PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Aichmöller


Movitz
27.02.09, 22:25
Tunnetaanko kapteeni Leonhardt Aichmöllerin sukujuuria?

Hän osallistui Puolan sotaretkeen 1654-58 vääpelinä, yleni sodassa luutnantiksi ja sittemmin kapteeniksi. Hänen vaimonsa mainitaan Juvan henkikirjoissa Järvenpään Härkälässä 1665-.

Sama talo oli itse asiassa kapteeni Jören Larsson Påsan hallussa vielä 1654, jolloin siellä sanotaan majailevan iäkkään kapteenin lisäksi vävy ja tämän puoliso. Missä määrin on ajateltavissa, että kyseessä voisi olla tämä Aichmöller?

Heikki Särkkä
28.02.09, 14:29
Nimen perusteella A:n sukujuuret voisivat olla Baijerissa tai Sveitsissä. Suomeen hän on ilmeisesti siirtynyt Baltiasta, ehkä Liivinmaalta.

M.Sjostrom
28.02.09, 16:34
Nimen perusteella A:n sukujuuret voisivat olla Baijerissa tai Sveitsissä. Suomeen hän on ilmeisesti siirtynyt Baltiasta, ehkä Liivinmaalta.

Miksi baltiasta, Liivinmaalta tm sieltä ??? Onko mitään todistetta joka liittäisi tämän Aichmöllerin juuri Baltiaan ??

Nimittäin, Ruotsin palvelukseen tuli *suoraan* Saksassa, 30-v sotaa käytäessä, 1630- ja vielä 1640-luvuillakin, saksalaisia. Ilman mitään koukkausta Liivinmaan kautta.

1630-luvulla Ruotsin sotapalvelukseen tuli monia eteläisen Saksan protestantteja. Itävallastakin - juuri sieltähän tuli mm paroni Khevenhüller ja kreivit Thurn.

Heikki Särkkä
28.02.09, 18:31
Ehdottomia todisteita asiasta ei ole. Olettamukseni perustuu siihen tosiasiaan, että Leonhardt Aichmöller toimi everstiluutnantti Vitinghoffin edustajana (ombudsman) Virolahdella (Virolahden käräjät 1653 ii 1:7v). Vitinghofilla puolestaan oli tiluksia Liivinmaalla. Jossakin lähteessä, jota en nyt pysty antamaan, Leonard Aichmöllerin titteliksi ennen sotilasuraa mainitaan Gutzverwalter (pehtori).

ritva laiho
28.02.09, 19:06
Aichmöllerin taustasta en tiedä mitään,mutta hänet oli vihitty Helena Tawastin kanssa sotilasuransa alussa. Genoksessa, en tiedä numeroa, on Aminoffin artikkeli Bidrag till ätten Tawasts n:r 64 genealogi. Tietysti hän on voinut olla aiemminkin naimisissa ja kyseessä oleva vävy.

Heikki Särkkä
28.02.09, 20:18
Tieto Helena Tawastin kanssa avioitumisesta löytyy vuoden 1931 Genoksesta s. 55-56.

Movitz
28.02.09, 22:08
Kas kas, jos Erik Lennartinpoika Aichmöller sattuisi olemaan tuon Helena Tawastin poika, sitä voisi säädä jännittäviä esi-isiä tauluihinsa :)

Heikki Särkkä
02.03.09, 07:27
Vielä Aichmöllerin Suomeen tulosta: onko mitään aikalaistodisteita siitä, että hän oli tullut suoraan Keski-Euroopasta koukkaamatta Baltian kautta?

Pirjo Vidgren
03.03.09, 17:53
Minuakin kiinnostaa nämä Aichmöllerit/Achtmöllerit/Aigmilnerit. (Kirjoitustapa on eri esim. Juvalla ja Rantasalmella.) Lähinnä sellainen pariskunta kuin Johan Lampen s. 1692 ja Anna Margareta/Magdalena Aigmilner s. 1695. Nämä löytyvät Juvan rippikirjoista 1741-51 Poikolasta. Lapsia löytyy Juvan syntyneistä 1737 lähtien. Vanhemmat lapset ovat kaiketi syntyneet muualla. Jotakin yhteyksiä pariskunnalla lienee Jääskeen, koska Johan Michelsson Lampen löytyy Jääsken haudatuista 28.12.1758.

Kuka mahtanee olla Jääskessä v. 1681 Christina Skalmin kanssa vihitty Aigmylner?
Kenen lapsi em. Anna Margareta/Magdalena Aigmilner/Aigmöller voisi olla?

T:Pirjo

Alpo Pasanen
04.03.09, 11:25
Härkälässä on vuoden 1741-rippikirjassa sivu 33 Abr. Pasoin ja vaimo Elisabeth Aigmilner. Pitkälahdesta löytyy v. 1656 Es 3030 nr 8622 v. 1656 s. 1379 Pelosniemi Juvan kirkkopitäjään kuuluvia: Pitkälax 4 Jöns Passain, pso, veli, pso. Vuonna. 1638 rulla ES 2620 s. 483 Jokas Ollikala Qvarntoll
Lars Persson Pasain 6
Hemming Pasain 3
Jören Larsson Påssa 2 ryttare. Joissain tutkimuksissa (Googlesta) on Aigmilner (Aicmilman ym.) arveltu olevan puhtaasti savolaista Asikais- sukua juvan Asikkalasta. Miten lienee? Olisiko kapteeni Påssa juuri Pasasia?

Bodniemi37
04.03.09, 12:36
Jören Larsson Påssa 2 ryttare. Joissain tutkimuksissa (Googlesta) on Aigmilner (Aicmilman ym.) arveltu olevan puhtaasti savolaista Asikais- sukua juvan Asikkalasta. Miten lienee? Olisiko kapteeni Påssa juuri Pasasia?

Oletko lukenut Henrik Falckin artikkelin Släkten Påsa - Posa - Possenius - Posse. SSV 42(1986), s. 145-222 (ei nähtävissä verkkoversiona). Falck kirjoittaa artikkelinsa aloitusvirkkeessä näin:

"Släkten Påsa härstammar från sydöstra Finland, där den redan från 1540‑talet uppträder i trakterna kring Viborg och Lappvesi. Till ca 1700 förekom släkten huvudsakligen i dessa trakter samt i Rantasalmi och Jockas; sedan utbredde den sig ytterligare till bl.a. Kymmenedalen, Mäntyharju och Libelits samt därifrån till Uleåborg. I medlet av 1700-talet flyttade en släktgren till Viborg i dåvarande Gamla Finland och något senare en annan gren till Sverige. Dessa grenar är sannolikt numera utdöda. I Finland torde fortleva bara en gren som till 1940-talet har bott i Mäntyharju och som huvudsakligen har hört till allmogeståndet. Några manliga medlemmar av den flyttade på 1700‑ och 1800‑talen till andra orter. I dag omfattar släkten ett par tiotal familjer, bosatta i bl.a. Helsingfors och Kotka under namnet Posa och i Joensuu-trakten under namnet Pusa."

Pirjo Vidgren
04.03.09, 21:06
Äkkiseltään muistelisin, että yksi Aigmilenr oli jonkun Asikaisen vaimo Juvalla, mutta en kyllä ole nähnyt mitään tutkimuksia, joissa kyseisiä sukuja olisi arveltu samaksi suvuksi. Pasasista ja "Posseista" en tiedä.

Bodniemi37
04.03.09, 21:24
Äkkiseltään muistelisin, että yksi Aigmilenr oli jonkun Asikaisen vaimo Juvalla, mutta en kyllä ole nähnyt mitään tutkimuksia, joissa kyseisiä sukuja olisi arveltu samaksi suvuksi. Pasasista ja "Posseista" en tiedä.

Oletko lukenut Georg Lutherin ja Uolevi Asikaisen artikkelin Asikainen-Aschan. De "karelska" Aschanernas ursprung. Genos 41(1970), s. 36-45, http://www.genealogia.fi/genos/41/41_36.htm.

ritva laiho
04.03.09, 22:17
Leonard Aichmöllerin tyttäristä mainitaan henkikirjoissa Elisabet 1670-luvulla, seuraavalla vuosikymmenellä Maria ja Hindrich Bruuns hustru, joka voisi myös olla perheen tytär. Poika Erich tuli kirjoihin 1880-luvun lopulla. Samoihin aikoihin asui Juvan Leskelässä Johan Aichmöller. Veikkaisin että Anna Margaret oli Erichin tytär. Härkälän tilalle tuli Erichin lanko ja Juvan nimismies Johan Asikainen ensin yhtiömieheksi ja sitten isännäksi. Gertrud Aichmöllerillä ja Asikaisella oli Anna Margaret niminen tytär samoin kuin Carin Aichmöllerillä ja miehellään Juhana Paajasella (joka taas oli jossain vaiheessa Asikaisten yhtiömies). Aichmöllerien tyttäriä oli 1700-luvun alussa vaimoina Lampenin, Asikaisen ja Paajasen lisäksi ainakin Samuel Kostiaisella Elisabet ja Kaartisella?(Kardin) Maria. Muistan nähneeni jossain myös nimen Dorothea. Joroisissa vihittiin 1698 Yrjö Kinnunen ja Walborg Aichmöller Juvalta.
Nämä ovat satunnaisia huomioita kun olen etsinyt Juhana Paajasen alkuperää. En ole löytänyt.

ritva laiho
04.03.09, 22:42
Mietin tässä kirjoittamaani ja jokin ei ole kohdallaan. Jospa lanko Erich onkin ensimmäisen Erichin poika ja maininta langosta myöhemmältä ajalta.
terv. Ritva

Bodniemi37
05.03.09, 07:28
Mietin tässä kirjoittamaani ja jokin ei ole kohdallaan. Jospa lanko Erich onkin ensimmäisen Erichin poika ja maininta langosta myöhemmältä ajalta.
terv. Ritva

Olenkohan ymmärtänyt oikein Georg Lutherin ja Uolevi Asikaisen aivoitukset? Vrt. myös Esko Rydön artikkeli Sylvius - Silvius. Genos 71(2000), s. 55-62, 86-87, http://www.genealogia.fi/genos/71/71_55.htm:

Taulu 1
1. Leonard Aichmöller (Aigmöller, Achtmöller), Kapteeni, Juvan Härkälän omistaja 1660-luvulta lähtien.
[Luther, Georg, Asikainen Uolevi. Asikainen-Aschan. De "karelska" Aschanernas ursprung. Genos 41(1970), s. 36-45].

Puoliso: N. N.

Lapset:
Erik. Tauluun 2.

Taulu 2
2. Erik Leonardinpoika Aichmöller (Aigmöller, Achtmöller), Taulusta 1, Juvan Härkälän rusthollari.
[Luther, Georg, Asikainen Uolevi. Asikainen-Aschan. De "karelska" Aschanernas ursprung. Genos 41(1970), s. 36-45].

Puoliso: N. N.

Lapset:
Erik s. 1690. Tauluun 3.
Gertrud s. noin 1692. Tauluun 4.

Taulu 3
3. Erik Erikinpoika Aichmöller (Aigmöller, Achtmöller), Taulusta 2, Omisti Rantasalmen Tuusmäen tilan, s. 1690, k. 15.1.1754 Rantasalmi, ikä 64 v.
[Luther, Georg, Asikainen Uolevi. Asikainen-Aschan. De "karelska" Aschanernas ursprung. Genos 41(1970), s. 36-45].

1. Puoliso: Maria Kupsain, haudattu 1.1724 Juvalle.
[Luther, Georg, Asikainen Uolevi. Asikainen-Aschan. De "karelska" Aschanernas ursprung. Genos 41(1970), s. 36-45].

2. Puoliso: Vihitty 28.12.1724 Rantasalmi Maria Ernst Wilhelmintytär Sylvia, s. 14.3.1709 Rantasalmi, k. viimeistään 1734.
[Luther, Georg, Asikainen Uolevi. Asikainen-Aschan. De "karelska" Aschanernas ursprung. Genos 41(1970), s. 36-45, Rytö, Esko. Sylvius - Silvius. Genos 71(2000), s. 55-62, 86-87].
Puolison vanhempia:
(i) Ernst Vilhelm Sveninpoika Sylvius, Rusthollari s. 1663 k. 1733 Rantasalmi. [Rytö, Esko. Sylvius - Silvius. Genos 71(2000), s. 55-62, 86-87]

Rytö: "Ilmeisesti isänsä talossa Tuusmäellä vuodesta 1694 mainittu poika Erich, joka vuodesta 1701 ilmoitetaan talon isännäksi, jota 1703 syytettiin käräjillä salavuoteudesta (ks. Erikiä koskevia tietoja taulusta 1). Erikin veljenä mainitaan henkikirjoissa "Giösta", mutta ei Ernstiä. Vuodesta 1704 ilmoitetaan "Ernest Silvius" isännäksi ja hänen veljenään mainitaan "Gustaf" vuoteen 1706 asti. Vuoden 1722 kesäkäräjillä Ernst Wilhelm ilmoitti olleensa talossa ensin yhdessä vanhempiensa kanssa ja heidän jälkeensä isäntänä sotavuosien ajan. Luovutti 1730 isännyyden vävylleen Erik Achtmöllerille, joka lupasi elättää appivanhempansa.".
(ii) Sven Ambjörninpoika. [Rytö, Esko. Sylvius - Silvius. Genos 71(2000), s. 55-62, 86-87]

Rytö: " ...(isä ehkä Grevbäckin kirkkoherra Länsi-Göötanmaalla Ambernus Svenonis, ks. johdanto). Palveli Viipurin läänin rakuunarykmentissä vänrikkinä vuodesta 1657, luutnanttina elokuusta 1659. Yhdisti syksyllä 1662 kaksi autiotaloa Rantasalmen Tuusmäellä kruununtilaksi, jonka tuli varustaa rakuuna von Burghausenin rykmenttiin. Sai tilan kunnostamiseksi neljän vuoden verovapauden.[9] Viipurin läänin rakuunarykmentti lakkautettiin vuoden 1680 alussa. Silloin päättyi Svenin palvelu upseerina ja hänen talonsa varusti jatkossa ratsumiehen n:o 90 Karjalan ratsuväkirykmentin Ala-Savon komppaniaan. Henkikirjoissa Sven mainitaan talonsa isäntänä vuoteen 1700 (harvinainen isännimi on vuodesta 1697 tulkittu virheellisesti sukunimeksi "Ambrosius"). - 2868 Ambernus Svenonis. Ambernus dog den 17 jan 1649 i Grefbäck. Yrke: Kyrkoherde, Krigspredikant. Ambernus äktade Elisabeth Nilsdotter."

(iä) Barbara ?Welling. [Rytö, Esko. Sylvius - Silvius. Genos 71(2000), s. 55-62, 86-87].
(ä) Katarina Elisabet Josefintytär Green s. 1680 k. 19.3.1749 Juva. [Rytö, Esko. Sylvius - Silvius. Genos 71(2000), s. 55-62, 86-87].
(äi) Josef Andersinpoika Green, Savon jalkaväkirykmentin vääpeli. [Rytö, Esko. Sylvius - Silvius. Genos 71(2000), s. 55-62, 86-87].
(äii) Anders Green.

3. Puoliso: Vihitty noin 1735 Beata Flygare
Muistiinpanot: HisKi

Taulu 4
3. Gertrud Erikintytär Aichmöller (Aigmöller, Achtmöller), Taulusta 2, s. noin 1692, k. 1.7.1748 Juva.
[Luther, Georg, Asikainen Uolevi. Asikainen-Aschan. De "karelska" Aschanernas ursprung. Genos 41(1970), s. 36-45].

Puoliso: Vihitty ennen 1709 Johan Larsinpoika Asikainen, Juvan nimismies, s. noin 1682, k. 3.6.1737 Juva.
[Luther, Georg, Asikainen Uolevi. Asikainen-Aschan. De "karelska" Aschanernas ursprung. Genos 41(1970), s. 36-45].
Puolison vanhempia:
(i) Lars Asikainen, Viipurin läänin jalkaväkirykmentin everstiluutnantti Mauritz von Gerttenin komppanian föörari 1681, Viipurin läänin ratsurykmentin tarjokas 1683, saman rykmentin Berent Gröönin komppanian korpraali samana vuonna, ero sairaalloisuuden vuoksi 6.7.1700, omisti vuodesta ainakin vuodesta 1690 1/4 manttaalin verotilan Juvan Taipaleen kylässä (aikaisempi omistaja Pieksämäen kirkkoherra Simon Tarwonius), tilan omisti vuodesta 1711 nimismies Elias Haraldssonin omistukseen. [Luther, Georg, Asikainen Uolevi. Asikainen-Aschan. De "karelska" Aschanernas ursprung. Genos 41(1970), s. 36-45]

Elossa vuonna 1708, jolloin ei köyhyytensä vuoksi kyennyt maksamaan verorästejä?

(ä) N. N. k. 1703/1704.

