Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Wannaeus Fiting
Vastoin aikasempia tietoja Kemijärven kappalaisen Esaias Esaiaksenpoika Fellmanin (1.2.1675-11.5.1736) vaimon Susanna Christianintytär Elingiuksen (1682-8.4.1751) äiti oli Oriveden kirkkoherran tytär Sofia Johanneksentytär Wannaea (n. 1650-n. 1717), ei Margareta Chore. Jukkasjärven tuleva kirkkoherra Christian Elingius tapasi Sofian opiskeluaikoinaan Turussa ja avioitui tämän kanssa noin 1672.
Kiinnostaa nyt tämä Sofian suku. Erityisesti äitinsä Sofia Fitingin puoli. Olen netissä harrastanut tietojen keruuta, ja löytänyt tämän Fiting-suvun mahdollisen yhteyden von Vietinghoff-sukuun.
Onkohan kellään parempaa tietoa?
Mika J
Kuopio
"Ensimmäinen historiallinen maininta on veljekset Henricus, Theoradius ja Vinimarus de Vitighoven Saksassa Munsterin piispan Vasalleina 1230. Myöhemmin on mainittu Arnold von Vitighoven Saksalaisen Ritarikunnan mestarina 1360-65 ja Konrad von Vitighoven 1401-13 samassa asemassa. Virossa on mainittu Diderich von Vyting 1388 Ritarikunnan Vasallina ja Tallinnan raatiherrana ja 1388, 1410, 1415 ja 1426 Diedrich Vitting, Ritari ja Saksalaisen Ritarikunnan Vasalli sekä maaraadin jäsen Harjumaalla. Jälkimmäisen säilynyt sinetti on sama, mitä ao. von Vietinghoff suvun jäsenet käyttivät.(Priha s.267)."
http://www.mesterton.net/baltianaateli.htm
Tuossa näkyy Sofia Johanneksentytär Wannaean veli Johan sekä alempana Jukkasjärven kirkkoherra Kristian Elingius, Sofian mies http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1822
Samassa näkyy Sofian vanhemmat, äitinä siis Sofia Hansdotter Fiting.
Kiitos minulle mielenkiintoinen uusi tieto! Löysin tuon perusteella Arno Forsiuksen kirjoituksen Oriveden papeista.
Sofia Fitingin Äitinä Forsius pitää Margareta Kristoferin tytärtä, jonka isä oli lainlukiaja: Kristoffer Perttelinpoika, vht Pälkäneen kirkkoherra Bartholomaeus Johannis ja Malin N. N. Ratsumies. Klaus Åkenpoika Tottin lampuotivouti. Saarioisten nimismies. Sääksmäen lainlukija 1585-94, 1596, 1598-99, 1600-08, Ylä-Satakunnan 1584, 1588, 1596-98, 1600-08, 1613, Hollolan 1606, Hattulan 1601, 1610-11, 1614, 1616. Sääksmäen kihlakunnan vouti 1595-97, Ylä-Satakunnan 1597-98. Omisti tilan Hattulan Katinalassa, sitt. Sääksmäen Ritvalan Alnäsin. Elossa 1617. Sin. IV: 58.
Jutikkala, Sääksmäen pitäjän historia, s. 253. Sama, Suurtilojen muodostuminen. (I), s. 259. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 133. VA: 1512: 54. Suomen Asutuksen Yleisluettelo: Hattula, Sääksmäki. Anthoni, Katinala- och Juttilasläkterna, s. 62.
Mielenkiintoista on yhteys Lapinlääniin, pidetäänhän Kristoferin veljenään kirkkoherra Johanes Bartholdusta jonka poika Johannes Somerus (Tuderus)tulee kirkkoherraksi Kemiin.
Oliko Sinulla jostain tietoa Hans Fitingistä, että hän periytyisi Vietinghoff suvusta. Tuli mieleen myös Pohjanmaan Witting suvut. Wittingejä on sanottu olevan Rostokista mutta joskus on tullut mieleen Jämsän Vitikan talosta lähtöisin oleva Helsingin kirkkoherra Henricus Wittingus (helsingin kirkkoherra).
Olavi
Matti J Kankaanpää ja Pentti Kalliovalkama: Sofia Fitingin kautta Wanaeus-sukuun tulee sukujuuria Sääksmäeltä. Hän oli kotoisin Huittulan Vittinkälästä. Sukunimestä Fiting (Fitingh) muotoutui talonnimi Vittinkälä. Sofian isä oli luutnantti suomalaisessa ratsuväessä 30-vuotisen sodan aikoihin, Reinhold Anrepin komppaniassa Preussissa 1628-29, sittemmin Tallinnan eskadroonassa ja kuoli v. 1633 sotatoimissa. Hänen leskensä Margareta Kristofferintytär avioitui uudelleen Wanaeus-sukun. Hän oli kotoisin Sääksmäen Ritvalan Alnäsista. Hänen isänsä Kristoffer Pertelinpoika oli vouti ja lainlukija, Pälkäneen kirkkoherran rovasti Batrholomeus Johanniksen poika. Kristoffer peri isältään Hattulan Katinalan, mutta hän asui pääasiassa Sääksmäellä Ritvalan Alnäsissa.
