Böök-Pallas-Gartz [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Böök-Pallas-Gartz

Giösling

07.06.07, 14:31

Täytetäänpä tätäkin avointa tilaa.

Sukulistalla käydyn Böök-keskustelun jatkoksi seuraavaa:

Orimattilan varanimismiehen Karl Fredrik Böökin (1745-1796) ja Anna Maria Skogin (1746-1823)
tytär, Susanna Karolina Böök (1782-1845) nai 21.6.1798 orimattilalaisen Tobias Johanssonin (1774-1823).

Parin poika, Karl Fredrik Böök (1799-1872) käytti äitinsä sukunimeä ja peri Orimattilan Niinikosken Seppälä-nimisen tilan.
Hän avioitui Katarina Elisabet Johansdotterin (1806-1884) kanssa, joka oli kotoisin Myrskylän Koukjärven Tattars-tilalta.

Katarinan äiti, Maria Christina Carlsdr (1787-1848), taas oli juuriaan Myrskylän kartanoon kuuluvasta Siltala-nimisestä
torpasta, josta maailmalle lähtivät myös Viitasaaren rovasti Alexander Dahlström (1797-1862) ja hänen setänsä,
Laukaan kappalainen Kar Gustaf Dahlström (1762-1822). Näiden tarkka sukulaisuussuhde Maria Christinaan ei ole tiedossani ja joudunkin tässä turvautumaan myrskyläläisten tutkijoitten apuun.

Karl Fredrik Böökin ja Katarina Elisabetin poika, Johan Böök (1838-1917) myi Seppälän ja matkusti Pohjois-Amerikkaan
jäämättä kuitenkaan sinne pysyvästi. Hän avioitui Lapinjärvellä 9.7.1874 Vendla Gustava Pallaksen (1856-) kanssa, jonka
vanhemmat olivat Porlammin Käkikosken mylläri Otto Henriksson Pallas ja Vendla Eklund. Vendla Gustavan veli oli
siten se Otto Edvard Pallas (1861-1930) joka eli aviossa Ida Gustava Gartzin (1869-1926) kanssa.

Idan äiti oli Gustava Gartz (1831-1901) Lill-Gartzin rusthollarin, Carl Gustaf Gartzin (1798-1868) ja Lovisa Liljeforsin (1799-1843)
tytär ja hänen isänsä Carl Fredriksson (1824-1904), sekä Trumpetasin, että Lill-Gartzin rusthollari Liljendalissa. Gustavan sisar
Eva Lovisa Gartz nai Otto Wilhelm Weissin.

Mukavaksi lopuksi huomaan, että Otto Edvardin ja Ida Gustavan pojanpojan pojantyttäriä ovat lemmikkini, kaksoset
Iris Viola & Johanna Maria.

Lisätiedot yllämainituista henkilöistä ovat tervetulleita. Erityisesti askarruttavat Anna Maria Skogin ja Vendla Eklundin taustat.
Ehkäpä forumilaisilta löytyisi vinkkejä heistä?

Toivoo terveisin

Juhani Pesu

Giösling

09.06.07, 12:33

Tekstissä mainitun Susanna Karolina Böökin sisar, Eva Sofia Böök avioitui
kersantti Anders Johan Belinin kanssa, jolle annetaan syntymäaika 20.4.1774.

Keitä olivat Belinit - en löydä arkistoistani juuri johtolankoja?

Edelleen ovat haussa myös v. 1746 syntyneen Anna Maria Skogin vanhemmat.

Terveisin

Juhani Pesu

Helena V.

10.06.07, 13:49

Topi

10.06.07, 22:03

Tervehdys,

Tässä ei taida tulla lisää tietoa mutta en malta olla vastaamatta kun kyseessä on minulle niin mielenkiintonen talo: äitini ja isoisäni ovat nimittäin syntyneet tuossa Niinikosken Seppälän osatalossa.
Juho Böök myi tilan 29.7.1880 isoisäni sedälle Ismael Sereniukselle Orimattilan Virenojalta.
Juho Böökin poika Johan Leonard ymmärtääkseni toimi sitten valokuvaajana Lahdessa nimellä "J L Böök".
Anna Maria Skogin vanhemmista en myöskään tiedä. Ainoa tieto minulla on tuo vihkimerkintä Orimattilasta 19.1.1769: guldsmedgesäl Carl Fr Böök Pakaalta ja inspektor dr Anna M Skog myöskin Pakaalta.

Tästä talosta on hauska tarina Sulo Malmin kirjoitelmassa "Käynti vanhassa Raikkolassa" Orimattila-kirjassa vuodelta 1948. Virheineenkin ihan herttainen tarina:

"Jatkamme matkaa tullaksemme taloon, jota kyläläiset kutsuvat "Karhun tulliksi" tahi nimittävät sitä sen isännän mukaan, joka kulloinkin talon omistaa. Virallisesti talo on Seppälän neljännestalo. Rakennuksien takana oleva metsikkö on aina Haltijanojaan saakka palanut. Renki Kalle perkaa palon jälkiä ja mutisee ajatuksissaan ääneen: "Pahan on oltava tässä talossa renkinä, mutta kyllä minä tulen toimeen, minulla on juonia enemmän kuin isäntä luuleekaan."
Talon rakennukset ovat kujan kahden puolen. Asuinrakennuksia on kaksi, uudessa osa oikein kaksikerroksinen. Lisäksi kuuluu taloon mökki, joka sijaitsee kujan yläpuolella.
Astumme sisälle uuteen tupaan. Siellä on parhaillaan käymäseltään talon edellinen omistaja, käräjillä vulmahtina toiminut herra Lagerstam. Nykyinen isäntä, lautamies Böök on komea mies. Hän kuuluu omistavan kaksi melkein uutta sortuukia, jotka ovat kokkokamarin naulassa. Vaimokseen on tämä lautamies Böök saanut komean Tattarin Lissun Porlammilta. Mielestämme on täällä liian herraskaista, joten emme viihdy talossa kauemmin.

Tulemme ajatelleeksi, että mahtaakohan Raikkolassa viihtyä tuollainen herrasväki. Meille selviää, että "inspektor" Lagerstam on ensin yrittänyt pitää osaa Tapolan talosta, mutta luopunut siitä ja ostanut neljänneksen Seppälää, mutta ei viihtynyt tässäkään. Meni ja osti sitten Pöllön talon Virailta (Virenojalta), mutta eipä huvittanut koko olo Orimattilassa, vaan muutti Heinolaan, missä kuoli 1835.
Böökit taas lähtivät "auringonlaskun maahan", suuren meren taakse, missä heidänkin elämänsä viimeiset vaiheet ovat päättyneet. Ylpeä ja komea oli Böökin tytärkin, Karoliina nimeltään. Valikoimalla valikoi sulhastakin, mutta ei ollut löytää sitä koko kylästä. Erään kesäyön hämyisenä hetkenä tapaamme Karoliina-neidon arpomassa päivänkakkaran lehdillä sulhasta itselleen. Tämän pistettyä suuhunsa juuri onnea tuottavan lehden, määräsi sallimus hänelle Kalle-rengin, eikä siinä tullut kysymykseen pitkä odotusaika, kun mentiin pappilaan. Vielä nykyäänkin muistelevat kyläläiset niitä monia Kalle-paran juonia ja temppuja, joilla hän koetti välttää Karoliinan ankaraa valtikkaa."

Sulolla taisi mennä sekaisin Tattarin Lissun kotipaikka ja seuraavan emännän kotipaikka, Lagerstamin en tiedä omistaneen Seppälää ja Juhani mainitsee että eivät Böökitkään meren taakse jääneet. Mutta muuten hauska tarina.

Topi

Giösling

11.06.07, 08:01

Hei Juhani,

Vendla Eklundin syntymä ja vanhemmat voisivat hyvinkin olla Lapinjärvellä:

16.6.1835 21.6.1835 Porlom Gård Mjöln: Wilh: Eklund Eva Wendla

Toisaalla äiti-Evan patronyyminä mainitaan Adamsdr.

Anna Maria Skogin vanhemmista on niin ikään pelkkiä arvailuja (jotka varmaan tuttuja sinullekin):

- kippari, porvari Nils Skog ja Maria Mårtensdr, jotak vaikuttivat ainakin Pernajassa, Ruotsinpyhtäällä ja Tukholmassa
- Pernajassa 1745 vihityt helsinkiläiskauppias Nils Sebastian Nilsson Skog (Skogh) ja Haminan pakolainen Margareta Elisabet Govinia
- Loviisalaiskauppias Matts Skog ja Maria Michelsdr

t. Helena V.

Hei Helena,

Kiitokset pohdinnoistasi. Wendlan vanhemmat olivat todella nuo Johan Wilhelm Gustafsson Eklund ja Eva Forsman. Birgitan ansiokkaan selvityksen
perusteella Johan Wilhelmin juuret menevät isän puoleleta Porlammin Pahalan ja Myrskylän Stor-Petaksen taloihin ja äidin puolelta Myrskylän
Muttomin Petakseen.

Eva Forsmanin äiti oli Artjärven Männistön Tikkalasta. Isän puolelta varhaisin tunnettu kantaisä on porvoolainen kutoja Henrik Ersson Forsman (s. 1708) ja kantaäiti Pernajassa v. 1713/1717 syntynyt Catharina Mattsdr. Suurkiitokset Birgitalle.

Anna Maria Skogin tausta on edelleen mysteeri. Ehdottamiasi pareja
minäkin sovittelin. Eräs vinkki voisi olla se, että Karl Fredrik Böökin ja
Anna Maria Skogin tytär aviotui katselmuskirjuri Niclas Johan Budden
puolisoksi Loviisaan. Niclaksen kummina esiintyy Loviisassa 17.6.1763
mm. Britha Maria Skog, joka voisi olla jotain sukua Anna Marialle.

Kannattaa huomata sekin, että Niclas Johanin ja Maria Kristinan
poika Erik Johan Budde (1813-1886) nai Augusta Emilia Böökin, jonka vanhemmat olivat Carl Johan Böök ja Ulrica Gustava Blylod. Tämän
jälkimmäisen parin poika Gustaf Robert Böök taas oli aviossa Henrika Adolfina Lyran kanssa.

Jatketaan palapelin sovittelua!

Terveisin

Juhani Pesu

Giösling

11.06.07, 08:11

...Tässä ei taida tulla lisää tietoa mutta en malta olla vastaamatta kun kyseessä on minulle niin mielenkiintonen talo: äitini ja isoisäni ovat nimittäin syntyneet tuossa Niinikosken Seppälän osatalossa. ...

Topi,

Kiitokset hauskasta viestistäsi! Tulipa mieleen tuosta ylväästä
Karoliinasta ja Kalle-rengistä suomalaisen kirjallisuuden kulttihahmo
Niskavuoren Heta ja puolisonsa Akusti. Ilmetty yhtäläisyys! Hella Vuolijoki
asui aivan naapurissa Iiitin Marlebäckissä; olisikohan ottanut mallia Raikkolasta?!

Mainitsit viestisi alussa myös Sereniukset. Oletko mahdollisesti sukua
Ruotsinpyhtään Ruotsinkylän Sereniuksille, jotka nykyisin käyttävät Jokela- & Syvänoro-sukunimiä? Jokelaan on perustettu erinomainen maatalouskalustomuseo, joka on auki ainakin kesäsunnuntaisin.
Syvänorot asettuivat Viipurin kautta Jyväskylään, muistaakseni.

Terveisin

Juhani Pesu

Giösling

11.06.07, 10:43

Palaan vielä tuhon Topin Karoliinaan:

Ylpeä ja komea oli Böökin tytärkin, Karoliina nimeltään. Valikoimalla valikoi sulhastakin, mutta ei ollut löytää sitä koko kylästä. Erään kesäyön hämyisenä hetkenä tapaamme Karoliina-neidon arpomassa päivänkakkaran lehdillä sulhasta itselleen. Tämän pistettyä suuhunsa juuri onnea tuottavan lehden, määräsi sallimus hänelle Kalle-rengin, eikä siinä tullut kysymykseen pitkä odotusaika, kun mentiin pappilaan. Vielä nykyäänkin muistelevat kyläläiset niitä monia Kalle-paran juonia ja temppuja, joilla hän koetti välttää Karoliinan ankaraa valtikkaa."

Tässä aivan ilmeisesti viitataan Karl Fredrik Böökin sisareen, jota Wilskmankaan ei tunne.
Kuka mahtoi olla tuo Kalle?

