Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mitä tässä sanotaan?
Mitä mahtaa lukea Gustaf Sigfridssonin kohdalla Lammin rippikirjassa?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=3435&pnum=183
Loppu ei aivan avaudu, mutta alkaa:
"personalia i gl. b. p. 277, 29 1 res. fylleri, 55 2. resan fylleri och Kyrko..."
Vanhan kirjan sivulla 277 lisää henkilötietoja, juopumusmaininta ensi kerran 1829, toisen kerran 1855.
Edellisessä kirjassa lopussa paikan nimi Asikkala, joka kai tässä myöhemmässäkin.
:) Jaska
Kiitos :)
Ja täältä löytyi se viimeinen sana selkeämpänä, mutta sen merkitys ei silti minulle avaudu... ja sitten on myös teksti Henrika Sofia Gustafsdotterin kohdalla, hankki/sai jotain ja Porvoo... Pitäisi kai opetella hiukan ruotsia etten aina olisi kyselemässä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=3445&pnum=620
Kaija Salminen
26.10.09, 20:48
Kiitos :)
Ja täältä löytyi se viimeinen sana selkeämpänä, mutta sen merkitys ei silti minulle avaudu... ja sitten on myös teksti Henrika Sofia Gustafsdotterin kohdalla, hankki/sai jotain ja Porvoo... Pitäisi kai opetella hiukan ruotsia etten aina olisi kyselemässä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=3445&pnum=620
Cannelin, K.: Ruotsalais-suomalainen sanakirja ilmoittaa, että kyrkoförargelse = kirkonpahennus.
Terv. Kaija
Kirsti Ervola
26.10.09, 21:11
Henrika Sofia on saanut Porvoon tuomiokapitulilta erokirjan, erhållit DomK:s i Borgå skiljebref af den 17 Mars 1858.
Seppo Niinioja
27.10.09, 12:13
Henrika Sofia on saanut Porvoon tuomiokapitulilta erokirjan, erhållit DomK:s i Borgå skiljebref af den 17 Mars 1858.
Kirsti Ervolan viestissä kiinnitti huomiota, että miten Henrika Sofia on saanut erokirjan Porvoon tuomiokapitulilta 17.3.1858, kun hänet on merkitty Aatami Tuomaanpojan vaimoksi (esillä oleva Lammin RK 1859-1868, sivu 615, kuva 620) ja vihityksi 1859, HisKin mukaan 14.6.1859. Onko aika kulkenut taaksepäin :confused:. Tämä innoitti minua laatimaan seuraavan pienen tutkielman.
Tässä onkin selvästi kyse kihlauksen purkamisesta, mielenkiintoinen tapaus kihlauksen pituuden takia. Ketjussa "avioliitto purettu" Make "Rotta" totesi, että "juuri kihlauksen purkaminen kuului tuomiokapitulin tuomiovaltaan, näin siis valtakunnan lain mukaan (siis teoriassa vuodesta 1734 lähtien). Korvaukset ym. sitten kuuluivat maalliselle oikeudelle." Henrika Sofian rivillä on sekä merkinnät Förelyst 19/4 1854 p. 820 että förelyst till p. 77 59 3/4, Wigde 1859. Edellisen rippikirjan 1849-1858 II sivulta 820 ei löydy sulhasta, joten katsoin Henrika Sofiaa kotitalostaan Putula No. 2 Bengilä, sivu 604, kuva 183 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lammi/rippikirja_1849-1858_tk166-167/183.htm). Siellä on Henrika Sofialla merkintä förel. 19/4 1854 p. 806 (ei siis 820). Sivulta 806, kuva 387, Ylänteen kylä No. 3 Hoikko löytyykin leskiemännän pojaksi merkitty Adolf Kustaanpoika, s. 26/2 1832, jonka kohdalla lukee förel. 19/4 54 p. 604, selvästi Henrika Sofian ensimmäinen kihlakumppani. Molemmat näkyvät käyneen ripillä kotitaloistaan kihlauksen purkamiseen asti. Adolfin äiti oli leski, mikä saattoi vaikuttaa siihen, että avioliittoa ei solmittu pitkästä kihlausajasta huolimatta.
Seppo Niinioja
Seppo Niinioja
27.10.09, 13:20
Kirsti Ervolan viestissä kiinnitti huomiota, että miten Henrika Sofia on saanut erokirjan Porvoon tuomiokapitulilta 17.3.1858, kun hänet on merkitty Aatami Tuomaanpojan vaimoksi (esillä oleva Lammin RK 1859-1868, sivu 615, kuva 620) ja vihityksi 1859, HisKin mukaan 14.6.1859. Onko aika kulkenut taaksepäin :confused:. Tämä innoitti minua laatimaan seuraavan pienen tutkielman.