Margareta oli varakkaasta ja mahtavasta perheestä ja avioliitto 1638 Oriveden kirkkoherra Petrus Jacobin kanssa edellytti huomattavaa huomenlahjaa ja tunnettua puhemiestä. Huomenlahjaksi Petrus tarjosi Suomasemaa ja puhemiehenä hän käytti Kangasalan kirkkoherraa Josef Melartopaeusta.
Edellä kerrotun lisäksi olen saanut seuraavat tiedot (en siis ole itse tutkinut)
Hans Fibing (Fitting) Luutnantti
pso Margareta Kristofferintytär till Alnäs, Wanaeus e. Fibing (Fitting) Lainlukijan tytär, luutnantti Hans Fitingin leski. Asui Oriveden pappilassa leskenä vielä 1644 ja noin 1650 Suomasemassa. kotoisin Sääksmäen Huittulan Vittinkilästä. Vanhemmat Kristoffer Bertilinpoika till Alnäs lainlukija ja Kirstin Henrikintytär.
lapsi: Sophia Hannuntytär Oli elossa 1688, mutta luultavasti kuollut 1691, jolloin poika Johannes lunasti sisarensa osuuden Suomasemasta. Oli miehensä äitipuolen tytär. Talonhaltija 1679- n. 1691.
pso noin 1638 Johan (Johannes Petri) Pietarinpoika Wanaeus s. noin 1610 Orivesi k. 1678 Orivesi Ylioppilas Uppsalan yliopistossa 1629. Pitäjänapulainen 1638-39, Oriveden kappalainen luultavasti vuodesta 1640, viimeistään 1642 ja kirkkoherra vuodesta 1669. Piti Suomaseman yksinäistaloa vuodesta 1644. Sukunimi Wanaeus mainitaan hänen yhteydessään kirkontileissa vasta 1669. Kirkontilit 1657 hän on allekirjoittanut merkinnällä Johannes Petri Symmista. (Lähde: Antti Lehtonen v. 2004)Hän lunasti suomaseman ratsutilan ja omisti myös Orivedenkylässä Siurolan rusthollia.
Wanaeus-sukua on Antti Lehtonen selvittänyt kirjassaan: Antti Lehtonen: Oriveden seudulla1600-1800-luvuilla vaikuttaneita sukuja; - Wanaeus-Salovius-Roth-Coveen II painos talvella 2004.
Myös Yahoon Hämäläisten listalla on käyty keskustelua Wanaeus-suvusta.
Kiitos lisätiedoista. Tiedot lienevät aika luotettavia.
Minulla olisi sellainen lisätieto (pitäneekö paikkansa), että Petrus Jacobilla oli 3 vaimoa: Margareta Kristofferintytär Till Alnäs, Karin Martintytär Stjernkors ja Elisabet.
Johannes Petri Symmista-Wannaeus olisi ollut liitosta Karinin kanssa.
Sofia Fiting oli siis Margaretan liitosta Hans Fitingin kanssa.
Minulla ei ole sen kummepaa tietoa Hans Fitingin esivanhemmista. Tuo von Vietinghoff on vain villi arvaus.
Mika J
Karin Martintytär Stjernkorsin vanhemmat olivat ehkä Mårten Henriksson Stodius-Stjernkors ja ruotsalaissyntyinen Elisabet Petersdotter Dryander
Mika J
Näyttäisi siltä, että Petrus Jacobi olikin naimisissa kahden naisen kanssa, eli ensin Elisabet Laurintyttären (Oriveden kirkkoherran tyttären), jonka kanssa poika Johannes Petri Symmista-Wanaeus ja sitten vuodesta 1638 Margareta Kristofferintytär Till Alnäsin kanssa.
Eli tuo Stjernkors-haara voitaneen sulkea pois.
Mika J
Tähän Wannaeus-sukuun liittyen, niin Kuusamon nimismiehen poika Esaias Juhonpoika Granroth (13.3.1742 Kuusamo-1.9.1823 Kuolajärvi) avioitui Briitta Määtän (Granroth-sukua hänkin) kanssa ja tuli Kuolajärvelle knihdiksi eli rajajääkäriksi vartioimaan Kuolajärven suunnan itärajaa vuonna 1772.