Lutherin ja Asikaisen artikkeli kiinnitti alunperin huomioni siksi, että siinä mainitun, polveutumiseltaan hitusen verran epävarman Lorens Asikaisen puoliso Eva Elisabet Hollender oli esi-isäni veljentyttären Margareta Nirkon sisarpuoli [sisarusten äiti oli Pyhtäältä kotoisin ollut Margareta Lindormia (Lutherin tieto)]. Margaretan puoliso oli luutnantti Johan Hoffrén. Molemmat avioparit asuivat Kuopiossa.

Alpo Pasanen
05.03.09, 08:30
Enpä osaa kokemattomana tutkijana sanoa suvuista ja nimistä paljoakaan. Härkälän Jöran Larsson Pasanen näytti siirtyneen Pitkälahteen n. 1646, mikä sopii hyvin e.m. Pasas- kuvioon. On siellä kirjoitettu Påssa muotoon vain kerran. Tämän jälkeen Pasasia on siellä useitakin sukupolvia. Joroisten Pasasista siirtyi ratsutilallisiksi 1600- luvun alussa Lars ja Pehr Ollikkalaan ja Kaihunmäen Kupsalaan. Pasaset on usein kirjattu muotoon Pasoin Passain, jopa Pesoin, Kasain ja Rasain. Mainitsemani Härkälän Abraham Pasoin ensimmäisessä rippikirjassa Elisabeth Aismilnerin kanssa. Hiskissä Pesoin ja Pasain? Saattaa olla siis jopa muuta sukua..

Pirjo Vidgren
05.03.09, 10:49
Olisivatko Juvalla Paajasen, Lampenin ja Kostiaisen vaimoina olleet Catharina, Anna Margareta(Magdalena) ja Elisabeth samaa sisarussarjaa kuin Eric ja Gertrud eli Ericin lapsia? Vai olikohan Juvan Leskelässä asuneella Johanilla jälkeläisiä?

Vielä mietin, miten Jääskessä v. 1681 Christina Skalmin kanssa vihitty Aigmylner sopii kuvioon?

Bodniemi37
05.03.09, 11:33
Vielä mietin, miten Jääskessä v. 1681 Christina Skalmin kanssa vihitty Aigmylner sopii kuvioon?

Itsellänikin on Jääsken tienoilla eläneistä Skalmeista joitakin havaintoja:

Ratsumestari Joackim Dunckerin komppanian katselmuskirjurin, sitt. ratsumestari Gustaf Rehbinderin komppanian korpraalin Anders Magnuksenpoika Alopaeuksen (aik. Kettunius) pso 2:o oli Margareta Skalm (ensimmäisessä aviossaan), joka haudattiin Jääsken kirkkoon 5.3.1692. Margareta Skalmin 2. pso oli vänrikiksi ylennyt Gustaf Bräutigam ensimmäisessä aviossaan. Anders Alopaeuksen pso 1:o oli Joutsenon kirkkoherran Johan Taipalensiksen (Herkepaeus) nimeltä tuntematon tytär. [Luther, Georg. Anders Alopaeus »rupesi sotamieheksi». Genos 50(1979), s. 134-135, http://www.genealogia.fi/genos/50/50_134.htm].

Kapteeni ja Jaaman komendantti Henrik Johan Sattler oli aviossa Anna Margareta Skalmin (vht?) kanssa. HisKistä katsottuna Henrik Sattler ja Helena Skalm saivat Jääskessä 17.7.1688 Kristoffer-nimisen pojan, vrt. http://www.genealogia.fi/genos/28/28_24a.htm.

Kuuluikohan Aigmylnerin kanssa vihitty Christina Skalm samaan sisarus(?)sarjaan?

Movitz
08.03.09, 09:28
Olen turhamaisuuttani tarkastellut sitä ajatusta, että Leonhardt Aichmöllerin puoliso olisi edelläkin mainittu Helena Gustafsdotter Tawast. Seuraavia ongelmia jäin pohtimaan:

Erik Leonhardtinpoika Aichmöller lienee syntynyt vuoden 1660 vaiheilla, sillä hänen lapsikatraansa syntymä ajoittuu 1690-luvulle. Niinpä hänen isänsä syntynyt ehkä joskus 1620-jälkipuoliskolla. Puoliso lienee ollut hieman nuorempi. Se, että Aichmölleriä tituleerataan kenttävääpeliksi vihittäessä, tarkoittanee joko, että avioliitto on solmittu ennen Puolan sotaretkeä tai että maininnan antanut Tawast (?) ei ole tiennyt pariskunnan myöhemmistä vaiheista. Samainen Tawasthan mainitsee heille vain kaksi lasta, joista toinen on tytär. Toisaalta, emme tiedä, montako lasta Leonhardtilla oikeastaan oli juuri Helenan kanssa. Oli miten oli, muita vaimoja emme hänelle tunne, ja miksei hän tosiaan voisi ollakin Erikin äiti. Hänen syntymänsä pitäisi kaiketi ajoittaa vuoden 1630 vaiheille. Mutta sekä Elgenstierna että Ramsay sanovat, että Helenan vanhemmat avioituivat Juvalla vuonna 1653! Miten tämä on ymmärrettävissä? Juvan henkikirjoissa mainitaan 1660-luvulla kapteeni Aichmöllerin vaimo ilman nimeä. Miten on: aateli oli kyllä itsessään verovapaata, mutta missä määrin? Tarkoitan siis, että jos tuo kapteenin vaimo olisi ollut alhaisaateliakaan, miksi hän esiintyisi henkirahanmaksajana? Vai horjuuko käytäntö sotavuosina? Vai maksaako hän sittenkään varsinaisia veroja? Mikään ei viittaa kapteeni Aichmöllerin jalosukuisuuteen; upseerinarvon hän näyttää saavuttaneen sotaretkellä omilla ansioillaan. Menettikö sitten hänen mahdollisesti jalosukuinen puolisonsa rälssistatuksensa avioliiton myötä? Mitä lähteitä meillä lopulta on tämän vanhimman Aichmöllerin avioliitosta ja lapsista?

Heikki Särkkä
08.03.09, 10:22
Leonardt Aichmöller ei todellakaan ollut aatelinen. Ei aivan vakavasti sanoen hän ehkä pääsi lähimmäksi aatelisia tapellessaan humalassa aatelisen Pistohlekorsin kanssa, josta tapauksesta mainitsee Genealogisches Handbuch der baltischen Ritterschaften. Kirja löytyy netistä googlaamalla nimellä.
Samainen Aichmöller menetti aikoinaan virkansa "för dess gravamina". Sotakollegion pöytäkirjoja ei liene tallella joten rikosten laatu ei ole tiedossa.
Myöhemmin hän oli kyllä virassa Uplannin rakuunoissa.

Heikki Särkkä
08.03.09, 12:37
Tarkennus. Tieto löytyy m.t. osasta 1,2 Livland, s. 1014. Kyse oli tappelusta Hermann v. Burghausenin ja kapteeni Leonhardt Aichmüllerin välillä luutnantti Pistohlekorsin hautajaisissa.

Pirjo Vidgren
08.03.09, 17:11
Hei Ritva,

En tiedä noista Skalmeista sen enempää. Samaa ikäluokkaahan tuo Catharina tuntuisi olevan eli voisi sopia sisarussarjaan.

Pirjo

Bodniemi37
08.03.09, 17:55
Hei Pirjo!

Salaa tietenkin toivoin, että joku kurkkaisi aatelismatrikkeliinsa.

Terveisin

Ritva

Movitz
09.03.09, 09:26
Kun Berndt Aminoff Genos-artikkelissaan mainitsee Gustaf Tawastille Helena-tyttären, hän antaa seuraavia tietoja:

Helena. - Gift med fältväbeln Achtmöller i Viborg. De hade tvenne barn i Helsingfors, av vilka en dotter gifte sig med klockaren Mårten Twilling därstädes. (Vid överste Fabian Berndes regemente värvade dragoner nämnes 1653 en fältväbel Lennart Achtmöller vid 7:e kompaniet.

Tietoa Helenasta on turha etsiä Ramsayn teoksesta, vaan maininta perustunee Helenan veljenpojan Gustaf Erik Tawastin papereihin. Onko näitä G.E. Tawastin papereita jossain julkaistu, että voisi tarkastaa, mitä niissä tarkalleen ottaen seisoo? Mitä tulee mainintaan vihkimisestä "kenttävääpeli Achtmöllerin" kanssa, Aminoff viittaa Durchmanin julkaisemiin Viipurin tuomiokirkon tileihin. Miksi näin? En ole löytänyt niistä pienintäkään viitettä mainittuun pariskuntaan...

Movitz
09.03.09, 09:47
Joku näissä ajoissa ei täsmää: muistiinpanojen tekijä, Gustaf Erik Tawast, mainitaan syntyneeksi 1683, ja hänen isänsä, Arvid Johan, Helenan veli, 1662, ja Helena voi tuskin olla kovin paljoa vanhempi. Tässä valossa näyttäisi aivan uskottavalta, että Gustaf Tawast ja Barbro Maria von Berg olisi tosiaan vihitty 1653 ja heidän lapsikatraansa syntynyt 1650- ja 1660-lukujen aikana.

Juvan henkikirjoista Järvenpään kylästä käy ilmi seuraavia perhetietoja:

kapteeni Aichmöllerin vaimo, mainitaan 1665-1680, 1688
tytär Lisbeta, mainitaan 1675-1679
tytär Marie, mainitaan 1680
poika Erik, mainitaan 1688, vuodesta 1690 vaimoineen


Erik Aichmöller astuu siis avioliittoon 1680- ja 1690-lukujen taitteessa, mikä sopiikin siihen tietoon, että hänen lapsensa ovat syntyneet 1690-luvulla. Kapteeni Aichmöllerin vaimo ilmestyy henkikirjoihin 1665 ja tuntuisi luontevalta ajatella, että Erik solmisi avioliiton hieman päälle parikymppisenä, joten hänen syntymänsä olisi luontevaa sijoittaa 1660-luvun puoliväliin. Mutta jos hänen äidikseen pitäisi sovittaa tuota Helena Gustafintytär Tawastia, en tiedä, miten se onnistuisi, hänen kun pitäisi olla kutakuinkin Erikin ikätoveri! Mutta onko hän kapteeni Aichmöllerin vaimo vai Erikin vaimo? Mitä yhteyksiä Tawasteilla oli Juvalle (vihkipaikka)? Kuka oli Jääskessä vihitty Aichmöller (1681 sopii huonosti näihin tuntemiimme Aichmöllereihin)? Mihin tämä koko Tawast-maininta lopulta perustuu?

Movitz
09.03.09, 09:49
Olisi lisäksi *ehkä* sosiaalisesti ymmärrettävämpää, että aatelistyttö solmii liiton kapteenin pojan ja ratsutilallisen kanssa kuin kenttävääpelin, mutta mene ja tiedä, puhdasta spekulointia ja yritystä ymmärtää... Ehkä pitää toviksi uppoutua Juvan henkikirjoihin ja vanhimpiin historiakirjoihin, jos sieltä saisi jotain osviittaa.

Movitz
09.03.09, 10:01
...lisäksi kun kerta kapteenin Lisbet-tytär ilmestyy henkikirjoihin 1675, on hän pakostakin syntynyt viimeistään hieman ennen vuotta 1660, joten kapteenin avioliitto on täytynyt solmia viimeistään samoihin aikoihin. Erik puolestaan on voinut syntyä ehkä vasta vuoden 1670 paikkeilla, mutta mikä estää ajattelemasta, etteikö hän olisi voinut kokeilla sotilasuraa ennen rusthollariuttaan? Hänen iästään kun en ole löytänyt oikein luotettavia tietoja.

Movitz
09.03.09, 14:23
Ramsay: Frälsesläkter, s. 401 Skalm i Finland:

Kristina (Anders Andersson Skalmin tytär), avioitui Jääskessä 1681 korpraali Leonard Aichmöllerin kanssa.

Kukahan tämä sitten mahtaa olla? Ramsay antaa kyllä viitteen (13), mutta - se ei johdakaan mihinkään!

Movitz
09.03.09, 14:36
Ehkä ratkaisua pitäisi etsiä Jääskestä käsin. Onhan huomattava, että "kapteeni Aichmöllerin vaimo mainitaan Juvalla viimeistä kertaa vuonna 1680. 1681 ei taloa mainita laisin, kun taas 1682 mainitaan ainoastaan "kapteeni Aichmöllerin tila", jolla asui Heikki Kaartinen. Aichmöllerin vaimo mainitaan seuraavan kerran vasta 1688, mutta olisiko Aichmöller ehtinyt solmia uuden avioliiton välissä? Vai olisiko hänellä samanniminen poika?

Bodniemi37
09.03.09, 16:27
Itsellänikin on Jääsken tienoilla eläneistä Skalmeista joitakin havaintoja:

Ratsumestari Joackim Dunckerin komppanian katselmuskirjurin, sitt. ratsumestari Gustaf Rehbinderin komppanian korpraalin Anders Magnuksenpoika Alopaeuksen (aik. Kettunius) pso 2:o oli Margareta Skalm (ensimmäisessä aviossaan), joka haudattiin Jääsken kirkkoon 5.3.1692. Margareta Skalmin 2. pso oli vänrikiksi ylennyt Gustaf Bräutigam ensimmäisessä aviossaan. Anders Alopaeuksen pso 1:o oli Joutsenon kirkkoherran Johan Taipalensiksen (Herkepaeus) nimeltä tuntematon tytär. [Luther, Georg. Anders Alopaeus »rupesi sotamieheksi». Genos 50(1979), s. 134-135, http://www.genealogia.fi/genos/50/50_134.htm].

Kapteeni ja Jaaman komendantti Henrik Johan Sattler oli aviossa Anna Margareta Skalmin (vht?) kanssa. HisKistä katsottuna Henrik Sattler ja Helena Skalm saivat Jääskessä 17.7.1688 Kristoffer-nimisen pojan, vrt. http://www.genealogia.fi/genos/28/28_24a.htm.

Kuuluikohan Aigmylnerin kanssa vihitty Christina Skalm samaan sisarus(?)sarjaan?

Hei!

Hieman asian vierestä nyt kyselen, mutta mainitseeko Ramsay Jääskessä avioituneet Margareta ja Anna Margareta (Helena?) Skalmin ja olivatko hekin Anders Andersson Skalmin tyttäriä?

Alpo Pasanen
10.03.09, 07:56
Vielä Elisabeth Aigmilneristä. Olisiko kellään arviota kenen tytär tämä Juvan Härkälän ensimmäisen rippikirjan (1741- s. 33) Elisabeth voisi olla? Hän on merkitty kuolleeksi rk. 24.8.1842. Ilmeisesti 14.8 syntyneen Britan takia. Abr. Pasoin k. v. 1749 degerbyssä. Ja kuka tämä v. 1704 s. Abr. Pasoin oli?

Movitz
10.03.09, 12:31
Ritva,

Ramsay tuntee kapteeni Anders Skalmille (k. Jääskessä 13.3.1660) seuraavat lapset:

Johan Berndt, kaatui naimattomana 1677
Gustaf, kuoli naimattomana 1680
Margareta, pso (1) Anders Månsson, (2) Gustaf Bräutigam
Kristina, pso korpraali Leonard Aichmöller
Anna Magdalena, pso Henrik Sattler, lapset: Johan Berndt, Gustaf, Maria Elisabet, Kristoffer, Karl Gustaf
lisäksi Andersilla oli kaksi sokeaa ja naimatonta tytärtä

Movitz
10.03.09, 12:38
Alpo,

mitä sanovat Juvan haudatut Elisabetin iäksi? Pitäisi myös päätellä haudatuista, onko hän sama Elisabet (kuten varmaankin on), joka on vielä 1733 ollut naimisissa Härkälässä Samuel Kostiaisen kanssa. Koska heidän ensimmäinen lapsensa oli syntynyt jo 1722, Elisabetin on täytynyt syntyä melko tarkalleen vuoden 1700 vaiheilla. Hän on hyvin varmasti tuon rusthollari Erikin tytär - kenen muunkaan?

Bodniemi37
10.03.09, 13:21
Ritva,

Ramsay tuntee kapteeni Anders Skalmille (k. Jääskessä 13.3.1660) seuraavat lapset:

Johan Berndt, kaatui naimattomana 1677
Gustaf, kuoli naimattomana 1680
Margareta, pso (1) Anders Månsson, (2) Gustaf Bräutigam
Kristina, pso korpraali Leonard Aichmöller
Anna Magdalena, pso Henrik Sattler, lapset: Johan Berndt, Gustaf, Maria Elisabet, Kristoffer, Karl Gustaf
lisäksi Andersilla oli kaksi sokeaa ja naimatonta tytärtä


Paljon kiitoksia tiedoista, Jens! Anna Magdalenan lempinimi oli ilmeisesti Helena :) (Jääsken kastetut).

Henrik Johan Sattlerilla oli nähtävästi Anders-niminenkin poika, vuonna 1719 Zögen Karjalan maarakuunaeskadroonan Jääsken komppanian vääpeli, sillä hänen Jääskessä 17.2.1699 syntyneen (HisKi) poikansa nimi oli Henrik Johan. Henrik Johan Sattlerin tytär saattoi olla myös välb. Carl Sporan kanssa naimisissa ollut Anna Katarina Sattler. Tälle avioparille syntyi Jääskessä 18.9.1706 (HisKi) Anna Helena -niminen tytär.

