PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Yrjö Mäkelinin äiti-Pauliina Hellman


K.Salminen
13.11.09, 08:31
Etsiskelen vanhempia Yrjö Wilhelminp Mäkelinin äidille Paulina Florentina os. Hellmanille.

M-L. Salkola kirjassaan Julistaja ja poliitikko. Yrjö Mäkelinin elämä ja toiminta. Tammi. Helsinki 1967 kirjoittaa mm: "Yrjö Esaijas Emmanuel Mäkelin syntyi Tampereella 1.6.1875 suutarimestari Vilhelm Mäkelinin ja hänen vaimonsa Paulina Florentinan, os. Hellman, toisena lapsena. Kaikkiaan perheeseen syntyi 9 lasta, joista kuitenkin esikoispoika kuoli pian...

Elokuussa 1897 Yrjö Mäkelin 22-vuotiaana solmi avioliiton itseään kuusi, po. neljä (KS) vuotta vanhemman tehtaantyöläisen Elisabeth (Ellen) Vuorenmaan, kanssa. Perheeseen syntyi 8 lasta…Ellen Mäkelinin toiminta työväenliikkeessä osoittaa, että hän oli myös henkilökohtaisesti kiinnostunut yhteiskunnallisista ja poliittisista kysymyksistä. Nuori pari asettui asumaan Poriin, siellä heidät syksyllä 1898 hyäksyttiin jäseniksi paikalliseen työväenyhdistykseen...
Kesällä 1923 Yrjö Mäkelin vangittiin samassa yhteydessä kuin sosialistisen työväenpuolueen 27 kansanedustajaa, puoluejohto ja sanomalehtien päätoimittajat. Hän kuoli 20.9.1923 nautittuaan liikaa hänelle lääkeeksi annettua veronaalia"

Mäkelinin tyttärentytär Kerttu Kauniskangas os. Murto eli pakinoitsija "Juorkunnan Jussi" kirjoitti v 1947 isoisästään, siteeraan kohdan, jossa sivutaan Pauliina Hellmania:

"VANHEMMAT
Niin läheisesti kuin Mäkelinin nimi liittyykin Pohjolaan, ei hän kuitenkaan ollut itse pohjalainen., vaan hämäläistä sukujuurta. Hänen isänsä Vilhelm Mäkelin syntyi v. 1840, po 24.3.1849 (KS) pienessä Riitahuhdan talossa Kankaanpäässä. Vilhelm Mäkelin koki paljon kovaa lapsuusvuosinaan, jäi varhain orvoksi, pääsi suutarin oppiin ja kisälliksi tultuaan lähti vaelluksille eri kaupunkeihin parempia ansiomahdollisuuksia etsien, kuten siihen aikaan köyhien ammattilaisten tapa oli.
Vilhelm Mäkelin oli luonteeltaan kiivas, itsepäinen ja ankaran rehellinen. Vuosina 1895-1920 hän toimi vahtimestarina Tampereen työväestön kesänviettopaikassa
Viikinsaaressa, ja vanhemmat tamperelaiset tietävät kertoa monia kaskuja saaren tuittupää-ukosta, joka kepillä hätisteli rauhanrikkojia. Mutta "vaari" oli myös vieraanvarainen isäntä, ja Viikinsaaren vahtimestarin talon kuistilla monet työväenliikkeen johtomiehet kesäiltaisin istuivat neuvonpidossa tai saaren ihanasta luonnosta nauttien.
Hämeenlinnassa, Aulankoa vastapäätä olevassa "parkissa" nuori suutarinkisälli oli tehnyt tuttavuutta puistonpenkillä istuvan palvelijattaren kanssa kysymällä tältä suorasukaiseen tapaansa: "Uskallatko seurustella mun kanssani ?" Tyttö uskalsi ja niin tuli Pauliina Florentina Hellmannista "Mäkelinin mamma". Pauliinan vanhemmat olivat Ruovedeltä Tampereelle muuttaneita tehdastyöläisiä, ja tätäkin kautta oli kosketus vuosisadan lopulla kehittyvään tehdasproletariaattiin perheelle läheinen."