Esaiaksen äiti oli Sofia Fellman, jonka äiti Susanna Elingius, jonka äiti mainittu Sofia Wannaea.
Esaiaksessa ei vielä ollut tippaakaan paikallista talonpoikaisverta. Esaias oli juuriltaan täysin säätyläinen. Vasta hänen jälkeläisensä avioituvat paikallisten kanssa, osa avioitui muualle säätyläisavioliittoihin, kuten Esaiaksen pojan Antin tytär Anna Katariina Lapuan kappalaisen Christian Litzellin kanssa.
Esaias Juhonpoika Granrothilla (1742-1823) on runsaslukuinen jälkeläistö Itä-Lapissa, varsinkin Sallassa.
Mika J
Forsiuksen mukaan Petrus Jakobin poika: Jakob eli Jacobus Petri Wanaeus toimi papiksi valmistuttuaan vuonna 1630 diakonina Orivedellä. Hänet valittiin vuonna 1631 seurakunnan kappalaiseksi, mutta hän kuoli jo ennen vuotta 1635. Hän oli huudattanut vuonna 1631 itselleen autioksi jääneen Mattilan talon Oriveden Säynäjoella maksamalla siitä kruununverot. Jakobus Petri Wanaeus oli naimisissa vuodesta 1627 Karin Månsintyttären kanssa, jonka vanhemmat olivat oli Mårten Erikinpoika (Stierna, till Holma) ja Anna Perintytär. Leski avioitui uudelleen ratsumestari Erik Ulffin kanssa Tenholan Kägrasta.
Oliko tuo Karin Stjernkors / Stodii sukua? Mielenkiintoinen yhteys Turukulais sekä myös Uudenmaan (Sjundby-sukuun). Minulla aiemin isioisän linnankirjurin Henrik Stodiin puoliso oli Elisabeth Mårtensdr Kyroksi.
Fellmaneistahan tiedetään kantaisän Jakob Olofssonin olleen Ison Kyrön kapplaisena 1581 ennen Iiihin tuloa. Poika mansvetus oli kappalaisejna kirkjkoherrana Paltamossa kun Sjundby-sukuun liittyvä Antti Erikinpoika (cajanus) tuli paltamoon.
Aiemmin Tuderus suvun yhteydet tuonne Pirkanmaalle tuli esiin sitä kautta vielä ottaisin esiin heihin liittyvät Bylow-suvun sekä Hailuodon Sigfrid Canutin jonka tytär oli liian läheistä sukua Tuderuksille.
Minulla on jotenkin epäselvää tietoa Stjernkors ja Särkilahati suvuista (yhteydestä) ja myös arveluja että tuo Somerus/Tuderussuvun kantaisä Bartholdus Johanis (Bertil Jönsson) yhdistetäisiin Särkilahteihin ?
Ola
Oliko tuo Karin Stjernkors / Stodii sukua? Mielenkiintoinen yhteys Turukulais sekä myös Uudenmaan (Sjundby-sukuun). Minulla aiemin isioisän linnankirjurin Henrik Stodiin puoliso oli Elisabeth Mårtensdr Kyroksi.
Ola
Tietojeni mukaan (vuosia sitten netistä löysin artikkelin) Karin Martintytär Stjernkors oli Mårten Henriksson Stodius-Stjernkorsin ja Elisabet Petersdotter Dryanderin tytär. Mårtenin vanhemmat taas olivat Henrik Hansson (kuollut Turun linnassa 1619) ja Elisabet Martintytär Kyrö.
Vieläkin vaivaa maininta Stodius suvun yhteydessä maininna Stjärnkors ja Särkilahti suvuista?
Onko tuosta Pher Dryanderista tietoa?
Jos Sinulta puuttuu tietoa noista esipolvista.
Henrik Hansson. Turun linnankirjuri 1580- ja 1590-luvulla. Vht Sääksmäen kihlakunnan vouti Hans Olofsson ja Malin Henriksdotter. Haudattiin Turun tuomiokirkkoon 4.4.1619. - Puoliso 1) Biretta, k. 23.4.1589, haud. Tavastien kuoriin Turun tuomiokirkkoon; 2) Elisabet Mårtensdotter Kyrö, elossa 1629, vht turkulainen kauppias Mårten Persson Kyrö ja Valborg Olofsdotter.