Onko Orimattilan tuntijoita Topin lisäksi muita forumilla? Missä on Sariainen? Kesälomillako?

Kysyy

Terveisin

Juhani Pesu

Topi

11.06.07, 12:24

Tervehdys,

Vai voiskohan olla niinkin uusi tapaus kuin 17.11.1827 syntynyt Karoliina Böök joka avioitui Niinikosken Ruoskalan pojan KalleTuomaanpojan kanssa 25.3.1854 ?

terv
Topi

Giösling

11.06.07, 12:51

Vai voiskohan olla niinkin uusi tapaus kuin 17.11.1827 syntynyt Karoliina Böök joka avioitui Niinikosken Ruoskalan pojan KalleTuomaanpojan kanssa 25.3.1854 ?
--

Olet oikeassa! Kyseessä on varmaankin Seppälän isännän Johan Böökin sisar ja näin Vedla Gustava Pallaksen käly.

Erikoista, ettei Wilskman mainitse Johanin sisaruksia. Tunnetko muita?
Minne avioituivat?

Terveisin

Juhani Pesu

Giösling

12.06.07, 07:43

Jaakoppi

12.06.07, 08:22

Gustaf Johan Böökin ja Maria Hansdoterin poika Adolf Fredrik Böök (1810-1855), "varavänrikki" avioitui Orivedellä 20.3.1836 Erika Henrika Kihlströmin
(s. Ruovedellä 19.5.1820) kanssa, jonka vanhemmat olivat kapteeni Otto Wilhelm Kihlström ja Elisabet Dorotea Montell. Elisabetin vanhemmiksi olen päätelly vänrikki Erik Magnus Montellin ja Anna Dorothea von Delwigin
(paroni Carl Gustaf von Delwigin tytär), mutta keitä olivat juuriaan nuo
Kihlströmit? Ovatko samaa sukua sen Alexander Kihlströmin kanssa, jonka
tytär Oneida Constance Kihlström eli aviossa Otto Torsten Saladin Metherin kanssa?

Kysyy terveisin

Juhani Pesu

Jos tuo Erika Henrika Kihlström syntyi Ruovedellä 19.5.1820 niin
katsoin mustankirjan (VA SSS RUOVESI 3 syntyneet) mikrokortilta jossa Tavastehus Län v. 1820
19/5. 21/5. TOKONEN Johan Mattss. och Maria Johsdr barn Henrca

Alkuperäisen kastettujen luettelon mikrokortilla tarkemmin:

1820
Maij 19. 21. TOKONEN Johan Mattss: ja Maria Johansd: Henrica Fadd: Anders Allen, ja Sophia ( ) Jöran, dess hust Walborg ____

nuo kummien nimet hiukan epäselviä joten siksi tuo aukkokohta.

Giösling

12.06.07, 08:37

Jos tuo Erika Henrika Kihlström syntyi Ruovedellä 19.5.1820 niin
katsoin mustankirjan (VA SSS RUOVESI 3 syntyneet) mikrokortilta jossa Tavastehus Län v. 1820
19/5. 21/5. TOKONEN Johan Mattss. och Maria Johsdr barn Henrca

Alkuperäisen kastettujen luettelon mikrokortilla tarkemmin:

1820
Maij 19. 21. TOKONEN Johan Mattss: ja Maria Johansd: Henrica Fadd: Anders Allen, ja Sophia ( ) Jöran, dess hust Walborg ____

nuo kummien nimet hiukan epäselviä joten siksi tuo aukkokohta.

Erikoista!
Siteeraan nyt sanasta sanaan Wilskmania:

"Adolf Fredrik Böök...Gift i Orivesi 20 mars 1835 med ERIKA HENRIKA KIHLSTRÖM, f. i Ruovesi 19 maj 1820, död i Helsingfors 27 jan. 1897,
DOTTER TILL KAPTENEN OTTO WILHELM KIHLSTRÖM OCH ELISABET DOROTEA MONTELL.

Mikä mysteeri tähän kätkeytyy? Olisiko kyseessä ottotytär?
Yleensä matrikkeleissa ilmoitetaan adoptiot tarkkaan!

Pähkäilee

Juhani Pesu

Jaakoppi

12.06.07, 09:00

Erikoista!
Siteeraan nyt sanasta sanaan Wilskmania:

"Adolf Fredrik Böök...Gift i Orivesi 20 mars 1835 med ERIKA HENRIKA KIHLSTRÖM, f. i Ruovesi 19 maj 1820, död i Helsingfors 27 jan. 1897,
DOTTER TILL KAPTENEN OTTO WILHELM KIHLSTRÖM OCH ELISABET DOROTEA MONTELL.

Mikä mysteeri tähän kätkeytyy? Olisiko kyseessä ottotytär?
Yleensä matrikkeleissa ilmoitetaan adoptiot tarkkaan!

Pähkäilee

Juhani Pesu

Orivesi HisKi

Orivesi - vihityt

Vaimon sukunimi: KIHLSTRÖM => KihlströmKuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
9.2.1834 Teisko Cap. Pappila Bost. Gårds skrifvar. H:r Ernst Gustaf Alm Demois. Wendla Ottiliana Kihlström Orihvesi Nippala
20.5.1835 Tammerfors Fendrik. H:r Fredric Böök Demois. Erica Henrica Kihlström Orihvesi Nippala

Mutta missä tuo Demois Erica Henrica Kihlström oli syntynyt / olisiko Orivesi?

Helena V.

12.06.07, 09:38

Hei pojat,

Luultavasti Erica Henrica Ottosdr Kihlström on syntynyt Kangasalan Sammalistossa, mikä oli Elisabet Dorotea Montellin kotipaikka. Tarkkaan syntymäaikaan en ota kantaa, kun ei Kangasalan syntyneitä noilta vuosilta (1730-1820) ei ainakaan Hiskistä löydy, mutta yksi kuollut tytär v. 1815 Otto Kihlströmiltä löytyy.

Aviokin solmittiin siellä:
17.2.1814 Sammalisto capitain h:r Otto Kihlström madem. Elisab. Dorot. Montell

Seuraava (Hiskistä löytyvä) lapsi pariskunnalle syntyy 1824 myös Kangasalalla.

Elisabet Dorotea Montellin kuoltua Orivedellä 1833, Otto Kihlström nai 1835 Oriveden lukkarin Eric Frosteruksen lesken Fredrika Wilhelmina Sundtrömin.

t. Helena V.

Bodniemi37

12.06.07, 10:07

Hei!

Henrika Erika Kihlström syntyi Jämsän Patalassa (alkup. tieto Kari Kukkanen 2.12.2004):

HisKi/Jämsän syntyneet
10.5.1820 17.5.1820 Patala Hr capit. Otto Kihlström Elis. Dorothea Montell 26 Henrica Erica

Helena V.

12.06.07, 10:33

Hei Ritva ja kumpp.,

Sieltähän ne muutkin Kihlström-Montell pariskunnan lasten syntymät löytyivät Jämsästä! Kiitos.

Myös Vendla Ottilianan syntymä, joka nai Ernst Gustaf Almin, jonka äiti oli Maria Elisabet Salovius...

Joten Otto Magnus Kihlströmin isä lienee sitten Jämsässä kuollut:
3.5.1811 16.5.1811 Patala Öfverste lieuten. och riddarn Giftm. Herr Henrik Kihlström ålderdom 80 9
ja äiti vaimonsa Beata Sofia Ursin, jotka kuolee Orivedellä:
23.8.1831 2.9.1831 Woittila Sarvela Enkefru Öfv. Lieuten. Beata Sophia Kihlström ålderdom 77

t. Helena V

Giösling

12.06.07, 13:27

Kiitos Ritvalle & Helena lisätiedoista & mielenkiinnosta. Iittiin menevät
Beata Sophia Ursinan juuret, mutta mistä oli kotoisin "majuri ja ritari"
Henrik Kihlström?

Entä onko mainitsemani Alexander Kihlström (puoliso Henrika Bergström)
tätä samaa sukua?

Pohtii edelleen

Juhani Pesu

Helena V.

12.06.07, 14:18

Hei,

Pieleen meni ed. viestini hätäiset arvelut kapt. Otto Kihlströmin vanhemmista.

Isä lienee oikein, mutta äiti on ev. luutn. Henrik Kihströmin (n. 1730-3.5.1811, Jämsä) ensimmäinen (tai ainakin aikaisempi) puoliso Maria Elisabet Herkepaeus (n. 1736-11.1.1785, Iitti).

Tässä vähän kaavailuja:

1. ev. luutn., Henrik Kihlström (s.Abt..1730;k.03.05.1811-Patala,Jämsä,Keski-Suomi,Suomi)

I pso: kapt. fru Maria Elisabet Herkepaeus (s.Abt..1736;k.11.01.1785-Lötilä,Iitti,Kymenlaakso,Suomi)
lapset:

2. yo (nton) Henrik Henriksson Kilhström (s.Abt..1760;k.12.12.1784-Lötilä,Iitti,Kymenlaakso,Suomi) - Yo-matr. 9669

2. kapt. Otto Wilhelm Henriksdr Kihlström (s.Abt..1770;k.23.01.1846-Orivesi,Pirkanmaa,Suomi)
I pso: fru Elisabet Dorotea Eriksdr Montell (s.Abt..1794;a.17.02.1814;k.16.05.1833-Lill Maunula,Pehula,Orivesi,Pirkanmaa, Suomi)
lapset:
3. dr Beata Maria Elisabet Ottosdr Kihlström (s.25.11.1814-Patala,Jämsä,Keski-Suomi,S;k.29.03.1815-Sammalisto,K,P,Suomi)
3. Vendla Ottiliana Ottosdr Kihlström (s.25.05.1817-Patala,Jämsä,Keski-Suomi,Suomi)
pso: gårds skrifvare Ernst Gustaf Sigfridsson Alm (s.05.12.1810-Asmundila,Teisko;a.09.02.1834)
3. leski Henrica Erica Ottosdr Kilhström (s.10.05.1820-Patala,Jämsä,Keski-Suomi,Suomi;k.27.01.1897-Helsinki,Uusimaa,Suomi)
pso: varavänr. Ad. Fredrik Böök (s.11.05.1810-Paimila,Hollola,Häme,S;a.20.03.1835;k.08.06,1855-Eräjärvi)
3. Edla Eloisa Augusta Ottosdr Kihlström (s.03.07.1824-Tursola,Kangasala,Pirkanmaa,Suomi)

II pso: Fredrika Wilhelmina Sundström? (s.Abt..1800-Terijoki,Orivesi,Pirkanmaa,Suomi?;a.16.07.1835)

(+ avioton lapsi
Christina Carlsdr (s.Abt..1795-Kallio,Auvila,Jämsä,Keski-Suomi, Suomi?)
3. son Carl Herman Christinasson (s.07.02.1813-Auvila,Jämsä,Keski-Suomi,Suomi;k.18.06.1814-Lentämys,Jämsä,K,Suomi)

2. Ebba Henriksdr? Kihlström (s.Abt..1770)
(avioton lapsi:
3. Ulrica Ebbasdr Kihlström (s.16.07.1789-Lötilä,Iitti,Kymenlaakso,Suomi)

2. luutn. Anders G. Henriksson? Kihlström (s.Abt..1775;k.<..1810>-Rautalampi,Pohjois-savo,Suomi?)
pso: Maria Margareta Jacobsdr Winter (s.Abt..1780;a.16.04.1804)
lapset:
3. Bror Henric Andersson Kihlström (s.05.04.1805-Rautalampi,Pohjois-savo,Suomi)
3. Otto Gustaf Andersson Kihlström (s.28.12.1807-Patala,Jämsä,Keski-Suomi,Suomi)

II. pso: ofv. lieutnenska Beata Sofia Nilsdr? Ursin (s.Abt..1754;a...1791;k.23.08.1831-Sarvela,Voittila,Orivesi,Pirkanmaa, Suomi)
lapset:
2. Christina Sofia Henriksdr Kihlström (s.22.09.1792-Patala,Jämsä,Keski-Suomi,Suomi)

2. Henric Henriksson Kihlström (s.08.10.1794-Patala,Jämsä,Keski-Suomi,Suomi)

t. Helena V.

Helena V.

12.06.07, 15:05

Hei vielä,

Yksityisviestillä sain ystävällisesti isää lapsia Henrik K:lle ja Maria Elisabet Herkepaeukselle:
Claes, Gustaf, Otto, Maria Elisabet ja Eva.

