa". Toisaalta mitään "viänästelyä" ei Cajanuksen pyrkimyksenä ollut tehdäkään, vaikka luulisi taitoa siihen hänellä olleen.

Ehkäpä "muinaiskainuu -murre" oli sitten lähempänä pohjalaista. Tämä viittaa toisaalta siihen havaintooni, että Kainuuseen saapuneessa väessä pohjalaisten osuus oli suurempi kuin on yleensä esitetty. Mutta tämä ei vielä riitä selittämään kielenkäytön pohjalaisuutta, koska väestö oli joka tapauksessa voimakkaan savolaisenemmistöinen ja suurin osa Pohjanmaalta Kainuuseen tulleista oli lähtöisin enimmäkseen Siikasavosta ja Iin erämaasta sekä Kalajoen latvoilta, siis savolaisekspansion merkkaamilta alueilta Pohjanmaalla.

Jään edelleen arvuuttelemaan, kummalla nimellä Nuasjärven rantoja asuttaneet ovat puhutelleet, Koverolla vai Kohverolla?

terv Matti Lund

Terve.
Olen kanssasi samaa mieltä, ei Kainuussa kansa aikanani kirjoituksissa tuntenut F-kirjainta ja minullekin verraten tuttu "Kohveron"-talo lausuttiin juuri Kohverona.
Tuossa edellisessä viestissä en kiinnittänyt tuohon sanan lausumistapaan huomiota, kirjoitin vain sukunimen vaihtumisen tarinaa omasta näkökulmastani ja miten se yleensä oli kirjoihin merkitty. Jos siis tuo Kåffero sana käännettäisiin Kainuun kansan kielelle olisi se minun mielestä Kohvero.
Ystävällisin terveisin Martti K.

[Petri Sihvonen]

Hei, kuulun myös Sotkamon Kofferoihin eli Tolvasiin. Etsin nyt Mikko Tolvasta hänen tyttärensä Agneta Mikontytär Tolvanen (k. 17.12.1738 Saunajärvi, Kuhmo) oli puolisona Jooseppi Eskonpoika Piiralle (k. 2.11.1732 Kuhmo).

DNA analyysissä Tolvasille omalla kohdallani tulee keskittymä Sotkamoon ja Kuhmoon seuraavaksi isoin keskittymä tulee Pielisen Karjalaan (Nurmes, Juuka, Lieksa) muut alueet ovat Oulu ja Muhos sekä Kontiolahti, Ilomantsi ja Liperi.

[Korhoant]

Hei, kuulun myös Sotkamon Kofferoihin eli Tolvasiin. Etsin nyt Mikko Tolvasta hänen tyttärensä Agneta Mikontytär Tolvanen (k. 17.12.1738 Saunajärvi, Kuhmo) oli puolisona Jooseppi Eskonpoika Piiralle (k. 2.11.1732 Kuhmo).

DNA analyysissä Tolvasille omalla kohdallani tulee keskittymä Sotkamoon ja Kuhmoon seuraavaksi isoin keskittymä tulee Pielisen Karjalaan (Nurmes, Juuka, Lieksa) muut alueet ovat Oulu ja Muhos sekä Kontiolahti, Ilomantsi ja Liperi.
Sotkamon kirkonkirjoista ei löydy Mikko Tolvasta kolmesta ensimmäisesto rippikirjasta Rk 1683 - 1697, 1698 - 1711 ja 1728 - 1734.

[Petri Sihvonen]

Mietin voisiko Mikko tulla Kuhmoon Pielisen Karjalan puolelta, omissa esivanhemissani on ollut paljon yhteyksiä Pohjois-Karjalaan. Tähän viittaisi ainakin dna osumieni keskittyminen kahdelle alueelle (Sotkamo ja Pielisen Karjala). Tolvasten sukua on alunperin ollut paljon Säämingin Haapalan neljänneskunnassa joten Pohjois-Karjala on voinut olla toinen muuttoreitti Kainuuseen.

[Pirkko V]

Nurmeksen rippikirjassa 1690-1710, Ylikylässä on Mattz Tålfvain (kuvassa vasemmalla keskellä) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8585280, vmo Margreta, Sotkamossa pojat Michel, Mattz ja Henrich. - Mutta on kuitenkin ajallisesti myöhempää aikaa, rk:ssa olisi pitänyt olla jo Mikolle vaimo ja tytär... Todistaa vaan, että yhteyksiä on ollut.

[Pietari Jörönpoika]

Hei, kuulun myös Sotkamon Kofferoihin eli Tolvasiin. Etsin nyt Mikko Tolvasta hänen tyttärensä Agneta Mikontytär Tolvanen (k. 17.12.1738 Saunajärvi, Kuhmo) oli puolisona Jooseppi Eskonpoika Piiralle (k. 2.11.1732 Kuhmo).

