K.Salminen
13.11.09, 08:31
Etsiskelen vanhempia Yrjö Wilhelminp Mäkelinin äidille Paulina Florentina os. Hellmanille.
M-L. Salkola kirjassaan Julistaja ja poliitikko. Yrjö Mäkelinin elämä ja toiminta. Tammi. Helsinki 1967 kirjoittaa mm: "Yrjö Esaijas Emmanuel Mäkelin syntyi Tampereella 1.6.1875 suutarimestari Vilhelm Mäkelinin ja hänen vaimonsa Paulina Florentinan, os. Hellman, toisena lapsena. Kaikkiaan perheeseen syntyi 9 lasta, joista kuitenkin esikoispoika kuoli pian...
Elokuussa 1897 Yrjö Mäkelin 22-vuotiaana solmi avioliiton itseään kuusi, po. neljä (KS) vuotta vanhemman tehtaantyöläisen Elisabeth (Ellen) Vuorenmaan, kanssa. Perheeseen syntyi 8 lasta…Ellen Mäkelinin toiminta työväenliikkeessä osoittaa, että hän oli myös henkilökohtaisesti kiinnostunut yhteiskunnallisista ja poliittisista kysymyksistä. Nuori pari asettui asumaan Poriin, siellä heidät syksyllä 1898 hyäksyttiin jäseniksi paikalliseen työväenyhdistykseen...
Kesällä 1923 Yrjö Mäkelin vangittiin samassa yhteydessä kuin sosialistisen työväenpuolueen 27 kansanedustajaa, puoluejohto ja sanomalehtien päätoimittajat. Hän kuoli 20.9.1923 nautittuaan liikaa hänelle lääkeeksi annettua veronaalia"
Mäkelinin tyttärentytär Kerttu Kauniskangas os. Murto eli pakinoitsija "Juorkunnan Jussi" kirjoitti v 1947 isoisästään, siteeraan kohdan, jossa sivutaan Pauliina Hellmania:
"VANHEMMAT
Niin läheisesti kuin Mäkelinin nimi liittyykin Pohjolaan, ei hän kuitenkaan ollut itse pohjalainen., vaan hämäläistä sukujuurta. Hänen isänsä Vilhelm Mäkelin syntyi v. 1840, po 24.3.1849 (KS) pienessä Riitahuhdan talossa Kankaanpäässä. Vilhelm Mäkelin koki paljon kovaa lapsuusvuosinaan, jäi varhain orvoksi, pääsi suutarin oppiin ja kisälliksi tultuaan lähti vaelluksille eri kaupunkeihin parempia ansiomahdollisuuksia etsien, kuten siihen aikaan köyhien ammattilaisten tapa oli.
Vilhelm Mäkelin oli luonteeltaan kiivas, itsepäinen ja ankaran rehellinen. Vuosina 1895-1920 hän toimi vahtimestarina Tampereen työväestön kesänviettopaikassa
Viikinsaaressa, ja vanhemmat tamperelaiset tietävät kertoa monia kaskuja saaren tuittupää-ukosta, joka kepillä hätisteli rauhanrikkojia. Mutta "vaari" oli myös vieraanvarainen isäntä, ja Viikinsaaren vahtimestarin talon kuistilla monet työväenliikkeen johtomiehet kesäiltaisin istuivat neuvonpidossa tai saaren ihanasta luonnosta nauttien.
Hämeenlinnassa, Aulankoa vastapäätä olevassa "parkissa" nuori suutarinkisälli oli tehnyt tuttavuutta puistonpenkillä istuvan palvelijattaren kanssa kysymällä tältä suorasukaiseen tapaansa: "Uskallatko seurustella mun kanssani ?" Tyttö uskalsi ja niin tuli Pauliina Florentina Hellmannista "Mäkelinin mamma". Pauliinan vanhemmat olivat Ruovedeltä Tampereelle muuttaneita tehdastyöläisiä, ja tätäkin kautta oli kosketus vuosisadan lopulla kehittyvään tehdasproletariaattiin perheelle läheinen."