Lisäetsinnällä löytyi Henrikille sitten kolmaskin - eli kai se 1. pso, jonka kanssa lapsia Artjärvellä:
24.4.1764 27.4.1764 Storby Säppälä hn Fendr: Hr: Henric Kihlström Fru Anna Marg: Orraea Ebba
29.1.1766 30.1.1766 Storby Fendr: Henr: Kihlström (ei äidin nimeä) Carl
- eli ed. viestini Ebba onkin tästä ensimmäisestä aviosta.
- kenenhän tytär tämä Anna Margareta Orrea on?

(+ Avioton Maria-tytär Laukaalla 1775.)

Mistä Henrik Kihlström itse tulee, ei ole vielä selvinnyt.

t. Helena V.

Bodniemi37

12.06.07, 15:09

Hei!

Vuoden 2004 tienoilla taisin olla enemmän kiinnostunut Henrik Kihlströmin puolisoiden sukuperästä kuin hänen jälkipolvistaan, joita kuitenkin on nyt siunaantunut tietokantaamme näiden keskustelujen myötä; Maria Elisabet Herkepaeuksen sukutaustasta en ole vieläkään saanut sevyyttä:

Taulu 1

I Anders Kihlström, Majuri1

Puoliso: Maria Johanintytär Florina1
Vanhemmat: Johan Herikinpoika Florinus, myöhemmin Blom ja Anna Perintytär Kruse (Cruus).

Lapset:
Henrik s. noin 1720. Tauluun 2.

Taulu 2 (taulusta 1)

II Henrik Andersinpoika Kihlström, Everstiluutnantti, s. noin 1720, k. 3.5.1811 Jämsä, ikä 91 v.

1. Puoliso: Vihitty ennen 1762 Maria Elisabet Herkepaea, s. noin 1736, k. 11.1.1785, ikä 49 v.

Lapset:
Klas Vääpeli, s. 1756, k. 22.9.1789, ikä 33 v.
Henrik s. 1760, k. 12.12.1784 Iitti, ikä 24 v.
Anders Georg Luutnantti, s. 30.3.1762 Loviisa, k. 1808, ikä 46 v. Puoliso: Vihitty 16.4.1804 Iitti Maria Margareta Jakob Fredrikintytär Winter, s. 12.4.1783 Iitti, pappila.
Vanhemmat: Jakob Fredrik Andersinpoika Winter ja Hedvig Dorotea Nilsintytär Ursin.
Ebba s. 24.4.1764 Artjärvi.
Karl s. 29.1.1766 Artjärvi.
Gustav s. 9.9.1768 Laukaa.
Otto Kapteeni, s. 15.6.1770 Laukaa, k. 23.1.1846 Orivesi, ikä 75 v ja 7 kk. 1. puoliso: Vihitty 17.2.1814 Kangasala Elisabet Dorotea Montell, s. noin 1793, k. 16.5.1833 Orivesi, ikä 40 v. 2. puoliso: Vihitty 16.7.1835 Orivesi (Fredrika Wilhelmina Sundström oli avioituessaan lukkari Erik Frosteruksen leski.)2 Fredrika Vilhelmina Sundström
Maria Elisabet s. 6.2.1775 Laukaa, k. 10.5.1781 Laukaa, ikä 6 v ja 3 kk.
Eva s. 14.11.1777 Laukaa, k. 3.5.1781 Laukaa, ikä 3 v ja 5 kk.

2. Puoliso: Vihitty 16.10.1791 Iitti Beata Sofia Nilsintytär Ursinus, s. 16.10.1753 Loviisa3, k. 23.8.1831 Orivesi, ikä 77 v ja 10 kk4
Vanhemmat: Nils Jakobinpoika Ursinus ja Maria Helena Andersintytär Norrgren.

Lapset:
Kristina Lovisa s. 22.9.1792 Jämsä, k. 24.9.1792 Jämsä, ikä 0 v ja 0 kk.
Henrik s. 8.10.1794 Jämsä, k. 8.5.1795 Jämsä, ikä 0 v ja 7 kk.

LÄHDELUETTELO

1. Vopio, Pentti. J., Aatelisen Falck-suvun syntyperä. Genos 37(1966), s. 57-65.
2. Kukkanen, Kari, Thu Dec 2, 2004
3. HisKi
4. Akiander, Matthias. Herdaminne för forna Wiborgs och nuvarande Borgå stift, I delen, s. 239-240. Helsingfors 1868. Aftryck ur Finska Vetenskaps-Societens Bidrag till kännedom om Finlands Natur och Folk.

Giösling

12.06.07, 15:34

Helena V.

12.06.07, 15:52

Hei Ritva,

Onko muuta osviittaa, jonka mukaan Henrik olisi Anders Kihlströmin ja Maria Johansdr Florinuksen (Blom) poika kuin Voipion Genos?

Siinä ei mielestäni nimittäin mitenkään ilmene tämä yhteys, vaikka kovasti itsekin olisin ollut häntä sinne asettelemassa.:)

Voipio kirjoittaa:
Samuel Florinuksella ei ollut Margareta Kristina nimistä tytärtä, joka olisi ollut avioliitossa manttaalikomissaari Petter Falckin kanssa. Falckin vaimon etunimi oli vain Kristina, ja eräästä perintöoikeudenkäynnistä näkyy, että hän oli laamanni Samuel Blomfeldtin, ent. Florin, veljentytär (Svea hovrätts resolutioner och utslag i civila mål 1754 fol. 109 - Ruotsin VA). Veljen nimeä ei mainita, mutta sen perusteella, mitä tiedämme laamannin veljistä (Wilskman, Släktbok II, pp. 393-395 sekä Genos 8(1937), s. 1-5 ja 90-93, Genos 18(1947), s. 54, Genos 25(1954), s. 25), voinee tulla kysymykseen vain veli Johan. Kristinalla oli mainitun oikeudenkäynnin mukaan ainakin yksi sisar, Maria, jonka puoliso oli majuri Anders Kihlström.

Mikähän juttu tämä Artjärven kastettujen Anna Margareta Orraeus Ebban äitinä oikein on? Seuraava lapsi Carl - ei äitiä mainittu. Ihan huti kirjaus? Kun tosiaan Loviisassa jo vuonna 1762 Anders Georgin syntyessä äitinä on Herkepaeus.

t. Helena V.

Helena V.

12.06.07, 16:42

Hei,

Sotkuahan tässä tulee, kun hätäillään, mutta söherretään lisää...

Näköjään Voipio on kahdessakin v. 1966 Genoksessaan kirjoittanut majuri Anders Kihlströmistä ja Maria Florinuksesta:

s. 47 / Florinus ja
s. 57-65 / Aatelisen Falck-suvun alkuperä

Molemmissa kertoo samasta oikeudenkäynnistä, ja ed. lainaukseni oli siis Florinus-artikkelista. Ritva taas viittasi Fackl-artikkeliin, jossa sanotaan:

"Petter Falck ja hänen lankonsa, majuri Anders Kihlström, ajoivat vaimojensa Kristina ja Maria Florinin puolesta juttua heidän setänsä laamanni Samuel Blomfeldt'in, ent. Florin, jäämistöstä. Valitettavasti jutussa ei kertaakaan mainita näiden laamannin veljentyttärien isän etunimeä."

- Mutta edelleenkään ei mitään viittausta heidän jälkipolviinsa.. Uudellakirkolla näyttäisi muuten olevan nimismies Anders Kihlström ja kovasti lisää Kihlströmejä; Henrikkejä jne. Ompa siellä näemmä eräs Johan Falckin naimisissa Margareta Kihlströmin kanssa 1750-luvulla.

t. Helena

Bodniemi37

12.06.07, 19:44

Hei Helena!

Oma kiinnostukseni Kihlströmejä kohtaan heräsi vuonna 2004 juuri tuon Artjärven kastettujen luettelon oudon merkinnän vuoksi. Kihlströmejä koskevat muistiinpanoni ovatkin siten pääosin peräisin juuri vuodelta 2004. Kari Kukkanen, joka kartoitti myös Anders ja Henrik Kihlströmin sotilasurat, totesi merkintöjeni mukaan 2.12.2004, että mitä todennäköisimmin evl. Henrik Kihlström on majuri Anders Kihlströmin poika ja että Artjärven syntyneissä mainittu Anna Margareta Orraea on virhemerkintä ja tarkoittaa kummina toiminutta varapastori Löfvingin puolisoa.

Bodniemi37

13.06.07, 07:06

Hei Ritva,

Kiitos Andersista! Voisiko tuo Henrikin vaimo, Maria Elisabet Herkepaeus, olla Haminassa 7.12.1731 syntynyt Margareta Elisabet Herkepaeus? Näin hänen vanhempansa olivat Johan Georg Herkepaeus (1701-1741) ja Eva Elisabet Beijer. Tuo Evan kuolema Loviisassa 19.11.1788 viittaisi tähän.

Kirjanpitoni mukaan Eva Elisabet Beijer olisi ollut naimisissa niinikään Johan Willandin (1709-1762 Loviisa) kanssa. Johanin veli Carl Willand oli mitä
todennäköisimmin aviossa Philip Giöslingin ja Maria Magdalena Blackin
tyttären kanssa (kts. SSS:n Vuosikirja N:o 43, sivu 74), muista jännittävistä lisälinkeistä puhumattakaan.

Terveisin

Juhani Pesu

Hei Juhani!

Vuosikirjan 43 tiedot Karl Willandista ja hänen puolisostaan ovat mielestäni kovin epämääräisiä. Falck mainitsee kyllä Eva Elisabet Beijerin ensimmäisen avioliiton, mutta ei näytä tuntevan hänen vanhempiaan.

Tietokannassamme on myös Virolahden Pitkäkosken sahan kirjurina toiminut Isak Beijer, joka toimi myöhemmin tullivirkailijana ja Viipurin kaupunginviskaalina. Hänen puolisonsa Anna Märtha Candelin saattoi olla Vehkalahden kirkkoherran Arvid Candelinin (myös Cannelin) ja hänen sukutaustaltaan tuntemattoman puolisonsa Margareta Hoppian tytär.

Isak Beijerillä oli nähtävästi bastioninsaarnaajana toiminut Karl Castelius -niminen lanko, joka oli syntynyt Valkealassa 1713. Beijereitten Anna Martha -niminen tytär oli naimisissa Lappeenrannan kaupunginsihteerin Joakim Henrik Couperin kanssa (Lappeenrannan rippikirjat, HisKi).

Viimeksi mainitun avioparin poika Joakim Henrik Couper(t) avioitui 1778 Antreassa Charlotta Sofia Laurenian kanssa. Tämän isä oli Antrean 1780 erotettu kirkkoherra Johan Laurenius. Charlotta Sofian äidin Gertrud Cajanderin vanhempina verkon ylioppilasmatrikkeli näyttää pitävän noin 1718 syntynyttä Ruskealan kirkkoherraa Henrik Johan Cajanderia ja tämän 13.1.1734 Rantasalmella syntynyttä puolisoa Johanna Kristina Petterintytär Nicanderia, mikä ei mielestäni ole mahdollista, sillä Gertrud Cajanderhan oli naimisissa Johan Laureniuksen kanssa ainakin jo 24.5.1755, jolloin perheeseen syntyi Anders Johan -niminen poika Hiitolan Vaavojan kylässä (Hiitolan alkup. kastettujen luettelo, paperikopio), http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6312, http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7338

Giösling

13.06.07, 08:54

Hei Juhani!

Vuosikirjan 43 tiedot Karl Willandista ja hänen puolisostaan ovat mielestäni kovin epämääräisiä. Falck mainitsee kyllä Eva Elisabet Beijerin ensimmäisen avioliiton, mutta ei näytä tuntevan hänen vanhempiaan.

Tietokannassamme on myös Virolahden Pitkäkosken sahan kirjurina toiminut Isak Beijer, joka toimi myöhemmin tullivirkailijana ja Viipurin kaupunginviskaalina. Hänen puolisonsa Anna Märtha Candelin saattoi olla Vehkalahden kirkkoherran Arvid Candelinin (myös Cannelin) ja hänen sukutaustaltaan tuntemattoman puolisonsa Margareta Hoppian tytär.

