Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Maaningan seudun Martikaisista + muutamista muista suvuista
Antti Laukkanen
08.04.09, 10:59
Tervehdys!
Tuolla toisessa keskustelussa sivuttiin noita Maaningan Martikainen-Räihä -perheen asioita ja polvia vähän molempiin suuntiin. Ajattelin avata näin kirjautumiseni kunniaksi uuden ketjun, jossa paneuduttakoon asiaan syvällisemmin. Lainaanpa alkuun pätkän siitä toisesta keskustelusta:
HUJANEN, HUSSO, RÄIHÄ, MARTIKAINEN JA HALONEN
Tähän viestiketjuun pitäisi kirjoitella Hujasista, kun tuolla toisaalla on toinen viestiketju Räihästä ynnä muista. Mutta samoja savolaisia nuo suvut ovat, joten jospa nyt jokunen sana vielä avioparista Christer Martikainen ja Maria Räihä. Heti kärkeen tulkoon tähän digikuva, joka kertoo, että Tuovilanlahdella syntyi 14.6.1747 Rigina Mardikainen esikoisena.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/syntyneet_1690-1751_msrk_tk1651/306.htm
Vihittyjen luettelosta ei heti löytynyt Kuopion kohdalta pariskuntaa, mutta Maaningan rippikirjoissa oli JoMassa paljon lisätietoa. Christer on syntynyt 1721 ja Maria Räihä 1725.
Perheen lapset olivat :
Rigina 14.6.1747 Tuovilanlahti
Johannes 18.4.1749, muutti Iisalmeen
Anna 25.2.1751 Tuovilanlahti
Maria 1755
Regina 1756
Ingebor 1758
Pohl 30.7.1759
Petter 1762
Samuel 1765 Taviniemi (johon perhe 1763 oli muuttanut)
Abraham 18.4.1768, kuoli 26.12.1777
Christina 10.4.1773.
Ja eikös vaan esikoisen nimi Rigina ja viidennen lapsen nimi Regina viittaa siihen, että äidinäiti voisi olla Regina Halotar, joka puolisonsa Anders Räihän kanssa kävi 15.6.1762 Viandossa ripillä. Kummallekaan ei Maaningan kirjoihin ollut merkitty syntymäaikoja ja kumpikin katosivat heti tuon ainoan ripilläkäynnin jälkeen tuntemattomaan paikkaan (puuarkkuihinko?).
Siellä Viandossa asuivat vuodesta 1734 alkaen myös Johan Räihä (rivi 6) ja vaimonsa Regina Haatainen(rivi 7). Samalle rippikirjan 1732-1734 sivulle 46 Iisalmi digi 44 on merkitty myös Leppälaxin Olof Hujanen ja vaimonsa Anna Kettunen.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1732-1734_tk1442/44.htm
Ongelmani on sellainen, että olen aika pitkälti blokissa suuremman kuvion kanssa, joka ehkä avautuu, jos asiaan löytyy joitakin varmistuksia.
14.7.1779 syntyi Paavo Martikaiselle ja Anna Hyväriselle Maaningalla poika, joka sai myös nimekseen Paavo Martikainen siitäkin huolimatta, että hänet merkittiin aviottomaksi eikä vanhemmilla näyttäisi Rippikirjojen mukaan olleen tekemistä keskenään.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/1nr86j?fi+0317+kastetut+1371
Lastenkirjoja en ole saanut tähän hätään käsiini, joten en nyt sitten oikein pääse puusta pitkään koko jutussa. Sen verran pääsen kuitenkin, että Paavo nuoremman äiti Anna Hyvärinen asustaa myöhemmin poikansa ja tämän vaimon Maria Hyvösen kanssa, on merkitty leskeksi ja syntyneeksi 1753. Näyttää vieläpä siltä, että kyseessä on sama Anna, joka on jäänyt leskeksi Miniänsä isän toisen vaimon tehtävistä. Silloin kyseessä olisi Anna Laurintytär Hyvärinen, joka on syntynyt 16.4.1754 Kuopion msrk:n kylässä nimeltä Warpais (ja mikä kylä tämä sitten on, Iisalmen Varpainenko?).