Maria Elisabet Sattler haudattiin Antreassa 29.9.1739, omaiseksi on merkitty Stabeck. Antrean nimismiehen Johan Krookin (Bergholm I, Pähkinälinnan suku) puoliso oli Anna Helena Stabeck, joten olen päätellyt, että Maria Elisabet Sattler oli hänen äitinsä. Ruokolahden rippikirjassa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1723-1733_tk995/36.htm mainitaan nimismies Stabeckin tila.

Sivutuotteena taisimme saada koottua Jaaman komendantin lapsetkin ja vähän muitakin jälkeläisiä.

Movitz
10.03.09, 16:39
no niin, jatketaanpa spekulointia.

Gustaf Erik Tawast, Helena Gustafsdotter Tawastin veljenpoika siis kirjoittaa (Aminoffin artikkelia siteeraten), että Helena on 1) vihitty avioliittoon vääpeli Aichmöllerin kanssa ja 2) heidän tyttärensä on Helsingin lukkari Twillingin vaimo.

Tämä Twilling on Säämingin lukkari Mårten Twilling (n. 1688-1768), jonka vaimo oli Maria Elisabet Aichmöller (n. 1692-1754). Heille on syntynyt, aivan oikein, Helsingissä lapset Mårten (s. 15.6.1723) ja Christian (s. 8.2.1726) ja Säämingissä Paul (s.22.9.1731). Nuo ikäarviot vaikuttavat ainakin Maria Elisabetin tapauksessa aivan luonnolliselta, ts. hän olisi neljissäkymmenissä kuopuksensa kohdalla. Ei hän ainakaan Juvan Leonhardtin tyttäreksi käy. Mutta johonkin, luulisin, Tawast-suvun tieto pohjaa; ei kai kukaan muuten keksisi tuota stadilais-sääminkiläistä lukkaria. Nyt vain mietitään, kuka on Mårten-lukkarin appiukko, ja ollaan viisaampia.

Movitz
10.03.09, 16:58
Pekka Lappalaisen (Säämingin historia s. 812) mukaan Mårten Twilling tuli Säämingin lukkariksi 1729, mikä sopii mainiosta näihin tietoihin.

Mutta jotenkin pitäisi selvittää Maria Elisabet Aichmöllerin isä: se voisi selkeyttää paljon. Hänestä tiedämme vain sen, että G.E. Tawast tituleeraa häntä "kenttävääpeliksi" ja että hänen vanhempansa mitä ilmeisimmin avioituivat Viipurissa. Seuraavat mahdollisuudet on nähdäkseni olemassa:

- N.N. Aichmöller, joka avioituu Jääskessä 1681. Mutta hänen vaimonsa on Skalm, ei Tawast. Ramsay on lisäksi löytänyt hänelle nimen Leonard - olisiko kapteenimme poika tai vanhuudenvillitys?
- Johan Aichmöller, joka mainitaan Juvan Leskelässä vaimoineen 1688. Kuka hän oli? Minne hän katosi? Jättikö edes jälkeläisiä eteläiseen Savoon?
- Erik Aichmöller, ratsutilallinen Juvan Härkälässä.

kas siinä mietittävää...

Pirjo Vidgren
10.03.09, 18:06
Vielä Elisabeth Aigmilneristä. Olisiko kellään arviota kenen tytär tämä Juvan Härkälän ensimmäisen rippikirjan (1741- s. 33) Elisabeth voisi olla? Hän on merkitty kuolleeksi rk. 24.8.1842. Ilmeisesti 14.8 syntyneen Britan takia. Abr. Pasoin k. v. 1749 degerbyssä. Ja kuka tämä v. 1704 s. Abr. Pasoin oli?

Minulla on vähän sama ongelma eli miten varmistaa Johan Lampenin puolison Anna Margaretan/Magdalenan isä. Ikänsä puolesta molemmat voisivat olla Erik Leonardinpojan tyttäriä, mutta Juvalla "kummittelee" myös se Johan. Ja sitten vielä se Jääski...

Johan Lampenin alkuperää en ole onnistunut selvittämään. Jääski voisi olla yksi mahdollinen kotipaikka, koska hänet mainitaan siellä haudatuissa 1757. Jääskestä puuttuu välistä sekä rippi- että historiakirjoja, joten se voisi olla syynä, että Johan Lampenin ja hänen vaimonsa vanhemmat lapset eivät löydy HisKistä. Juvan rippikirjojen (1741-) mukaan heillä oli lapsia ainakin Anna Margareta s. 1723, Nils s. 1726, Johan s. 1730, Leonhard s. 1733 ja sitten Juvan syntyneistä löytyykin nuoremmat lapset eli Henric s. 1737, Carin s. 1739, Helena s. 1741 ja luultavasti samaa sisarussarjaa oli myös Gertrud s. 1734, jonka isä Johan Piskoinen voisi olla sama henkilö kuin Johan Lampen (?).

Olisikohan Abraham Pesoseksi liian nuori Rantasalmella v. 1708 syntynyt? (Pelkkä arvaus.)

T:Pirjo

Pirjo Vidgren
10.03.09, 19:50
Jatkoa edelliseen: Johan Piskoinen saattaisi olla myös sama kuin Johan Pajainen, koska rippikirjasta (1741- ) kyseisen perheen nuorimpana lapsena on Gertrud ilman syntymävuotta. Tosin syntyneissä vaimon etunimi olisi silloin väärin: Annan pitäisi olla Catharina.

Alpo, oletko huomannut rippikirjassa (1741- ) Carin Abrahamssyster s. 1728? Samalle pariskunnalle Rantasalmella (Abraham Pesoinen ja Carin Ikäheimonen), jolle syntyi 12.1.1708 Abraham, syntyi tytär (ei nimeä) 19.2.1728. En tiedä, oliko tästä mitään apua, mutta kuitenkin yksi mahdollinen.

ritva laiho
10.03.09, 20:28
Hei
En usko että Paajanen ja Piskonen ovat sama henkilö. Paajasen perhe asui Rantasalmen Tuusmäellä ainakin v.1739, jolloin perhe kasvoi Thomas-pojalla. Poika Gabriel vihittiin Tuusmäellä 1746 Kirsti Laamasen kanssa. En tiedä missä he siellä asuivat ja kuinka kauan. Juvalle he kuitenkin palasivat ja Gabrielin titteliksi mainittiin utridare. Onko Gertrud mainittu tyttärenä, vanhoihin muistiinpanoihini on merkitty inh.
terv.
Ritva

ritva laiho
10.03.09, 20:45
Vielä pieni todennäköisesti merkityksetön lisäys: Puumalan Piskolassa asui 1690-luvulle Paajasia.
Ritva

Movitz
10.03.09, 21:16
Jos oletetaan, että kaikki tunnetut 1600-luvun viimeisellä vuosikymmenellä Juvalla syntyneet Aichmöller-nimiset neidit ovat sisaruksia, ja jos heidät niputetaan vielä Erik Aichmöllerin lapsiksi, olisi lista tällainen:

Erik s. 1690
Katarina
Gertrud s. 1692
Elisabet
Anna Magdalena s. 1695
Maria Elisabet s. 1692

Kaikesta päättäen tuo katras on nähnyt päivänvalon vuosien 1690 ja 1710 välillä, joten kyllä he ajallisesti sopisivat sisaruksiksi.

LISTAUSTA

Katarina, p:so Juhana Paajanen
Eerik s. 3.11.1719
Lars s. 8.8.1721
Gabriel s. 2.3.1724 Laukkala
Cecilia s. 4.7.1726 Tuhkala
Anna Margareta s. 4.3.1729 Tuhkala
Henrik s. 26.10.1734 Härkälä

Gertrud, p:so Juhana Asikainen
Gertrud s. 1716
Anna Margareta s. 22.11.1719
Lars s. 20.6.1722 Järvenpää
Henrik s. 5.3.1726 Järvenpää
Petter s. 20.5.1728 Järvenpää
Leonhardt s. 29.12.1730 Järvenpää

Elisabet, p:so Samuel Kostiainen
Samuel s. 2.5.1722 Härkälä
Karin s. 8.8.1723
Henrik s. 6.3.1727 Härkälä
Johan s. 12.1.1729
Nils s. 26.2.1731 Härkälä
Elisabet s. 25.3.1733 Härkälä
=? Elisabet, p:so Abraham Pesonen? / Pasanen? / Paasonen?
Karin s. 27.12.1735 Härkälä
Margreta s. 22.8.1738 Härkälä
Brita s. 14.8.1742 Härkälä

Anna Magdalena Aichmöller, p:so Johan Lampen
Henrik s. 14.2.1737 Poikola
Karin s. 8.3.1739 Poikola
Helena s. 19.4.1741 Poikola

Maria Elisabet Aichmöller, p:so Mårten Twilling.

eronnut rakuuna Juhana Piskoinen, p:so Anna Aichmöller
Gertrud s. 29.8.1734
= olisiko sama kuin se Anna Magdalena, joka sittemmin avioituisi Johan Lampenin kanssa?

Tällöin olisi kyllä tultava johtopäätökseen, että rusthollari Erik olisi suorittanut sotapalvelusta ennen asettumistaan ratsutilalle ja hänen puolisonsa olisi Helena Tawast, jonka lähisukua vaikutti Juvan tienoilla. Mutta tietäisipä näistä Erikin mahdollisista veljistä. Mistäköhän sitä voisi selvittää?

Movitz
10.03.09, 21:23
Mitä tulee Gustaf Erik Tawastin muistiinpanojen oikeellisuuteen, käväisi mielessäni seuraava seikka. Tawast, joka tekee (Aminoffia lainatakseni) virheitä useissa yksityiskohdissa, sanoo, että Aichmöllerille ja Helena Tawastille syntyy Helsingissä kaksi lasta, joista tytär avioituu paikallisen lukkari Mårten Twillingin kanssa. Ei ole kuitenkaan mitään näyttöä siitä, että kukaan Aichmöller olisi majaillut tuohon aikaan Helsingin suunnassa, mutta Twillingille ja puolisolleen kyllä syntyy Helsingissä juuri kaksi lasta, ja vieläpä samoihin aikoihin, kun Tawast on koostanut muistiinpanonsa. Olisiko Tawast tässä (jälleen?) sotkenut toisiinsa itselleen vieraahkot sukupolvet, tai olisiko Aminoff tulkinnut niitä väärin?!

Movitz
10.03.09, 21:51
On mielestäni varsin selvää, että nämä Suomesta tunnetut Aichmöllerit polveutuvat kapteeni Leonhardt Aichmölleristä. Heidät voinee siis jakaa sukupolviin seuraavasti:

I

Leonhardt Aichmöller

II

Erik Aichmöller, rusthollari Juvalla 1600/1700-lukujen taitteessa

Leonhardt (?) Aichmöller, avioitui jääskessä 1681 Kristina Skalmin kanssa. Jälkeläisiä ei tunneta, eikä pariskunnasta ole muita merkintöjä.

Johan Aichmöller, mainitaan vaimoineen Juvalla 1688. Ei tavattu muissa asiakirjoissa Juvalla ennen eikä jälkeen 1688.

Walborg Aichmöller, p:so Joroisten Yrjö Yrjönpoika Kinnunen.

Lisbet Aichmöller

Maria Aichmöller

Tietysti on epävarmaa niputtaa näitä henkilöitä veljeksiksi, mutta se tuntuisi melko luontevalta. Näyttää selvältä kuitenkin, että näillä juvalaisilla oli muutenkin jokin suhde Jääskeen. En tiedä, mistä Ramsay on saanut Aichmöllerinsä etunimeksi Leonhardt - ehkä hän on sekoittanut Johanin isäänsä, joka esiintyy sotilaslähteissä (minusta tämä vaikuttaisi hyvin uskottavalta, ainakaan yleensä muuten niin huolellinen Ramsay ei tässä paljasta lähdettään). Skalmin aviomies tuskin on Juvan Erik, sillä hänet mainitaan naimattomaksi vielä 1688, muttei enää 1690. Näin ollen Kristina Skalmin aviomies voisi olla myös tuo Johan. Mutta onko heillä lapsia ja ovatko lapset palanneet Juvalle - vaikea sanoa. Mutta jos kapteeni Leonhardtilla on poika nimeltä Leonhardt, joka olisi Skalmin mies, mikään ei estä, etteikö Helena Tawastin aviomies ja ainakin osan sisaruksista isä voisi olla tuo Johan Aichmöller, mutta minusta se olisi aika outoa, sillä häntä tai hänen vaimoaan tai leskeään ei sittemmin tavata Juvalla. Mitäpäs tähän sitten sanoisi? Ehkä olen alkanut lukea lähteitä jotenkin tarkoitushakuisesti. Haluaisiko joku selventää itseäni itselleni?

ritva laiho
10.03.09, 22:40
Minulla on muistikuva,että olen nähnyt Johan Aichmöllerin nimen jossain Juvan sakkoluettelossa ja kyseessä olisi ollut ennenaikainen makaaminen.
Se olisi ollut aiemmin kuin v1688. Nimi sakkoluetelossa on ainakin varma, en vain kirjannut sitä mielestäni tarpeettomana. Yritän muistella ja etsiä kunhan ehdin.
Ritva

Heikki Särkkä
11.03.09, 11:24
Onko mitään aihetodisteita olettaa, että Leonardt Aichmöllerillä olisi ollut samanniminen isä? Ellei muuta osoiteta, tuntuu luontevalta olettaa väliaikaisesti, että Kristina Skalmin aviomies oli ainoa Suomessa asunut Leonardt Aichmöller.

Heikki Särkkä
11.03.09, 11:34
Minusta Bodniemi 37:n referoimat Lutherin ja Asikaisen näkemykset Savon AIchmöllereistä tuntuvat uskottavilta. Samaan sukuun kuului hyvin todennäköisesti myös Johan Aichmöller (Leonardtin velikö?). Viimeksi mainittu esiintyy joskus nimellä Johan Agen Möller, jolla perusteella olisi syytä tyutkia, käytettiinkö hänestä myös nimeä Johan Möller.

Movitz
11.03.09, 13:41
ongelmaksi voi muodostua, että kapteeni Aichmöllerin vaimo tunnetaan Juvan henkikirjoista hyvin 1670- ja 1680-luvuilta, eikä 1680-lukujen taite osoita mitään vaimottomuuden tilaa kapteenin perheessä - joskin on mahdollista, että kapteeni on avioitunut uudestaan välittömästi edellisen vaimonsa kuoltua, mikä tilanne ei näkyisi henkikirjoista. Oli miten oli, Erik Lennartinpoika ei ole voinut syntyä 1681 solmitusta avioliitosta, jos hänen lapsensa näkevät päivänvalon 1690-luvulla, eikä ole uskottavaa, että Erik olisi itse tuon avioliiton solmija, sillä hänet mainitaan naimattomana vielä 1688. Jos taas Kristina Skalm olisi Erikin ensimmäinen vaimo, ei hän tuntuisi olevan kuitenkaan Erikin lasten äiti.

Kysyisin tosiaan, mihin Ramsay perustaa kutsuessaan Kristina Skalmin miestä Leonhardtiksi; eikö hän hyvin voisi olla pikemminkin Johan, vihittyjen luettelohan antaa vain sukunimen (pitää kaivaa tosiaan esiin tieto Johanin esiaviollisesta suhteesta, mitä siinä sanotaan ja miltä ajalta se on!) Mitä tulee Johan Aichmölleriin, hänen sijoittamisensa yhden näkemäni maininnan perusteella johonkin tiettyyn sukupolveen on hankalaa. Kun kerta kapteeni Aichmöllerin on ehdottomasti täytynyt syntyä 1620-luvun aikana (ei kai hän muuten esiintyisi tilanhoitajana ja sotilaana 1650-luvulla), olisi mielestäni Johan loogisimmin hänen poikansa, ja toinen mahdollinen aviomies Helena Tawastille.

Vai kuinka?

Heikki Särkkä
11.03.09, 14:53
Mowitz mainitsi, että Johan Aichmölleriä ei tavata Juvaa koskevissa asiakirjoissa ennen eikä jälkeen 1688. Entäpä jos tämä johtuu siitä, että hänestä käytettiin nimeä Johan Möller? Mikkelin srk:ssa haudattiin Johan Möller 52-vuotiaana 14.7.1695. Samuuden mahdollisuutta kannattaisi tutkia.

Heikki Särkkä
11.03.09, 14:58
Lisätietona tulkoon sanotuksi, että Leonhardt Aigmillnerin omakätisesti allekirjoittama kuitti on päivätty 25. elokuuta Ao 1680.