Isak Beijerillä oli nähtävästi bastioninsaarnaajana toiminut Karl Castelius -niminen lanko, joka oli syntynyt Valkealassa 1713. Beijereitten Anna Martha -niminen tytär oli naimisissa Lappeenrannan kaupunginsihteerin Joakim Henrik Couperin kanssa (Lappeenrannan rippikirjat, HisKi).

Viimeksi mainitun avioparin poika Joakim Henrik Couper(t) avioitui 1778 Antreassa Charlotta Sofia Laurenian kanssa. Tämän isä oli Antrean 1780 erotettu kirkkoherra Johan Laurenius. Charlotta Sofian äidin Gertrud Cajanderin vanhempina verkon ylioppilasmatrikkeli näyttää pitävän noin 1718 syntynyttä Ruskealan kirkkoherraa Henrik Johan Cajanderia ja tämän 13.1.1734 Rantasalmella syntynyttä puolisoa Johanna Kristina Petterintytär Nicanderia, mikä ei mielestäni ole mahdollista, sillä Gertrud Cajanderhan oli naimisissa Johan Laureniuksen kanssa ainakin jo 24.5.1755, jolloin perheeseen syntyi Anders Johan -niminen poika Hiitolan Vaavojan kylässä (Hiitolan alkup. kastettujen luettelo, paperikopio), http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6312, http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7338

Hei Ritva,

Tuo Candelin-Hoppius-linkki mielestäni vahvistaa Falckin mainitaa
Carl Willandin Giösling-aviosta, kuten sekin, että Carlin poika Johan Jacob
Willand asui Magnus Giöslingin taloudessa.

Olisi mielenkiintoisa tietää liittyykö oululainen porvari Abraham Candelin
tähän Vehkalahden ryppääseen? Hänen tyttärensä, Catharina Elisabet
Candelin aviotui Johan Gustaf Holmbergin kanssa, jonka äidinpuoleiset
iso-isovanhemmat olivat Isonkyrön kirkkoherra Nicolaus Jacobsson Aeimelaeus ja Hedvig Israelsdr Alftana, se jonka kaunista kuvaa katselimme
taannoin Isonkyrön kuulussa votiivimaalauksessa Emerentia Tott-keskustelun yhteydessä.

Catharina Elisabet Candelinin veljen, Johan Abraham Candelinin, pojanpoika
Johan Leonard Thomas Candelin avioitui Maria Carolina Alfthanin kanssa,
jonka vanhemmat olivat Apollon Alfthan ja Julia Alfthan. Apollonin isä,
Karl Wilhelm Althan, tuli aateloiduksi Venäjällä ja merkityksi Moskovan ritarihuoneeseen 30.10.1858 nimellä Alfton.

Johan Gustaf Holmbergin isänpuoleiset isovanhemmat olivat Porvoon lukkari Carl Johan Holmberg ja Christina Kerchström, joka taas voisi olla sen Johan
Kerchströmin sisar, joka oli aviossa Katarina Porthanan kanssa (Giöslingi-linkki tässäkin).

Kaavailee terveisin

Juhani Pesu

Giösling

13.06.07, 09:24

Quote:

Viimeksi mainitun avioparin poika Joakim Henrik Couper(t) avioitui 1778 Antreassa Charlotta Sofia Laurenian kanssa. Tämän isä oli Antrean 1780 erotettu kirkkoherra Johan Laurenius. Charlotta Sofian äidin Gertrud Cajanderin vanhempina verkon ylioppilasmatrikkeli näyttää pitävän noin 1718 syntynyttä Ruskealan kirkkoherraa Henrik Johan Cajanderia ja tämän 13.1.1734 Rantasalmella syntynyttä puolisoa Johanna Kristina Petterintytär Nicanderia, mikä ei mielestäni ole mahdollista, sillä Gertrud Cajanderhan oli naimisissa Johan Laureniuksen kanssa ainakin jo 24.5.1755, jolloin perheeseen syntyi Anders Johan -niminen poika Hiitolan Vaavojan kylässä (Hiitolan alkup. kastettujen luettelo, paperikopio), http://matrikkeli.helsinki.fi/yliopp...lo.php?id=6312 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6312), http://matrikkeli.helsinki.fi/yliopp...lo.php?id=7338

Unquote:

Tähän vielä: eipä tosiaan ole mahdollista; Gertrudhan olisi tuolloin äitinsä
ikäpolvea. Ehkäpä Gertrud on Henrik Johan Cajanderin sisar ja näin laskujeni mukaan mahdollisesti Anders Johan Cajanderin ja Margareta Hoppiuksen tytär.

Tuumii

JP

Bodniemi37

13.06.07, 10:00

Quote:

Ehkäpä Gertrud on Henrik Johan Cajanderin sisar ja näin laskujeni mukaan mahdollisesti Anders Johan Cajanderin ja Margareta Hoppiuksen tytär.

Tuumii

JP

Hei!

Näin arvelen itsekin.

Topi

17.06.07, 19:43

Tervehdys Juhani,

Takaisin työmatkalta ja koneen ääressä. Muutamaan aikaisempaan viestiin liittyen useampikin vastaus:

1. Serenius
Eipä taida olla samoja Sereniuksia. Tämä "minun" Sereniukseni oli Orimattilan Virenojan Matikkalan isäntä. Ensimmäinen Serenius-nimeä käyttänyt oli Juho Serenius (1826-1903). Jo hänen poikansa muuttivat nimen kuka miksikin. Ismael Matikkalaksi, Efraim Sihvolaksi, Kalle Siivolaksi, Sakarias Toivolaksi.

2. Mainitsemasi Susanna Karoliinan mies Topias Juhonpoika oli kotoisin muutaman sadan metrin päästä Uusi Vaukkarin talosta. Tuon Topiaksen täti, Maria Heikintytär Vaukkari, oli muuten Pakaan Jaakkolassa Juho Kallenpoika Lytkenin vaimona. Lytkeneistä on tainnut olla juttua tälläkin palstalla.

3. Siltalat
Tuosta Siltalan torpasta tuli Niinikoskelle muitakin. Mainitsemasi Maria Kristiinan veli Kalle Kallenpoika (13.11.1779-) tuli Nakkilaan isännäksi. Toinen veli Aleksanteri (6.11.1782-) tuli Seppälän Kärkelään isännäksi. Aleksanterin toinen vaimo oli tuo edellämainittu Susanna Karoliina Böök.

4. Karoliina ja Kalle.
Kalle oli tosiaan noita Ruoskalan poikia. Kalle Tuomaanpoika (8.3.1828-) oli Böökeillä renkinä 1853. Heidät vihittiin 25.3.1854. He olivat Orimattilan Pennalan Jokelassa lampuoteiona 1856-1857. 1857 he tulivat Kallen kotitaloon Ruoskalaan isänniksi. 1861 he muuttivat Artjärvelle. En tiedä vielä minne.

5. Karoliinan sisarukset.
Minulla on listalla tällaiset:
Karoliina, 17.11.1827-, mm Orimattilan Ruoskalan yhden osatalon emäntänä
Maria Charlotta, 4.8.1828-, Orimattilan Virenojan Junttilan Kaivolaan
Karl, 24.8.1830-17.8.1868
Kristiina Vilhelmiina, 2.5.1833-, emännäksi Niinikosken Vanha Vaukkariin eli Majuriin eli nykyiseen Kiviniemeen
Ulriika, 5.3.1835-, Orimattilan Niemenkylän Pekkalaan
Johannes, 17.6.1838-, isäntänä kotonaan ja aviossa tuon Vendla Gustavan kanssa
Serafia, 9.6.1840-23.10.1850
Amanda Lovisa, 8.9.1847-22.10.1850.

terv
Topi

Giösling

18.06.07, 08:25

Topi,

Kiitos lähettämistäsi lisätiedoista! Suku Forumin avaus osui harmillisesti
juuri lomakauden alkuun. Keskustelut eivät ota toivotusti tulta, ainoastaan
Böökeistä, ansiostasi, on saatu kattavampaa jutustelua aikaiseksi.

Böök-keksuteluketju antaa aavistaa mitä Suku Forumilla voidaan saada aikaan, kunhan väkeä ja osallistumisintoa on enemmän.

Uskon vakaasti, että merkittäviä tuloksia yhteistyöllä syntyy, sen osoitti anbytarforumilla muutama vuosia sitten käyty ja Böök-Lytken-rypääseenkin liittyvä "Alexander Modelin"-keskustelu, jossa Ruotsinpyhtään
Barckien sukujuuri kytkettiin saumattomasti Ruotsin Barkerydiin.

Arvelen, että Böökienkin varhaispolvet ovat vietävissä Ruotsiin; Lytken- ja Bröms- suvut ovat niinikään tulleet Suomeen Ruotsin kautta.

Kommentteja viestiisi:

Ruotsinkylän Sereniukset ovat tuleet Iitistä. Artjärvellä vaikutti Serenius-lukkarisuku, jonka matriarkaaliset juuret vievät Myrskylän Labbomin Stor-Petakseen ja Hardomin Skrifvarsiin.
Sormituntumana sanoisin, että näillä Sereniuksilla on yhteinen juuri.
Ehkäpä Juho Sereniuksellakin on jokin esipolvilinkki Artjärven Sereniuksiin,
ollaanhan maantieteellisesti samoilla nurkilla, eikä Serenius-sukunimeä varmaankaan "ilmasta tempaistu".

Tuo Böökien ja Lytkenien linkki Vaukkariin osoittaa, ettei kysessä ollut
mikään tavallinen talonpoikaistalo. Vaukkariin liittyviä aviolinkkejä kannattaa katsoa suurennuslasin kanssa, ehkäpä siinä sivussa selviää
isätäväenkin juuri.

Minusta tämä Myrskylän Siltalan torppa on aivan oman juttunsa arvoinen.
Sieltä lähti pappeja läjäpäittäin ja merkittäviä aviolinkkejä on niitäkin
runsaasti.

Kunhan Anne ehtii "Mansikkalaaksosta" forumin ääreen, toivon häneltä
lisätietoja mm. tästä torpasta. Kävin katsastamassa Digi-arkiston rippikirjat Siltalan osalta, mutta en niistä juuri paljoa "kostunut".

Karolina ja Kalle ovat, kuten jo aiemmin mainitsin, mielestäni Hella Wuolijoen innoittajia ja ilmetysti Heta ja Akusti.

Heta otti Niskavuorelta kainaloonsa fikuksen ja sitten mentiin "Muumäelle",
rengin torppaan.
Akusti, kuten mahdollisesti Kallekin osoittautui raha-asiossa osaavaksi
ja rikastui niin, että Heta pääsi sanomaan jotenkin näin: "Mikä on mun
se on mun ja mikä on sun on sekin mun"..
Kun sitten Akustin perinnönjaossa annettuja lainoja selvitettiin; Heta
ikimuistoisesti kuulutti: "Uloshakkuun! Uloshakkuun kaikki vaan!!".

Antamasi lista Karoliinan sisaruksista on merkittävä lisä Wilskmanin Böök-
selvitykseen. Toivottavasti saamme forumin yhteyteen "Korjauksia sukukirjoihin"-osaston, jonne nämä lähettämäsi lisätiedot voidaan
viedä tulevien tutkijapolvien iloksi.

Kiitoksin ja terveisin

Juhani Pesu

Giösling

18.06.07, 11:00

Juhani Pesu
Lisään vielä tiedoksi linkin tuohon mainitsemaani Modelin-keskusteluun, joka ulottuu kolmelle sivulle ja ajallisestikin pitkälle periodille.
Tähän pyrimme!

http://genealogi.aland.net/discus/messages/44/29527.html?1021834271

Terveisin

Giösling

20.06.07, 08:13

Edellisessä viestissä on hyvä tilaisuus verrata anbytarforumin & Suku Forumin asettelua ja väriskaalaakin. Mielestäni anbytarforumin tekstien
pohjaväri on silmälle miellyttävämpi. Tekstiä on jotenkin helpompi lukea
beigeä (?) taustaa vasten kuin lumivalkoisella, jossa tekstin ja taustan kontrasti on liiankin voimakas. Siniharmaan eri sävyt Suku Forumilla ovat nekin hiukan "puisevat" verrattuna ruotsalaisten iloiseen
punasteluun.

Tuumii terveisin

Juhani Pesu

Giösling

25.06.07, 16:44

Huomasin juuri tuohon Juhan viestiin (Armfelt) vastatessani, että Nystén-suvusta johtaa suora linkki tähänkin viestiketjuun. Nysténien kantasuvusta polveutuva Anna Henriksdr nai Orimattilan Raikkolasta kotoisin olleen David Henriksson Tuomalan. Parin tytär Christina Davidsdr
taas oli aviossa Matts Mattson Eskolan kanssa Porlammilta.