Tässä onkin selvästi kyse kihlauksen purkamisesta, mielenkiintoinen tapaus kihlauksen pituuden takia. Ketjussa "avioliitto purettu" Make "Rotta" totesi, että "juuri kihlauksen purkaminen kuului tuomiokapitulin tuomiovaltaan, näin siis valtakunnan lain mukaan (siis teoriassa vuodesta 1734 lähtien). Korvaukset ym. sitten kuuluivat maalliselle oikeudelle." Henrika Sofian rivillä on sekä merkinnät Förelyst 19/4 1854 p. 820 että förelyst till p. 77 59 3/4, Wigde 1859. Edellisen rippikirjan 1849-1858 II sivulta 820 ei löydy sulhasta, joten katsoin Henrika Sofiaa kotitalostaan Putula No. 2 Bengilä, sivu 604, kuva 183 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lammi/rippikirja_1849-1858_tk166-167/183.htm). Siellä on Henrika Sofialla merkintä förel. 19/4 1854 p. 806 (ei siis 820). Sivulta 806, kuva 387, Ylänteen kylä No. 3 Hoikko löytyykin leskiemännän pojaksi merkitty Adolf Kustaanpoika, s. 26/2 1832, jonka kohdalla lukee förel. 19/4 54 p. 604, selvästi Henrika Sofian ensimmäinen kihlakumppani. Molemmat näkyvät käyneen ripillä kotitaloistaan kihlauksen purkamiseen asti. Adolfin äiti oli leski, mikä saattoi vaikuttaa siihen, että avioliittoa ei solmittu pitkästä kihlausajasta huolimatta.
Seppo Niinioja
Sorruin taas omaan näppäryyteeni. Adolf Kustaanpoika onkin ihan oikein rippikirjan 1859-1868 sivulla 820 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lammi/rippikirja_1859-1868_tk167-168/831.htm) ja siellä on tuo vuoden 1854 kuulutus sekä samanlainen merkintä Porvoon tuomiokapitulin erokirjasta kuin Henrika Sofiallakin. Jos tämä nyt ketään kiinnostaa.
Kiitos! Tuli taas lisää mielenkiintoista tietoa :)
Johan Carlssonin kohdalla on taas joku outo merkintä...
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1263&pnum=37
opin tässä samalla ehkä tunnistamaan tavallisimpia ilmaisuja joita rippikirjoista löytyy.
Opettelua tämä on itse kullekin. Onneksi on SSHY:n materiaalia.
Näin lukisin tämän Johan Carlssonin tapauksen:
Vid 1844 Åhrs HT angif. för olofligt kortspel samt pliktat derföre 46 Rb Silfver.
:) Jaska
Heikki Särkkä
28.10.09, 18:31
Kirkonpahennus tarkoitti kaikenlaista rettelöintiä kirkossa tönimisestä ja juopuneena esiintymisestä kirkossa tappeluun ja miekan paljastamiseen
Ks. Cuning. Maij:tin Asetos ja Kieldö Tappelluxista / Capinoista ja Pahennuxista Kircoisa. Annettu Stockhomisa 22. päiw. Joulucuusa / Wuona 1686. (Julkaistu teoksessa Kircko-Laki ja Ordningi 1686).
Seppo Niinioja
28.10.09, 19:02
Opettelua tämä on itse kullekin. Onneksi on SSHY:n materiaalia.
Näin lukisin tämän Johan Carlssonin tapauksen:
Vid 1844 Åhrs HT angif. för olofligt kortspel samt pliktat derföre 46 Rb Silfver.
:) Jaska
Käytän paljon Anneli Mäkelä-Alitalon ja Ilkka Alitalon kirjasta Sukututkijan sanat ja nimet. Se taitaa olla loppuunmyyty, mutta saatavissa on ainakin Heikki Särkän kaksi sanastoa, jotka äskettäin hankin. SSHY:n jäsensivustoilla on myös käsialaoppaita. Vakioneuvoksihan voi sanoa, että ehkä parasta on hankkia hyvä sukututkimusopas ja mennä kurssille, ellet ole jo sitä tehnyt. Kirjojen sanasto on usein vanhaa myös kirjoitusasultaan, vanhemmissa kirjoissa on latinaakin eikä siitä näy aina ruotsia äidinkieleltäänkään puhuva täysin saavan selvää, joten kysyä kannattaa. Sorry jos selostin sinulle itsestäänselviä asioita.
Seppo Niinioja
Mitähän muuta talollinen Gustaf Damasko (viimeisellä rivillä) on tehnyt kuin juopotellut? Nyt ymmärsin siis jo tuon sanan fylleri (1956) mutta muu onkin epäselvää.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=9021&pnum=351
vid 1855 års V. T. [vinterting] pliktfälld för otidlig sängelag XXX 1856 för fylleri inför rätteförstuga
:) Jaska
kiitos jaska! vastaus tuli taas tosi nopeasti.