Heikki Särkkä
11.03.09, 15:16
Uolevi Asikainen ilmoitti allekirjoittaneelle 28.10.1999 löytäneensä seuraavat Johan Aigmölleriä koskevat tiedot:
Vuoden 1676 Savonlinnan läänintilit (mf LT 1371), s. 897:
Juvan pitäjän sakkoluettelossa sakotettiin korpraali Johan Aigmölleriä.
Vuoden 1682 Savonlinnan läänintilit s. 980:
Joroisten talvikäräjillä 30.1. ja 31.1.1682 (mf LT 1408) tuomittiin Johan Aigmöller 3 markan sakkoon.
Asikainen jatkaa: "Kun aika sallii, koetan löytää hänet Kai Dunckerin kokoelman tiedostosta. Siinä on koko 1600-luvun upseeristo ja aliupseeristo joukko-osastoineen."

ritva laiho
11.03.09, 15:26
En löytänyt etsimääni sakkomainintaa vuodelta 1682. Pengoin kuitenkin parin vuoden takaisia arkistomuistiinpanojani ja yllätyksekseni huomasin merkinnän : käräjillä corp. Johan Aigmylner. Aivan aloittelijana olin tehnyt sen yleisimmän virheen etten ollut merkinnyt lähdettä tarkemmin kuin LT 1371 ja v1676. Lisäksi löysin henkikirjoista (LT 1606 v1678) pariskunnan Johan Aichmöller mh , samassa taloudessa eli Matts Arvidsson. Kylää en ollut älynnyt merkitä, mutta edellä oli Taipaleen kylä.
Olivatko muuten Inkilän kartanon Tawastit samaa sukua kuin Helena?
Helena nimeä on yllättävän vähän Aichmöllerien tyttärillä.

Ritva

Movitz
11.03.09, 18:18
Hienoja löytöjä! Tuo Heikin mainitsema Möller-mahdollisuus pitää ottaa vakavasti, koska nimen Aich-alkua pidettiin toisinaan jonkinlaisena prefiksiä, sillä useassakin alkuperäislähteessä olen nähnyt sen toisinaan erotettavan isolla alkukirjaimella, mallia AchtMöller.

Tilasin tänään VA:han Jully Ramsayn papereita syynättäväksi. Hän tuntuu näet merkinneen lippusiinsa lähteensä paremmin kuin painettuun teokseensa. Samalla tarkistin Jääsken vihityt 1681 alkuperäislähteestä, ja Aigmilner esiintyy siellä vain sukunimellään. Ehkä Ramsayn papereista selviää lisää. En vieläkään pysty ajattelemaan Johania ja Erikiä muina kuin veljeksinä, ja heidän vaiheittensa ja avioliittojensa kartoitus olisi hyvin tärkeitä.

Olenko kuitenkin ymmärtänyt oikein, ettei Juvalta olisi säästynyt mitään tuomiokirjamateriaalia ajalta 1660-1740?

Tarkistelin joutessani myös henkikirjoja. Erich Ackmöller mainitaan Järvenpäässä vielä vuonna 1711, vaimonsa 1710. 1711 hän on saanut yhtiömiehekseen Johan Asikaisen (joka oli jo silloin naimisissa, avioliitto lienee solmittu verekseltään), mutta "appiukko Erich" mainitaan Järvenpäässä vielä 1722. Jos hän olisi kuollut Juvalla, pitäisi hänen kuolinmerkintänsä löytyä Juvan kirjoista, vaan eipä löydy. Minneköhän hän on kadonnut? Mahtavaa, jos Heikki löytää lisää viitteitä tuon Johan Aichmöllerin vaiheisiin.

Movitz
11.03.09, 18:21
vilkaisin läpi myös Juvan haudatut 1719-1742, ja haaviin jäivät seuraavat tapaukset:

00.01.1720 Maria Aigmilner
00.10.1722 Dorothea Aigmilner Poikolasta
00.01.1724 Erich Aigmilners hustru Maria Kupsain Suomalasta

Ikämerkintöjä tai muita tunnistetietoja ei ollut; lisää tapauksia löytynee myöhemmin.

Pirjo Vidgren
12.03.09, 17:00
Hei
En usko että Paajanen ja Piskonen ovat sama henkilö. Paajasen perhe asui Rantasalmen Tuusmäellä ainakin v.1739, jolloin perhe kasvoi Thomas-pojalla. Poika Gabriel vihittiin Tuusmäellä 1746 Kirsti Laamasen kanssa. En tiedä missä he siellä asuivat ja kuinka kauan. Juvalle he kuitenkin palasivat ja Gabrielin titteliksi mainittiin utridare. Onko Gertrud mainittu tyttärenä, vanhoihin muistiinpanoihini on merkitty inh.
terv.
Ritva
Tarkistin Juvan rippikirjasta (1741-51) ja kyllä siellä Gertrud on tyttärenä. Tai oikeastaan siskona, mutta Juvalla oli tapana merkitä ensimmäinen lapsi vanhempien jälkeen pojaksi ja sen jälkeen muut lapset "titteleillä" veli ja sisko. Eli sieltä löytyy son Lars 1720, bror Gabriel 1724, syster Ana Margaretha (ei syntymäaikaa) ja syster Gertrud (ei syntymäaikaa), muilla on tulo Rantasalmelta 9.3.1746 paitsi Gertrudin ensimmäinen merkintä vuodelta 1750 (voisi siis olla syntynyt n. 1735?).
T: Pirjo

Pirjo Vidgren
12.03.09, 17:18
Hei Movitz (ja muut)!
Noihin Movitzin listauksiin Aichmöllereitten tyttärien jälkeläisistä voisi lisätä vielä seuraavat (löytyvät Juvan 1741-51 rippikirjoista, syntymävuodet rippikirjan mukaan)

Gertrudilla ja Johan Asikaisella oli poika Johan (syntymävuotta ei rippikirjassa, mutta syntynyt ennen 1718, on isänä ainakin jo 1737).

Anna Margaretalla(Magdalenalla) ja Johan Lampenilla oli muualla kuin Juvalla syntyneitä lapsia ainakin: Anna Margareta s. 1723, Nils s. 1726, Johan s. 1730 ja Leonhard s. 1733. Sitä Juvalla 1734 syntynyttä Gertrudia vähän arvelin joukkoon kuuluvaksi (jos Johan Lampen olisi ollut sama kuin Johan Piskoinen, mutta ehkä ei). HisKin syntyneistä ei ole kyseisiä lapsia löytynyt eli siis syntyivät jossain, mistä ei ole HisKissä kirjoja (tai olemassakaan).

T:Pirjo

Pirjo Vidgren
12.03.09, 17:22
Ja vielä yksi juttu...
Löysin äsken tällaisen tiedon HisKin syntyneistä:

Virolahti
s. 26.7.1697 Kallfierd Corpr Johan Artmöller N. Tavast Erich

Kuulostaa lupaavalta! Ei löydy, jos laittaa vaimon sukunimeksi Tavast. Tuo N. sotkee siinä alussa. Löysin sen, kun laitoin Möller isän nimeksi ja katsoin koko Suomen syntyneet (taisin rajata 1710 ja aikaisemmin syntyneet).

Mitenkäs tämä sopisi kuvioon?
T:Pirjo

Movitz
12.03.09, 17:27
Esitän tässä aivan perusteettoman hypoteesin:
n. 1690-luvulla syntyneitä naispuolisia Aichmöllereitä on Juvan seuduilla ainakin viisi. On epäselvää, ovatko he kaikki sisaruksia, mutta lienee ajateltava, että he joka tapauksessa ovat serkuksia. Nimiltään he ovat Anna Magdalena, Maria Elisabeth, Elisabeth, Gertrud ja Catharina.

Lähteissä mainitaan kaksi miespuolista Aichmölleriä nimeltä, jotka sopisivat näiden sisaruksiksi, Johan ja Erik, joita taivun pitämään veljeksinä. Mutta ketkä tyttäristä polveutuvat kenestä, jos eivät sitten ole täyssisaruksia?

1) Vanhimman polven Aichmöller-neideistä kahdella on säätyläistyyppinen kaksoisnimi, joka ei 1690-luvulla ole kovinkaan tavallinen. Herää kysymys, olisivatko Anna Magdalena ja Maria Elisabet sisaruksia? Maria Elisabeth avioitui lukkari Mårten Twillingin kanssa, ja hänet Tawastin traditio kytkee Helena Tawastin ja kenttävääpeli Achtmöllerin tyttäreksi. Anna Magdalena Aichmöller puolestaan avioituu Johan Lampenin kanssa, ja ainoana Juvan Aichmöllereistä heidän lapsikatraassaan esiintyy nimi Helena. Nimet ovat tietysti äärimmäisen hatara peruste moiseen yhdistämiseen, mutta yritettävä on silti. On ehkä huomionarvoista, että nämä kaksi neitiä hakevat aviomiehensä hitusen paremmista piireistä kuin sukulaisensa. Näin voisi hyvällä tahdolla tulla siihen tulokseen, että ainakin nämä kaksi tytärtä ovat kenttävääpeli Achtmöllerin ja Helena Tawastin lapsia. Mahtoiko korpraali Johan Achtmöller saavuttaa tätä arvoa?

2) Erikistä polveutuu varmuudella Gertrud, sillä hänen miehensä Johan Asikainen tulee Järvenpäähän yhtiömieheksi ja vävyksi 1711, jolloin hänellä mainitaan vaimo. Gertrudin ja Johanin avioliitto siis lienee solmittu n. 1710. Erikin avioliitto puolestaan näyttää henkikirjojen valossa solmitun n. 1690, eli hän ei oikein sovi 1681 avioituneeksi Aichmölleriksi. Gertrudin ja Johanin lapset ovat järjestyksessä Johan, Sofia, Gertrud, Anna Margareta, Lars, Henrik, Petter ja Leonhardt. (Saisikohan lasten nimistä mitään päätelmiä?). Onko Rantasalmen Tuusmäelle avioituvalle rusthollari Erich Aichmöllerille annettu lähteissä patronyymiä? Nythän hänet yhdistetään vanhempaan Erik Aichmölleriin, kuten luultavasti kuuluukin. Mutta patronyymi tai muu syntyperän varmistava tieto lämmittäisi mieltä. Rantasalmen Erikin kaikilla tyttärillä on jo kaksoisnimi, mutta se voi olla yhtä hyvin Sylviusten vaikutusta.

3) Mitä tulee sitten näihin Juvan yksinimisiin Aichmöller-neitoihin, Katarina avioitui Juhana Paajasen kanssa, ja lastensa nimien perusteella näkisin hänet selvästi Eerikintyttärenä ja Gertrudin siskona (kummallakin tytär Anna Margareta, vaikka muut lapset yksinimisiä => sisarusten äiti?). Samuel Kostiaisen puolison alkuperä ei ole nimien pohjalta arvailtavissa, mutta mahtuisiko yhteen sisarusparveen kahta Elisabethia (joskin toisella neideistä vain toisena nimenä).

Mutta ehkä huomenna selviää jotain Ramsayn papereista (tai sitten ei). Erityisesti toivon Ramsayn selventävän tuota mainintaansa Kristina Skalmin aviomiehestä nimeltä Leonhardt Aichmöller. Jos nimi on näin, arvelisin syyksi mieluiten keski-ikäisen kapteenin toista avioliittoa. Muuten voisin suurin kysymysmerkein atribuoida nuo kaksi e.m. sisarusta Johan (???) Aichmöllerille ja Helena Tawastille (Tawastien traditiohan puhui itse asiassa kahdesta lapsesta) ja loput, talollisille avioituneet tyttäret Erikille. Mutta pitänee kuitenkin pysyä tosiseikoissa ja todeta sokraattisesti, että emme kuitenkaan tunnu tietävän juurikaan mitään totuudesta.

Jens

Movitz
12.03.09, 17:30
Pirjo! Olet verraton! Tätä pitäisin melko selkiyttävänä, viimeisimpään viestiini viitaten. Mutta paljon on vielä ilmassa. Ainakin voin huokaista helpotuksesta ja todeta 1) Tawast-sukuyhteydessä on perää, muttei aivan Gustaf Erikin ilmoittamalla tavalla. 2) Erikin jälkeläiset varokoot pistämästä Tawasteja sukutauluihinsa :)

Jens

Heikki Särkkä
16.03.09, 09:08
Jos joku lähempänä KA:ta asuva kaivaa esille Achmöllereitä koskevia tuomiokirjojamainintoja, olen mukana talkoissa lukemassa asiakirjoja. Avain niiden löytämiseen on Tuokko-kortisto, josta löytyvät sukunimen vanhimmat esiintymät.
Joskus näitä tuomiokirjoja vilkaisseena voin sanoa, että niiden kunto ei ole kovin hyvä, mutta jotakin niistä pystyy lukemaan.

Movitz
19.03.09, 18:58
Hei, talkooluku on hyvä ajatus. Kunhan tässä aika antaisi myöten, niin käyn selailemassa Tuokkoa, mutta ongelma lienee silti se, että Suur-Savon tuomiokirjat puuttuvat muutenkin tuolta ajalta. Parasta kuitenkin kiitollisin mielin tarkistaa nuo Kymenlaakson viitteet alkuun.

Jens

Heikki Särkkä
19.03.09, 19:08
Näkemäni olivat kyllä Lappeen tuomiokirjoja. Juttuja oli käsitelty ainakin Virolahdella, ehkä myös Taipalsaarella.

Bodniemi37
22.03.09, 18:59
Virolahti
s. 26.7.1697 Kallfierd Corpr Johan Artmöller N. Tavast Erich


T:Pirjo

Ryhdyin äsken selaamaan Matti J. Kankaanpään työstämää Viipurin ja Savonlinnan läänin vuoden 1701 henkikirjaa Vehkalahden osalta [Viipurin ja Savonlinnan läänin henkikirja 1701, osa I, toim. Kankaanpää, Matti. Saarijärvi 2003]. Sivulta 124, Mäntlaxin kylästä löytyi Rustmestar Johan Acht Möllers hemman, vasemmassa marginaalissa on merkintä "hon adell" (puolison nimeä ei mainita).

Movitz
23.03.09, 09:32
Tämähän käy täysin järkeen. Vaimo lienee nauttinut aateluutensa johdosta verovapautta, kuten asiaan kuuluisi, ja se on merkitty näkyviin henkikirjaan. Nyt siis tiedämme aivan selvästi, että Tawastin muistiinpanoissa mainittu Helena oli korpraali Johan Aichmöllerin puoliso. Enää on selvittämättä, mitä sukua Johan on muille Aichmöllereille ja ketkä lopulta ovat hänen lapsiaan. Yhden tulkinnan olen tehnyt, eikä se mielestäni ole kovinkaan perusteeton. Mutta tuo tuomiokirjakortisto pitää ehtiessään käydä tilaamassa ja kartoittaa ne oikeusjutut, joihin pitää alkaa syventyä, jos vaikka jotain ilmaantuisi...

Myös yhä odottaa ratkaisuaan Jääskessä mainittu Skalmin sukuun nainut Aigmilner, mahtaneeko koskaan selvitä.

Jens

Movitz
23.03.09, 09:43
Minusta tilanne näyttäisi siis hyvinkin tältä:

Leonhardt Aichmöller, kapteeni

lapset:

1) Erik Aichmöller
p:so NN
lapset: Elisabeth, Gertrud, Catharina

? Johan Aichmöller
p:so Helena Tawast
lapset: ?Anna Magdalena ja Maria Elisabeth

Sitten on vielä tarkastamatta se Jääsken tapaus: Ramsay on näet keksinyt Aigmilnerille etunimeksi Leonhardt, ja koska kapteenimme syntymä on väkisin ajoitettava 1620-luvulle, mikään ei estä kyseessä olevan hänen toinen avioliittonsa, mutta KA:ssa säilytettävistä Ramsayn muistiinpanoista selvinnee, mihin hän väitteensä perustaa ja mitä lisätietoja ehkä on saatavilla. Ramsay on näet merkinnyt muistiinpanoihinsa kosolti kiinnostavaa lisätietoa ja lähdeviitteitä, joita ei ole painetussa kirjassa.

Jens

Bodniemi37
25.04.09, 13:53
Yrjö Kaukiainen mainitsee Leonhard Aichmöllerin Virolahden historia I:ssä (Lappeenranta 1970):

s. 241: "Fitinghoffin säteriin tekivät talonpojat samaan tapaan päivätöitä, joista aivan vastaavasti syntyi myös erimielisyyksiä. Valittivatpa eräät talonpojat käräjillä v. 1653, että Fitinghoffin tilanhoitaja Leonhard Aigmöller ei ollut päästänyt heidän vaimojaan lähtemään lauantaina pois kartanosta (säterikartano Koskelan kylässä;r.j.), vaan pakotti heidät työhön vielä sunnuntai-aamuna ja oli hakannut heitä kepeillään.54"

s. 248: "Pitäjään ilmestyneistä sotilaista voidaan vielä mainita kapteeni Leonhard Aigmöller, joka toimi aluksi Fitinhoffin tilanvoutina, mutta otti v. 1651 viljelykseen autiotilan Kirkkopyölistä. Tätä tilaa hän piti ratsupalvelua vastaan hallussaan aina vuoteen 1658.77"...Seuraavan vuosikymmenen alussa oli saman rykmentin upseeristoon liittynyt myös Leonhard Aigmöller (6. komppanian päällikkönä)..."