Parin tyttäristä:

-Maria Mattsdr Eskola avioitui 29.12.1861 Aron Johansson Giöslingin kanssa
-Helena Sofia Mattsdr Eskola nai maskinmästare Henrik Kojon.

Jälkimmäisen parin poika oli Amurinmaan pääkaupungin, Blagoveshenskin,
pormestari ja johti kaupungin puolustusta menestyksekkäästi boxarikapinan aikana, kuten näillä listoilla on aiemmin todettu.

Anna Henriksdotterin veljenpoika, Carl Alfred Nystén eli aviossa Amanda Mathilda Stråhlmanin kanssa. Heidän lapsistaan:

-Nina Natalia Nystén nai maisteri Johan Magnus Alopaeuksen
-Ida Karolina Nystén avioitui Viipurin ruotsalaisen lyseon kollegan Adolf Wilhlem Lindholmin kanssa
-Carl Woldemar Nystén eli aviossa Emilia Charlotta von Essenin kanssa
ja heidän tyttärensä, Berta Emilia Nystén, taas Axel Gunnar Alfthanin kanssa, kuten edellisessä viestissäni jo totesin.

Kysymys Topille, Sariaiselle & kaikille Orimattilan tuntijoille:
onko Raikkolan David Henriksson Tuomalasta sukulinkkiä Raikkolan Böökeihin?

Kysyy terveisin

Juhani Pesu

Risto Toivonen

25.06.07, 17:58

HYK:n digitaalisessa sanomalehtiarkistossa ( http://digi.lib.helsinki.fi/index.html )on seuraava kuolinilmoitus:

Åbo Allmänna Tidning 28.05.1811, nro. 62 sivu 3

Döde i Landsorterne:
Öfwerste=Lieutnanten och Riddaren af Kongl. Swenska Swärds Orden Henrik Kihlström, död den 3 Maji, å Patala Capitains=Boställe af Jämsä Socken, uti dess 81 ålders år; hwilket endast på detta sätt slägt och wänner tillkännagifwes.

Giösling

26.06.07, 09:40

Giösling

27.06.07, 14:57

Pietilän Raikkolan talosta oli kotoisin myös se Tomas Andersson, joka
nai Myrskylän Muttilassa 8.10.1802 edellisessä viestissäni mainitun Anna Henriksdotterin (Nystén) sisaren Helena Henriksdotterin. Tomas kuoli
kuitenkin jo 19.9.1803 ja leski nai uudelleen Hollolan Okeroisista kotoisin olleen Tomas Tomassonin tämän toisessa aviossa.

Miksi Muttilan Nystén-kantasuvusta polveutuvat sisarukset naivat Raikkolan Pietilästä kaksin kappalein? Oliko yljillä (David Henriksson ja
Tomas Andersson) sukusuhdetta Pietilässä asuviin Böökeihin?

Kysyy

Juhani Pesu

Giösling

27.06.07, 15:00

Korjaus edelliseen:

Raikkolan (Niinikoski) Pietilän talosta...

JP

Topi

28.06.07, 23:44

Terve Juhani,

Enpä ole vielä löytänyt suoraa linkkiä Raikkolan David Henrikssonista Böökeihin.

David Henrikssonin vanhemmat olivat nuo mainitsemasi Henrik Eriksson (1737-1794) ja Maria Antintytär (1738-1803). Heidät vihittiin 25.3.1760 ja Henrik oli ilmeisesti Artjärven Villikkalan kylästä ja Maria oli Raikkolan Pietilän talon tyttäriä. Vuoteen 1767 he asuivat Marian kotona Pietilässä ja 1767-1777 heidät on merkitty Pietilän torppareiksi. Vuodesta 1777 heidät merkitään uudisasukkaiksi ja he ovat Raikkolan Kantoraakun talon perustajat. Talo merkitään Raikkolan Nikulan kantatilaan kuuluvaksi.

Kantoraakkua kutsutaan myöhemmin myös Raakuksi ja nykyisin Takalaksi. Talo on edelleen saman suvun hallussa ja se sijaitsee aivan Raikkolan ja Myrskylän rajalla. Se perustettiin ns Riihiojan varrella sijainneille vanhalle Raikkolalaisten Sonnisuon niitylle. Takalasta on Myrskylän rajalle noin puoli kilometriä. Pakaan rajalle Takalasta ei ole kuin 200 metriä.

Henrikin vanhempia en vielä tiedä mutta Marian esiisät ovat pitäneet Pietilän tilaa jo usean sukupolven ajan. Hän on tuon aikaisemmin mainitun Pakaan Jaakkolan Lytkenin emännän Maria Heikintyttären pikkuserkku. Eli Maria Antintyttären isoäiti oli Raikkolan Vaukkarin tyttäriä.

Marian isä Antti Matinpoika (1710-1786) on Pietilän poikiaja äiti Kaisa Juhontytär (1717-1790) on Raikkolasta mutta en tiedä vielä mistä. Antin äiti oli tuo mainittu Vaukkarin tytär eli Maria Sipintytär (1675-1758).

David Henrikssonilla oli veli Anders Henriksson (1763-) joka jäi isännöimään kotitilaansa ja vaimona hänellä oli Kaarin Daavidsdotter (1757-) Hollolan Lahden Juustilasta. Heidän poikansa on tuo Tomas Andersson (1784-) joka avioitui Anna Henriksdotterin kanssa.

Eli sisarukset olivat aviossa toinen Tomaksen kanssa ja toinen hänen setänsä Davidin kanssa.

Suoraa läheistä linkkiä en ole vielä löytänyt Böökeihin.

Topi Kinnunen

Sariainen

03.07.07, 13:15

Otin tuon Lytken mappini esiin ja pari sivua selattuani uli tuo BÖÖK nimi vastaan.

Corporal Gabriel Holst s.? ifr. Myrskylä ? vih. 2.3.1753 Anna Maria Carlsdr. LYTKEN s.15.1.1731 Orimattila, Pakaa, Jacola kanssa.

Anna Maria Lytken oli toisessa aviossa Johan Hielten kanssa s.n.1741

Sivun alareunaan olien kirjoittanut

I pso "Förn:Qv. Maria BÖÖK , Pakaa Uittola.

Nyt vaan en saa (keskeneräisestä tutkimuksesta) selvää kumman miehen ensimmäisestä puolisosta oli kyse.

Hmmmm.... vielä on siis töitä.
Terv. SARIAINEN :confused:

Helena V.

03.07.07, 14:04

Hei,

Maria Catharina Jacobsdr Böök ja korp. Johan Hielte (Hjelte) vihittiin

28.12.1764 Itis Sokn Trumslag: Johannes Hielte Förn:qw: Maria Böök Packas Uittola

eli Johannes Hjelten 1. pso oli Maria Böök.

Maria kuoli Pakaalla 2.3.1771 31-v.

t. Helena V.

Sariainen

03.07.07, 18:47

Hei Helena !
Sitä samaa vähän ajattelin, että kyse olisi Johan Hielten puolisosta.
Kunhan tässä tulevina viikkoina taas pääsen kiinni itseasiaan.
Terv. SARIAINEN :rolleyes:

Teija Hartman

30.07.07, 17:44

:cool: hartmanska kertoo jutun Böökistä,Joka ei koske välttämättä samaa sukua (kunhan on Böök)
Tapahtui Pälkäneellä loppukesästä 1790 :
Sotilaan Kustaa Böökin vaimo Beata sai 03.08 1790 tyttövauvan ystävänsä Liisa Juohntyttären luona Liisa oli ollut edellisen tyttölapsen(joka kuoli) kummi.
Ja nyt hänestä tuli tämänkin tytön kummi. Vauva sai nimekseen Liisa.
Kastetilaisuus oli viisi päivää lapsen syntymän jälkeen.Pälkäneen kirkossa.Vauvan kummeista puhujana toimi Liisa Juhontytär.
Hän niiasi syvään ja esitti touhukkaasti asiansa pitäjänapulaiselle , Henrik Aspegrenille.(joka oli kotoisin Pälkäneeltä)Ja muisti kasteelle tulevan lapsen Beata-äidin nuoruusvuosiltaan. Sellainen hyvänluonteinen, verrevä nainen,joka hoiti huolellisesti vanhan äitinsä hautaan. Ja tässä oli nyt Beatan tytär-yhtä punakka kuin äitinsä. Pastori rykäisi ja pyyhki pellavaliinalla nenäänsä. Pastorska oli aamulla lääkinnyt nuhaa melkoisella paloviinarypyllä, ja pastorilla oli nuhasta huolimatta hyvä mieli.
Merkitsi kirjaansa lapsen syntymäpäivän ja pyyhkäisi taas nenäänsä.
Kummit seurasivat pastorin touhuja huvittuneesti.
Pastori kysyi -"Keitä ovat lapsen isä ja äiti"
-"Isä pn Pöökin Kustu, "toimitti kummi-Liisa"-Soltaatti Sahalahren Patialasta.Oli ennen Höllin renkinä Salmentaassa,jos pastori muistaa. Äitee on Peaata Rekontytär,niin kuin tässä tuli jo pastorille sanottua."
-Ai jaha , jassoo ,mutisi pastori ,-Vao Kustaa
Pastorin mielessä häilähti epämääräinen muistikuva miehestä.Kävi säännöllisesti ripillä,istui kirkossa vakavana.Hiljainen mies...Laiha ja kalvakka...Semmonen kummitus verevän Beatan miehenä.Jopa olivat antaa sotaväessä miehelle sopivan nimen ! Pööki eli ruotsiksi Spök! Kummitus
Pastoria nauratti ja niin hän kirjoitti tunnollisesti kirjoihinsa pienen Liisa-vauvan isäksi Sold. Gust.Johansson Spök.
Tåäm juttu on ilmestynyt Tampereenseudun sukututkimusseuran ORPANASSA 1/2005 , mutta en malttanut olla siteeraamatta
Johanna Kurelaa, joka niin mainiosti oli kertonut tarinan,jossa isä sotilas Böök:ille oli kirjoihin merrkitty isän sukunimeksi Spök.
Näinhän on saattanut käydäkkin...................hartmanska:D

Giösling

31.07.07, 08:39

Tuo Hartmanskan viesti sai tarttumaan Wilskmanin Böök-selvitykseen. En löytänyt mainintaa juuri tästä Kustaasta.
Eräs toinen mielenkiintoinen ja selvityksessä aukijäänyt Gustaf sensijaan vaatii täydennystä.

Kersantti Henrik Böökille (1726-1805) ja Catharina Juliana Boismanille (Didrik Johan Boismanin ja Maria Bergin tytär)
syntyi Iitissä useita lapsia, joista:

-Petter Henrik Böök (1754-1809) avioitui Karin Henriksdr Kellbomin kanssa
-Maria Wilhelmina Böök ( s.1759) nai kersantti Israel Andersson Metherin. Heidän poikansa Israel (Junior) Mether asettui Ruotsinpyhtään Virböleen (Viirilä), jossa nai 6.1.1807 Helena Carlsdr Skarinin. Parin lapset avioituivat lähiseudulle.

Kolmannesta sukua jättäneestä lapsesta, Gustaf Didrik Böökistä, sanotaan:

“Gustaf Didrik, f. 13 sept. 1761. Trädde i tjänst vid Tavastehus läns infanteriregemente 1776. Pipare vid livkompaniet 3 juni 1777. Femte corporal 21 juni 1786. Vid mönstringen 1805 var han “sjuk i landet”; vidare uppgifter om honom saknas. Hade med Maria
Mattsdotter en son Gustaf, f. i Itis 1 Jan1796.”

Wilskmanilta on jäänyt huomaamatta se, että “og:fd: rustmästare Gustaf Böök" kuoli Iitin Kuusanniemessä 27.5.1836
75 vuoden ja 6 kuukauden iässä.

Kuka oli Maria Mattsdotter juuriaan? Mitä tapahtui pikku-Gustafille?