Isä:Olofinpoika, Hans k. ehkä 1568. Erik Hannunpojan isä. Oli todennäköisesti Sääksmäen kihlakunnan vouti 1551-1556. Kutsuttiin ehkä myös voudiksi kuninkaan omiin maalaisasuntoihin Suomessa. Tuomittiin kuolemaan veronkavalluksesta 15.12.1556, mutta armahdettiin. Asui sittemmin Alftan pitäjässä Helsinglandissa, missä hän omisti Hansjohnin tilan Näsbyssä, johon hänellä oli verovapaus 1560-luvulla. Asui tilalla ehkä vielä 1568. (Erään tiedon mukaan hänen oleskelunsa Ruotsissa jäi hyvin lyhyeksi.) - Hänen polveutumistaan ei tunneta, mutta hänen otaksutaan olevan lähtöisin Varsinais-Suomen rälssisuvuista. - Puoliso: Malin Henrikintytär.
Äiti: Henrikintytär, Malin k. 5.3.1588 ja haud. Turun tuomiokirkon Tavastien kuoriin 20.3.1589, vht kemiöläinen rälssitilallinen Henrik Östeninpoika ja Alissa Ragvaldintytär (Sjundbystä Siuntiosta). Omisti verovapaan tilan Alf tässä Helsinglandissa v:een 1572. Luopui 1568 perintösopimuksen kautta veljensä Jakob Henrikinpojan kanssa sisarosuudestaan Kaksungen tilaan Angelniemellä. (Tämän veljen vaimo meni toisiin naimisiin Klaus Tottin kanssa. Heistä tuli myöhemmin Erik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tyttären Sigridin appivanhempia.) - Puoliso sääksmäkelläinen vouti Hans Olofinpoika, joka muutti myöhemmin tilalliseksi Aittaan.
Vanhemmat: Henrik Östensson ja Alissa Ragvaldintytär
Henrik Hannunpojan veljestä alkaa Alftan-suku. (Erikin äidistä on sukukronikan mukaan ristiriitaista tietoa.? Hannunpoika, Erik vht (luultavasti) Sääksmäen kihlakunnan vouti Hans Olofinpoika ja Malin Henrikintytär. (Sukutarinan mukaan hänen isänsä olisi olut kuningas Erik XIV:n sihteeri Hans Erikinpoika, joka olisi myöhemmin ollut laamannina Helsinglandissa ja saanut muutamia tiloja Alftassa läänityksenä. Samoin sukukronikka kertoo, että hän olisi ollut naimisissa Kaarina Maununtyttären veljentyttären Sofian kanssa, mutta mitkään asiakirjat eivät anna vahvistusta tällekään.) Em. sukutarinan mukaan Erik Hannunpoika olisi ollut Helsinglandin laamanni ja koko läänin päänimismies sekä saanut haltuunsa isänsä (Hans Erikinpojan) läänitystilat Alftan pitäjässä. Asiakirjojen mukaan on vain todistettu, että hän omisti tilan Näsbyssä Alftan pitäjässä 1573-1620. Oli kuninkaan uskottu virkamies ja päällikkö ("hövidsman") Helsinglandissa. Hänestä mainitaaneräässä tilikirjassa v:lta 1567: "hövidsman för dem som vakt hava hallit uti herdalerne och jämtland" ja toisessa, puoliksi turmeltuneessa kuitissa: "kungl. majts vär nädige herres tjenare och hövidsman över helsingelandt och norr ...". 31.1.1569 kuningas tunnustaa saaneensa Erik Hannunpojalta kirjeen, jonka mukaan Helsinglannin rahvas on nostettu rajalle vihollista vastaan. 1571 mainitaan eräässä asiakirjassa hänen olleen Alftan varakkaimpia. 1600-1601 hänet on manttaalikirjässä mainittu suurehkon talon isännäksi Näsbyssä
Olavi
Tässä artikkelissa valotetaan Martti Stodiuksen käyttäneen vaakunassaan ristiä ja tähteä. Lisäksi kerrotaan Martin läheisistä suhteista Stjernkors-sukuun.
http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm
"En härstamning från Finland får i alla fall stöd av att Henrik Hansson och hans son Mårten hade intima kontakter med personer som hade Stjernkorsanor. Den ena är Särkilaks-släktens gren i Sääksmäki och Sagu och den andra Ispoissläkten i S:t Karins, av Jully Ramsay kallad Fogelhufvud."
Ja tuoltahan itse Marttikin löytyy http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U4
Mika J
Vilppulan kotisivulla Mårten Stiernkors till Holman tytär on Catharina Stiernkors (joka avioituu Erik Ulf i Finlandin kanssa on Erik Stiernkors Till Holman sekä Brita Flemingin poika?
Yo-Matrikkeliin nähden Forsiuksen tekstissä oleva Anna Dryander etunimi poikkeaa. Martin Stodiuksen puoliso on Elisabeth ?