Kaukiainen tarkoittaa edellä Karjalan rakuunoiden vänrikki N. N. Albrechtinpoika Ritteriä ja lippumies Pentti Danielinpoikaa (Halfbjörn), mutta ei mainitse, millä vuosikymmenellä he palvelivat Karjalan rakuunarykmentissä.

Viitteet: [54] Talvik. 1653, ii1: 8; [77]Talvik. 1653, ii1: 8, kesäk. 1658, ii1: 23 v.

Heikki Särkkä
25.04.09, 14:26
Muistiinpanoistani löydän tiedon Virolahden vuoden 1653 talvikäräjistä, joilla Aichmöller sanoi, että hän ei tiennyt, mitä eroa on verotalonpojilla ja lampuodeilla.

Virolahden käräjillä 26. ja 27. syyskuuta 1664 Olof Husgafvel ilmiantoi Heikki Pekanpoika Rahun "hwilken för detta skall bemälte Husgafvels af Capitain Aigmöllers Arfwedeel härifrå Wirolax Prästegårds olagligen sigh tillägnadt, bestående wthi 135 lod sölfwer,såsom och ett sölfwerbelte och 1 sölfstop, Item 2 gullringar om 6 Ducater ---"

Näyttää siltä kuin kyseessä olisi ollut Erik Hermingierin (Virolahden kirkkoherra 1614-1654) kuolinpesä. Oliko siis Leonard Aichmöllerillä vaimonsa kautta yhteys Erik Hermingieriin?

Bodniemi37
25.04.09, 16:13
Hoppius-suvun tuntijoiden mukaan Ericus Jacobi Hermigierin puoliso oli Virolahden tulevan kirkkoherran, 8.10.1624 syntyneen Henricus Hoppiuksen sisar Maria Hopp ensimmäisessä aviossaan. (Maria Hopp menehtyi Virolahdella vasta 10.3.1682, joten mielestäni on erittäin todennäköistä, ettei hän ollut noin 1575 syntyneeksi arvioidun Erik Hermigierin 1. puoliso).

Maria Henrikintytär Hopp, k. 10.3.1682. [Korhonen, Martti. Vehkalahden pitäjän historia II. Hamina 1981, s. 92 (sukutaulusto)].
Muistiinpanot: Kesiö-Lairila, Hilkka 5.4.2002, http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=84

1. Puoliso: Ericus Jacobi Hermigier, Papistonapulainen Vehkalahdella, Virolahden kirkkoherra 1614-54, s. noin 1575 Vehkalahti, k. 1654 Virolahti. [Korhonen, Martti. Vehkalahden pitäjän historia II. Hamina 1981, s. 90, 92 (sukutaulusto)]

Toimi 1611 isänsä apulaisena Vehkalahdella.

Isä: Jacobus Laurenti Hermigier, Sotilaspappi Husgafvel-sukuisen Olof Erikinpojan joukko-osastossa, Vehkalahden kappalainen viimeistään 1582, kirkkoherra 1587 - 1613, Vehkjärven Uskin (Vehkjärvi 1) omistaja 1590-luvulta lähtien, Pampyölin Peltolan (Pampyöli 3) vuoden 1591 jälkeen, s. Vehkalahti, k. jälkeen 1613.
Muistiinpanot: IP

2. Puoliso: Vihitty noin 1656 Martinus Henricii Fattebuur, Nevanlinnan kappalainen 1642. Novaburan kirkkoherra (saarnaaja?) 1644 (ehkä vuoteen 1653 asti? Kuitenkin ylioppilaana Uppsalassa 1645). Oli lyhyen aikaa virassa mm. Viipurin lukiossa, Virolahden kirkkoherra 1656-1665, s. ehkä noin 1620, k. 1665 Virolahti. [Bergholm, Axel. Heinricius. Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja, I osa, s. 570, T4. Sukututkimusseuran kustantama näköispainos 1984, Jyväskylä 1984].
Vanhemmat: Henricus Martini Fattebuur, Ylioppilas mm. Rostockissa 1608, Viipurin koulun rehtori, sittemmin Nevanlinnan kirkkoherra, s. ehkä noin 1588, k. 1647 ja Lisbeta.
Muistiinpanot: http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=84

3. Puoliso: Ruloff Haas, Kauppias, k. 20.2.1690 Virolahti.
Muistiinpanot: Kesiö-Lairila, Hilkka 5.4.2002

Lapset:
2. Karin s. 1659. [Bergholm, Axel. Heinricius. Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja, I osa, s. 570, T4. Sukututkimusseuran kustantama näköispainos 1984, Jyväskylä 1984].

Movitz
25.04.09, 17:41
Hei,

Harvinaisen kiinnostava tuo tieto, joka yhdistää Aichmöllerimme Virolahden pappilan perillisiin. Siitä voi varmasti tehdä jonkinlaisia johtopäätöksiä.

Olen kesäkuukaudet töissä SSS:n kirjastossa, mutta uskoisin, että ehdin siinä sivussa käymään läpi myös noita tuomiokirjamainintoja Aichmölleristä.

Jens

Movitz
25.04.09, 20:44
Jos Ericus Jacobi Hermigier olisi Leonhardt Aichmöllerin appiukko, Maria Hopp ei todellakaan voi olla hänen anoppinsa, sillä lienemme yhtä mieltä seuraavista väittämistä:

- Aichmöllerin lapset (oli heitä kuinka monta hyvänsä) ovat syntyneet joskus 1660-luvulla (alkupuolella?) ja heidän jälkikasvunsa puolestaan 1690-luvulla. Myös Johan Aichmöllerin puoliso Helena Tawast on syntynyt joskus 1660-luvun alkupuolella.

- Leonhardt Aichmöller lienee syntynyt 1620-luvulla päätellen hänen myöhemmistä elämänvaiheistaan. Varovaisesti voitaneen sanoa, että hänen lastensa äiti on syntynyt ehkä vuoden 1630 vaiheilla.

- Maria Hoppin veljen Henricus Hoppiuksen elinvuosiksi annetaan 1624-1695 ja Marian kuolinvuodeksi 1682. He siis lienevät olleet jokseenkin samanikäiset, eli Marian pitäisi olla suunnilleen Leonhardtin puolison ikäinen. Hänen on siis oltava kirkkoherra Hermigierin vanhuudenvillitys.

Movitz
25.04.09, 21:42
Mietin vielä tätä Jääsken Aigmylneriä. Kyllä hänen on suorastaan pakko olla kapteeni Leonhardt Aichmöllerin toinen puoliso, sillä

- "kapteeni Aichmöllerin vaimo" mainitaan Juvan Järvenpäässä henkikirjoissa vielä 1680, mutta ei enää sen jälkeen. Kapteeni Aichmöllerkin on todistettavasti hengissä (kuitit). Hän on siis vallan mainiosti voinut solmia seuraavana vuonna uuden avioliiton.

- Kristina Andersintytär Skalm on väistämättä syntynyt joskus 1640-luvulla: Hänen isänsä kuoli Jääskessä 1660, ja muun sisarussarjan syntymä asettuu jonnekin 1630- ja 1640-luvuille. Koska Leonhardt Aichmöllerin Lisbeta-tytär ilmaantuu henkikirjoihin jo vuonna 1675, hänen on täytynyt syntyä vuoden 1660-tietämille, mieluummin hieman ennen, joten Leonhardt on solminut ensimmäisen avioliittonsa ehkä ennen lähtöään Puolan sotaretkelle tai heti sen jälkeen. Erik Leonhardtinpoika Aichmöller, joka toistaiseksi on meillä vaimotta, ilmaantuu henkikirjoihin 1688 (naimaton) ja solmi avioliiton viimeistään 1690. Silloin hän on voinut syntyä ehkä paremminkin vuoden 1670 tietämillä. Tuo vihkitieto 1681 ei siis oikein sovi tähän ajankohtaan, sillä luulisi henkikirjojen olevan näissä asioissa varsin luotettavia: lisäähän puoliso henkiverotettavien määrää taloudessa. Ja vaikka Kristina Skalmin syntymä kalibroitaisiin lähemmäs vuotta 1650, mikä lienee teoreettisesti mahdollista, hän tuntuisi aavistuksen iäkkäältä 1690-luvulla syntyneiden lasten äidiksi (tämä siis estämään sitä ajatusta, että Kristina Skalm olisikin Erikin vaimo). Pojista (?) Johan Aichmöllerillehän vaimon olemme saaneetkin.

- Jostain Ramsay on keksinyt Aichmöllerille etunimen Leonhardt, ja Ramsay on tällaisissa asioissa aika tarkka. En ole tosin vieläkään ehtinyt tarkastaa Ramsayn omia muistiinpanoja Skalm-suvusta.

- Toisaalta henkikirjoissa ei jatkossakaan mainita kapteeni Aichmöllerille vaimoa. Johtuisikohan Skalmien rälssistatuksesta?

Movitz
25.04.09, 21:50
itse asiassa Kapteeni Aichmöllerin vaimo mainitaan henkikirjoissa vuoden 1680 jälkeen jälleen vuonna 1688, mutta on vaikea sanoa, onko kyse välttämättä samasta henkilöstä. Erik Aichmöller mainitaan "pojaksi", mutta tämä voi viitata yleisemminkin kapteeni Aichmölleriin eikä suoranaisesti tämän puolisoon. Pitääpä jatkaa miettimistä.

Bodniemi37
25.04.09, 22:30
Jos Ericus Jacobi Hermigier olisi Leonhardt Aichmöllerin appiukko,...

Olettamusta tuntuisi tukevan sekin, että Aichmöllereiden esikoispoika? sai kasteessa nimen Erik...

Oliko anopin etunimi saman kaavan mukaan Elisabet (tyttären nimi) ja keneltä oli peräiisin toisen pojan Johanin etunimi? Olisiko Ericus Jacobi voinut avioitua ensimmäisen kerran Vehkalahdella isäänsä edeltäneen kirkkoherran Jöns (Johannes) Jönsinpoika Vilkenin entuudestaan tuntemattoman tyttären kanssa? Jöns Vilken, jonka patronyymi on Pekka Husgafvelin mukaan Ramsayn matrikkelissa virheellinen (pitää siis olla Jönsinpoika), oli Vehkalahden kirkkoherrana 1561-1584.

Movitz
26.04.09, 08:52
herra Jöns herra Erikin appiukkona olisi kyllä hyvin valistunut arvaus. Herra Erik mainitaan isänsä adjunktina vuonna 1611, ja koska hän tuskin olisi saanut pappisvihkimystä ennen 25 vuoden ikää (en muista, mitä Laurentius Petrin kirkkojärjestys täsmälleen sääti asiassa, pitää tarkastaa), hänen syntymänsä sijoittuisi luontevimmin 1580-luvulle, samoin kuin herra Jönsin tunnettujen lasten syntymä. Mutta ellei asian tueksi löydy jotain käräjäjuttua, parasta jättää ajatus vain bittiavaruuteen :)

Mutta pitää ensiksi selvittää annetuin viittein, määritelläänkö jossain täsmällisemmin kapteeni Aichmöllerin sukulaisuussuhdetta Virolahden pappilaan. Varma on aina varmaa. Ja mitä tulee kapteenin lapsiin, heidän ikäjärjestyksensä on kyllä aika epävarma. Tytär Lisbeta mainitaan henkikirjoissa 1675-1679, ja 1680 talossa mainitaankin tytär Maria sekä kenttävääpeli Henrik Bruunin vaimo, enkä olisi yllättynyt, että kysymys olisi Lisbeta Leonhardtintyttärestä, mutta mitenkään se ei ole varmaa. Oli miten oli, Lisbeta näyttäisi syntyneen heti kapteenin palattua Puolasta, ja muut lapset sitten 1660-luvun aikana, viimeistään varmaankin aivan 1670-luvun alussa. Erik-pojan etunimi kyllä viittaisi vahvasti Virolahden kirkkoherran suuntaan, jos niin tahdotaan ajatella.

Bodniemi37
26.04.09, 11:11
- Jostain Ramsay on keksinyt Aichmöllerille etunimen Leonhardt,...

Olisikohan Ramsay löytänyt Aichmöllerin etunimen sotilasrullista, kuten ilmeisesti Virolahden historian kirjoittaja Kaukiainenkin? Vrt. http://yhdistykset.etela-karjala.fi/lssty/materiaalit/mikrofilmit2/Wiip_laani_Karjalan_Rakuunat_v_1644-1721_AB.rtf (/lssty/materiaalit/mikrofilmit2/Wiip_laani_Karjalan_Rakuunat_v_1644-1721_AB.rtf).

Lyhenne Lssty tulee Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys ry:n nimestä.

Movitz
26.04.09, 12:07
Se on hyvin todennäköistä, ehkä hän on järkeillyt samaan tapaan, että Skalm tuntuisi kyllä hieman iäkkäältä kapteeni Aichmöllerin miniäksi, joten hän lienee tämän puoliso (joskin heilläkin täytyy olla liki parikymmentä vuotta ikäeroa, mutta sehän ei ole mitenkään tavatonta, kun kysymys on kuitenkin miehen toisesta aviosta). Kapteeni Skalmin tuntuu olleen muutenkin jotensakin vaikeaa naittaa tyttäriään.

ritva laiho
17.05.09, 20:24
Juvan maakirjoissa v.1693 Järvenpään tilan omistajaksi on merkitty capit. Achtmöllerin leski, henkikirjoissa häntä ei mainita.
Terveisin Ritva

Movitz
09.11.10, 20:24
Aichmöller-tutkailuni on ollut pitemmän aikaa pöytälaatikossa, kiitos vähäisen tutkimusajan. Huomasin vasta nyt, että tuomiokirjakortisto on käytettävissä KA:n digitaaliarkistossa, joten tässä on viitteet kortteihin, joissa Aichmöllerin perhekuntaa esiintyy:

Kapteeni Leonhard Aichmöller (Aigenmiller, Eugmiller, EichMiller, Möller):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1859376

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1859377

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1859378

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1859379

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1859380

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1859381

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1864283

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1866187


Korpraali Johan Aichmöller:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1859299

ja täältä löytyy vaimonsa Helena Margaretha Tavast (olisipa tämänkin tarkistanut heti kättelyssä):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1859301

tästä alkaakin sitten ankara selailu...

Jens

Movitz
09.11.10, 20:44
ja vielä olisi tällainen Leinhardt Agen Möller:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1915440

Movitz
09.11.10, 21:24
Tässäpä tämä jo mainittu käräjäjuttu kokonaisuudessaan. Siitä ei käy ilmi muuta kysymyksen kannalta relevanttia, kuin että Olof Husgafvelilla ja kapteeni Aichmöllerillä on perintöosuutta Virolahden pappilassa....


Virolahden käräjät 1664:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3740446

“Framkom Olof Husgafwel och angaf Henrich Påelson Rahu, hwilcken för detta skall bem:te Husgafwels och Capitain Aigmöllers Arfwedeell här ifrå Wirolax Prästegårdh olagligen sigh tillägnadt, bestående uthi 135 lodh sölf:r såsom och ett sölf beltte och 1 sölf stop, item 2 kull ringar om 6 ducater och sådantt honom af wälborne her landzhöfdingen her Jacob Törnesköldh den 3 octob. 1663 här in loco att swara ähr pålagdt worden, såsom och sedhermehra af den 20 Maij näst förleden hijt citerat, effter som vidimerade copier af åfwanskrefne skiähl uthwijsa doch hafwer bem:te Rahu inttet comparerat, eij heller sina förfals witnen insinuerat; Altså fälttes han för första stembningz försittiande till sina 3 (…) och citeres här medh andre gången till näste winter ting lagligen.”

Movitz
09.11.10, 21:32
Säkkijärven käräjät 1650:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707035

Dömbdes Jören Madzson i Jokikylä at betala till sin hussbonde Leonhardt Aigenmillner 9 dr k.m. som be:te Leonhardt hade tilsagt honom för drenge löhn, och han förr än åhret uthe war olagligen ifrån tiänsten afträdt, och sådant effter det 15 cap. i bygninga balcken.

Movitz
09.11.10, 21:43
Virolahden käräjät 1654:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3740025

"Emedan Nills Mårthenssons hemman i kyrckoböhle ähr under militien förläntt, altså upsäger Leonart Aijkmyller samma hemman, så frampt han det icke för dragonetiensten får niuta och behålla."

Movitz
09.11.10, 21:54
Varhaisin maininta lienee tämä sivulla 8 (ei 7v, kuten TUOKKO sanoo)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739966

M.Sjostrom
10.11.10, 00:39
Korhonen (1981), Vehkalahden pitäjän historia II
on julkistanut melko hyvät sukutaulut Hermigiereista ja Husgaveleista.

s92 on Hermigierien sukutaulu. Ilmenee että dominus Jaakko Laurinpoika (Jacobus Laurentii), Vehkalahden kirkkoherra (d 1613), kukoisti virassa pappina Vehkalahdella 1582-1613
dominus Ericus Jacobin syntymä olisi syytä ajoittaa dominus jacobin aikuisuran alkuvuosille. Outo juttu, ellei olisi jo 1590 mennessä syntynyt.