Seppo Niinioja
29.11.09, 20:20
vid 1855 års V. T. [vinterting] pliktfälld för otidlig sängelag XXX 1856 för fylleri inför rätteförstuga
:) Jaska
Viimeinen sana askarrutti, mutta noinhan se tietysti on. Kieliopin ja Mäkelä-Alitalon sanaston mukaan pitäisi olla -- för otidigt sängelag ---, vaikka ei sana oikein siltä näytä eikä tämä asiaan vaikuta.
Seppo N.
Siis miten te käännätte tuon inför rätteförstugan? Oikeuden eteisen edessä:D:?
Minulletuli ensin mieleen tulkita inför rätte första g(ånge)n, mutta varmaan tuo Jaskan tulkinta on oikein, kunhan oikeat suomen sanat löytyvät...
Seppo Niinioja
29.11.09, 22:35
Siis miten te käännätte tuon inför rätteförstugan? Oikeuden eteisen edessä:D:?
Minulletuli ensin mieleen tulkita inför rätte första g(ånge)n, mutta varmaan tuo Jaskan tulkinta on oikein, kunhan oikeat suomen sanat löytyvät...
Tuo itse asiassa minullekin tuli ensin mieleen, mutta Jaska sai ylipuhutuksi:). Yleensähän rikos ensikertalaisena ilmaistaan sanonnalla 1 resan fylleri, lönskaläge jne, mutta edellisen henkilön kohdalla näyttää olevan Bötfälld för 1. g: fylleri (olen merkinnyt :llä g:n perässä ilmeisesti olevaa lyhennemerkkiä).
Tuli mieleen vanhasta pilalehdestä sääennuste: Jos uunnavuonna on lunta katolla, niin sitä on maassakin. Sovellettuna: Jos Kustaa oli päissään porstuassa, niin hän oli sitä salissakin. Käräjäthän pidettiin maalla tavallisesti rusthollissa tai muussa isossa talossa.
Käännös voisi kai olla: "Sakotettu/Sekä/? 1855 juopuneena esiintymisestä oikeuden edessä ensikertalaisena.", vaikka ensimmäistä sanaa ei ole onnistuttu tulkitsemaan.
Seppo Niinioja
Siis miten te käännätte tuon inför rätteförstugan? Oikeuden eteisen edessä:D:?
Minulletuli ensin mieleen tulkita inför rätte första g(ånge)n, mutta varmaan tuo Jaskan tulkinta on oikein, kunhan oikeat suomen sanat löytyvät...
Kyllä sinun första gången taitaapi olla oikeampi, minulla joten jäi eteiseen eli porstuaan tämä juttu :(
:) Jaska
tässä vielä yksi, numerolla 10 talollinen Henrik Martinpoika Koiviston talosta, yritin aika kauan saada tästä tolkkua, mutta siis sakotettu 1847 jostain, mutta mistä? öfverflödig bränning redskap al...
tuon kääntämällä en tullut sen viisaammaksi, joten varmaankaan siinä ei lue noin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=9020&pnum=385
Överflödig brännvinsredskap on varmaankin sitä, että viinanpolttokalustoa oli liikaa siihen nähden, mitä veronmaksuun tarvittiin (viina oli veroparseli, sen kotipoltto kiellettiin, oliko se 1863 tms?). Sakot tulivat myös siitä, että isäntä oli "hyysännyt", antanut palvelukseen kelvollisen väen asua luonaan ilman työvelvoitetta (tämä liittyy siihen, että jokaisen 16 v. täyttäneen piti osallistua työelämään, kotitilallaan tai toisen palveluksessa). Laiskottelusta rankaistiin!
Seppo Niinioja
01.12.09, 18:24
Tuo itse asiassa minullekin tuli ensin mieleen, mutta Jaska sai ylipuhutuksi:). Yleensähän rikos ensikertalaisena ilmaistaan sanonnalla 1 resan fylleri, lönskaläge jne, mutta edellisen henkilön kohdalla näyttää olevan Bötfälld för 1. g: fylleri (olen merkinnyt :llä g:n perässä ilmeisesti olevaa lyhennemerkkiä).
Tuli mieleen vanhasta pilalehdestä sääennuste: Jos uunnavuonna on lunta katolla, niin sitä on maassakin. Sovellettuna: Jos Kustaa oli päissään porstuassa, niin hän oli sitä salissakin. Käräjäthän pidettiin maalla tavallisesti rusthollissa tai muussa isossa talossa.
Käännös voisi kai olla: "Sakotettu/Sekä/? 1855 juopuneena esiintymisestä oikeuden edessä ensikertalaisena.", vaikka ensimmäistä sanaa ei ole onnistuttu tulkitsemaan.
Seppo Niinioja
Vastaanpa vielä itselleni. Tässä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=9020&pnum=385) , taitaa olla sama Kärkölän rikoskirja sanotaan myös ensimmäisen henkilön kohdalla:
"pliktfälld för första g(ånge)n fylleri inför Rätten". Resa on kai korvautunut vähitellen nykykielen gång-sanalla.
S-a
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.