Anna pyörii kuin väkkärä kylästä toiseen piikomassa ja käväiseepä sopivasti Tavinsalmella, jossa asuu näkemykseni mukaan ainut sopiva Paavo Martikainen, jonka kohdalle Rippikirjaan ei ole kuitenkaan nähdäkseni merkitty mitään aviottomasta lapsesta. Samainen Paavo on mainittuna tuossa Tapanin listassa Risto Martikaisen lapsiluettelossa ja perustaa sittemmin perheen Valpuri Hynnisen kanssa, joka hänkin saa aviottoman lapsen Paavon kanssa ennen vihille menoa.
No kaiken kaikkiaan asiaan liittyy tietysti monta kysymystä, mutta jos joku olisi sattunut jotakin näistä asioista tutkimaan, rohkenen kysyä seuraavia:
- Onko Paavo Martikainen nuorempi tämän Paavo Ristonpojan avioton lapsi?
- Onko Anna Hyvärinen Anna Laurintytär Hyvärinen
- Onko Maria Hyvönen oikeasti sotilas Matti Hyvösen ja Anna Väänäsen 29.6.1775 syntynyt tytär?
- Tiedättekö kenties jotakin näiden henkilöiden esipolvista
- Ja onko joku kenties osannut yhdistää Risto Martikaisen juuria johonkin muualle? Iisalmi näyttäisi hyvältä suunnalta, mutta siihen se oikeastaan tällä tietämyksellä jääkin
- Eikä tuo Maria Räihän alkuperän tietäminenkään hullumpi asia olisi
- Ai joo, olisi kiva tosiaan tietää mitä kylää tuo Warpais Kuopion kirjoissa tarkoittaa. En löydä asialle selitystä eikä Hiskissä tainnut olla merkintöjä oikein muuten kuin tuolle perheelle. Ei ainakaan monia.
Joka tapauksessa Paavo Martikainen nuorempi ja Maria Hyvönen ovat esivanhempiani muistaaksein seitsemännessä polvessa.
Ystävällisesti vastauksista kiittäen,
-Antti-
Olisin kiinnostunut Kemijärven ensimmäisen suomalaisen uudisasukkaan Paavo Ollinpoika Halosen (1565-1642) esivanhemmista.
Hän muutti Limingasta Kemijärvelle viimeistään 1630-luvulla.
Hänen isänsä oli siis Olli Halonen, joka joidenkin tietojen mukaan oli Maaningalta Kuopion kupeesta.
Onkohan kellään parempaa tietoa, ja käytettävissä esim. maakirjoja?
Mika J
Hei!
Tuo Kuopion msrk:n kirkonkirjoissa esiintynyt Warpais niminen kylä, voi olla myös Nilsiään ennen kuulunut Varpaisjärvi. Varpaisjärvi erkani Nilsiästä omaksi seurakunnakseen 1909.
Terv. Jaana
Antti Laukkanen
08.04.09, 14:41
Justiinsa. Sitä vähän pyörittelinkin mielessäni, mutta en löytänyt kylää Kuopion Rippikirjoista. Tosin puhuin potaskaa taannoin - onhan tuolla Hiskissä olennaisesti suurempi liuta ko. kylästä tapahtumia, kuin väitin. Lienee jäänyt joku hakukriteeri tyhjentämättä aiemmin. Mistähän kohtaa kirjoja näitä hahmoja voisi etsiskellä?
-Antti-
< Tuo Kuopion msrk:n kirkonkirjoissa esiintynyt Warpais niminen kylä, voi olla myös Nilsiään ennen kuulunut Varpaisjärvi. Varpaisjärvi erkani Nilsiästä omaksi seurakunnakseen 1909. >
Todennäköisemmin Maaninka Varpasmaa tai toiseksi Iisalmi Varpanen.
Siinäpä se
< Mistähän kohtaa kirjoja näitä hahmoja voisi etsiskellä? >
Joko olet käynyt läpi Perttusen selkokieliset rippikirjat?
http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Iisalmi
Martikaisia, Hyvärisiä ja Hyvösiä esiintyy pilvin pimein?
Tutkimisiin
Tapani Kovalaine
08.04.09, 17:42
KYSYMYKSET OVAT AIVAN KOHTUULLISIA VASTATTAVIKSI:
- Onko Paavo Martikainen nuorempi tämän Paavo Ristonpojan avioton lapsi?