Jacobus Laurentii'n nuorempi poika, Vehkalahden äksy khra Matias Jaakonpoika, nai jo puheena olleen kirkkoherra Johannes Vilkenin pojantyttären, eli arvioni mukaan noin 1595 syntyneen Piriitta Eerikintyttären, Salmenkylän kartanon tyttären, Vilken-rälssisukua.

Virolahden dominus Ericus on Korhosen julkaisemassa sukutaulussa merkitty avioon erään Maria Henrikintyttären kanssa. Jota ko taulu arvelee kysymysmerkin kanssa Hoppius-sukuiseksi so Hoppia.

Olisiko dominus Ericus sittenkin nainut nuoremman veljensä vaimon tädin tai agnaattisen serkun?
Nimi Maria Henrikintytär ei sovi ainakaan siihen kuvioon.
En tosin tiedä mistä lähteestä, ja kuinka oikein luetusta, tuo "Henrikintytär" on peräisin.

Ko sukutaulu ei spekuloi dominus Ericus'ille lapsia, mutta sellaisen ei tarkoita etteikö niitä olisi ehkä ollut: Korhosen taulut eivät yleensä seuraa sukuhaaroja jotka poistuivat vehkalahden sisältä jonnekin kaukaiseen maailmaan (kuten naapuripitäjään tai kauemmas).

dominus Ericus'in perllisiä luonnollisesti olisivat (jos niitä olisi ollut) hänen omat lapsensa ja näiden jälkeläiset.

Miksiköhän VAIN Aichmöller ja Husgavel olisivat olleet perinnönvaatijoina, jos dominus Ericus olisi jäänyt lapsettomaksi ja tämän sisarusten jälkeläiset olisivat siten tulleet perillisiksi? tai dominus Matias itse, joka itse todistettavasti oli hengissä vielä 1664.

Aichmöllerin ja Husgavelin rooli tuntuisi vahvistavan uskomusta että he olisivat dominus Ericus'in suoria jälkeläisiä tai naimisissa dominus Ericus'in jälkeläisten kanssa.

Tuon Olavi Eerikinpoika Husgafvelin vaimona olisi tradition mukaan ollut Brandstaka-sukuinen nainen. Valitettavasti Vehkalahden rälssin vaimot vielä 1600-luvulla ovat useimmiten hämärän peitossa, eli joko nimeä ei tiedetä tai tiedetään jostain satunnaisesta lähteestä vain nimi mutta ei yleensä sukutaustaa, tai sitten jokin traditio kertoo millainen vaakuna (tai suku) vaimolla olisi mutta ei nimeä eikä kuka oli isä.

Olavi Husgafvel oli itse syntynyt kai noin 1640. Siinä mielessä hän (tai tietenkin myös vaimonsa) sopisi dominus Ericus'in lähinnä lapsenlapseksi. Olavi itse ei kai olisi edes voinut olla tuon papin poika (koska Olavin isä, korpraali Eerikki Ollinpoika, rälssimies Reitkallissa, lienee selviö...), Olavin vaimo sen sijaan ehkä olisi vaihtoehtoisesti voinut olla dominukselle ikämiehenä syntynyt tytär.

Olavi Husgafvelin äiti on kiehtova juttu, jota olen itse mietiskellyt muista syistä johtuen juuri viime viikkoina. Nimittäin, traditio on olemassa että Olavin äiti olisi ollut tuomari Siffer Vilkenin (synt noin 1560; k noin 1639) perhettä. Ja eräs muu näkökohta merkitsisi genealogisesti ikään kuin nyrkin osumista silmään, jos Olavin äiti olisi ollut kornetti Sivartti Sipinpoika Vilkenin tytär (syntynyt noin 1620) ja siten mainitun tuomarin pojantytär.

Kuitenkin on sitten niin että kornetti Sivartti Sipinpoika Vilkenin tyttäryys ei tuo Olavia äiteineen mitenkään tarpeellisen lähelle dominus Ericus'in perintöä, vaan siinä tapauksessa Ericusilla olisi ollut lähempiäkin perillisiä elossa.

Jottei asiat olisi liian helppoja, mainittu korpraali Eerikki Ollinpoika on jonkin tradition tai lähdetiedon mukaan ollut naimisissa sennimisen naisen kuin Margareeta Eskontytär kanssa (ellei joku ole tehnyt väärinluentaa joka sitten olisi päätynyt Korhosen tauluun). Mutta mikäänhän ei kai pakota asioita niin että olisi ollut juuri tuo vaimo joka olisi ollut poika Olavin äiti.

Esko isännimenä nimittäin on mahdollisimman huonosti sopiva mihinkään näihin tarpeisiin: dominus Ericus ei ollut Esko, eikä kornetti Sivartti ollut Esko.

M.Sjostrom
10.11.10, 00:48
Tunnetaanko kapteeni Leonhardt Aichmöllerin sukujuuria?

Hän osallistui Puolan sotaretkeen 1654-58 vääpelinä, yleni sodassa luutnantiksi ja sittemmin kapteeniksi. Hänen vaimonsa mainitaan Juvan henkikirjoissa Järvenpään Härkälässä 1665-.

Sama talo oli itse asiassa kapteeni Jören Larsson Påsan hallussa vielä 1654, jolloin siellä sanotaan majailevan iäkkään kapteenin lisäksi vävy ja tämän puoliso. Missä määrin on ajateltavissa, että kyseessä voisi olla tämä Aichmöller?


onko kapteeni Yrjänä Lassenpoika Påsa mitenkään esi-isä tai sukua Kymenlaaksossa 1600-luvun lopulla vaikuttaneelle voudille Matias Posalle eli Påsalle - ja jollekulle Katriina Påsalle joka olisi ollut Matiaan sisar.
?

M.Sjostrom
10.11.10, 01:23
....Onko Rantasalmen Tuusmäelle avioituvalle rusthollari Erich Aichmöllerille annettu lähteissä patronyymiä? Nythän hänet yhdistetään vanhempaan Erik Aichmölleriin, kuten luultavasti kuuluukin. Mutta patronyymi tai muu syntyperän varmistava tieto lämmittäisi mieltä. Rantasalmen Erikin kaikilla tyttärillä on jo kaksoisnimi, mutta se voi olla yhtä hyvin Sylviusten vaikutusta. ...

Jos minun pitäisi laittaa tällaiselle nuoremmalle Eerikki Aichmöllerille isä, ilman tietoa patronyymistä, niin minä kyllä mieluummin laittaisin hänet Eerikki vanhemman veljenpojaksi kuin omaksi pojaksi. Perheet antoivat kakaroilleen kakaran sedän tai tädin nimiä eikä ihan niin usein kastaneet kakaraa vanhempansa kaimaksi, ainakaan alkupäässä kakaralaumaansa.

sitäpaitsi, tuollahan oli se löytö että (Virolahdenko?) Kallfjerdissä (lienee Sydänkylä, suomeksi) syntyi Johannes Aichmöllerille ja jollekulle Tavast-naiselle poika nimeltä Eerikki, oliko se 1690-luvun jonain vuonna. Sopiiko tuo silloin syntynyt Eerikki Aichmöller sitten sen Tuusmäen Eerikin aikuisuuden uraan ja vuosilukuihin?

M.Sjostrom
10.11.10, 01:42
....Oli miten oli, Lisbeta näyttäisi syntyneen heti kapteenin palattua Puolasta, ja muut lapset sitten 1660-luvun aikana, viimeistään varmaankin aivan 1670-luvun alussa. Erik-pojan etunimi kyllä viittaisi vahvasti Virolahden kirkkoherran suuntaan, jos niin tahdotaan ajatella.

eikös Lisbeta ole voinut syntyä jo noin 1655-1657 korvilla, isäpappansa viimeisiä tekosia Suomessa ennen kuin karautti Puolaan....

Kyllähän sellainen säätyläinen joka on Virolahdella tilanhoitajana 1650-luvun puolivälissä, voi hyvinkin naida silloin jo luultavasti edesmenneen Virolahden kirkkoherran tyttären. Tai vaikka naisi kirkkoherran viimeisinä elinvuosina....

alkaisi näyttää siltä että dominus Ericus'in tällainen tytär olisi syntynyt ehkä 1630 korvilla tai viimeistään noin 1635, ja sitten naitettu Aichmöllerille.

M.Sjostrom
10.11.10, 02:05
hemmetti, yksinkertaisin ratkaisu toki on että Leonardus Aichmöller ja Olavi Husgafvel olivat edesmenneen kirkkoherra Ericus Jacobi'n kaksi vävyä.

Ericus Jacobi saisi kaksi tytärtä 1630-luvun mittaan: Aichmöllerin vaimon alkupäässä vuosikymmentä ja Husgafvelin vaimon vaikkapa vuosikymmenen lopussa.

Toinen vaihtoehto vänrikki Husgafvelin osalta olisi, että tämän vaimon äiti olisi ollut dominus Ericus'in tytär, joka taasen olisi syntynyt jo noin 1620 - mutta sitten meiltä puuttuu sellainen luonteva isä Olavin vaimolta joka -kun kuitenkin on säätyläinen ja mies- pitäisi näkyä jossain dokumentaatioissa.
Noihin vanhoihin traditioihin että Olavin vaimo olisi ollut Brandstaka, ei kannata ihan liikoja luottaa.

Muuten, Olavi Husgafvelin tiedossa olevien lapsien nimet ovat olleet Johannes ja Marketta.
Lienevät syntyneitä 1660-luvun lopuilla, tms.

Marketta näyttää sitten menneen naimisiin Schultz-nimisen pappismiehen kanssa.

onomastista jännittävyyttä lisää että minulla on muuattainen isyydeltään avonainen: Eerikki Huusgafvel, rumpali (b about March 1666, d 7 July 1691 Kurittula, Masku, near Turku)

Olavin poika tosiaan lienee ollut tietty kapteeni Loimaalla: Johannes Husgafvel, kapteeni (d 24 Sept 1736 Vuoltee, Loimaa)
ks sotilashakemistoja myös Lewenhaupt, ks myös Wirilander, siis sotilas- ja upseerihakemistokirjoja.

M.Sjostrom
10.11.10, 02:07
hemmetti, yksinkertaisin ratkaisu toki on että Leonardus Aichmöller ja Olavi Husgafvel olivat edesmenneen kirkkoherra Ericus Jacobi'n kaksi vävyä.

Ericus Jacobi saisi kaksi tytärtä 1630-luvun mittaan: Aichmöllerin vaimon alkupäässä vuosikymmentä ja Husgafvelin vaimon vaikkapa vuosikymmenen lopussa.

Toinen vaihtoehto vänrikki Husgafvelin osalta olisi, että tämän vaimon äiti olisi ollut dominus Ericus'in tytär, joka taasen olisi syntynyt jo noin 1620 - mutta sitten meiltä puuttuu sellainen luonteva isä Olavin vaimolta joka -kun kuitenkin on säätyläinen ja mies- pitäisi näkyä jossain dokumentaatioissa.
Noihin vanhoihin traditioihin että Olavin vaimo olisi ollut Brandstaka, ei kannata ihan liikoja luottaa.

Muuten, Olavi Husgafvelin tiedossa olevien lapsien nimet ovat olleet Johannes ja Marketta.
Lienevät syntyneitä 1660-luvun lopuilla, tms.

Marketta näyttää sitten menneen naimisiin Schultz-nimisen pappismiehen kanssa.

onomastista jännittävyyttä lisää että minulla on muuattainen isyydeltään avonainen: Eerikki Huusgafvel, rumpali (b about March 1666, d 7 July 1691 Kurittula, Masku, near Turku)

Olavin poika tosiaan lienee ollut tietty kapteeni Loimaalla: Johannes Husgafvel, kapteeni (d 24 Sept 1736 Vuoltee, Loimaa)
ks sotilashakemistoja myös Lewenhaupt, ks myös Wirilander, siis sotilas- ja upseerihakemistokirjoja.

argh, se hajamielisyys...
On minulla myöskin tällainen avonainen tapaus:
herra Henrikki Husgafwel, vihitty 1698 Tallinnassa Anna Katriina Meder -nimisen naisen kanssa.

M.Sjostrom
10.11.10, 02:23
Olenkohan ymmärtänyt oikein Georg Lutherin ja Uolevi Asikaisen aivoitukset? Vrt. myös Esko Rydön artikkeli Sylvius - Silvius. Genos 71(2000), s. 55-62, 86-87, http://www.genealogia.fi/genos/71/71_55.htm:

Taulu 1
1. Leonard Aichmöller (Aigmöller, Achtmöller), Kapteeni, Juvan Härkälän omistaja 1660-luvulta lähtien.
[Luther, Georg, Asikainen Uolevi. Asikainen-Aschan. De "karelska" Aschanernas ursprung. Genos 41(1970), s. 36-45].

Puoliso: N. N.

Lapset:
Erik. Tauluun 2.

Taulu 2
2. Erik Leonardinpoika Aichmöller (Aigmöller, Achtmöller), Taulusta 1, Juvan Härkälän rusthollari.
[Luther, Georg, Asikainen Uolevi. Asikainen-Aschan. De "karelska" Aschanernas ursprung. Genos 41(1970), s. 36-45].

Puoliso: N. N.

Lapset:
Erik s. 1690. Tauluun 3.
Gertrud s. noin 1692. Tauluun 4.

Taulu 3
3. Erik Erikinpoika Aichmöller (Aigmöller, Achtmöller), Taulusta 2, Omisti Rantasalmen Tuusmäen tilan, s. 1690, k. 15.1.1754 Rantasalmi, ikä 64 v.
[Luther, Georg, Asikainen Uolevi. Asikainen-Aschan. De "karelska" Aschanernas ursprung. Genos 41(1970), s. 36-45].

1. Puoliso: Maria Kupsain, haudattu 1.1724 Juvalle.
[Luther, Georg, Asikainen Uolevi. Asikainen-Aschan. De "karelska" Aschanernas ursprung. Genos 41(1970), s. 36-45].

2. Puoliso: Vihitty 28.12.1724 Rantasalmi Maria Ernst Wilhelmintytär Sylvia, s. 14.3.1709 Rantasalmi, k. viimeistään 1734.
[Luther, Georg, Asikainen Uolevi. Asikainen-Aschan. De "karelska" Aschanernas ursprung. Genos 41(1970), s. 36-45, Rytö, Esko. Sylvius - Silvius. Genos 71(2000), s. 55-62, 86-87].
Puolison vanhempia:
(i) Ernst Vilhelm Sveninpoika Sylvius, Rusthollari s. 1663 k. 1733 Rantasalmi. [Rytö, Esko. Sylvius - Silvius. Genos 71(2000), s. 55-62, 86-87]

....


mitäpä jos 1724 kuollut Maija Kupsainen on ollut Eerikki Aichmöller vanhemman vaimo, Härkälän rusthollarin,
ja nuoremman Eerikki Aichmöllerin ainut vaimo olisikin ollut tuo Maria, Sylvius-sukua

Minun veikkaukseni on että nuorempi Eerikki oli vanhemman Eerikin veljenpoika, ja että tällaisesta johtuisi että nuorempi Eerikki ei ollut Härkälän perillinen, vaan Härkälä lienee kulkeutunut vanhemman Eerikin tyttärelle tai tyttärille.

Nuorempi Eerikki sitten naittautumalla pääsi hankkiutumaan rusthollariksi Savonmaalle.

Härkälän perimys pitää katsoa huolellisesti (alkuperäisdokumentaatio katsella lävitse) ja jos perheessä olisi poika, sitten pitäisi kummastella miksi kuitenkin joku vävy tai tytär perisi rusthollin, eiukä se poika.

M.Sjostrom
10.11.10, 04:14
Jos oletetaan, että kaikki tunnetut 1600-luvun viimeisellä vuosikymmenellä Juvalla syntyneet Aichmöller-nimiset neidit ovat sisaruksia, ja jos heidät niputetaan vielä Erik Aichmöllerin lapsiksi, olisi lista tällainen:

Erik s. 1690
Katarina
Gertrud s. 1692
Elisabet
Anna Magdalena s. 1695
Maria Elisabet s. 1692

Kaikesta päättäen tuo katras on nähnyt päivänvalon vuosien 1690 ja 1710 välillä, joten kyllä he ajallisesti sopisivat sisaruksiksi.