Yrjö Mäkelinin pojista Leo ja Yrjö siirtyivät Neuvosto-Venäjän puolelle:
1) ”Mäkelin, Leo Yrjönp, sanomalehtimies Yrjö Vilhelminp Mäkelinin poika, syntyi tunnetun vasemmistolehtimiehen Yrjö Mäkelinin perheeseen Tampereella 15.12.1897. Kävi Oulun suomalaista lyseota ja toimi kauppa-apulaisena Oulussa. Liittyi huhtikuussa 1916 Preussin jääkäripataljoona 27:een, osallistui sotatoimiin Kuurinmaalla. Oli mukana perustamassa pataljoonaan sotilasneuvostoa kesällä 1917. Ylennettiin varavääpeliksi ja saapui Suomeen jääkärien pääjoukon mukana helmikuussa 1918. Ei suostunut sotimaan sisällissodassa, erosi ja oli pidäätettynä Vaasassa. Toimi sisällissodan jälkeen liikeapulaisena osuusliike Voiman sähköosastossa Oulussa.
Marraskuussa 1918 tuli Venäjälle ja valmistui siellä Pietarin punakomentajakursseilta huhtikuussa 1919. Palasi Ouluun kesällä 1919 ja kiihotti Suomen armeijassa, pidätettiin kesäkuussa 1919 Vaasassa mutta vapautettiin. Perusti Oluluun SKP.n sotilasjärjestön toimipisteen syksyllä 1919, käytti nimeä Osmo Kivelä. Siirtyi Ruotsiin syyskuussa 1920, mutta pidätettiin marraskuussa sama vuonna ja karkoitettiin Venäjälle.
Oli hoitajana Mustajoen lastenkodissa 1921, sitten toimi Petroskoin opettajaseminaarissa ja siitä kehitetyssä ammattioppilaitoksessa sähköopin ja kemian opettajana v 1922 alkaen. Soitti selloa. Välillä 1920-luvun lopulla palveli puna-armeijan jääkäripataljoonassa. Vangittiin ja pantiin syytteeseen 1935, mutta vapautettiin 1936 ja asui Prääzän lähellä. Vuoden 1937 lopulla vangittiin uudelleen, sai 10 vuoden tuomion. Lienee kuollut II-maailmansodan aikana työarmeijassa Uralin Tseljabinskissa.
2) Mäkelin Yrjö Yrjönp, sanomalehtimies Yrjö Vilhelminp Mäkelinin poika, syntyi Porissa 25.4.1900. Perhe muutti Ouluun 1906. Kuului 1919 Oulun sos.dem. nuoriso-osastoon, joulukuussa 1919 meni Venäjälle. Oli Petroskoissa Karjalan Kommuuni lehden latojana, Suomessa vakoilemassa 1920 alussa, syksystä 1921 Vieläjärvellä Oksan vakoilutoimistossa, keväällä 1921 kuriirina Petroskoin ja Pietarin välillä. Kesällä 1921 Petroskoin tullissa, 1922 talvella mukana metsäsissikapinan kukistamisessa Niemelän hiihtopataljoonassa. Sen jälkeen Kansainväliseen sotakouluun, siellä urheilujaostossa.
Kävi komennuksella Suomessa Lempaalan vakoiluasemalla. Valmistui elokuussa 1925, kävi Suomessa salaa edelleen. Palveli Karjalan jääkäriprikaatissa 1925-29, sitten valittiin VKP(b):n Uhtuan piirikomitean sihteeriksi, mutta erotettiin ja oli Punainen Uhtua-lehden toimtuksessa ja v 1931 maanmittarina Uhtualla. Valittiin 1932 Osoaviahim-järjestön alueneuvostoon Petroskoihin, vuoden 1933 alusta oli Petroskoissa Osoaviahim-järjestön sotilaskouluttajana. Vangittiin 16.4.1933, tuomittiin 20.9.1933 kolmeksi vuodeksi Kazahstaniin. Palattuaan oli Tunkuan Lehdossa Osoaviahim-järjestön ohjaajana. Kuului VKP(b):hen. Vangittiin 16.4.1937, tuomittiin 15.8 ja ammuttiin 20.8.1937 Petroskoissa. Rehabiloitiin 1959.”