- Onko Anna Hyvärinen Anna Laurintytär Hyvärinen
- Onko Maria Hyvönen oikeasti sotilas Matti Hyvösen ja Anna Väänäsen 29.6.1775 syntynyt tytär?
- Tiedättekö kenties jotakin näiden henkilöiden esipolvista
- Ja onko joku kenties osannut yhdistää Risto Martikaisen juuria johonkin muualle? Iisalmi näyttäisi hyvältä suunnalta, mutta siihen se oikeastaan tällä tietämyksellä jääkin
- Eikä tuo Maria Räihän alkuperän tietäminenkään hullumpi asia olisi
- Ai joo, olisi kiva tosiaan tietää mitä kylää tuo Warpais Kuopion kirjoissa tarkoittaa.
ARVIOINTEJA:
- Netin perusteella voi arvella, että Paavon isä Paavo Martikainen ei ole v. 1779 ollut torppari eikä ole asunut Kurolanlahdessa. Hän on ollut Risto Martikainen nimisen torpparin poika Tavinniemessä. Muita sopivia Paavoja ei tunnu löytyvän. Sukunimen perusteena saattaa olla vaikkapa kihlaus, joka sittemmin on purkautunut, kun Valpuri tuli Paavo seniorille rakkaammaksi.
- Anna Hyvärisen vanhemmat löytyvät netissä esim. seuraavasta digikuvasta: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/maaninka/rippikirja_1770-1787_tk1200-1201/58.htm
- Maria Hyvösen vanhemmat löytyvät myös: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/maaninka/rippikirja_1770-1787_tk1200-1201/53.htm
- Edellä sanottujen henkilöiden esipolvia en ole tutkiskellut.
- Risto Martikainen on tullut jostakin ja Räihät ovat saattaneet tulla lounaasta.
- Varpais esiintyy kirkon rippikirjoissa kinkeripiirin nimenä runsain mitoin ja on useimmiten Kehvoon ja Väänälään liitettynä. Myös Varpasaaren sijainti Tavinniemen ja Kurolanlahden välissä viittaa siihen, että vanhoina aikoina on Varpais ollut Maaningan nykyisen keskuksen eteläpuolella ja Väänälän sekä Kehvon pohjoispuolella.
Hei!
Tapani näemmä ehtikin jo laittaa osittain samat tiedot kuin minäkin löysin. Tästä seuraavasta linkistä voi päätellä, että kyse on ollut Maaningan Warpaisesta, sillä sivun lopusta löytyvät Annan vanhemmat ja isän isä Jacob.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8125&pnum=19
Terv. Jaana
Pirjo Vidgren
08.04.09, 19:42
Hei!
Kuopion vanhemmat rippikirjat kun ovat kovin puutteelliset, niin vaikea on löytää pitäviä todisteita, mutta Risto Martikainen voisi olla 29.12.1753 (Kuopion maasrk:n) Tuovilanlahdessa 75-vuotiaana kuolleen Pekka Martikaisen poika. Rippikirjassa 1728-38 (kuva 209) on Pekka Martikainen ja näyttäisi niin kuin alempana olisi poika Risto. Vähän epäselvä sivu kylläkin. Pekka on HisKissä isänä Tuovilanlahdessa 1726 ja vaimo on Anna Pursiainen.
Toki tuo Risto-nimi voisi viitata Iisalmen puolellekin, mutta Tuovilanlahti kävisi sijaintinsa puolesta (ja lasten nimienkin puolesta).
Maria Räihän vanhemmat voisivat hyvinkin olla Juho Räihä ja Regina Haatainen. Siitähän olikin palstalla jo aikaisemmin muistaakseni Hujanen-otsikon alla.
T:Pirjo
Pirjo Vidgren
08.04.09, 19:59
Hei vielä!
Lisäys edelliseen. Kuopion maasrk:n kuolleista löytyy 7.5.1765 Tuovilanlahdessa kuollut leski Anna Pursiainen, jonka omaisen kohdalla lukee Christer Mardikains. Mietin, että voisiko omaisena olla poika eikä mies (eli se Pekka). Ikä kyllä olisi silloin väärin (40 v.), mutta eipä olisi ensimmäinen kerta.