LISTAUSTA

Katarina, p:so Juhana Paajanen
Eerik s. 3.11.1719
Lars s. 8.8.1721
Gabriel s. 2.3.1724 Laukkala
Cecilia s. 4.7.1726 Tuhkala
Anna Margareta s. 4.3.1729 Tuhkala
Henrik s. 26.10.1734 Härkälä

Gertrud, p:so Juhana Asikainen
Gertrud s. 1716
Anna Margareta s. 22.11.1719
Lars s. 20.6.1722 Järvenpää
Henrik s. 5.3.1726 Järvenpää
Petter s. 20.5.1728 Järvenpää
Leonhardt s. 29.12.1730 Järvenpää

Elisabet, p:so Samuel Kostiainen
Samuel s. 2.5.1722 Härkälä
Karin s. 8.8.1723
Henrik s. 6.3.1727 Härkälä
Johan s. 12.1.1729
Nils s. 26.2.1731 Härkälä
Elisabet s. 25.3.1733 Härkälä
=? Elisabet, p:so Abraham Pesonen? / Pasanen? / Paasonen?
Karin s. 27.12.1735 Härkälä
Margreta s. 22.8.1738 Härkälä
Brita s. 14.8.1742 Härkälä

Anna Magdalena Aichmöller, p:so Johan Lampen
Henrik s. 14.2.1737 Poikola
Karin s. 8.3.1739 Poikola
Helena s. 19.4.1741 Poikola

Maria Elisabet Aichmöller, p:so Mårten Twilling.

eronnut rakuuna Juhana Piskoinen, p:so Anna Aichmöller
Gertrud s. 29.8.1734
= olisiko sama kuin se Anna Magdalena, joka sittemmin avioituisi Johan Lampenin kanssa?

Tällöin olisi kyllä tultava johtopäätökseen, että rusthollari Erik olisi suorittanut sotapalvelusta ennen asettumistaan ratsutilalle ja hänen puolisonsa olisi Helena Tawast, jonka lähisukua vaikutti Juvan tienoilla. Mutta tietäisipä näistä Erikin mahdollisista veljistä. Mistäköhän sitä voisi selvittää?


sitä seuraavan sukupolven ikää:
Rantasalmelta saadaan helpohkosti jäljitettyä (syntymäpaikka Tuusmäki, Rantasalmi):
(ja nämä jokaisen -myös tuon pojan Johanneksen- minä otaksuisin Eerikki Aichmöller 'nuoremman' lapsiksi)

Anna Elisabeth, b 26 Nov 1726
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6654027
puolisona sitten oli Matti Konsti, viimeistään v1749

Kerttuli [Helena Kerttuli] (b 27 July 1729)
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6654551
puolisona sitten oli Yrjänä Harlin

Katriina Maaria (b 22 Apr 1732)
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6655088
puolisona sitten oli renki Risto Kämäräinen

Johannes (b c1734; d 12 Nov 1748) - noin 1734 kuoli Sylvius-sukuinen vaimo
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6627505

ja
Johanna Maaria (b 9 Sept 1735) - jonka äiti on Piitu
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6655647
äitinsä Piitu Flygare, myös Blyer, kuoli 19 Aug 1762
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6629801

M.Sjostrom
10.11.10, 04:23
Katarina, p:so Juhana Paajanen
Eerik s. 3.11.1719
Lars s. 8.8.1721
Gabriel s. 2.3.1724 Laukkala
Cecilia s. 4.7.1726 Tuhkala
Anna Margareta s. 4.3.1729 Tuhkala
Henrik s. 26.10.1734 Härkälä




Katriinalla myös miehensä Jussi paajasen kanssa vielä yksi poika (ainakin):
Tuomas (b 9 Apr 1739 Tuusmäki, Rantasalmi)
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6656367

biologiasta sitten johtuu että Katriina tuskin oli syntynyt ennen vuotta 1694. Turvallisempaa on ajatella, että hän syntyi noin 1697 korvilla

M.Sjostrom
10.11.10, 04:28
nimen Kerttuli viljasta esiintymisestä suvun molemmissa sukuhaaroissa (= sekä Juvalla että Rantasalmella), voisi tejdä varovaisen päätelmän että Leonard Aichmöllerin lasten äiti ja eka vaimo olisi ollut nimeltään Kerttuli. Kerttuli Eerikintytär Hermigier.

toisaalta Kerttuli on saattanut olla Leonardin oma äiti jossain Baijerissa päin.

Movitz
10.11.10, 07:48
kiitoksia kommentaatiosta!

"Mitäpä jos 1724 kuollut Maija Kupsainen on ollut Eerikki Aichmöller vanhemman vaimo, Härkälän rusthollarin, ja nuoremman Eerikki Aichmöllerin ainut vaimo olisikin ollut tuo Maria, Sylvius-sukua"

Niin, alkuperäisessä vihkimerkinnässä ei liikoja kerrota vainajasta tai tämän sosiaalisesta lähipiiristä:

"C. P. Erich Aigmilners hustro Maria Kupsain ifr. Luomala u. Kyrckian"

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7317874

Huomattavaa on kuitenkin, että vainajan sanotaan olevan kotoisin Luomalan kylästä. Henkikirjassa 1723 k.o. kylässä näkyy henkikirjassa talollinen Pekka Hakulinen ja tämän yhtiömies (b.m.) Erich Achtmöller, joka on aivan varmasti sama Erich, joka mainitaan edellisenä vuonna Juvan Järvenpäässä nimismies Asikaisen naimattomana lankomiehenä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4527302
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4527280

Silloin on mielestäni validia päätellä, että a) Eerik oli vanhemman Eerikin (nuorin) poika, koska hänen sisarensa oli nimismies Asikaisen vaimo ja b) hän soveliaan suruajan jälkeen solmi uuden avioliiton Rantasalmella loppuvuodesta 1724 (merkinnästä käy muuten ilmi, että Aichmöllerin puhemiehenä (pronubus) toimi muuan vänrikki Sultoff):

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/vihityt_1717-1734_uk896/17.htm


Jens

Movitz
10.11.10, 08:02
KA, Rantasalmen käräjät 30.9.-4.10.1736

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13947&pnum=433

Rytön viitteen mukaan tuosta oikeusjutusta pitäisi myös ilmetä, että Erik jr on ollut kahdesti naimisissa. Pitää lukea ajan kanssa.

M.Sjostrom
10.11.10, 09:06
KA, Rantasalmen käräjät 30.9.-4.10.1736

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13947&pnum=433

Rytön viitteen mukaan tuosta oikeusjutusta pitäisi myös ilmetä, että Erik jr on ollut kahdesti naimisissa. Pitää lukea ajan kanssa.

mutta entäpä yhteensä kolmasti naimisissa?

vuonna 1735 (eli ilmeisesti vuotta ennen noita käräjiä) hänen viimeinen vaimonsa Piitu Flygare/Flyger/Blyger, saa jo lapsen Eerikki nuoremmalle (ilman huoruuskommentaatiota), josta tietysti johtuisi oletus että olivat jo ennen 1736 käräjiä naimisissa keskenään.
Piitun edeltäjä oli ollut Maaria, sylvius-sukua.
Ja jos sama Eerikki oli naimisissa jo Kupsaskankin kanssa ennen vuotta 1724, niin käräjiin mennessä tulee kolmekin avioliittoa. Mutta onko käräjillä todettu pikemminkin efektillä, että (nykyistä eukkoaan ennen) oli jo OLLUT kahdenkin kanssa naimisissa.

M.Sjostrom
10.11.10, 09:11
.... solmi uuden avioliiton Rantasalmella loppuvuodesta 1724 (merkinnästä käy muuten ilmi, että Aichmöllerin puhemiehenä (pronubus) toimi muuan vänrikki Sultoff):

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/vihityt_1717-1734_uk896/17.htm


Jens

vänrikki Frederik Sulthof ei ollut vallan tuntematon Sylvius-sukupiirissä... ainakaan enää 1726 eli pari vuotta puhemiehisyyden jälkeen
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6654003

ritva laiho
10.11.10, 09:31
Juhana Paajasen ja Carin Aichmöllerin lapsista: tammikuussa 1760 kuoli lapsivuoteeseen Juvan Järvenpäässä gårds hu Gertrud Paajanen 31 vuotiaana. Gertrud mainitaan jossain rippikirjassa pariskunnan lapsena, mutta Juvan syntyneissä ei Gertrud Paajasta löydy. Anna Margaret Paajanen ,joka ikänsä puolesta sopisi häneksi nai pitäjänsuutari Olof Ahlbomin ja heillä oli lukuisia lapsia. Olisiko Cesiliaksi kastettu?
Ritva

Bodniemi37
10.11.10, 10:40
vänrikki Frederik Sulthof ei ollut vallan tuntematon Sylvius-sukupiirissä... ainakaan enää 1726 eli pari vuotta puhemiehisyyden jälkeen
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6654003

HisKissä lienee titteli tulkittu etunimeksi, sillä Esko Rydön Genos-artikkelissa Sylvius-Silvius Barbara Helena Sylvian puolisoksi on merkitty lyypekkiläissyntyinen Kymenkartanon läänin jalkaväkirykmentin vänrikki Mikael Matias Soltau.

Valkealassa tälle parille syntyi 1712 tytär Katarina Elisabet, jonka kummina toimi myös Barbara Helena Sylvian veljenvaimo Elisabet Margareta (Paulintytär) Lang.

Terveisin,

Bodniemi37
10.11.10, 11:30
KA, Rantasalmen käräjät 30.9.-4.10.1736

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13947&pnum=433

Rytön viitteen mukaan tuosta oikeusjutusta pitäisi myös ilmetä, että Erik jr on ollut kahdesti naimisissa. Pitää lukea ajan kanssa.

Georg Lutherin ja Uolevi Asikaisen artikkelissa Asikainen-Aschan. De "karelska" Aschanernas ursprung, Genos 41(1970), s. 36-45, http://www.suku.fi/genos/41/41_36.htm, mainitaan Erik Erikinpoika Aichmöllerrin kaksi ensimmäistä puolisoa, vrt. viite 3:

"[3] (http://www.suku.fi/genos/41/41_36.htm#Paluu3) Erich Aigmilners hust. Maria Kupsain" från Luomala by begrovs i Jockas i januari 1724. Hon synes inte ha varit svärmor till Johan Asikainen, utan gift med hans svåger Erik Eriksson Aichmöller i hans första gifte. Han flyttade till Rantasalmi i samband med sitt gifte där 28.12. 1724 med Maria Sylvius, syster till Hedvig Helena Sylvius, tab. 3."

Terveisin,

Bodniemi37
10.11.10, 13:16
....yksinkertaisin ratkaisu toki on että Leonardus Aichmöller ja Olavi Husgafvel olivat edesmenneen kirkkoherra Ericus Jacobi'n kaksi vävyä.


Olof Husgafvel Ericus Jacobin vävykandidaattina on itselleni aivan uusi tuttavuus, mutta saattanee hyvinkin...

Luettuani toistamiseen Kaukiaisen Virolahden historian (johon on ilmeisesti myöhemmin tehty SSS:n kirjastosta löytyvä henkilöhakemisto, jonka puuttumista lukiessani harmittelin) sekä tutkailtuani Martinus Henrici Fateburin ylioppilasmatrikkelitietoja ja varsinkin niihin liittyviä käräjäviittauksia,84 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=84), olen rohjennut päätellä, että hänen puolisollaan ja tätinsä tytärpuolella(?) Maria Henrikintytär Hoppilla (jonka äiti ei silloisen lainsäädännön perusteella olisi kaiketi voinut olla Mårten Henrikinpoika Fatebur vanhemman tytär Kristina, jonka olen merkinnyt 8.10.1624 syntyneen Virolahden kirkkoherran Henricus Henrici Hoppius vanhemman äidiksi eräältä toiselta keskustelupalstalta löytämäni tiedon perusteella) oli kaksi muutakin aviopuolisoa. Käräjäviittaus johonka arveluni perustan:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=84 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=84):
"KA mf. ES 1814 (ii 4) Virolahden käräjät 14.–15.3.1682 f. 102v (Förekom Leonhardt Pijk och kärde till sin Stiuf Swärfadher Rolof Haas, om sin hustrus Christina Fatebwrs, som endeste barnet är, Fädherne, effter som Haasen haar trädt i Gifftermål medh hennes Modher dygdesamme hustru Maria Hendrichzdotter Hopp, för än Arfet effter hennes Sahl: Fadher, fordom Kyrckioheerden i Wederlax Sahl: H:r Mårthen Fattebuur, war undan skifft ... och föruthan det, är een annan kull inne medh hennes första Man, fordom Kyrckioheerden Sahl: Wyrd: och Wäll:de H:r Erich Hermigier [Virolahden kirkkoherra Ericus Jacobi, katso U1222], 2 Sönner och 2 Döttrar som eij heller afwittrade ähre),":

Taulu 19
Maria Henrikintytär Hopp, k. 10.3.1682. [Korhonen, Martti. Vehkalahden pitäjän historia II. Hamina 1981, s. 92 (sukutaulusto)]
Muistiinpanot: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=84 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=84)

1. puoliso: Ericus Jacobi Hermigier Papistonapulainen Vehkalahdella, Virolahden kirkkoherra 1614-54, s. noin 1575 Vehkalahti, k. 1654 Virolahti. [Korhonen, Martti. Vehkalahden pitäjän historia II. Hamina 1981, s. 90, 92 (sukutaulusto)]

Toimi 1611 isänsä apulaisena Vehkalahdella.

Muistiinpanot: IP

Lapset:
?N. N. . Tauluun 20 (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=77895#Taulu_20)

2. puoliso: noin 1656 Martinus Henricii Fatebur.
Muistiinpanot: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=84 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=84)

Lapset:
Kristina (Karin) s. 1659. Tauluun 5 (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=77895#Taulu_5)

3. puoliso: Ruloff Haas Hampurilaissyntyinen kauppias, k. 20.2.1690 Virolahti.
Muistiinpanot: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=84


Ja taulut 5 ja 20:

Taulu 5
5. Kristina (Karin) Mårtenintytär Fatebur, (Taulusta 4) (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=77895#Taulu_4) s. 1659. .
Muistiinpanot: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=84 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=84)

Puoliso: [B]Leonhard Andersinpoika Pijk Nevanlinnnasta kotoisin ollut Virolahden kirkkopyölin ratsutilallinen. [Kaukiainen, Yrjö. Virolahden historia I, s. 248].
Muistiinpanot: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=84 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=84)

Taulu 20
5. ?N. N. Erikintytär Hermigia, (Taulusta 19) (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=77895#Taulu_19)

?Puoliso: Vihitty noin 1658 Virolahti Leonard Aichmöller (Aigmöller, Achtmöller) Kapteeni, Juvan Härkälän omistaja 1660-luvulta lähtien. [Luther, Georg, Asikainen Uolevi. Asikainen-Aschan. De "karelska" Aschanernas ursprung. Genos 41(1970), s. 36-45, Kaukiainen, Yrjö. Virolahden historia I., s. 241, 248]

Kaukiainen, s. 241: "Fitinghoffin säteriin tekivät talonpojat samaan tapaan päivätöitä, joista aivan vastaavasti syntyi myös erimielisyyksiä. Valittivatpa eräät talonpojat käräjillä v. 1653, että Fitinghoffin tilanhoitaja Leonhard Aigmöller ei ollut päästänyt heidän vaimojaan lähtemään lauantaina pois kartanosta (säterikartano Koskelan kylässä;r.j.), vaan pakotti heidät työhön vielä sunnuntai-aamuna ja oli hakannut heitä kepeillään."
Kaukiainen, s. 248: "Pitäjään ilmestyneistä sotilaista voidaan vielä mainita kapteeni Leonhard Aigmöller, joka toimi aluksi Fitinhoffin tilanvoutina, mutta otti v. 1651 viljelykseen autiotilan Kirkkopyölistä. Tätä tilaa hän piti ratsupalvelua vastaan hallussaan aina vuoteen 1658."...Seuraavan vuosikymmenen alussa oli saman rykmentin (Karjalan rakuunat;r.j.) upseeristoon liittynyt myös Leonhard Aigmöller (6. komppanian päällikkönä)..."

Nilsson: Jens: "Juvan henkikirjoista Järvenpään kylästä käy ilmi seuraavia perhetietoja: kapteeni Aichmöllerin vaimo, mainitaan 1665-1680, 1688, tytär Lisbeta, mainitaan 1675-1679, tytär Marie, mainitaan 1680, poika Erik, mainitaan 1688, vuodesta 1690 vaimoineen.".
Muistiinpanot: Nilsson, Jens, http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=35287&postcount=26 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=35287&postcount=26).

-------------------------
Ilmoniemi muuten oikaisee vuosikirja-artikkelissaan Bergholmin Sukukirjassa esiintyvät virheelliset tiedot Heinricius-suvun alkuperästä. Heinriciukset eivät olleet Fatebur-suvun kantaisän jälkeläisiä, vaan Heinricius-suvun alkukoti oli Savitaipaleen ja Taipalsaaren rajamailla sijainnut Korholan tila, minkä mukaan pappisuralle lähtenyt Anreas Henricii otti sukunimekseen Korhonius, joka myöhemin muuttui Heinriciukseksi, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1084 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1084).

Terveisin,

Movitz
10.11.10, 21:04
Eräs asia on jäänyt koko lailla vähälle huomiolle: kapteeni Aichmöllerin vaimo ilmestyy siis Juvan Järvenpäähän 1665, ja tila, joka vielä vuoden 1660 maakirjassa on merkitty Lars Jöransson Påsan nimiin, on jo 1664 Lennart Aichmöllerillä.