Yrjö Mäkelinin pojista Leo ja Yrjö siirtyivät Neuvosto-Venäjän puolelle:

1) ”Mäkelin, Leo Yrjönp, sanomalehtimies Yrjö Vilhelminp Mäkelinin poika, syntyi tunnetun vasemmistolehtimiehen Yrjö Mäkelinin perheeseen Tampereella 15.12.1897. Kävi Oulun suomalaista lyseota ja toimi kauppa-apulaisena Oulussa. Liittyi huhtikuussa 1916 Preussin jääkäripataljoona 27:een, osallistui sotatoimiin Kuurinmaalla. Oli mukana perustamassa pataljoonaan sotilasneuvostoa kesällä 1917. Ylennettiin varavääpeliksi ja saapui Suomeen jääkärien pääjoukon mukana helmikuussa 1918. Ei suostunut sotimaan sisällissodassa, erosi ja oli pidäätettynä Vaasassa. Toimi sisällissodan jälkeen liikeapulaisena osuusliike Voiman sähköosastossa Oulussa.

Marraskuussa 1918 tuli Venäjälle ja valmistui siellä Pietarin punakomentajakursseilta huhtikuussa 1919. Palasi Ouluun kesällä 1919 ja kiihotti Suomen armeijassa, pidätettiin kesäkuussa 1919 Vaasassa mutta vapautettiin. Perusti Oluluun SKP.n sotilasjärjestön toimipisteen syksyllä 1919, käytti nimeä Osmo Kivelä. Siirtyi Ruotsiin syyskuussa 1920, mutta pidätettiin marraskuussa sama vuonna ja karkoitettiin Venäjälle.

Oli hoitajana Mustajoen lastenkodissa 1921, sitten toimi Petroskoin opettajaseminaarissa ja siitä kehitetyssä ammattioppilaitoksessa sähköopin ja kemian opettajana v 1922 alkaen. Soitti selloa. Välillä 1920-luvun lopulla palveli puna-armeijan jääkäripataljoonassa. Vangittiin ja pantiin syytteeseen 1935, mutta vapautettiin 1936 ja asui Prääzän lähellä. Vuoden 1937 lopulla vangittiin uudelleen, sai 10 vuoden tuomion. Lienee kuollut II-maailmansodan aikana työarmeijassa Uralin Tseljabinskissa.

2) Mäkelin Yrjö Yrjönp, sanomalehtimies Yrjö Vilhelminp Mäkelinin poika, syntyi Porissa 25.4.1900. Perhe muutti Ouluun 1906. Kuului 1919 Oulun sos.dem. nuoriso-osastoon, joulukuussa 1919 meni Venäjälle. Oli Petroskoissa Karjalan Kommuuni lehden latojana, Suomessa vakoilemassa 1920 alussa, syksystä 1921 Vieläjärvellä Oksan vakoilutoimistossa, keväällä 1921 kuriirina Petroskoin ja Pietarin välillä. Kesällä 1921 Petroskoin tullissa, 1922 talvella mukana metsäsissikapinan kukistamisessa Niemelän hiihtopataljoonassa. Sen jälkeen Kansainväliseen sotakouluun, siellä urheilujaostossa.

Kävi komennuksella Suomessa Lempaalan vakoiluasemalla. Valmistui elokuussa 1925, kävi Suomessa salaa edelleen. Palveli Karjalan jääkäriprikaatissa 1925-29, sitten valittiin VKP(b):n Uhtuan piirikomitean sihteeriksi, mutta erotettiin ja oli Punainen Uhtua-lehden toimtuksessa ja v 1931 maanmittarina Uhtualla. Valittiin 1932 Osoaviahim-järjestön alueneuvostoon Petroskoihin, vuoden 1933 alusta oli Petroskoissa Osoaviahim-järjestön sotilaskouluttajana. Vangittiin 16.4.1933, tuomittiin 20.9.1933 kolmeksi vuodeksi Kazahstaniin. Palattuaan oli Tunkuan Lehdossa Osoaviahim-järjestön ohjaajana. Kuului VKP(b):hen. Vangittiin 16.4.1937, tuomittiin 15.8 ja ammuttiin 20.8.1937 Petroskoissa. Rehabiloitiin 1959.”