T:Pirjo
Pirjo Vidgren
08.04.09, 20:20
Ja minä vaan jatkan... Kuopion alkuperäisissä haudatuissa kyllä näyttää niin kuin Anna Pursiaisen kohdalla lukisi enkia efter Christer Mardikain ja ikä on siinäkin se 40. Mutta tuskin siellä Tuovilanlahdessa oli silloin kahta Risto Martikaista eli joku virhe siinä kyllä on.
T:Pirjo
Tapani Kovalaine
08.04.09, 21:26
Ja minäkin jatkan... sillä digikuva 209 kannattaa linkittää tähän:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikirja_1728-1738_msrk_tk1623-1624/209.htm
Käsialojen tulkitsijoille rippikirjan sivun kuusi alinta riviä ovat mukavata katseltavaa. Ehkäpä siinä lukee, että Tuovilanlahdessa oli perhe, johon kuului:
Peer Mardikainen (s. 1689, k. 27.3.1764)
hustru (ehkä Anna Pursiatar s. 1695, k. 7.5.1765, kuoli 70-vuotiaana, ei 40 v?))
son Hindrick (s. 1717, k. 7.5.1765)
son Christer (s. 1721)
son Samuel (s. 31.10.1726 Hiskin mukaan)
Regina Halotar? (tai Inga Halotar 1680-17.5.1764).
Voisi kuvitella, että Regina tai Inga on tullut perheeseen luo asumaan ennen Christerin ja Samuelin syntymää. Ja voisi ajatella, että Christerin kuuluisi olla lähin omainen äitinsä kuoltua, sillä esikoinen ja isä olivat juuri kuolleet.
Tervehdys,
Tämä kommentti ei ole vastaus mihinkään Antin alkuperäisistä kysymyksistä mutta samoihin ihmisiin liittyy kuitenkin.
Samuel Ristonpoika Martikainen (11.7.1765-) näyttää menneen avioon esi-isäni sisaren Cesilia Ristontytär Kinnusen kanssa Maaningan Käärmelahden Kinnulanlahdessa 20.2.1793. Heille maanmittari Backman lohkoi Kinnulan kantatilasta vuonna 1798 tilan joka sai rekisterinumeron 18 ja jota sittemmin kutsuttiin Martikkalaksi. Kovin pitkäksi aikaa tila ei Martikaisille jäänyt koska Samuelin poika Taavetti Samuelinpoika Martikainen myi puolet tilasta 1.4.1845 Anders Trumpetille 1000 ruplalla ja loput Carl Johan Lyralle 4.5.1846 2000 ruplalla.
Terv
Topi Kinnunen
Antti Laukkanen
08.04.09, 22:10
No aivan mahtavaa. Tännehän on tullut sekä tietoa, että valistuneita arvauksia. Yritän kommentoida jotakin.
Joko olet käynyt läpi Perttusen selkokieliset rippikirjat?
Ovatpa uusi tuttavuus. Kiitos linkistä!
ARVIOINTEJA:
- Netin perusteella voi arvella, että Paavon isä Paavo Martikainen ei ole v. 1779 ollut torppari eikä ole asunut Kurolanlahdessa. Hän on ollut Risto Martikainen nimisen torpparin poika Tavinniemessä. Muita sopivia Paavoja ei tunnu löytyvän. Sukunimen perusteena saattaa olla vaikkapa kihlaus, joka sittemmin on purkautunut, kun Valpuri tuli Paavo seniorille rakkaammaksi.
- Anna Hyvärisen vanhemmat löytyvät netissä esim. seuraavasta digikuvasta: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirj...00-1201/58.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/maaninka/rippikirja_1770-1787_tk1200-1201/58.htm)
- Maria Hyvösen vanhemmat löytyvät myös: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirj...00-1201/53.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/maaninka/rippikirja_1770-1787_tk1200-1201/53.htm)
- Edellä sanottujen henkilöiden esipolvia en ole tutkiskellut.
- Risto Martikainen on tullut jostakin ja Räihät ovat saattaneet tulla lounaasta.