Liittyykö wannaeus suku Stodiuksiin?
Olavi
Vilppulan kotisivulla Mårten Stiernkors till Holman tytär on Catharina Stiernkors (joka avioituu Erik Ulf i Finlandin kanssa on Erik Stiernkors Till Holman sekä Brita Flemingin poika?
Yo-Matrikkeliin nähden Forsiuksen tekstissä oleva Anna Dryander etunimi poikkeaa. Martin Stodiuksen puoliso on Elisabeth ?
Liittyykö wannaeus suku Stodiuksiin?
Olavi
Siltähän tuo näyttää yo-matrikkelin perusteella, että Martin Stodiuksen puoliso oli Elisabet Pettersdotter Dryander.
no, tuon Wannaeus-suvun liittyminen Stodius-sukuun Oriveden kirkkoherran Petrus Jacobin kautta taitaa olla perätön väite.
Tähän Wannaeus-sukuun liittyen, niin Kuusamon nimismiehen poika Esaias Juhonpoika Granroth (13.3.1742 Kuusamo-1.9.1823 Kuolajärvi) avioitui Briitta Määtän (Granroth-sukua hänkin) kanssa ja tuli Kuolajärvelle knihdiksi eli rajajääkäriksi vartioimaan Kuolajärven suunnan itärajaa vuonna 1772.
Esaiaksen äiti oli Sofia Fellman, jonka äiti Susanna Elingius, jonka äiti mainittu Sofia Wannaea.
Esaiaksessa ei vielä ollut tippaakaan paikallista talonpoikaisverta. Esaias oli juuriltaan täysin säätyläinen. Vasta hänen jälkeläisensä avioituvat paikallisten kanssa, osa avioitui muualle säätyläisavioliittoihin, kuten Esaiaksen pojan Antin tytär Anna Katariina Lapuan kappalaisen Christian Litzellin kanssa.
Esaias Juhonpoika Granrothilla (1742-1823) on runsaslukuinen jälkeläistö Itä-Lapissa, varsinkin Sallassa.
Mika J
Tässä Esaias Juhonpoika Granrothin esipolvia. Korjatkaa, jos virheitä.
Mika J
Erkki A Tikkanen
31.05.09, 23:39
Pari huomiota voisin mainita, nämä tulivat mieleen:
Sigfrid Gustafinpojan isän nimi on tietysti Gustaf, ei Olav. Tiedostoni mukaan Sigfridin äidin nimi oli Anna Sigfridintytär, ei Susanna. Annan isoisän, Christiernus Ericin, juuret Mynämäelle ja Härkälä nimiseen taloon on kyseenalaista, ei lähteitä.
Simon Nurkan puoliso Anna oli Henricus Nicolai Westhynziuksen tytär, Henricuksen puolison sanotaan olevan nimeltään Margareta, alkuperä tuntematon. (Genos 1969, s. 49.)
Sitten tuo Erik Ångermanin patronyymi, hänen isäänsähän ei tiedetä.
Pari huomiota voisin mainita, nämä tulivat mieleen:
Sigfrid Gustafinpojan isän nimi on tietysti Gustaf, ei Olav. Tiedostoni mukaan Sigfridin äidin nimi oli Anna Sigfridintytär, ei Susanna. Annan isoisän, Christiernus Ericin, juuret Mynämäelle ja Härkälä nimiseen taloon on kyseenalaista, ei lähteitä.
Simon Nurkan puoliso Anna oli Henricus Nicolai Westhynziuksen tytär, Henricuksen puolison sanotaan olevan nimeltään Margareta, alkuperä tuntematon. (Genos 1969, s. 49.)
Sitten tuo Erik Ångermanin patronyymi, hänen isäänsähän ei tiedetä.
Itsellänikin oli alunperin Anna Sigfridintytär, mutta myöhemmin eri lähteistä sain selville, että etunimi olikin todennäköisesti Susanna. Anna tai siskonsa hukkui kai jokeen nuorena.
Samoin, että Sigfrid Gustafinpojan isän nimi oli Olav, ei Gustav.
Tuon Nicolain Margareta-vaimon Fordell-yhteyden päättelin netistä löytämistäni tiedoista.
Terveisin
harrastelijasukututkija Kuopiosta
Mika J
Erkki A Tikkanen
01.06.09, 21:57
Itsellänikin oli alunperin Anna Sigfridintytär, mutta myöhemmin eri lähteistä sain selville, että etunimi olikin todennäköisesti Susanna. Anna tai siskonsa hukkui kai jokeen nuorena.
Samoin, että Sigfrid Gustafinpojan isän nimi oli Olav, ei Gustav.
Tuon Nicolain Margareta-vaimon Fordell-yhteyden päättelin netistä löytämistäni tiedoista.