Myös Yrjö Mäkelinin vaimo, Lapuala 17.11.1871 syntynyt Elisabeth (Ellen) Jakobint Wuorenmaa muutti Neuvosto-Venäjälle lapsiensa luokse, missä kuoli 1935. Siteeraus KM:n artikkelista:

"Erikoinen oli hetki, jolloin aviopuolisoiden tiet 25-vuotisen yhteisen taipaleen jälkeen erosivat. Se tapahtui Oulun lääninvankilassa, jossa Ellen Mäkelin elokuussa 1922 oli pidätettynä. Hopeahääpäivänä Yrjö Mäkelin eräiden lähimpien toveriensa kanssa tuli vaimoaan tervehtimään. Saapuvilla tässä omalaatuisessa hääjuhlassa oli myös "hopeaparin tytär Laura, joka huolimatta siitä, että on jo saavuttanut laillisen kuritushuoneiän, kävelee vapaana kuin mikäkin lotta"; kuten Mäkelin tapauksesta lehteen kirjoittamassaan pienessä pakinassa mainitsee. Purevammin kuin hän ei tainnut kukaan ohranakomentoa ivata.
Oulun Lääninvankilasta vietiin Ellen Hämeenlinnaan, jonne hän vuotta myöhemmin sai miehensä kuolinsanoman. Vapauduttuaan matkusti hän lastensa luo Neuvostoliittoon, jossa v. 1935 kuoli.”

Kyselen siis Pauliina Hellmanin vanhempien perään, jotka lähtöisin Ruovedeltä.
Löytyykö apua?

T. Kari Salminen

Bodniemi37
13.11.09, 09:09
Kyselen siis Pauliina Hellmanin vanhempien perään, jotka lähtöisin Ruovedeltä.
Löytyykö apua?


http://www.familysearch.org/Eng/Search/VR/individual_record.asp?recid=20642712&lds=4&region=7&regionfriendly=Finland&frompage=99

Individual Record FamilySearch™ Vital Records Index
Finland

Paulina Florentina <EMANUELSDOTTER HELLMAN>
Sex: F

Event(s):
Birth: 15 Jun 1851 Place: <Ruovesi, Hame, Finland>
Christening: 17 Jun 1851 Place: Ruovesi, Hame, Finland

Parents:
Father: Emanuel THOMASSON HELLMAN
Mother: Wilhelmina JOELSDOTTER

Source Information:
Batch Number: C454662
Source Dates: 1835 - 1871
Film or Fiche Number: 56816
Collection Details: Ruovesi; Suomen Kirkko

Paulina Florentinan isä näyttää olleen pitäjänräätäli, vrt. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruovesi/syntyneet_1845-1852_tk207-208/96.htm.

K.Salminen
13.11.09, 09:21
Kiitos taas "amica" Ritva,

vastaus tuli kuin tykin suusta, jälleen kerran.

Korjaan tässä samalla ed. viestissä olleen mokan, Kerttu Kauniskangas ei ollut os. Murto kuten virheellisesti väitin vaan:

Yrjö Murto
Kansanedustajana 22.07.1948 - 17.12.1963

Täydellinen nimi: Murto, Yrjö Aleksanteri
Ammatti / Arvo: pääsihteeri
Syntymäaika ja -paikka: 24.08.1899 Revonlahti
Kuolinaika ja -paikka: 17.12.1963 Helsinki

Puoliso: Aina Elisabet Huovinen 1924 - 1947, Kerttu Kauniskangas 1947 - 1957


T. Kari

TerhiA
13.11.09, 11:48
Paulina Florentinan isä näyttää olleen pitäjänräätäli.


Kyllä, oli jo nuorena pitäjänräätälinä Ruovedellä. Vuonna 1852 hän muutti Tampereelle ja oli Finlaysonin pumpulitehtaan palveluksessa peräti 53 vuotta, ammattinimikkeenään liistaroija. Pariskunnan kuolinpaikkoina on sitten kuitenkin Ruovesi. Nämä tiedot olen saanut Risto Helavaaralta, eivät siis ole omia tutkimuksiani.

Paulina Florentinan serkku Fredrika Vilhelmina Matintytär Hellmanin pso oli seppä August Eliaanpka Salmelin, ja tämä pariskunta oli Äänekosken työväenliikkeen veteraaneja.

K.Salminen
14.11.09, 08:16
Tähän lisäisin seuraavaa:

Pauliina Florentina Helmanin isä Emanuel Thomasson oli syntynyt 18.8.1830 Ruovedellä, Joutsinniemen kylässä. Nimen Hellman Emanuel otti vuoden 1844 jälkeen, ollessaan pitäjänsuutari Henrik Helinin opissa Ruoveden Ruhalassa, vaimonsa Wilhelmina Josefint Majaniemi s 2.4.1828 Ruovesi oli myös samassa paikassa asustamassa, avioliitto solmittiin 7.10.1850 Ruovedellä.