- Varpais esiintyy kirkon rippikirjoissa kinkeripiirin nimenä runsain mitoin ja on useimmiten Kehvoon ja Väänälään liitettynä. Myös Varpasaaren sijainti Tavinniemen ja Kurolanlahden välissä viittaa siihen, että vanhoina aikoina on Varpais ollut Maaningan nykyisen keskuksen eteläpuolella ja Väänälän sekä Kehvon pohjoispuolella.
-Joo, itse asiassahan Paavo Martikainen nuoremman syntymäkylästä lieneekin kyse eikä vanhemman kotikylästä. Torppari-termi on epäilemättä väärin, mutta se on ehkä ongelmista pienin sinällään. Minä en ole myöskään löytänyt toista Paavoa, joten jos sellaista ei ole, tämä lienee aika valistunut arvaus oikeaksi isäksi. Kihlaus voisi olla vaihtoehto. Ehkä kerrassaan tuomiokirjat auttaisivat, kun isyys on kuitenkin tunnustettu
-Annan sekä Marian vanhemmat eli nuo kyseiset sivut olen löytänyt ja plarannut, mutten suoranaisesti keksinyt mitään varmistavaa tekijää sille, että näillä sivuilla esiintyvä Anna olisi sama Anna, joka sai Paavo Martikaisen kanssa Paavo Martikaisen ja/tai meni sittemmin Matti Hyvösen kanssa naimisiin. En myöskään sille, että Matti Hyvösen tyttärenä mainittu Maria olisi sama, joka meni Paavo Martikainen nuoremman kanssa vihille. Sehän ei käy näistä ilmi. Tai no, Annan patronyymi käy kyllä ilmi hänen mennessään vihille Matti Hyvösen kanssa, mutta onko Anna sama Anna, onkin vaikeampi paikka - ainakin ilman lastenkirjaa
Tästä seuraavasta linkistä voi päätellä, että kyse on ollut Maaningan Warpaisesta, sillä sivun lopusta löytyvät Annan vanhemmat ja isän isä Jacob.
Kiitos, tämä on ehdottoman hyvä ja varmistava linkki!
Kuopion vanhemmat rippikirjat kun ovat kovin puutteelliset, niin vaikea on löytää pitäviä todisteita, mutta Risto Martikainen voisi olla 29.12.1753 (Kuopion maasrk:n) Tuovilanlahdessa 75-vuotiaana kuolleen Pekka Martikaisen poika. Rippikirjassa 1728-38 (kuva 209) on Pekka Martikainen ja näyttäisi niin kuin alempana olisi poika Risto. Vähän epäselvä sivu kylläkin. Pekka on HisKissä isänä Tuovilanlahdessa 1726 ja vaimo on Anna Pursiainen.
Toki tuo Risto-nimi voisi viitata Iisalmen puolellekin, mutta Tuovilanlahti kävisi sijaintinsa puolesta (ja lasten nimienkin puolesta).
Maria Räihän vanhemmat voisivat hyvinkin olla Juho Räihä ja Regina Haatainen. Siitähän olikin palstalla jo aikaisemmin muistaakseni Hujanen-otsikon alla.
Tämä oli yhtä oiva löytö. Olin plarannut sivun läpi, mutta ilmeisen huonosti. Tarkemmin katsomalla huomasinkin tässä vaiheessa saman, minkä Tapani tuossa myöhemmin toi julki, eli Hiskissä mainittu 1726 syntynyt Samuel näkyy myös tuolla sivulla ja varmistaa vähintäänkin minun tutkimuksiini riittävällä varmuudella Riston, Pekan ja Samulin sukulaisuussuhteet. Räihiä täytyy vähän pengata. Olisi ihan kiva löytää heidätkin Rippikirjasta.
Kuopion alkuperäisissä haudatuissa kyllä näyttää niin kuin Anna Pursiaisen kohdalla lukisi enkia efter Christer Mardikain ja ikä on siinäkin se 40. Mutta tuskin siellä Tuovilanlahdessa oli silloin kahta Risto Martikaista eli joku virhe siinä kyllä on.