Terveisin
harrastelijasukututkija Kuopiosta
Mika J
Lähteenä Annan etunimeen olen käyttänyt Befolkningen i Jakobstad -nimistä kirjaa, jossa kerrotaan räätäli Gustav Jönssonista ja hänen perheestään. Vaimonaan hänellä oli Anna Sigfridintytär Bonelius, k. 7.4.1704 Pietarsaaressa.
Kirjassa mainitaan, että Sigfrid Granroth oli todennäköisesti hänen poikansa, myös muita Granrotheja mainitaan.
Vuonna 1965 Genoksessa esiteltiin Bonelius-sukua, johon on tullut myöhemmin paljonkin lisätietoja ja korjauksia.
1984 Genoksessa oli Inga Lauren artikkeli Granrotheista, ja hän lausuu lopuksi: "Genoksessa 1965, s. 46, esitetty tieto Benedictuksen isännimestä Olai kaipaa lähdeviittausta."
En ole sen kummemmin tutustunut Granrotheihin, olen sen sijaan seuraillut Boneliusten alkupään vaiheita.
Minua kiinnostaa Sallan Granrothit sen takia, koska itsekin olen heidän jälkeläisensä.
Oliko Olav tai Gustav kotoisin Ruotsista?
Ainakin hän oli ruotsinkielinen.
Stalin halusi valloittaa Suomen "lopullista länsirajan ratkaisua varten", siksi on tuo outo lovi Suomen itärajassa Sallan kohdalla, samalla mummikin menetti kotinsa.
Talvisodan rauhanehtohin kuului myös rautatien rakentaminen Kantalahdesta Kemijärvelle.
Laitanpa tässä oman polveutumiseni tuosta Johan Granrothista:
1.sukupolvi
Kuusamon nimismies Johan Sigfridinpoika Granroth (s. 1711 Kuusamo, k.21.12.1744 Kuusamo)
Sofia Esiaksentytär Fellman (s.1.5.1722 Kemijärvi, k.23.8.1782 Kuusamo)
- 2.puoliso Sigfrid Henrikinpoika Tornberg
2.sukupolvi
Rajajääkäri Esaias Johaninpoika Granroth (s.13.3.1742 Kuusamo, k.1.9.1823 Kuolajärvi)
Briitta Antintytär Määttä-Tolva (s.28.5.1744 Kuusamo, k.18.3.1800 Kuolajärvi)
3.sukupolvi
Simon Esaiaksenpoika Granroth-Kalliainen (s.18.11.1784 Kuolajärvi, k.24.10.1874 Kuolajärvi)
Maria Mikontytär Jaakkola-Sulasalmi (s.2.4.1792 Kemijärvi, k.16.3.1880 Kuolajärvi)
4.sukupolvi
Greta Simontytär Granroth-Kalliainen (s.26.6.1812 Kuolajärvi, k.23.8.1874 Kuolajärvi)
Matti Ollinpoika Ulkuniemi (s.6.3.1799 Kuolajärvi, k.1.2.1872 Kuolajärvi)
5.sukupolvi
Matti Matinpoika Ulkuniemi-Sipola (s.23.2.1843 Kuolajärvi, k.4.2.1926 Kuolajärvi)
Kaisa Greta Matintytär Peuna (s.28.8.1846 Kuolajärvi, k.1.6.1890 Kuolajärvi)
6.sukupolvi
Brita Lisa Matintytär Sipola (s.15.6.1872 Kuolajärvi, k.27.6.1918 Kuolajärvi)
Sippa Sipanpoika Niemelä (s.1.2.1872 Kuolajärvi, k.26.6.1952 Salla)
Tästä eteenpäin on mummini.
Matti Matinpoika Sipolan jälkeläinen on myös eräs entinen kansanedustajamme ja eurokansanedustajammekin.
Mika J
Minä kun olen kiinnostunut myös esivanhempieni alkuperästä, niin laitan tähän yo. listan sukujen alkuperiä.
Granroth on siis melko varmaan Ruotsista.
Fellman ehkä alunperin Isokyröstä (sukunimi otettu käyttöön vasta Lapissa 1600-luvun lopulla).
Määttä tullut Sotkamosta Kuusamoon. Ehkä alunperin Savon Määttäsiä.
Jaakkola Kemijärven Jaakkoloita. Alunperin Oulun seudun Jutiloita.
Ulkuniemi mielenkiintoista Kouniz-Cumitz-Kuhmitsa-sukua, jonka alkuperästä on täälläkin keskusteltu. Melko varmaan saamelainen, ehkä Venäjän saamelainen tai voi olla slaavilainenkin.