Emanuelin isä oli itsellinen Thomas Johansson s 21.11.1793 Orivedellä Emmajaniemen torpparille, ja äiti Walborg Henrikint s 16.3.1793 (Rk).

KS



Kyllä, oli jo nuorena pitäjänräätälinä Ruovedellä. Vuonna 1852 hän muutti Tampereelle ja oli Finlaysonin pumpulitehtaan palveluksessa peräti 53 vuotta, ammattinimikkeenään liistaroija. Pariskunnan kuolinpaikkoina on sitten kuitenkin Ruovesi. Nämä tiedot olen saanut Risto Helavaaralta, eivät siis ole omia tutkimuksiani.

Paulina Florentinan serkku Fredrika Vilhelmina Matintytär Hellmanin pso oli seppä August Eliaanpka Salmelin, ja tämä pariskunta oli Äänekosken työväenliikkeen veteraaneja.

TerhiA
14.11.09, 10:06
Emanuelin isä oli itsellinen Thomas Johansson s 21.11.1793 Orivedellä Emmajaniemen torpparille, ja äiti Walborg Henrikint s 16.3.1793 (Rk).


"Emmajaniemi" ?? Ei sentään.
Valborg Henriksdr oli syntynyt 16.3.1790 Ruovedellä. Tomas & Valborg kuuluvat appeni juuristoon.

K.Salminen
14.11.09, 11:46
Terhi,

kirjoitatko ystävällisesti tuon Thomasin syntymäpaikan oikean nimen ja sen koska Thomas ja Walborg kuolivat?

T. Kari

TerhiA
14.11.09, 16:50
Terhi,
kirjoitatko ystävällisesti tuon Thomasin syntymäpaikan oikean nimen ja sen koska Thomas ja Walborg kuolivat?


http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=10073&pnum=189
Aikamoinen taidonnäyte, että tuosta saadaan Emmajaniemi.
Tuomaan & Valborgin kuolinaikoihin palaan joskus myöhemmin, ellei joku sitten ehdi ennen.

TerhiA
14.11.09, 19:38
Terhi,
kirjoitatko ystävällisesti koska Thomas ja Walborg kuolivat?


Molempien kuolinajat löytyvät Ruoveden Turunl.puolen haudatuista.
RK:ssa 1856-62 Pihlajalahti Mäki p158/k171 Valborgilla näkyy kuolinmerkintä 30.3.1861, joka haud.luettelon mukaan pitääkin paikkansa - kuoli hivutukseen ja haud. 7.4.61.
RK:ssa 1863-69 p774/k725 Tuomaalla näkyy viimeinen merkintä v1867 ja aivan oikeassa laidassa kuolinristi. Mäki Nenosen ittellinen Tuomas kuoli 15.2.1868, haud. 15.3.68 ja kuolinsyynä "lämmin".

Seppo Niinioja
14.11.09, 20:17
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=10073&pnum=189
Aikamoinen taidonnäyte, että tuosta saadaan Emmajaniemi.
Tuomaan & Valborgin kuolinaikoihin palaan joskus myöhemmin, ellei joku sitten ehdi ennen.

HisKille on kaikki mahdollista: Enmmajaniemi t.

Kirjoitit: Vuonna 1852 hän muutti Tampereelle ja oli Finlaysonin pumpulitehtaan palveluksessa peräti 53 vuotta, ammattinimikkeenään liistaroija.

Mitä ihmettä liisteröinnillä on pumpulitehtaassa virkaa? No, kirjallisuudesta lyhentäen: Kutomateollisuudessa lankojen liistaus eli liisteröiminen on 'käsittely vehnäjauholiisterillä, jotta ne tulisivat kestävämmiksi kudonnan ajaksi'; syn. sitkostaminen. Valmiista kankaasta liisteri on pesty pois tai se lähtee ensimmäisessä pesussa. (Nykysuomen sanakirja, Facta-tietosanakirja)

Vaimoni isoisä oli Tampellan pitkäaikainen konttoripäällikkö. Valitettavasti en ihan ehtinyt tutustua häneen. Vaimo on kertonut, että hän teki tunnollisesti tehtaalla niin pitkiä päiviä, että miellyttävä kevyt pellavan tuoksu leijui aina hänen ympärillään eikä lähtenyt pesemälläkään.