Hiljattain Suomessa vieraillessani pistäydyin pariinkin otteeseen Iitissä, jonka luonnonkauniita maisemia ihastelin.
Erityisesti mieleeni jäi UNESCON suojelukohteena oleva Verla ja sitten sukusyistä mm. Muikkulan Munakallion
entinen rustholli, joka nimikkokallionsa suojissa on vetäytynyt vanhuudenlepoon. Keltainen rypsimeri velloi
sen pelloilla. Iitin historiassa kuvattu, kaarimaisilla ikkunaholveilla varustettu mahtava kivinavetta oli nyt raunioina
ja talon tantereilla vallitsi rikkumaton keskikesän rauha.

Muikkula itsessään on syrjäisyytensä ansiosta säilyttänyt sen vanhan suomalaisen elämänmuodon, jonka
lapsuudestani niin hyvin muistan. Siellä käynti oli Verlaakin sykähdyttävämpi.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

Giösling

02.08.07, 11:26

Tätäkin viestiketjua suoraan sivuava tuore huomio:

Liljendalista kotoisin olevan eversti Johan Reinhold Weckmanin (s. 1865) poika, Björn Albert Oskar Weckman, eli aviossa marsalkka Mannerheimin veljentyttären Eva Sophie Helene Mannerheimin kanssa.

Johan Reinholdin täti, Gustava Mannsten, nai Liljendalissa Lars Gartzin.
Heidän tyttärenpojanpoikansa on taas aviossa lankoni (Pallas) tädin kanssa.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

Giösling

03.08.07, 09:11

Mannsten-tyttöjen juuri vie äitinsä Fredrika Henriksdr Smedsin (Hardom) kautta Myrskylän Labbomin Stor-Petas-esipolvisukuuni ja isoäitinsä Maria Christina Kortaksen kautta Helgas-, Wettergen- ja Meijer- sukuihin. Sekä
Giöslingit, Gartzit, että Pallakset ovat aviosukuina niinikään heti vastassa.

Vapaaherratar Eva Sophie Helene Mannerheimin-kautta tulevat siis myös
Mannerheimit tutkimusteni piiriin. Jo aiemmin olen tuonut esille Marskin
läheiset suhteet Ruotsinpyhtään Barckeista polveutuvaan Lindeman-sukuun.

Eva Sophie Helenen vanhemmat olivat Suomen Marsalkan ikäjärjestyksessä
seuraava veli, vapaaherra Carl Fridolf Johan Mannerheim (1868-1934) ja puolisonsa Sofia Palaemona Treschov, Tanskassa aateloitua sukua.

Eversti Johan Reinhold Weckman avioitui Elin Johanna Snellmanin kanssa.

Vilhelm Weckmanin (1841-1917) juuri on Liljendalin Sävträskin Storveckum-
talossa, jonka mukaan sukunimi Weckman on otettu. Birgitalle jälleen kiitos
Weckman lisätiedoista.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

juhani.myllyla

03.08.07, 10:19

Oletettavasti tämä ei liity viestiketjussa olevaan Böök sukuun, mutta onko kukaan tutkinut, Hailuodon sotilastorppa Böök ja sen asukkaita. Ensimmäinen sotilas oli oletettavasti; Sotilas Kristian Henrikinpoika Böök Hailuoto Beckeby s. 1768 k. 1.5.1835, 67v Hailuoto Puoliso Kristiina Juhontyttö Moding s. 1765 k. 27.7.1837, 72v Hailuoto Vihitty 25.3.1792 Hailuoto Lapsi (lapsista käytettiin sukunimeä Bök) 1. Brigitha Kristianintyttö Bök s. 13.5.1793 Hailuoto Bäckeby 2. Henrik Kristianinpoika Bök s. 13.10.1794 Hailuoto Bäckeby 3. Jacob Kristianinpoika Bök s. 3.9.1796 k. 29.10.1796 Hailuoto Bäckeby 4. Kristiina (Stina) Kristianintyttö Bök s.24.2.1798 Hailuoto k. 5.1.1864, 69v, Haukipudas Kello, puoliso Jaakko Tuomaanpoika Koskela ent. Ylikorpela. s. 1.5.1795(6) Oulu Oulunsuu k. 7.12.1869 Haukipudas Kello Vihitty 5.2.1825 Oulu 5. Catharina Kristianintyttö Bök s. 5.5.1799 k. 8.5.1799 Hailuoto Bäckeby vjmylly

Giösling

04.08.07, 08:39

Palaan vielä Mannerheimeihin.

Yllättävästi, ritarihuonegenealogi Tor Carpelanin mukaan, suvun juuri on selvillä vain vuoden 1640-tienoille, jolloin Henrik Mannerheim, suvun varhaisin tunnettu kantaisä, muutti Gävleen. Hän omisti osan Tolvforsin ruukkia, jota myös johti.
Nimitettiin v. 1659 Palmstruchska bankenin kirjanpitäjäksi. Kuoli Tukholmassa
16.6.1667. Avionsa Henrik Mannerheim solmi v. 1650 Margareta Olofsdotter Gammalin kanssa. Tämä kuoli Tukholmassa 14.6.1674.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

Giösling

05.08.07, 09:18

Ketjun alkupäässä mainitun Myrskylän Siltalan torppaa asuttaneen Dahlström-nimeä kantaneen suvun juuri on saanut lisävalaisua Bergholmin Sukikirjasta, jossa Savon Dahlström-suvun helmassa esitellään lyhyesti myös Uudenmaan Dahlströmit.

Mysrskylän Siltalan monet papit selittyvät sillä, että suvun sanotaan tulleen Suomeen Virosta, mahdollisesti Hiidenmaalta ja olevan ruotsalaista juurta
(vrt. Ruotsinpyhtään Haaviston Gottlund-suku).

Myrskylän kartanon alaisuuteen kuuluvaan Siltalan torpaan asettunut varhaisin kataisä oli v. 1722 syntynyt Erik Henriksson, joka avioitui Anna Johansdotterin kanssa vuonna 1753. Heidän nuorin poikansa Carl Gustaf Dahlström lähti opintielle Porvoon lukioon päätyen lopulta Laukaan kappalaiseksi. Hän avioitui Ingrid Cheilanin kanssa. Avioliitto oli lapseton.

Vanhempi veli Johan Ersson jäi Siltalan torppaan ja nai Anna Johansdotterin.

Lukuisasta lapsikatraasta:

1) Karl Gustaf Dahlström ryhtyi kauppapalvelijaksi Helsinkiin ja omisti aikanaa
Saksalaisen kirkon läheisyydessä julkisen "Dahlströmin saunan". Hän avioitui
Greta Christina Hultstenin kanssa. Parin lapsista:

- Carl Magnus Dahlström vihittiin papiksi v. 1840 ja päätyi Pihtiputaan kappalaiseksi. Hänen puolisonsa oli Margareta Elisabet Petrelius, David Petreliuksen ja Margareta Kiljanderin tytär.

Carl Magnusin ja Margaretan tytär, Lydia Alexandra Dahlström avioitui Savonlinnan reaalilyseon lehtorin Selim Ever Johan Laguksen kanssa. Lagus-parin poika Yrjö Henrik Lagus nai vuonna 1915
Aino Valtavuon, jonka vanhemmat olivat Anton Carlsson Rikström-Valtavuo
(Pernajan Riken esipolvisuvustani) ja Thekla Augusta Europaeus.

Poika, Carl Dahlström, toimi Tampereen ruotsalaisen alkeiskoulun rehtorina
ja avioitui Sofia Länkelän kanssa.

Poika, Frans Fredrik Dahlström suomensi nimensä Airolaksi ja toimi kollegana
mm. Tampereella ja Kajaanissa. Hän avioitui Lilly Veckmanin kanssa.

-Adolf Fredrik Dahlström (1814-1884) lähti merille ja toimi merikapteenina,
sekä hankki haltuunsa Bergbyn rusthollin Pernajassa. Hän kuoli siellä 10.10.1884. Adolf Fredrikin puoliso oli Helena Kristina Fastberg . Helena sukujuuriin palaan erillisen viestin muodossa. Parin lapsista; Fanny Emilia
Dahlström nai Pernajan Segersbyn omistajan Gustaf Ludvig Ruuthin.

-Emilie Sofie Dahlström (s. 1819) nai Tuusulan, sittemmin Lapinjärven nimismiehen Gustaf Alexander Holmströmin 25.10.1846.

2) Alexander Dahlström (1797-1862), Viitasaaren kirkkoherra ja rovasti
avioitui 1:o Katarina Sofia Cheilanin kanssa, 2:o Kristina Maria Petreliuksen kanssa, joka oli Mikael Cheilanin leski ja Kiihtelysvaaran kappalaisen David Petreliuksen ja Margareta Kiljanderin tytär.

Ensiaviosta syntynyt Augusta avioitui rajaviskaali Otto Vilhelm Sandelinin kanssa. Alexandra Sofia nai asessori Johan Vilhelm Lindbohmin ja Olga Fredrika alikapteeni Carl Johan Sahlsteinin. Toisesta aviosta syntynyt poika
Alexander (Santeri) Dahlström toimi Oulun kauppakoulun rehtorina ja oli aviossa Hilda Olivia Breitholtzin kanssa.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

Giösling

05.08.07, 11:04

Tässä luvattu lisätieto Helena Kristina Fastbergistä, Adolf Fredrik Dahlströmin puolisosta:

Hänen vanhempansa olivat pernajalainen tilanvuokraaja Gustaf Fastberg ja Hedvig Ollonberg. Syntymäaika on Bergholmista poiketen 29.11.1834 (ei 20.4.) Siggböle.

Hedvig Ollonbergin vanhemmat olivat ruotsalaista aatelissukua oleva Carl Fredrik Ollonberg ja Maria Ulrika von Burghausen.

Hedvigin sisaruksista:

-Fredrik Ollonberg syntyi Tuusulan Jäniksenlinnassa 14.9.1797 ja kuoli Ruotsinpyhtään Kuninkaankylässä 15.5.1845. Hän oli epileptikko ja syntynyt
ennen vahempiensa vihkimistä, jonkatähden jäsenyys Ruotsin ritarihuoneessa evättiin. Fredrik toimi aliupseerina ja avioitui Anna Caisa Lovisa Stålhanen kanssa, jonka vanhemmat olivat David Stålhane ja Maria Blomster. Davidin setä, kornetti Erik Magnus Stålhane (1707-1781 Segersby, Pernå) nai toisessa aviossaan Ruotsinkylän Pappilan rusthollin tyttären Hedvig Elisabeth Barckin (1747-1781).

Fredrik Ollonbergin ja Anna Caisa Lovisa Stålhanen tytär Maria Lovisa Ollonberg nai 12.3.1839 Porlammin äijälässä "sockensvarvaren" Matts Nymanin, jonka sukusuhteisiin saanen jälleen palata.

-Lovisa Ollonberg avioitui Artjärven kappalaisen Aron Fredrik Brömsin kanssa,
jonka vanhemmat olivat Pernajan nimismies Aron Bröms ja Maria Helena Mellberg, Peter Jacobsson Mellbergin ja Catharina Mellbergin tytär Pernajan
Kärpen Begtaksesta. Tässä läheiset aviolinkit mm. Pernajan Hardomin Smedsiin ja Myrskylän Helgakseen, sekä Pellaksessa kuolleeseen kapteeni
Carl Höffneriin, kuten forumilla aiemmin olen todennut. Aron Fredrik Brömsin toinen puoliso oli Flora Carolina Nordenskiöld.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

Giösling

05.08.07, 12:42

Ja palataanpa luvatusti myös "pitäjänsorvari" Matts Nymanin taustaan;
hänhän nai aatelisneito Maria Lovisa Ollonbergin, kuten edellisestä viestistäni tuli ilmi.

Hänen vanhempansa olivat myrskyläläinen reservin sotilas Eric Ny ja Myrskylän Greijulan vuokraajan Johan Erssonin ja Lisa Larsdotterin tytär Elisabet (Lisa).
Parin toinen tytär ja Liisan sisar, Anna Johansdr, oli aviossa Siltalan torpparin Johan Ersson Dahlströmin kanssa ja näinollen mm. Viitasaaren pastorin Alexander Dahlströmin äiti (kts. edellinen viesti).

Myrskylän kirkonkirjojen mukaan Johan Erssson oli alunperin kersantti Frimodigin renki ja Lisa Larsdotter palkkapiikana Backbölessä.

Tarvitsisinpa nyt myrskylä-experttien apua saadakseni selville heidän syntyperänsä. Veikkaan Öfvitsbölen ja Labbomin suuntaa.

Samoin epäselväksi jää se, kuka oli syntyjään reservinsotilas Eric Ny ja
sekin miksi sockensvarvare Matts Nyman avioitui Porlammin äijälästä käsin.