Peuna on Kuolajärven saamelaisia.
Niemelä Kuolajärven saamelaista Aikio-Callung-Kallunki-sukua.
Mika J
Vaimoni suku periytyy Sofia Esaiasdr Granrothista s.1766. Oma sukuni on laajasti noita Kainuun Oulun ja Pohjanmaan (myös säätyläis-)sukuja. Minun tietoni ovat melkolailla muilta lainattua tarkistamatonta. Melkolailla vastaavat ovat minun tietoni tosin nuo vanhemmissa tiedoissa on paljon epävarmuutta.
Oliko kyseessä Gustaf tai Olof Granroth ? Minullakin on kahdenlaista tietoa. Yo-matrikkeli tunteen Sigfridin (oletettavan veljen) nimeten hänet Benedigtus Gustafi Granrothikksi ja isäksi mainitaan Pietarsaaren räätäli Gustaf Jönsson ja Anna Bonelius.
Tosin häntä joku tutkija on nimittänyt Benedictus Olaiksi.
Jostain minulle on tullut olettamus että Christier Eriicus Boneliuksen puolisokin olisi ollut Johan Pictoriuksen tytär, vaikka hänen sanotaan joutuneen siirtymään Kemistä Rovaniemelle (toisen vävyn) Canutus Gammalin tullessa hänen tilalleen.
Tuo Pictoriuksen ja sitten Gammalin omistama talo Rautiola siirtyi 1672 tuolle Kajaanin linnan komendantti Kristofer Bylow:lle jonka osti sen kolmannelta vävyltä Tullitarkastaja Erik Tavastilta.
Kirkkoherraksi 1649 Kemiin siirtyi Maarian, Rantämäen kirkkoherra Johannes Somerus Tuderus hänen ensimmäinen Anna ja kolmas Justine puoliso on ollut Byllow joita on pidetty Kristoferin tyttärinä (ja toisaalta arveltu ettei sovi iältään sisaruksiksi). Johaneksen poika avioitui Hailuodon kirkkoherran (Sigfrid Canutin) tyttären kanssa Sussanan (liiaan läheisen sukulaisen)kanssa Turun Tuomiokapitulin luvalla maksaen määrätyn sakon. Tuota sukulaisuutta on turhaan yritetty keskustelussa ratkaista. Aiemmin tässä keskustelussa kun nuo Sääksmäen ja Oriveden sukujen yhteydessä törmättiin Johanes Someruksen setään Kristofer Till Alnäsiin. heräsi ajatus että moni ratkaisematon sukulaissuhde voiisi Pohjanmaalla ratketa.
Olavi
Minä kun olen kiinnostunut myös esivanhempieni alkuperästä, niin laitan tähän yo. listan sukujen alkuperiä.
Granroth on siis melko varmaan Ruotsista.
Fellman ehkä alunperin Isokyröstä (sukunimi otettu käyttöön vasta Lapissa 1600-luvun lopulla).
Määttä tullut Sotkamosta Kuusamoon. Ehkä alunperin Savon Määttäsiä.
Jaakkola Kemijärven Jaakkoloita. Alunperin Oulun seudun Jutiloita.
Ulkuniemi mielenkiintoista Kouniz-Cumitz-Kuhmitsa-sukua, jonka alkuperästä on täälläkin keskusteltu. Melko varmaan saamelainen, ehkä Venäjän saamelainen tai voi olla slaavilainenkin.
Peuna on Kuolajärven saamelaisia.
Niemelä Kuolajärven saamelaista Aikio-Callung-Kallunki-sukua.
Mika J
Löysin Mika mielenkiintoisia tarinoita Kuusamosta kirjasta Artturi Snellman, Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja IX Oulun kihlakunta.
Kirjassa kielletään"Tavoista ja keinoista riippumatta osittainenkin kopiointi tai jäljentäminen internetiin tai mihinkään muuhun sähköiseen muotoon....."
Joten mainitsen vain sivulla 180 alkavista Kuusamon tarinoista seuraavaa:
Kuusamossa asunut Hannu Lämsä oli Kota-Lappalainen.
Minulla on Sursill-suvusta Hannu Iisakinpoika Lämsä s. 20.9.1743 k. 15.4.1806. Lieneekö tämä kirjassa manitun Hannun pojanpoika. Koska mainitaan, että Hannun hukuttua ahvenien "kaputurkiksi" manaamispuuhissaan, hänen kaksi poikaansa Kapli ja Iisakki olivat rannalla onkimassa, mutta eivät voineet auttaa isäänsä.
Hiskistä löytyy 31.5.1743 kuollut Hannu Hannunpoika Lämsä.