Saattapi olla, että olikin. Nimeä on tullut Hiskissä vastaan aika monessakin paikassa. Yksi sotilaaksi mainittu on kuollut 1744. Tosin ikä on 4 v 2 kk, eli joko ikä tai titteli on väärin, mutta voisin jopa vähän epäillä Pekan ja Riston olleen vaikkapa veljeksiä ja nimen tulleen isältä. Siellä Iisalmessa päin Christer Martikaisia näkyisi myös olleen useampia. Epäilisin suvun olevan sieltä. Martikkalakin on aika lähellä Maaninkaa.
Tapanille tähän väliin kiitos hyvästä tulkinnasta. Siltäpä se sivu tosiaan näyttäisi!
Samuel Ristonpoika Martikainen (11.7.1765-) näyttää menneen avioon esi-isäni sisaren Cesilia Ristontytär Kinnusen kanssa Maaningan Käärmelahden Kinnulanlahdessa 20.2.1793. Heille maanmittari Backman lohkoi Kinnulan kantatilasta vuonna 1798 tilan joka sai rekisterinumeron 18 ja jota sittemmin kutsuttiin Martikkalaksi. Kovin pitkäksi aikaa tila ei Martikaisille jäänyt koska Samuelin poika Taavetti Samuelinpoika Martikainen myi puolet tilasta 1.4.1845 Anders Trumpetille 1000 ruplalla ja loput Carl Johan Lyralle 4.5.1846 2000 ruplalla.
No tämäkin valaisee tilannetta. Bongasinkin Samuelin Käärmelahdesta taannoin. Äitinsä Maria Räihä näkyy menneen hänen luokseen asumaan miehensä kuoltua ja kuolleen sitten 28.2.1807 siellä.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/1npp0o?fi+0317+haudatut+4634
Nyt en pysty muuhun kuin olemaan rajattoman kiitollinen kaikille vastanneille. Toki kuulen mielelläni lisätulkintoja ja mahdollisia varmistuksia auki jääneille asioille. Voipi kestää hetken ennen kuin aika antaa myöten lähteä niitä lastenkirjoja plaraamaan.
-Antti-
Kaija Salminen
09.04.09, 08:04
Hei Antti, Tapani ynnä muut!
Antti on lainannut ensimmäisessä viestissään Tapanin viestiä, jossa Christer Martikaisella ja Maria Räihällä on lapsiluettelossa tytär Maria, syntynyt v. 1755. Huomasin äskettäin, että minulla on myös esiäiti nimeltä Maria Martikainen, syntynyt n. v. 1755 (laskettu syntymävuosi, ollut kastekirjan mukaan 26-vuotias tyttärensä Anna Elisabetin syntyessä) ja vihitty 23.7.1775 Maaningalla Sakari Virkkusen kanssa, synt. n. 1744, k. 19.10.1808 Maaningan Halolassa nro 5. Onkohan tämä sama Maria Martikainen, joka on merkitty Christer Martikaisen ja Maria Räihän tyttäreksi? Siinä tapauksessa tämä pariskunta kuuluu esivanhempiini. Marian taustasta minulla ei ole ennestään mitään tietoja, joten seuraan kiinnostuneena tutkimusten edistymistä.
Terv. Kaija Salosta
Ja minä vaan jatkan... Kuopion alkuperäisissä haudatuissa kyllä näyttää niin kuin Anna Pursiaisen kohdalla lukisi enkia efter Christer Mardikain ja ikä on siinäkin se 40. Mutta tuskin siellä Tuovilanlahdessa oli silloin kahta Risto Martikaista eli joku virhe siinä kyllä on.
T:Pirjo
Hei Pirjo,
olisin ihan kiinnostunut Vidgren-sukunimen alkuperästä. Olet itsekin varmaan Vieremän Vidgrenejä. Ei se ainakaan sotilasnimikään ole ollut, vaan Pohjanmaalta, vai kuinka?
Tapani Kovalaine
09.04.09, 09:54
Kaijalle
tulee tässä viisi numeroa ja ne ovat 146, 25, 140, 26 ja 34. Nuo numerot ovat siis digikuvien numeroita ja Maaningan rippikirjassa 1770-.