Hoi Anne & Greger - oletteko linjoilla?

Parhain terveisin

Juhani Pesu

Giösling

05.08.07, 12:55

Ja vielä pieni lisäys edellisiin:

Carl Gustaf Dahlströmin puoliso Ingrid Cheilan oli ensiaviossaan naimisissa Asikkalan varapastorin Axel Laurellin kanssa, jonka veljentytär Helena Johansdr Laurell oli esienoni, Kosken (Hämeenkosken) lukkarin Fredrik Ahlforsin
(äiti Maria Bux) vaimo. Fredrikin sisaret taas naivat Etholenius (Etholén)- ja
Appelroth-sukuihin. Sukuverkosto senkun tihenee!

Tuumii terveisin

Juhani Pesu

Greger

05.08.07, 21:33

Juhani!
Matts Nyman ei ole Eric Nyin poika. Ericin poika Matts syntyy kyllä 9.2.1812 Myrskylän kirkonkylässä mutta kuolee 17.9.1814, kts. (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/myrskyla/lastenkirja_1814-1828_tk819/74.htm

t. Greger

Giösling

06.08.07, 07:48

Hei Greger!

Hienoa, että olet linjoilla! Myrskylän lastenirjojen mukaan 9.2.1812 syntynyt
Matts on todella kuollut 17.9.1814, kuten sanot.

Löytösi korjaa nyt itse ritarihuonegenealogi Tor Carpelania, joka Ollonberg
taulussaan 4. sanoo:

Maria Lovisa f.a.n. i Tusby 17.4.1821. Gift på Porlom äijälä i Lappträsk 12.3.1839 med sockensvarvaren Matts Nyman f. i Mörskom 9.2.1812.

Carpelan on siis väärässä Mattsin syntymäajan suhteen, mikä on tukiharvinaista häneltä!

Nyt sitten innolla etsimään Nymanin juuria! Jotenkin tuo Porlammin
äijälä soittaa kelloja!

Parhain terveisin

Juhani Pesu

Giösling

06.08.07, 10:28

Arvelen, että Birgitan juuri välittämä tieto tuo oikean Matts Nymanin
kuvaan.

Myrskylän Muttomin Svarfvarksessa syntyi Erik Erssonille ja Lena Mattsdotterille 5.2.1812 Matts-niminen poika, joka tuntuisi luontevalta
kandidaatilta Maria Lovisa Ollonbergin puolisoksi, olihan Matts ammatiltaan
"sockensvarvare". Carpelan olisi siis erehtynyt syntymäajan kohdalla muutaman päivän.

En ole tarkistanut Myrskylän kuolleita tämän Mattsin osalta, joten pieni varaus on jätettävä.

Muttomin Svarfvarksesta haki puolisonsa myös Porlammin Matts Mattson, joka nai Fredrika Eliasdr Svarfvarksen. Mattsin sisar Maria Mattsdr Nystén nai Aron Johan Giöslingin ja toinen sisar Helena Sofia Nystén Henrik Kojon. Viimemainitun parin poika oli tuo kuuluisa Blagoveshenskin pormestari Johan Kojo, joka boxarikapinan aikana urhoollisesti johti Amurinmaan pääkaupungin
puolustusta.

Kiitos jälleen Birgitalle!

Parhain terveisin

Juhani Pesu

Greger

06.08.07, 21:03

Hei taas!
Joo, en ole ollut viime aikoina linjoilla koska kuukauden ikäinen tyttövauvamme vaatii kaiken huomioni tällä hetkellä. Ehkä ehdin ottaa enemmän osaa keskusteluihin myöhemmin syksyllä.

Tuo Svarfvarsin Mathias Ericsson (s. 5.2.1812) muuttaa Porvooseen 1.11.1832 eikä näy Myrskylän kirjoissa sen jälkeen, joten jos Matts Nymanin kohdalta löytyy Porvoo-merkintöjä Lapinjärven kirjoissa niin on aika todennäköistä että kyseessä on sama henkilö.

t. Greger

Giösling

07.08.07, 07:41

Onneksi olkoon Greger!

Uskoisin, että olemme oikeilla jäljillä. Tuo Muttomin Svarfvarshan on Nystén-
suvun kantakotikin. Sopii oikein hyvin kokonaiskuvaan!

Parhain terveisin

Juhani Pesu

manfex

07.10.07, 22:19

Olisikohan teillä Böökkejä tutkineilla hajua kenestä Böökeistä tässä voisi olla kyse, oiva bagge kirjoitti joskus kyselyyni Hans Klick:stä (s.1611, k.~1670) näin:

Rantasalmen Historian tietoa:
Kapteeni Hans Klick sai rälssimaata 1651 Rantasalmelta. Klickillä oli kolme
taloa Lautakotalahdella, kaksi Tornioniemellä, yksi Porosalmella,
Rantasalossa ja Sallilassa. Säterinä oli Tornioniemen Kupiala, joka oli
kuulunut 1630-luvulla Klickin apelle, jonka nimi oli Böök. (viite VA 8646
n:o 1281, 8834).

eli kaksi nimetöntä Böökkiä, Hans Klickin vaimo ja vaimon isä.

Bodniemi37

08.10.07, 10:12

Hei!

Hans Klickin Rantasalmella omistamista tiloista on aiemmin keskusteltu Suku-postituslistalla, kts. esim. http://www.genealogia.fi/pipermail/s...er/007262.html

Ramsay ja Carpelan eivät tiedä Klickin ensimmäisen puolison nimeä, mistä päätellen he eivät ole tunteneet Oiva Baggen mainitsemaa lähdeasiakirjaa.

Tuntematta lainkaan ko. dokumentta voin vain yrittää arvailla, että Klickin appi mahdollisesti oli ennen vuotta 1643 kuollut lainlukija ja pormestari Herman Böök, joka oli aviossa Katarina Henrikintytär Stråhlmanin kanssa. Tämä oli Böökin kanssa avioituessaan viipurilaisen kauppiaan ja raatimiehen Hans Thesleffin leski.

[Kirjalisuutta: Bergholm, Axel. Stråhlman. Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja, II osa. Sukututkimusseuran kustantama näköispainos 1984, Jyväskylä 1984, Lundén Cronström, Ingegerd: Thesleff, Theslöf. Släktbok. Ny följd II:1-2. Ingegerd Lundén Cronström och Jarl Pousar, utg. - Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 412(1965), Ruuth, J. W. Wiipurin kaupungin historia II. Wiipuri 1908, Sarva, Gunnar. Tietoja Anna Juustenin jälkeläisistä SSV XII(1928), s. 216-28]

Giösling

08.10.07, 10:53

Arvelen samaa. Tiedostollani on Herman Böökin sukunimen yhteydessä rälssimaihin viittaava "till Nisalaks".

Nisalaks sijaitsi Säkkijärven pitäjässä ja kuului Gustaf Illelle ainakin 1650-luvulla, koskapa hän dokumentoidusti sen myi vuonna 1653 (Ramsay).

Terveisin

Juhani Pesu

Bodniemi37

08.10.07, 11:27

Hei Juhani

Tämä kysymykseni kuuluisi karjalaisten alueelle, mutta...Mahtoikohan tämä mainitsemasi Gustaf Ille olla Henrik Jönsinpojan (Teetgren-Careel) ensimmäisen, nimeltä tuntemattoman puolison veli? "Esiserkkuni" puoliso Beata Rosalie Teetgren oli ilmeisesti N. N:n Illen jälkeläinen.

Giösling

08.10.07, 12:01

Ritva,

Tämä Nisalaksin omistanut Gustaf Ille oli syntynyt vuonna 1614. Hänen vanhempansa olivat Måns Ille ja Hebla Slang. Ramsay ei mainitse parille muita
lapsia. Gustaf Ille oli aviossa Anna Boije af Gennäksen kanssa, joka taas oli
Novgorodin käskynhaltijan Hans Boije af Gennäksen ja Anna Hordeelin tytär.

Terveisin

Juhani Pesu

Bodniemi37

08.10.07, 12:22

Kiitos tiedoista, Juhani. Henrik Jönsinpoika kuoli 4.1628, joten hänen ensimmäinen puolisonsa N. N. Ille saattoi olla Gustaf Illen isän ikäinen.

MiaLindgren

28.05.18, 10:17

Topi

28.05.18, 19:28

Hei kaikille,
paljon hienoa, mielenkiintoista ja elävää tietoa Orimattilasta ja Böökeistä!

Törmäsin tähän ketjuun googlatessani tietoja Niinikoskesta ja Myrskylästä. Olen yrittänyt jatkaa perheemme sukututkimusta Niinikosken Siliuksisista, mutta olen törmännyt hieman hämmentäviin aukkoihin.

Aiemman tutkijan oletus on ollut, että yksi sukumme "kantaisistä" on Susanna Böökin toinen aviomies, Myrskylän Sildalasta lähtöisin ollut Alexander Carlsson / Aleksanteri Kallenpoika (1782-1858) joka kuoli Raikkolassa, ilmeisesti Seppälään kuuluvassa Kärkelässä.

Tämä Alexander oli aiemmin naimisissa käsittääkseni Lena Johansdotterin (n. 1794-1824) kanssa.

Heidän jälkeläisensä kiinnostavat kovasti, koska Alexanderin ja Lenan pojaksi merkitty Alexander (s. 2.12.1815, puoliso Helena Gustavintytär s. 1.8.1814) ja sen jälkeen heidän poikansa Johan Alexandersson (myöhemmin ilmeisesti Silius, s. 1840) olisivat Juho Jalmari (Johan Hjalmar) Siliuksen isovanhempia / vanhempia.

Valitettavasti mitään lähteitä ei juuri ole mistä syystä tämä 1815 syntynyt Alexander ja 1840 syntynyt Johan Alexandersson on linkitetty Juho Jalmari Siliukseen (myöhemmin Salovaara, s. 23.4.1877 Artjärvi, k. 1969 Myrskylä).

Herättäisin siis henkiin vuosikymmenen jälkeen keskustelua Böökeistä hiukan sivupoluille, mutta olisiko Orimattilan tuntijoilla mitään tietoa näistä Alexandereista, Johan Alexanderssonista tai Siliuksista? Kaikki tieto otetaan ilolla vastaan.

Yst.terv. Mia

PS. Juho Jalmarilla oli myös sisaruksia ja heistä jokainen ilmeisesti vaihtoi nimensä Siliuksesta joko Salovaaraksi, Rautavaaraksi tai Rantavaaraksi. Tästäkin on ristiriitaista tietoa, mutta tämä asia on ehkäpä jo oman postauksensa aihe.

Tervehdys,

Oliko siis epäilys siitä että Juho Aleksanterinpoika ei olisikaan Johan Hjalmarin isä ?

Ainakin Artjärven kastetuissa on merkitty että 23.4.1877 Villikkalan Rannan talossa syntyy poika Johan Hjalmar ja vanhemmat ovat Juho Aleksanterinpoika ja Maria Matilda Jeremiaantytär. Rippikirjan mukaan Juho Aleksanterinpoika olisi syntynyt 2.12.1840 ja Maria Matilda Jeremiaantytär 25.9.1857.

Juho Aleksanterinpoika oli tullut Villikkalaan vuonna 1858.

Muuten, Johan Hjalmarin sisar Maria oli sittemmin jonkin aikaa miehensä Lauri Merirannan kanssa vanhan kotimökkini Tuppuisen torppareina Orimattilan Niinikoskella.

Minulla taitaa olla kopio tuon Johan Hjalmarin äidin Maria Matildan perukirjastakin jonka oli kirjoittanut isoäitini isä Abel Laurila Niinikoskelta.

Näistä Siliusten vaiheista Villikkalassa taitaa tietää parhaiten Tupaselan Mikko Villikkalasta. Hänen kanssaan näitä selviteltiin alkuvuodesta.

Terv
Topi

MiaLindgren

29.05.18, 09:09

Tervehdys,

Oliko siis epäilys siitä että Juho Aleksanterinpoika ei olisikaan Johan Hjalmarin isä ?

Ainakin Artjärven kastetuissa on merkitty että 23.4.1877 Villikkalan Rannan talossa syntyy poika Johan Hjalmar ja vanhemmat ovat Juho Aleksanterinpoika ja Maria Matilda Jeremiaantytär. Rippikirjan mukaan Juho Aleksanterinpoika olisi syntynyt 2.12.1840 ja Maria Matilda Jeremiaantytär 25.9.1857.