Myös Yrjö Mäkelinin vaimo, Lapuala 17.11.1871 syntynyt Elisabeth (Ellen) Jakobint Wuorenmaa muutti Neuvosto-Venäjälle lapsiensa luokse, missä kuoli 1935. Siteeraus KM:n artikkelista:
"Erikoinen oli hetki, jolloin aviopuolisoiden tiet 25-vuotisen yhteisen taipaleen jälkeen erosivat. Se tapahtui Oulun lääninvankilassa, jossa Ellen Mäkelin elokuussa 1922 oli pidätettynä. Hopeahääpäivänä Yrjö Mäkelin eräiden lähimpien toveriensa kanssa tuli vaimoaan tervehtimään. Saapuvilla tässä omalaatuisessa hääjuhlassa oli myös "hopeaparin tytär Laura, joka huolimatta siitä, että on jo saavuttanut laillisen kuritushuoneiän, kävelee vapaana kuin mikäkin lotta"; kuten Mäkelin tapauksesta lehteen kirjoittamassaan pienessä pakinassa mainitsee. Purevammin kuin hän ei tainnut kukaan ohranakomentoa ivata.
Oulun Lääninvankilasta vietiin Ellen Hämeenlinnaan, jonne hän vuotta myöhemmin sai miehensä kuolinsanoman. Vapauduttuaan matkusti hän lastensa luo Neuvostoliittoon, jossa v. 1935 kuoli.”
Kyselen siis Pauliina Hellmanin vanhempien perään, jotka lähtöisin Ruovedeltä.
Löytyykö apua?
T. Kari Salminen
M-L. Salkola kirjassaan Julistaja ja poliitikko. Yrjö Mäkelinin elämä ja toiminta. Tammi. Helsinki 1967 kirjoittaa mm: "Yrjö Esaijas Emmanuel Mäkelin syntyi Tampereella 1.6.1875 suutarimestari Vilhelm Mäkelinin ja hänen vaimonsa Paulina Florentinan, os. Hellman, toisena lapsena. Kaikkiaan perheeseen syntyi 9 lasta, joista kuitenkin esikoispoika kuoli pian...
Elokuussa 1897 Yrjö Mäkelin 22-vuotiaana solmi avioliiton itseään kuusi, po. neljä (KS) vuotta vanhemman tehtaantyöläisen Elisabeth (Ellen) Vuorenmaan, kanssa. Perheeseen syntyi 8 lasta…Ellen Mäkelinin toiminta työväenliikkeessä osoittaa, että hän oli myös henkilökohtaisesti kiinnostunut yhteiskunnallisista ja poliittisista kysymyksistä. Nuori pari asettui asumaan Poriin, siellä heidät syksyllä 1898 hyäksyttiin jäseniksi paikalliseen työväenyhdistykseen...
Kesällä 1923 Yrjö Mäkelin vangittiin samassa yhteydessä kuin sosialistisen työväenpuolueen 27 kansanedustajaa, puoluejohto ja sanomalehtien päätoimittajat. Hän kuoli 20.9.1923 nautittuaan liikaa hänelle lääkeeksi annettua veronaalia"
Mäkelinin tyttärentytär Kerttu Kauniskangas os. Murto eli pakinoitsija "Juorkunnan Jussi" kirjoitti v 1947 isoisästään, siteeraan kohdan, jossa sivutaan Pauliina Hellmania:
"VANHEMMAT
Niin läheisesti kuin Mäkelinin nimi liittyykin Pohjolaan, ei hän kuitenkaan ollut itse pohjalainen., vaan hämäläistä sukujuurta. Hänen isänsä Vilhelm Mäkelin syntyi v. 1840, po 24.3.1849 (KS) pienessä Riitahuhdan talossa Kankaanpäässä. Vilhelm Mäkelin koki paljon kovaa lapsuusvuosinaan, jäi varhain orvoksi, pääsi suutarin oppiin ja kisälliksi tultuaan lähti vaelluksille eri kaupunkeihin parempia ansiomahdollisuuksia etsien, kuten siihen aikaan köyhien ammattilaisten tapa oli.