Tässä linkki ensimmäisen numeron osalta: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/maaninka/rippikirja_1770-1787_tk1200-1201/146.htm
Eipä voi juuri tulla kuvien kautta muuhun tulokseen kuin että Tavinsalmelta (Tavinniemestä) Maria Ristontr Mardikainen 1755 läksi Halolaan 1772 ja muutteli eestaas, ja avioitui sitten 1775. Sakari Virkkusen vanhemmat löytyvät Halolasta: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/maaninka/rippikirja_1770-1787_tk1200-1201/26.htm
Tapani Kovalaine
09.04.09, 10:19
Eilen tuli johonkiin viestiin mukamas Hiskistä poimittuina tietoina, että Pekka Mardkainen olisi kuollut. Nyt on digikuvasta varmistus asiasta. Kuopion msrk:n kuolleiden luettelossa nro 9/1754 kertoo Pekka Mardikaisen kuolleen 29.12.1753 Tovilassa eli siis Tuovilanlahdessa.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/kuolleet_1752-1766_msrk_tk1651/15.htm
Numerolla 86/1764 on merkitty Tuovilanlahdessa kuolleen Hindrick (Pekanpoika) Mardikaisen 27.3.1764.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/kuolleet_1752-1766_msrk_tk1651/129.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/kuolleet_1752-1766_msrk_tk1651/129.htm)
Nyt kerrotut aamuiset tiedot ovat paljon eilisiä iltaisia tietoja oikeammat!
Antti Laukkanen
09.04.09, 10:59
Hienoa, kiitos! Onpas tällä foorumilla ystävällistä ja avuliasta porukkata! Se on oikein mukavaa, kun vielä paikallistuntemustakin näkyy olevan. Minulla kun tuo savolaisuus on sinällään merkillinen seikka, että 7/8 juuristani on laatokan-karjalaisia ja Joroisilla syntyneen äidin äidin äitini myötä tulee tämä toinen aspekti mukaan. Ovat olleet niin liikkuvaista porukkaa, että noista juurista olen päässyt vissiin kymmentä lähentelevään määrää savolaisia seurakuntia, joihin kuuluvat mm. Joroinen, Rantasalmi, Kuopio, Nilsiä, Maaninka ja Leppävirta.
Tuostapa voi katsella syksyistä, päivittämätöntä ja keskeneräistä listaa savolaisista esivanhemmistani, jos niin haluaa:
http://www.apinalauma.fi/~andy/Suku/Savonjuuria.pdf
-Antti-
Tapani Kovalaine
09.04.09, 11:09
Tuo Antin lista lienee Raatikaisten kohdalla jo vanhentunut, sillä Helena Raatikaisen isä Juho Paavonpoika ja hänen vanhempansa Paavo Raatikainen 1700-1777 puolisoineen - ja Helena itsekin - näkyvät seuraavassa digikuvassa:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/maaninka/rippikirja_1770-1787_tk1200-1201/52.htm
Antti Laukkanen
09.04.09, 20:30
No kappas. Taas sopii kiittää! Kiitos! Tosiaan tuohon listaan minulla on jonkun verrankin lisätietoa, mutta Raatikaisten penkaamisen olin jättänyt jossain vaiheessa sikseen. Kävin Kansallisarkistossa aloittelemassa tuota Maaningan penkaamista, mutta hitaastihan se etenee, kun on pari-kolme tuntia kerrallaan aikaa silloin tällöin harvakseltaan. Nyt kun jotkut ihastuttavat sielut ovat saattaneet näitä kirjoja meidän kaikkien iloksemme nettiin, asiat ovat helpottuneet paljon. Kun noita seurakuntia on tosissaan omissa esipolvissani varmaan kaikkiaan viitisentoista, +/- jotain, joista toiset ovat melkoisen työläitä pengottavia, tahtoo homma hajaantua ja tulee aina hetkittäisiä kausia, jolloin penkaa jotakin kyllästymiseen saakka ja siirtyy seuraavaan :p:
Noista muutamiin sukuihin on hahmo tai pari lisää, Ukkosia penkasin jossain välissä 1600-luvun alkupuoliskolle saakka henkikirjoista, mutta muuten minulla taisikin olla karjalaiskausi välissä :)
Jatkamme penkomista!
-Antti-
Kaija Salminen
14.04.09, 21:09
Kaijalle
tulee tässä viisi numeroa ja ne ovat 146, 25, 140, 26 ja 34. Nuo numerot ovat siis digikuvien numeroita ja Maaningan rippikirjassa 1770-.