Juho Aleksanterinpoika oli tullut Villikkalaan vuonna 1858.

Muuten, Johan Hjalmarin sisar Maria oli sittemmin jonkin aikaa miehensä Lauri Merirannan kanssa vanhan kotimökkini Tuppuisen torppareina Orimattilan Niinikoskella.

Minulla taitaa olla kopio tuon Johan Hjalmarin äidin Maria Matildan perukirjastakin jonka oli kirjoittanut isoäitini isä Abel Laurila Niinikoskelta.

Näistä Siliusten vaiheista Villikkalassa taitaa tietää parhaiten Tupaselan Mikko Villikkalasta. Hänen kanssaan näitä selviteltiin alkuvuodesta.

Terv
Topi

Hei Topi,
ja paljon kiitoksia vastauksesta! Olen todella iloinen tästä!

Ilmeisesti edellistä tutkijaa oli jäänyt hämmentämään Juho Aleksanterinpojan ja Marian ikäero, sekä Juhon muutto Villikkalaan. Näiden kohdalla oli marginaali täynnä käsin kirjoitettuja kysymysmerkkejä, mutta oikeassa miehessä on tutkija ollut!

Muistiinpanoihin on myös laitettu muutama kysymys / huomautus Juho Aleksanterinpojan kohdalle: "Aiempi avioliitto? Onko vanhempia lapsia kuin Hjalmar?" sekä "Juhon sisarukset?"

Lisäksi Juho Hjalmarin kohdalle on kirjoitettu: "Kuka veljistä vanhin? Miksi Myrskylä? Sandra vai Maria?" Ilmeisesti päänvaivaa on aiheuttanut perheen useampi Johan/Johannes-niminen poika (joista itsekään en ole ihan perillä) sekä Hjalmarin muutto ja sisaren nimi (Orimattilasta löytyy Sandra Silius, s. 7. toukokuuta 1882, muuttanut nimensä myöh Rantavaaraksi, mutta olisiko hän sitten mahdollisesti esim Hjalmarin veljen vaimo).

Mutta hienoa on tietää, että tämä 80-luvulla aloitettu tutkimus on tosiaan ollut oikeilla jäljillä. Tästä on hyvä jatkaa ja rakentaa eteenpäin.

Topi

29.05.18, 15:13

Hei Topi,
ja paljon kiitoksia vastauksesta! Olen todella iloinen tästä!

Ilmeisesti edellistä tutkijaa oli jäänyt hämmentämään Juho Aleksanterinpojan ja Marian ikäero, sekä Juhon muutto Villikkalaan. Näiden kohdalla oli marginaali täynnä käsin kirjoitettuja kysymysmerkkejä, mutta oikeassa miehessä on tutkija ollut!

Muistiinpanoihin on myös laitettu muutama kysymys / huomautus Juho Aleksanterinpojan kohdalle: "Aiempi avioliitto? Onko vanhempia lapsia kuin Hjalmar?" sekä "Juhon sisarukset?"

Lisäksi Juho Hjalmarin kohdalle on kirjoitettu: "Kuka veljistä vanhin? Miksi Myrskylä? Sandra vai Maria?" Ilmeisesti päänvaivaa on aiheuttanut perheen useampi Johan/Johannes-niminen poika (joista itsekään en ole ihan perillä) sekä Hjalmarin muutto ja sisaren nimi (Orimattilasta löytyy Sandra Silius, s. 7. toukokuuta 1882, muuttanut nimensä myöh Rantavaaraksi, mutta olisiko hän sitten mahdollisesti esim Hjalmarin veljen vaimo).

Mutta hienoa on tietää, että tämä 80-luvulla aloitettu tutkimus on tosiaan ollut oikeilla jäljillä. Tästä on hyvä jatkaa ja rakentaa eteenpäin.

Tervehdys,

Ainakin vihittäessä 23.10.1873 Juho Aleksanterinpojan ja Maria Matildan sanotaan molempien olevan naimattomia.

Heidän lapsistaan minulla on tällainen lista:

Johannes, s. 28.7.1874, k. 23.3.1877.
Johan Hjalmar, s. 23.4.1877 Artjärvi, Villikkala, Ranta.
Johan Konstantin, s. 1.8.1879.
Sandra Matilda, s. 3.5.1882.
Olga Maria, s. 13.9.1884.
Juho, s. 16.4.1887.
Maria, s. 17.12.1889.
Tilda, s. 18.2.1893, k. 16.5.1897.

Virheitä voi olla hyvinkin mukana...

Terv
Topi

MiaLindgren

30.05.18, 07:59

Tervehdys,

Ainakin vihittäessä 23.10.1873 Juho Aleksanterinpojan ja Maria Matildan sanotaan molempien olevan naimattomia.

Heidän lapsistaan minulla on tällainen lista:

Johannes, s. 28.7.1874, k. 23.3.1877.
Johan Hjalmar, s. 23.4.1877 Artjärvi, Villikkala, Ranta.
Johan Konstantin, s. 1.8.1879.
Sandra Matilda, s. 3.5.1882.
Olga Maria, s. 13.9.1884.
Juho, s. 16.4.1887.
Maria, s. 17.12.1889.
Tilda, s. 18.2.1893, k. 16.5.1897.

Virheitä voi olla hyvinkin mukana...

Terv
Topi

Kiitos, Topi! Johanit Hjalmar ja Konstantin löytyvät myös minulta "oikeilta paikoiltaan", samoin 1887 syntynyt Juho. Sandrassa / Marioissa oli tosiaan epäselvyyttä ja vanhin ja nuorin lapsi puuttuivat. Tämä siis selvensi erittäin paljon asiaa!

Olen täysin noviisi vielä ja tämä on ensimmäinen kerta kun itse yritän hiukan selvitellä lisää asioista. Juho Aleksanterinpojat (s 1840) sisaruksista ei ole tosiaan mitään tietoa, löytyisikö sinulta merkintöjä heistä?

Uudemmasta tiedosta kiinnostaa kovin nämä Siliusten sisarparven kohtalot -- olen jääräpäisesti yrittänyt saada selkoa nimenmuutoksista ja muutoista, mutta en oikein pysy kärryillä kuka kukin on. Netin kautta etsiminen ja tulkitseminen on tässä kohtaa aika hakuammuntaa.

Ehkä kesälomalla pitää tehdä retki Orimattilan arkistoita tutkimaan :-)

MiaLindgren

30.05.18, 17:48

Ja heti lisään -- olenpa pöllö! Juho Aleksanterinpojan sisaruksille löytyi lähes heti varmistusta ja netin ihmemaastakin tämä:

http://www.digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=7038812&kuvanumero=149&ay=2569041&sartun=113638.KA&atun=250476.KA&amnimeke=Orimattilan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Lastenkirjat&aynimi=Lastenkirja+1848-1859&ay2=114389

Sisarusparvesta taisi jäädä jäljelle vain tosiaan Johan, Anders ja nuorin Hedda.

Topi

30.05.18, 18:53

Moikka,

Joo, siltä minustakin näyttää. Minulla on tällainen lista Aleksanterin lapsista:

Juho Silius s. 2.12.1840 Orimattila, Raikkola, Laurila.
Kalle, s. 2.7.1842 Orimattila, Raikkola, Laurila, k. 18.4.1848 Orimattila, Raikkola, Laurila.
Anders Vilhelm Kivinen, s. 11.2.1844 Orimattila, Raikkola, Laurila.
Muutti Kotkaan 30.3.1896.
Maria Helena, s. 13.1.1847 Orimattila, Raikkola, Laurila, k. 2.2.1848 Orimattila, Raikkola, Laurila.
Vilhelmiina, s. 1.6.1849 Orimattila, Raikkola, Laurila, k. 25.1.1856 Orimattila, Raikkola, Laurila.
Hedda Leena, s. 16.2.1852 Orimattila, Raikkola, Laurila, k. 17.10.1852 Orimattila, Raikkola, Laurila.
Hedvig Elviira Uotinen, s. 30.10.1854 Orimattila, Raikkola, Laurila. Muutti perheineen Artjärvelle 1891. Muutti perheineen Tuusulaan 1896.

Terv
Topi

MiaLindgren

06.06.18, 10:58

Topi

06.06.18, 16:55

Hei taas,
aikaa on hieman vierähtänyt, mutta aika jumissa olen edelleen.

Juho Aleksanterinpoika ja Maria Matilda ovat "seilanneet" pitkin Villikkalaa ja Niinikoskea vaihtuvan lapsimäärän kanssa ja vielä 1916 molemmat ovat henkikirjan mukaan elossa. Perheen nimi on Rantavaara (vaihdettu 1906), mutta Siliuksista yksi on myös ilmeisesti Rautavaara.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/621103?page=62&term=Silius&term=Rautavaara

Minua kutkuttaisi tietää ketkä lapsista päätyivät minne -- Juho Jalmarin tiedän tosiaan päätyneen Myrskylään ja ottaneen nimen Salovaara, mutta muiden perillisten vaiheet kiinnostavat kovasti.

Esimerkiksi tämä viiden päivän kihlaus löytyi, mutta onkohan "minun Juhojani" laisinkaan?

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1261151?page=1&term=Juho&term=Rautavaara
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1261130?page=1&term=Juho&term=Rautavaara

Palataan taas ja kaikki tiedonmuruset otetaan ilolla vastaan? (Topi, kehtaanko joskus pyytää kopiota Marian perunkirjasta?)

Iloista kesäkuuta!

Tervehdys,

Ei minullakaan ole lapsien vaiheista tietoa kun nuo näkyvissäolevat kirkonkirjat loppuu vuoteen 1909 Orimattilan osalta.

Itselläni on seuraavat tiedot joista esimerkiksi nuo Rannan taloon liittyvät tiedot on Tupaselan Mikolta:

Juho Aleksanterinpoika Silius/Rantanen/Rantavaara e. Laurila, s. 2.12.1840 Orimattila, Raikkola, Laurila, k. 9.10.1916 Orimattila, Niinikoski, Laurila. 1858 Villikkalaan Tukoseen suutari Ekholmille oppilaaksi. Ostaa apeltaan Villikkalan Uotilan Rannan talon 27.7.1870. Pitivät taloa vuoteen 1899 jolloin myivät talon kapteeni Gustaf Axel Holmströmille. Sitten lampuoteina Villikkalan Jaakkolassa. 1903 perhe muuttaa Niinikoskelle Nakkilaan vuokraajaksi. Kuollessaan hän on itsellinen Juho Rantavaara Laurilasta.
Puoliso: 23.10.1873 Artjärvi Maria Matilda Jeremiaantytär, s. 25.9.1857 Artjärvi, Villikkala, Askela, k. 10.8.1917 Orimattila, Niinikoski, Laurila. Kuollessaan hän on itsellisen leski Laurilasta.
Lapset:

Johannes Silius, s. 28.4.1874 Artjärvi, Villikkala, Uotila, Ranta, k. 23.3.1877 Artjärvi, Villlikkala, Ranta.
Johan Hjalmar Salovaara e. Silius, s. 23.4.1877 Artjärvi, Villikkala, Ranta.
Avioitui Vilhelmiina Antintyttären kanssa Iitin Jurkkolasta..
Johan Konstantin Rantavaara e. Silius, s. 1.8.1879 Artjärvi, Villikkala, Ranta.
Sandra Matilda Rantavaara o.s. Silius, s. 3.5.1882 Artjärvi, Villikkala, Uotila.
Olga Maria Rantavaara/Selin o.s. Silius, s. 13.9.1884 Artjärvi, Villikkala, Uotila, Ranta.
Muutti 1903 Villikkalasta Helsinkiin.
Juho Rantavaara e. Silius, s. 16.4.1887 Artjärvi, Villikkala, Uotila, Ranta.
Muutti Niinikoskelta Lapinjärvelle 7.1.1907.
Maria Rantavaara o.s. Silius, s. 17.12.1889 Artjärvi, Villikkala, Uotila, Ranta.
Avioitui Lauri Matinpoika Häntälä/Merirannan kanssa. Asui Niinikoskella perheineen.
Tilda Silius, s. 18.2.1893 Artjärvi, Villikkala, Uotila, Ranta, k. 16.5.1897 Artjärvi, Villikkala, Uotila.

Laitan tässä alkuun alkupään tuosta perukirjasta koska siitä käy myös ilmi silloin elossaolevat lapset.

Terv
Topi