Vilhelm Mäkelin oli luonteeltaan kiivas, itsepäinen ja ankaran rehellinen. Vuosina 1895-1920 hän toimi vahtimestarina Tampereen työväestön kesänviettopaikassa
Viikinsaaressa, ja vanhemmat tamperelaiset tietävät kertoa monia kaskuja saaren tuittupää-ukosta, joka kepillä hätisteli rauhanrikkojia. Mutta "vaari" oli myös vieraanvarainen isäntä, ja Viikinsaaren vahtimestarin talon kuistilla monet työväenliikkeen johtomiehet kesäiltaisin istuivat neuvonpidossa tai saaren ihanasta luonnosta nauttien.
Hämeenlinnassa, Aulankoa vastapäätä olevassa "parkissa" nuori suutarinkisälli oli tehnyt tuttavuutta puistonpenkillä istuvan palvelijattaren kanssa kysymällä tältä suorasukaiseen tapaansa: "Uskallatko seurustella mun kanssani ?" Tyttö uskalsi ja niin tuli Pauliina Florentina Hellmannista "Mäkelinin mamma". Pauliinan vanhemmat olivat Ruovedeltä Tampereelle muuttaneita tehdastyöläisiä, ja tätäkin kautta oli kosketus vuosisadan lopulla kehittyvään tehdasproletariaattiin perheelle läheinen."
Yrjö Mäkelinin pojista Leo ja Yrjö siirtyivät Neuvosto-Venäjän puolelle:
1) ”Mäkelin, Leo Yrjönp, sanomalehtimies Yrjö Vilhelminp Mäkelinin poika, syntyi tunnetun vasemmistolehtimiehen Yrjö Mäkelinin perheeseen Tampereella 15.12.1897. Kävi Oulun suomalaista lyseota ja toimi kauppa-apulaisena Oulussa. Liittyi huhtikuussa 1916 Preussin jääkäripataljoona 27:een, osallistui sotatoimiin Kuurinmaalla. Oli mukana perustamassa pataljoonaan sotilasneuvostoa kesällä 1917. Ylennettiin varavääpeliksi ja saapui Suomeen jääkärien pääjoukon mukana helmikuussa 1918. Ei suostunut sotimaan sisällissodassa, erosi ja oli pidäätettynä Vaasassa. Toimi sisällissodan jälkeen liikeapulaisena osuusliike Voiman sähköosastossa Oulussa.
Marraskuussa 1918 tuli Venäjälle ja valmistui siellä Pietarin punakomentajakursseilta huhtikuussa 1919. Palasi Ouluun kesällä 1919 ja kiihotti Suomen armeijassa, pidätettiin kesäkuussa 1919 Vaasassa mutta vapautettiin. Perusti Oluluun SKP.n sotilasjärjestön toimipisteen syksyllä 1919, käytti nimeä Osmo Kivelä. Siirtyi Ruotsiin syyskuussa 1920, mutta pidätettiin marraskuussa sama vuonna ja karkoitettiin Venäjälle.