Tässä linkki ensimmäisen numeron osalta: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/maaninka/rippikirja_1770-1787_tk1200-1201/146.htm
Eipä voi juuri tulla kuvien kautta muuhun tulokseen kuin että Tavinsalmelta (Tavinniemestä) Maria Ristontr Mardikainen 1755 läksi Halolaan 1772 ja muutteli eestaas, ja avioitui sitten 1775. Sakari Virkkusen vanhemmat löytyvät Halolasta: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/maaninka/rippikirja_1770-1787_tk1200-1201/26.htm
Suurkiitokset Tapanille noista viidestä tärkeästä numerosta :)! Kiitokset tulevat hiukan myöhässä, johtuen "täysihoitolan" pyörityksestä vanhaan kotiinsa pääsiäispyhiksi tulleelle nuorisolle. Otan nuo Tapanin numerot eli sivut tarkempaan syyniin, jahka tässä pääsen uudelleen vauhtiin. Onpa mukava, että taas tulee täytettä esipolvikaavion tyhjiin aukkoihin, ja muutakin lisätietoa.
Terv. Kaija
< Ja minä vaan jatkan... Kuopion alkuperäisissä haudatuissa kyllä näyttää niin kuin Anna Pursiaisen kohdalla lukisi enkia efter Christer Mardikain ja ikä on siinäkin se 40. Mutta tuskin siellä Tuovilanlahdessa oli silloin kahta Risto Martikaista eli joku virhe siinä kyllä on. >
Ihan muuta etsiessäni muistin jotain tämäntapaista pähkäillyn, joten lisään muitakin Ristoja pähkäiltäväksi Pappilan seudulta selkokielisesti:
http://kotisivu.suomi.net/picea/kuopio/lk1749/225.html
Tutkimisiin
Antti Laukkanen
21.11.09, 12:58
Jatkanpa tätä aihetta. Sattui ihan muissa asioissa silmiin Kuopion Lastenkirjasta 1749-1759 tällainen:
<http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikirja_1749-1759_msrk_tk1639-1640/156.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikirja_1749-1759_msrk_tk1639-1640/156.htm)>
Enpä jouda sekoittamaan päätäni kesken toisen tutkimuksen sijoittamalla näitä sen paremmin, mutta pikaisen tulkintani mukaan sivun 226 ylälaidassa on jotakin seuraavan kaltaista:
Christer Mardikaises
Torp
Per Mardicain (yliv.)
Christer do: 1752 (yliv.) död 1760
dr. Christina 1755
Son Hans 1756
Samuel Mardikainens barn
Son Christer 1756
Ei taida ihan osua aiempiin, muttei vissiin kaukanakaan olla.
-Antti-
Varpais esiintyy monessa pitäjässä, mutta Varpaisjärvi esiintyy vanhoissa Iisalmen kirjoissa myös Sutela nimellä. Joten olettaisin Varpais olevan jossain muualla kuin Varpaisjärvellä. Varpaisjärveä on ikupäivät kutsuttu Sutelaksi ja jostain syystä siellä on edelleen samanniminen kylä. Muinoin se oli vähän halventava nimi kylästä joka oli aika pikkuruinen... Tosin on nyt kasvanut ja pessyt kasvojaan kummasti.. Perinteisiä savolaisnimiä sieltä löytyy kun laittaa paikan nimeksi Sutela...
Hei!
Sutelan kylä löytyy Varpaisjärveltä siksi, että se on aiemmin eli ennen vuotta 1899 ollut eräs Nilsiän kylistä. 1899 Nilsiä jaettiin kolmeen osaan: Muuruveden, Varpaisjärven ja Nilsiän seurakuntiin.
Terv. Jaana
Iisalmen rippikirkoista löytyy Varpais (Warpais). Nykyisin tunnetaan paremmin Horsmanmäki. Varsin pitkään on Haloset siellä asuneet. Vaimoni nykyinen kesämökki on osa alkuperäistä Varpais 1:stä ja hän on vielä kyseisia Halosia.
Edellä mainittuun Warpais tilaan liittyen: Yllättäen tilalla on asunut myös Martikaisia mutta vasta paljon myöhemmin (1900-luvulla).
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.