DNA analyysissä Tolvasille omalla kohdallani tulee keskittymä Sotkamoon ja Kuhmoon seuraavaksi isoin keskittymä tulee Pielisen Karjalaan (Nurmes, Juuka, Lieksa) muut alueet ovat Oulu ja Muhos sekä Kontiolahti, Ilomantsi ja Liperi.

Tolvasen Mikkoa Sotkamosta minäkin olen etsiskellyt esivanhempieni joukkoon. Tässä havaintoja yhdestä Mikko Tolvasesta Korpisalmelta. Lisätiedot tästä tapauksesta ovat tervetulleita!

Isovihan jälkeen asui Veneheitossa Mikko Mikonpoika Tolvanen ja Silja Mikontytär Tolvanen, jotka olivat luultavasti sisaruksia. Heidän jälkeläisiään on levinnyt niin Muhokselle kuin Ouluunkin. Silja kuuluu omiin esivanhempiini.

HK 1701: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10876449 1/8 Pekka Malinen eli Heikki Kilpeläinen, vaimo N

HK 1702: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12163321 1/8 Malila hemma eli Kilpeläinen, vaimo Marketta, renki Mikko (Tolvanen?)
HK 1703: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559555 1/8 Malila eli Mikko Tolvanen, vaimo Marketta (oisko ottanut lesken vaimoksi?)
HK 1704: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697371 1/8 Mikko Tolvanen, vaimo Marketta
HK 1705: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886182 1/8 Mikko Tolvanen, vaimo Marketta
HK 1706: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10694988 1/8 Mikko Tolvanen, vaimo Marketta
HK 1707: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12970887 1/8 Mikko Tolvanen, vaimo Marketta - kuollut, renki Heikki Niska(nen), vaimo Kaisa (emäntä)
HK 1708: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168700 1/8 Mikko Tolvanen, poikapuoli Heikki (Niskanen), vaimo Kaisa
HK 1709: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6450&pnum=28 1/8 Mikko Tolvanen, itsellinen poikapuoli Heikki (Niskanen)
HK 1710: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921202 1/8 Mikko Tolvanen

HK 1711: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963559 1/8 Tuomas Haapalainen
HK 1712: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987739 1/8 Tuomas Haapalainen
HK 1713: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=81438750 1/8 Mikko Tolvanen eli Haapalainen ja vaimo

MK 1700: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190322 1/8 Pekka Malinen - autio
MK 1701: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190078 1/8 Grels Parviainen - autio
MK 1702: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183812 1/8 Grels Parviainen eli Pekka Malinen, Heikki Kilpeläinen ylösottanut
MK 1703: -
MK 1704: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12257069 1/8 Grels Parviainen eli Pekka Malinen, Heikki Kilpeläinen ylösottanut
MK 1705: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12394344 1/8 Grels Parviainen eli Mikko Tolvanen
MK 1706: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13516281 1/8 Grels Parviainen eli Mikko Tolvanen
MK 1707: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12389772 1/8 Grels Parviainen eli Mikko Tolvanen
MK 1708: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12389289 1/8 Grels Parviainen eli Mikko Tolvanen
MK 1709: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12388568 1/8 Grels Parviainen eli Mikko Tolvanen
MK 1710: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12388098 1/8 Grels Parviainen eli Mikko Tolvanen
MK 1711: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12387700 1/8 Parviainen Grels eli Mikko
MK 1712: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13518574 1/8 Grels Parviainen eli Mikko Tolvanen

Mikko Tolvanen ja poikapuoli Heikki Niskanen käräjillä 1708: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573914

[Petri Sihvonen]

Korpisalmen Mikko voisi olla Agnetan lähisukulainen. Agneta oli syntynyt 1645-1660 välillä ja avioitunut Joosepin kanssa ennen 1683. Agnetan toinen lapsi oli etunimeltään Mikko.

[TarjaP93]

mormonit ovat merkinneet kirjoihinsa Carin Koffoitar Koukkarin s. 1677 joka avioitui Laakajärvellä Matti Karppisen kanssa Laakajärven Koukkarilan seuraavan isännän kanssa. Taisi Carin olla kuitenkin edellisen isännän Jaakko Koukkarin sukua, esim. isänsä tai veljensä?

http://personal.inet.fi/palvelu/kari.moilanen/karppiset/laakajarvi2.html

Vanha ketju, mutta onkohan kukaan onnistunut selvittämään tämän Carinin vanhempia?