Oli hoitajana Mustajoen lastenkodissa 1921, sitten toimi Petroskoin opettajaseminaarissa ja siitä kehitetyssä ammattioppilaitoksessa sähköopin ja kemian opettajana v 1922 alkaen. Soitti selloa. Välillä 1920-luvun lopulla palveli puna-armeijan jääkäripataljoonassa. Vangittiin ja pantiin syytteeseen 1935, mutta vapautettiin 1936 ja asui Prääzän lähellä. Vuoden 1937 lopulla vangittiin uudelleen, sai 10 vuoden tuomion. Lienee kuollut II-maailmansodan aikana työarmeijassa Uralin Tseljabinskissa.
2) Mäkelin Yrjö Yrjönp, sanomalehtimies Yrjö Vilhelminp Mäkelinin poika, syntyi Porissa 25.4.1900. Perhe muutti Ouluun 1906. Kuului 1919 Oulun sos.dem. nuoriso-osastoon, joulukuussa 1919 meni Venäjälle. Oli Petroskoissa Karjalan Kommuuni lehden latojana, Suomessa vakoilemassa 1920 alussa, syksystä 1921 Vieläjärvellä Oksan vakoilutoimistossa, keväällä 1921 kuriirina Petroskoin ja Pietarin välillä. Kesällä 1921 Petroskoin tullissa, 1922 talvella mukana metsäsissikapinan kukistamisessa Niemelän hiihtopataljoonassa. Sen jälkeen Kansainväliseen sotakouluun, siellä urheilujaostossa.
Kävi komennuksella Suomessa Lempaalan vakoiluasemalla. Valmistui elokuussa 1925, kävi Suomessa salaa edelleen. Palveli Karjalan jääkäriprikaatissa 1925-29, sitten valittiin VKP(b):n Uhtuan piirikomitean sihteeriksi, mutta erotettiin ja oli Punainen Uhtua-lehden toimtuksessa ja v 1931 maanmittarina Uhtualla. Valittiin 1932 Osoaviahim-järjestön alueneuvostoon Petroskoihin, vuoden 1933 alusta oli Petroskoissa Osoaviahim-järjestön sotilaskouluttajana. Vangittiin 16.4.1933, tuomittiin 20.9.1933 kolmeksi vuodeksi Kazahstaniin. Palattuaan oli Tunkuan Lehdossa Osoaviahim-järjestön ohjaajana. Kuului VKP(b):hen. Vangittiin 16.4.1937, tuomittiin 15.8 ja ammuttiin 20.8.1937 Petroskoissa. Rehabiloitiin 1959.”
Myös Yrjö Mäkelinin vaimo, Lapuala 17.11.1871 syntynyt Elisabeth (Ellen) Jakobint Wuorenmaa muutti Neuvosto-Venäjälle lapsiensa luokse, missä kuoli 1935. Siteeraus KM:n artikkelista:
"Erikoinen oli hetki, jolloin aviopuolisoiden tiet 25-vuotisen yhteisen taipaleen jälkeen erosivat. Se tapahtui Oulun lääninvankilassa, jossa Ellen Mäkelin elokuussa 1922 oli pidätettynä. Hopeahääpäivänä Yrjö Mäkelin eräiden lähimpien toveriensa kanssa tuli vaimoaan tervehtimään. Saapuvilla tässä omalaatuisessa hääjuhlassa oli myös "hopeaparin tytär Laura, joka huolimatta siitä, että on jo saavuttanut laillisen kuritushuoneiän, kävelee vapaana kuin mikäkin lotta"; kuten Mäkelin tapauksesta lehteen kirjoittamassaan pienessä pakinassa mainitsee. Purevammin kuin hän ei tainnut kukaan ohranakomentoa ivata.
Oulun Lääninvankilasta vietiin Ellen Hämeenlinnaan, jonne hän vuotta myöhemmin sai miehensä kuolinsanoman. Vapauduttuaan matkusti hän lastensa luo Neuvostoliittoon, jossa v. 1935 kuoli.”
Kyselen siis Pauliina Hellmanin vanhempien perään, jotka lähtöisin Ruovedeltä.
Löytyykö apua?
T. Kari Salminen