Suodenniemi / Pälä ja Mouhijärvi Tuisku

[juhani]

Aloittelijalla iso ongelma. Tietäisiköhän joku teistä apua seuraavaan ongelmaan?
Vuosi 1540; ja vain se. Onkohan seuraavien talojen asukkailla jotakin sukulaisyhteyttä: Suodenniemi Kouraniemi Pälä ja Mouhijärvi Tuiskula Tuisku.
Eli miten Pälä(nen) tuli vuonna 1541 Tuiskun nimiin ?

Terveisin

[Kataja]

Minäkin olen hyvin kiinnostunut kuulemaan selityksen. Olen ajatellut kahta mahdollisuutta, ostamista ja avioliittoja. Tuiskut olivat (kai?) kupariseppiä, siis rikkaita.
Liittyykö seuraava asiaan, olen kopioinut sen suvantosivuilta, itse en osaa tietenkään näin vanhoja tekstejä lukea:

Käräjillä 5.6.1550 Heikki Tuisku sai vahvistuksen isänsä Lasse Tuiskun vaimonsa isältä Juho Käyrältä perimiin neljäsosiin Huhtamojoen ja Sävijoen ranta-alueista, maarajat Porttikorva, Sävijärvenpää, Venevalkama, Kahilakoskenniska ja Kyro råå (Kyrön pitäjän raja?). Jöns Västgöten antama kirje vahv. Ylä-Satakunnan tuomarin Hannu Björninpojan 7.9.1563 kirjeessä. Kirje es. Karkun käräjillä 9.12.1644, kun haluttiin todistaa, että Lumiaisten ulkopalsta on ollut vanhastaan Tuiskulalla. Lumiainen on nyk. Suodenniemen pohjoisosassa Sävijärven lounaispuol. Alueen varhaisemman omistaneen Juho Käyrän (Jons Kæ_ræ) kotikylää ei voi osoittaa, hän kuuluu maakirjojen aikaa varhempaan polveen. Lampisten taloa V isännöi 1540-52 Kaarina Käyrä, voi olla Juhon tr.

Marjatta

[juhani]

Niin minäkin olen sitä ajatellut. Lars itse oli todennäköisesti kupariseppä, hänen poikansa ainakin oli jo tunnettu sellainen.
Mutta miksi ostaa niin pitkältä iso tila? Kulku oli vaikeaa sekä omakin tila oli suuri. Ei aika voinut riittää jatkuvaan siirtymiseen paikasta toiseen.

Avioliitosta olen ajatellut naapurikylän Lampisen Käyrän tyttöä. Talo tunnetaan myös Teeren nimellä. Vielä jotenkin ymmärtää ulkopalstan poisantamisen myötäjäisiksi mutta koko tilan? Jäihän Teereenkin jatkaja.

Olisiko sinulla Tuiskun Mouhijärven suvusta joitakin muitakin ajatuksia.
Kaikista aatoksista olisi apua.

Parhain terveisin

[Kataja]

Olisiko sinulla Tuiskun Mouhijärven suvusta joitakin muitakin ajatuksia.


Ei ole. Pälässäkin on tarpeeksi ihmettelemistä. Patronyymit kyllä sopivat, mutta en tiedä voiko uskoa siihen, että Pälät ovat Tuiskuja. Ja jokin perustehan sille on täytynyt olla, että niin usein lukee Pälänen taikka Päläinen. Tosin nimenä SAY:ssa se on ensi kerran vasta 1739. Suodenniemellä ei juuri ollut nen-nimiä, myöhemmin tuli Makkonen.
Siis osaan vaan ihmetellä. Mistähän alkaen Pälä oli Tuiskulla? Ehkä tila ei kiinnostanut ketään muuta? Ehkä hän piti sijaintia jostain syystä hyvänä? Johonkin kuparit piti sijoittaa, niitä oli hankala säilyttää ja kätkeä ja vahtia varkailta. Kai silloinkin ajateltiin tulevaisuutta, ajateltiin että jos on monta tilaa niin kullekin lapselle jää omansa.
Monenlaisia syitähän muuttoihin löytyy. Mustapäähän muutti isäntä Mouhijärveltä ilmeisesti siksi, ettei hän ollut hyvissä väleissä mouhijärveläisten naapureittensa kanssa.
Marjatta

[juhani]