Kuollut / Haudattu31.5.174312.6.1743Kylä / Talo VainajaGla.HansHanss.LämsäKuolinsyy / Ikä 87 v. 1 kk - vko 10 pvOma komm. Alkup. komm.
Lisää kirjan tarinoita:
Ensimmäisten asukkaiden sanottiin muuttaneen Oulujoelta Ylikitkan kautta asustelemaan Haatajannimelle ja "ensimmäiset suomalaiset suvut olivat Haataja ja Määttä"
Tarinan mukaan Lappalaiset eivät ensin suvainneet Määttiä, kun olivat niiden kieroista silmistä huomaavinansa, että "siitä tulee sikeävä suku". Ennustus onkin käynyt toteen, sillä kertomusten mukaan on Määtän suku eniten levenneitä Kuusamossa, varsinkin Kitkajärvellä.
Toisen tarinan mukaan uudisasukkaat tulivakin Kuusamoon Oulusta ja Muhokselta Puolangan Jongunjärven kautta. Tämän tarinan mukaan Muhokselta tullut Kurvinen olisikin siis Kuusamon vanhimpia sukuja.
Laitoin nämä tarinat tähän ketjuun, koska en sopivampaakaan löytänyt.:)
Juhani Mäkitalo
02.10.10, 02:08
Kristian Elingiuksen äidin nimen kohdalla on mahdollisesti
virhe H:gin yo. matrikkelissa.
Bygdenin: Härnosands stifts herdaminne (Jukkasjärvi) mainitsee äidiksi Susanna Steuch`in, superintendentti P. Steuchiuksen
veljentyttären.
Margareta Chore oli Susanna Elingiuksen veljen Kristianin vaimo
(To ro. 16.3.1704)
Juhani Mäkitalo - Tornio
Kristian Elingiuksen äidin nimen kohdalla on mahdollisesti
virhe H:gin yo. matrikkelissa.
Bygdenin: Härnosands stifts herdaminne (Jukkasjärvi) mainitsee äidiksi Susanna Steuch`in, superintendentti P. Steuchiuksen
veljentyttären.
Margareta Chore oli Susanna Elingiuksen veljen Kristianin vaimo
(To ro. 16.3.1704)
Juhani Mäkitalo - Tornio
Olen aikoja sitten poistanut Margareta Choren esivanhempieni joukosta. Vanhoissa tiedoissa oli hänen kohdallaan virhe, ellei toisin todisteta.
Minulla on Christian Elingiuksen (s.1651 Torniossa?) äitinä Susanna Christianintytär Steuch (s.1623, Turussa?)
Christian oli naimisissa Sofia Wannaeuksen (s. n. 1650 Orivedellä?) kanssa. Hänen ensimmäinen vaimonsa saatto olla tämä Margareta Chore (s. n. 1651). Eli minun käsittääkseni Margareta Chore oli Susanna Elingiuksen isän ensimmäinen vaimo.
Mika J
Juhani Mäkitalo
02.10.10, 13:02
Mainisemani ro:n pöytäkirja kertoo, että Margareta Henriksdr.
Chore oli 1704 porvari Kristian Elingiuksen vaimo, siis poika
Kristianin, isä Kristian oli ollut Jukkasjärvellä k.hrana jo 1691
alkaen. Eilen sanomani pitää siis paikkansa vielä tänäänkin.
JM
Mainisemani ro:n pöytäkirja kertoo, että Margareta Henriksdr.
Chore oli 1704 porvari Kristian Elingiuksen vaimo, siis poika
Kristianin, isä Kristian oli ollut Jukkasjärvellä k.hrana jo 1691
alkaen. Eilen sanomani pitää siis paikkansa vielä tänäänkin.
JM
poika-Christian oli siis naimisissa isänsä ikäisen naisen kanssa?
Pitääkö tietoni, että Sofia Wannaea oli Susannan ja poika-Christianin äiti, paikkansa?
Juhani Mäkitalo
04.10.10, 14:36
Olin jo kerran vastaavinani Mikalle - mihin se katosi ??
Minä en tiedä milloin Margareta Chore oli syntynyt, enkä voi arvostella
hänen sopivuuttaan vaimoksi pojalle. Margaretan veli Henrik
oli kuitenkin s. 1677, että eiköhän ikäluokka ole aivan kohdallaan.
Onko Sinulla synt.aika tiedossa ?
Esilletulleista tiedoista päätellen vaikuttaa, että Sofia W. olisi
Kristian Göranson Elingiuksen vaimo. Lisätietona voin vielä mainita,
että poika Erik Kristians. Elingiuksen (1685 - 19.1.1768) kuoleman
yhteydessä äidiksi mainitaan Sofia
JM
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.