Tästä näkee, että koskaan ei ole liian vanha oppimaan uutta, onneksi.:)

Seppo N.

ripatassu
14.08.10, 00:22
Viestiketju on vähän vanha, mutta vielä saattaa ehtiä mukaan Pauliina isää onkin selvitetty, mutta minulla olisi tietoa enemmänkin Pauliinan äidin puolelta yhden sukuketjun osalta.

Aloitetaan vähän kauempaa, pari kolme sukupolvea Pauliinasta taaksepäin ja edetään sieltä kronologisesti kohti Pauliinaa:

Matti Juhon poika Mulliniemi, s. 21.7.1775 Ruovesi, k. siellä 5.1.1811. Torpparin poika Väärinmajan kylästä Seppälän Mulliniemestä. Myöhemmin Mulliniemi itsenäistyi, jolloin Matti oli Mulliniemen isäntä. Vihitty Ruoveden kirkossa 22.6.1800 Maria Tuomaantytär Hongon (Honko) kanssa, s. 2.5.1776 Ruovesi, k. siellä 11.10.1834. Talollisen tytär Huopioniemen kylän Hongosta. Puiolisoille syntyi yhteensä kuusi lasta. Matin kuoltua Maria meni uusiin naimisiin Pohjan kylästä olleen Heikki Yrjönpoika Yli-Pohjan kanssa, s. 17.1.1781 Ruovesi, k.siellä 5.5.1837. Heikki muutti avioiduttuaan Mulliniemeen ja Heikille ja Marialle syntyi vielä kolme lasta.

Ensimäisestä avioliitosta syntyi mm. Joel Matinpoika, s. 10.5.1803 Ruovesi, k. siellä 17.5.1867. Hän oli ensin vuosina 1824 - 1838 torpparina Väärinmajan kylässä kotitalonsa Mulliniemen Koverolla (myöhemmin tämän torpan nimenä Rynkä) ja sen jälkeen Pohjan kylässä Taipaleen Linnassa 1838 -1846. Hän asui puolisoineen välillä myös Pekkalassa ja myöhemmin lastensa luona, ensin Pekkalan kylän vuorenmaassa ja ja Myllymäessä ja vuodesta 1857 Pohjaslahden kylässä Vessarin Kaipiossa. Vihitty Ruoveden kirkossa 14.12.1823 Helena Juhontyttären, s. 2.2.1787 Orivesi, k. 14.3.1879 Ruovesi. Helena oli talollisen tytär Orivedeltä Naappilan kylän Heikkilästä. Ennen avioitumistaan Helena oli piikana Ruovedellä Muroleen kylän Tokosella. Ennen avioitumistaan Joelin kanssa Helena oli ollut naimisissa Juuse Juusenpojan kanssa, joka oli syntynyt 6.7.1782 ja kuoli 10.11.822 Ruovesi.

Joelin ja Helenan perheessä oli kuusi lasta, joista neljäs oli Villhelmiina, s. 26.08.1828 Ruovesi, joka vihittiin 7.10.1850 Ruovedellä Emanul Tuomaanpoika Hellmanin kanssa ja tämä perhe muutti Ruovedeltä Tampereelle 1852 niin kuin aikaisemmin tässä viestiketjussa on kerrottu.

blue-eyed
14.08.10, 01:57
Jostain syystä minäkin vasta huomasin tämän ketjun.

Jos on kiinnostunut Yrjö Mäkelinistä, niin Oulussa on perustettu Mäkelin seura

http://www.kansantahto.fi/makelin/yhdistys.html

ja Kansan Tahto historiikissa on kerrotu Mäkelinistä enemmänkin samoin Tampereen työväen liikkeestä tehdyssä kirjassa, en muista nimeä. Lienen lahjoittanut kirjan Tampereen Seudun Sukututkimusyhditykselle. En muista oliko Finlaysonin työläisistä kertovassa kirjassa myös maininta Mäkelinistä.

Kerttu Kauniskankaan toisen pojan leskivaimo ja kaksi lasta elävät Tampereella, joten jos joku haluaa haastatella, voin antaa yhteystiedot privaatisti.