Minäkin olen hyvin kiinnostunut kuulemaan selityksen. Olen ajatellut kahta mahdollisuutta, ostamista ja avioliittoja. Tuiskut olivat (kai?) kupariseppiä, siis rikkaita.
Liittyykö seuraava asiaan, olen kopioinut sen suvantosivuilta, itse en osaa tietenkään näin vanhoja tekstejä lukea:

Käräjillä 5.6.1550 Heikki Tuisku sai vahvistuksen isänsä Lasse Tuiskun vaimonsa isältä Juho Käyrältä perimiin neljäsosiin Huhtamojoen ja Sävijoen ranta-alueista, maarajat Porttikorva, Sävijärvenpää, Venevalkama, Kahilakoskenniska ja Kyro råå (Kyrön pitäjän raja?). Jöns Västgöten antama kirje vahv. Ylä-Satakunnan tuomarin Hannu Björninpojan 7.9.1563 kirjeessä. Kirje es. Karkun käräjillä 9.12.1644, kun haluttiin todistaa, että Lumiaisten ulkopalsta on ollut vanhastaan Tuiskulalla. Lumiainen on nyk. Suodenniemen pohjoisosassa Sävijärven lounaispuol. Alueen varhaisemman omistaneen Juho Käyrän (Jons Kæ_ræ) kotikylää ei voi osoittaa, hän kuuluu maakirjojen aikaa varhempaan polveen. Lampisten taloa V isännöi 1540-52 Kaarina Käyrä, voi olla Juhon tr.

Marjatta

Kiitos avustasi Marjatta.
Käännyin Sastamalan kunnan organisaation puoleen josko joku siellä voisi vielä löytää mainitsemasi rajapaikat. Saas nährä miten äijän käy..

Vielä pitää kysyä mielipidettäsi seikasta joka jäi kaivelemaan mieltä tuosta käräjäpäätöksestä tai kai se oli lainhuudatus.
Sanamuoto " Juho Käyrältä perimiin neljäsosiin" ? Monikko. Onko sinua vastaan tullut muita lainhuutoja samasta alueesta? Jos ei, niin minun logiikan mukaan perijöitä olisi ollut neljä, joista Tuisku on "maksanut ulos" loput kolme. Myös sanamuoto mielestäni viittaa Juhon vaimon kuolleen aiemmin.
Mikä on sinun mielipiteesi?

Jos näin olisi niin pitäisi vielä löytää ne puuttuvat perijät, sisarukset tai vaimon puolen perijät. Taitaa mennä jo liian vaikeaksi mulle...

parhain terveisin
Juhani

[Kataja]

Kiitos avustasi Marjatta.
Käännyin Sastamalan kunnan organisaation puoleen josko joku siellä voisi vielä löytää mainitsemasi rajapaikat. Saas nährä miten äijän käy..

Vielä pitää kysyä mielipidettäsi seikasta joka jäi kaivelemaan mieltä tuosta käräjäpäätöksestä tai kai se oli lainhuudatus.
Sanamuoto " Juho Käyrältä perimiin neljäsosiin" ? Monikko. Onko sinua vastaan tullut muita lainhuutoja samasta alueesta? Jos ei, niin minun logiikan mukaan perijöitä olisi ollut neljä, joista Tuisku on "maksanut ulos" loput kolme. Myös sanamuoto mielestäni viittaa Juhon vaimon kuolleen aiemmin.
Mikä on sinun mielipiteesi?

Jos näin olisi niin pitäisi vielä löytää ne puuttuvat perijät, sisarukset tai vaimon puolen perijät. Taitaa mennä jo liian vaikeaksi mulle...

parhain terveisin
Juhani

Enpä osaa sanoa. Lähteenäni siis oli ns. suvantosivut http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0191-0362_YLA-SASTAMALA_ELI_KARKKU.pdf
Heikin isä Lasse oli tehnyt muitakin maakauppoja. Nämä perinnötkin oli siis saatu aiemmin, ja nyt Heikki halusi saada niitä vahvistetuiksi.
Myös Käyrä-hakusanalla saa osumia, mutta pitäisi siis löytää Juhon lapsia?
Käsitykseni näistä suvantosivuista on, että se on mainio sivusto, mutta siinäkin ilmeisesti on tulkinnanvaraisuutta, siis siinä että mihin taloon mikin henkilö on kuulunut. Ja tietenkin sijoittamista vaikeuttaa se, että silloinkaan henkilöt eivät viettäneet koko elämäänsä samassa talossa.
Mitenkähän silloin tällaisia asioita käytännössä joidettiin? Osasiko Heikki itse lukea isänsä kauppakirjat vai oliko hänellä joku asianajaja?
Marjatta