Mutta missä vaimo oli tätä ennen? Virolahden Kirkkopyölissä ei ainakaan, kuten seuraavien vuosien pistokokeet osoittavat:

1663 (vilkaisin läpi muutenkin):

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6983&pnum=392

1662:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11310&pnum=574

1660:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10978&pnum=185

1659:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11309&pnum=466

1652:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11308&pnum=327

Ericus Jacobin nimikirjoitus henkikirjan lopussa:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11308&pnum=329


Jens

Movitz
10.11.10, 21:16
Juvan henkikirja 1664 puuttuu, mutta koska Aichmöller on tuolloin viety jo maakirjaan, lienee syytä olettaa, että vaimo esiintyi myös henkikirjassa.

Vuoden 1663 henkikirja löytyy täältä:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6983&pnum=469

ja ei kai SAY:n laatija ole ollut huolimaton? Järvenpäästä löytyy näet jo 1663 kapteeni Achtmöllerin vaimo - ainakin originaalista:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6983&pnum=473

Movitz
10.11.10, 21:31
Vuosi 1662 pitää kutinsa: henkikirjassa ei mitään. Eli perheen saapuminen Juvalle tarkentuu suunnilleen vuoteen 1663.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11310&pnum=813

Bodniemi37
10.11.10, 23:19
Maria Henrikintytär Hoppilla (jonka äiti ei silloisen lainsäädännön perusteella olisi kaiketi voinut olla Mårten Henrikinpoika Fatebur vanhemman tytär Kristina, jonka olen merkinnyt 8.10.1624 syntyneen Virolahden kirkkoherran Henricus Henrici Hoppius vanhemman äidiksi eräältä toiselta keskustelupalstalta löytämäni tiedon perusteella),

Katsastettuani uudelleen nuo eräältä toiselta keskustelupalstalta löytämäni viestit, joudun toteamaan, että Henricus Henrici Hoppiuksen äidin sukunimeä ei niissä mainita. Hoppiuksen Virolahden kirkonkirjoihin tekemät muistiinpanot, joiden tiimoilta keskustelua tuolloin käytiin, ovat nyt alkuperäisinä luettavissa täältä, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6479647 [Virolahden syntyneiden ja kastettujen luettelot 1656-1725 (I C:1)].

Kristina Mårtenintyttären patronyymin perusteella olen näemmä aikoinani hairahtunut tekemään omia päätelmiäni hänen sukutaustastaan.

Terveisin,

Movitz
11.11.10, 11:40
Suhtautuisin silti varauksella ajatukseen, että Maria Henrikintytär olisi Aichmöllerin mahdollisen vaimon äiti, sillä vuodet menisivät kaiketi aika tiukoille. Marian veli olisi syntynyt 1620-luvulla, ja tuskinpa Marian ikää voidaan aivan kauheasti venyttää kumpaankaan suuntaan.

Jos oletetaan Aichmöller Hermigierin vävyksi, on avioliitto solmittu joka tapauksessa ennen vuotta 1664, varmaan jo 1650-luvulla miehen asettuessa Vehkalahden Kirkkopyöliin. 1675 Aichmöllerin Lisbet-tytär ilmestyy henkikirjaan Juvalla, mikä osoittaa, että tyttö katsotaan naimaikäiseksi ja veronalaiseksi (hänet mainitaan vielä 1679, jonka jälkeen hän on joko kuollut tai, kuten uskottavaa, avioitunut). Lisbet on syntynyt hyvin luultavasti vuosien 1658-1660 vaiheilla ollen 1675 ehkä juuri viidentoista-kuudentoista ikävuoden kypsällä puolella. Tämä lienee varmin kiintopiste Aichmöllerien perheen kronologiaan, sillä 1680-luvun henkikirjat valtaosin puuttuvat.

Itse asiassa Lisbetin syntymää voidaan hyvällä omallatunnolla venyttää jopa hitusen aikaisemmaksikin, koska juuri se seikka, että hänet ylipäätänsä kirjataan henkikirjaan osoittaa tiettyä painetta, että hänen oikeastaan pitäisi olla jo naimisissa ts. kyseessä on jotenkin erityistapaus - savossahan ei edes säätyläisten vaimoja ja tyttäriä käytännössä ikinä kirjata henkikirjoihin nimillä ilman syytä, ja tässä luontainen syy on se, että tytöt ovat saavuttaneet naimaiän ja ovat siis kotitalolle rasitteena.

Movitz
11.11.10, 11:46
8.3.2009 Heikki Särkkä esitti jännittävän tiedon:

"Samainen Aichmöller menetti aikoinaan virkansa "för dess gravamina". Sotakollegion pöytäkirjoja ei liene tallella joten rikosten laatu ei ole tiedossa.
Myöhemmin hän oli kyllä virassa Uplannin rakuunoissa."

eli Aichmöller olisi 1) menettänyt virkansa 2) palvellut myöhemmin Uplannin rakuunoissa.

Mistä kirjoista nämä tiedot, eritoten ensimmäinen, ovat peräisin? En ole itse moisiin törmännyt, ja olisi kiinnostavaa tarkastella asiaa lähemmin, josko vaikka saisi paranneltua Lennartimme kronologiaa.


Jens

Heikki Särkkä
11.11.10, 12:21
Lähteenä on
Rulla Uppå Capitein Manhaftigh Leonhardt Aigmillers Compagnie Dragouner som dett i Wijborgh Munstredt bleff den 1. Augustii Anno 1674.

Folio 464:

Officerare

Capitein Leonhardt Aigmillner (!) efter Regements Rättens doom af den 5 Augustij (1)674 dömbder för dess gravamina ifrån tiensten, doch bli L:e ståande till högl(oflige) Kongl(ige) Krijgz Collegij wijdare Uthslagh.

Leutnampt Swäin Ambiörnsson
---

Itselleni jäi arvoitukseksi, mistä sanasta L:e on lyhennetty.

Heikki Särkkä
11.11.10, 12:24
Lyhennetty sana lienee kuitenkin L(öne)r, ts. palkka juoksi edelleen virasta pidätetylle. Mahdettiinko jo tuossa vaiheessa ajatella miehen siirtoa toisiin tehtäviin?

Heikki Särkkä
11.11.10, 12:26
Lisäys. Rykmentinoikeuden päätös alistettiin sotakollegiolle, josta syystä palkanmaksua ei voitu keskeyttää asian ollessa lopullisesti ratkaisematta.

Movitz
11.11.10, 12:30
kiitoksia, tämä on varsin kiintoisa seikka!

Jens

PS Mikkelin Johan Möller ei liene missään suhteessa AigenMöllereihin, sillä Johan Möller toimi 1680-luvulla nimismiehenä Mikkelin seudulla:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6985&pnum=115

Movitz
11.11.10, 12:37
Kirjoitit Heikki lisäksi, että olet nähnyt Lennartin omakätisesti 25.8.1680 päiväämän kuitin. Missä tämä kuitti oli ja missä ominaisuudessa Aichmöller jotakin kuittaa?

Jens

Movitz
11.11.10, 12:48
Rykmentinoikeuksien pöytäkirjat ovat epäilemättä mennyttä, mutta Kuninkaallisen sotakollegion pöytäkirjat on Tukholmassa Krigsarkivetissa aina lafkan perustamisesta alkaen 1630-luvulta. Luulisi, että jonkinlainen maininta Aichmöllerin tapauksesta voisi löytyä jostain 1674-1675 vaiheilta.

Jens

Heikki Särkkä
11.11.10, 15:43
Uolevi Asikainen löysi aikoinaan mikrofilmiltä LT 1316, kuitti 1110, seuraavan kuitin (tulkinta HS):

(Bestet)ige Ich Vnder genanndter das ich Von
(Pa)ull Vakilan von Pomla biss nach
( ) ruempä (---) bekomen hab
(na)ch Zugordtnung auf Tag and nacht
(-) vor mich un d vier St(ück) Knecht bro-
(uiant) und Schiecs Pferd: N(emlich): vor mich
--6 ör S(ilber) M(ün)tz: zuer verzörung den Knech-
(ten) ihr gebierlich brouiandt, Metila
(den) 25 augustj Ao 1680:

----- Leonhardt Aigmill/ner
(Manu propria -merkki)

Lennart Aichmöller kuittaa siis Miettilän (?) kylässä saaneensa Paavo Vakkilaiselta Puumalasta itselleen ja neljälle nihdille ja hevosille ruokatarpeita tietystä arvosta.

Movitz
11.11.10, 15:53
Kiitos jälleen. Että Leonhardt kuittaa saatavansa saksaksi osoittaa selkeästi miltä kielialueelta hän on itse kotoisin ja epäilemättä saksa on ollut hänen äidinkielensä. Kun hän antaa pojalleen nimeksi Erik, joka on umpiskandinaavinen nimi, on oletettava, että tämä nimi tulee jotenkin vaimonsa sukupiiristä.

Leonhardt varmastikin menetti virkansa, sillä se komppania, joka vielä 1675 oli hänen komennossaan, onkin jo 1676 merkitty eräälle Hornille.

Mitäköhän hän hommailee elämänsä viimeiset vuodet? Vuoden 1680 henkikirjassa kotitilalla Juvassa majailevat vain vaimo ja tytär - ei isäntä itse? Vuoden 1682 merkintä viittaa Aichmölleriin vain tilan omistajana, ei asukkina, ja seuraava merkintä onkin vuodelta 1688, jolloin tilalla ovat perheestä vain vaimo ja Erik-poika. Kai Leonhardt vuoden 1675 jälkeen jotain puuhaa kehitti itselleen...

Movitz
11.11.10, 15:59
Tässäpä alkuperäisenä tuo vuoden 1690 henkikirja:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1412&pnum=526

kapteeni Aichmöllerin kolmen veromarkan tila Järvenpään kylässä, asukkaina mainitaan poika Erik vaimoineen sekä jokin ratsumiehenvaimo. Mutta miksi ihmeessä kapteenia itseään ei mainita missään?! Onko hänellä jokin toinenkin asuinpaikka, ehkä jossain Viipurin ympäristössä?

Heikki Särkkä
11.11.10, 16:37
OLisiko hän jo tuossa vaiheessa kuollut? 1620-luvulla syntyneenä hän olisi 1690 jo 60-70:n ikäinen.

Muuten äskeinen kuitti kertoo jotakin Lennartin syntymäalueestakin. Hän kirjoittaa gebierlich eikä gebürlich , samoin verzörung eikä verzehrung. Ainakin gebierlich-sanan ei-pyöreä vokaali viitannee siihen, että hän oli oppinut kielensä joltakulta, joka oli Etelä-Saksasta tai Sveitsistä, joissa Aichmöllereitä yhä on. Odotan kuitenkin asiantuntija-arviota tästä.

Movitz
11.11.10, 19:54
Olisi huikeaa, jos Leonhardtin kirjoittaman kielen perusteella voidaan tehdä edes jonkinlaisia päätelmiä hänen kotiseudustaan - mutta itsekään en hallitse lainkaan saksan kielen historiallis-maantieteellisiä murre-eroja, joten en voi asiaa kommentoida. Leikin huvikseni igi:llä ja katsoin mainintoja suvusta, ja kohtalaisen suppealle alueelle nimenkantajat asettuvat, ja jos nuo mainitut kielelliset piirteet ovat tyypillisiä saksan etelämurteille, sopii se kuin nyrkki silmään. Eichmülhlnerien (etc.) kotipaikat 1500-1600-luvuilla on nopeasti lueteltu (olettaen, että IGI antaa asiasta edes lähestulkoon kattavaa kuvaa):

Baijerissa:

http://de.wikipedia.org/wiki/Pegnitz_%28Stadt%29
http://de.wikipedia.org/wiki/Eichm%C3%BChle

Hessenissä:

http://de.wikipedia.org/wiki/Gro%C3%9F-Zimmern

Sveitsissä (Luzernin kanton):

http://de.wikipedia.org/wiki/Wiesendangen
http://de.wikipedia.org/wiki/Entlebuch_LU
http://de.wikipedia.org/wiki/Sch%C3%BCpfheim
http://de.wikipedia.org/wiki/Hasle_LU
http://de.wikipedia.org/wiki/Romoos

Sveitsissä (St. Gallen kanton):

http://de.wikipedia.org/wiki/Oberriet
http://de.wikipedia.org/wiki/Altst%C3%A4tten

M.Sjostrom
11.11.10, 20:46
Olisi huikeaa, jos Leonhardtin kirjoittaman kielen perusteella voidaan tehdä edes jonkinlaisia päätelmiä hänen kotiseudustaan - mutta itsekään en hallitse lainkaan saksan kielen historiallis-maantieteellisiä murre-eroja, joten en voi asiaa kommentoida. Leikin huvikseni igi:llä ja katsoin mainintoja suvusta, ja kohtalaisen suppealle alueelle nimenkantajat asettuvat, ja jos nuo mainitut kielelliset piirteet ovat tyypillisiä saksan etelämurteille, sopii se kuin nyrkki silmään. Eichmülhlnerien (etc.) kotipaikat 1500-1600-luvuilla on nopeasti lueteltu (olettaen, että IGI antaa asiasta edes lähestulkoon kattavaa kuvaa):

Baijerissa:

http://de.wikipedia.org/wiki/Pegnitz_%28Stadt%29
http://de.wikipedia.org/wiki/Eichm%C3%BChle

Hessenissä:

http://de.wikipedia.org/wiki/Gro%C3%9F-Zimmern

Sveitsissä (Luzernin kanton):

http://de.wikipedia.org/wiki/Wiesendangen
http://de.wikipedia.org/wiki/Entlebuch_LU
http://de.wikipedia.org/wiki/Sch%C3%BCpfheim
http://de.wikipedia.org/wiki/Hasle_LU
http://de.wikipedia.org/wiki/Romoos

Sveitsissä (St. Gallen kanton):

http://de.wikipedia.org/wiki/Oberriet
http://de.wikipedia.org/wiki/Altst%C3%A4tten



Itse en sinänsä tiedä moniakaan yksittäisiä sanastollisia jnpp eroja saksan murteiden välillä eri sanoissa, niiden ääntämisessä ja käyttämisessä, joten en sin'nsä ota kantaa siihen mille nimenomaiselle seudulle tai murteeseen tuo Leonhardin kirjoittama kieli viittilöisi. Paremmat asiantuntijat arvioikoot sitä puolta.

Mutta, sen sijaan jotakin josta jotakin tiedän: 1600-luvulla, ero yläsaksan (hohcdeutsch) ja alasaksan (plattdytsk) välillä oli aikamoinen. Ja yläsaksa EI ollut vallannut lähestulkoonkaan aluetta niin pohjoiseen kuin mitä nykyään. Voitaneen sanoa, että yläsaksalaiset murteet ja piirteet olivat tyypillisiä nimenomaan alueilla jotka nykyisin ovat Etelä-Saksassa ja Itävallassa. Sen sijaan, koska platt oli silloin hallitseva kieli käytännössä koko Pohjois-Saksassa ja monin paikoin Keski-Saksaa, yläsaksalaiset kielipiirteet EIVÄT viittilöi tuona aikana kohti Saksan ainakaan pohjoispuoliskoa.

Toinen asia josta jotakin tiedän: Etelä-Saksassa, so esim Itävallassa ja Baijerissa, oli ennen kolmikymmenvuotista sotaa (sivuhuomautus: minkäköhän sodan aikakautena Leonhard oli nuori mies...) roppakaupalla protestantteja, myös aatelisia protestantteja. Mutta ko ruhtinaskuntien kiihkokatoliset hallitsijat 1600-luvun alussa (Itävallassa keisari Ferdinand III, Baijerissa kaheli herttua Max) kohdistivat niin ikävää vainoa alueidensa protestantteihin, että isot joukot protestanttisia perheitä pakeni pohjoiseen. (Ja tsekkiläiset protestantit yrittivät syrjäyttää Ferdinandin Böömin valtaistuimelta mutta epäonnistuivat noin 1620 ja joutuivat runsain lukumäärin pakenemaan.) Aateliston jäseniä palkkautui tietysti armeijoihin. Kun muuan Kustaa II Aadolf hilpaisi soitellen sotaan sinne maailmankolkkaan, hän sai rutkasti eteläsaksalaisia ja tsekkiläisiä protestantteja joukkoihinsa.
Ja sittenhän oli sen ajan ruåttalainen tapa maksaa upseereiden ja aliupseereiden palkkoja antamalla näille palkkaeduiksi maatilojen veroja kotimaassa siis esim myös Suomessa. (Eräs omakin esi-isäni, ilmeisesti westfalenilaisperäinen mutta joka tapauksessa sakemanni esi-isä Hannes Gardemeister tuli olennaisesti juuri tuolla tapahtumakululla Suomeen...)

Olen tavannut nimeä Leonhard 1500-luvun korvilla varsin paljon mm Tirolissa ja joillakin Itävallan muilla alueilla. Kyseessä ei mielestäni ole pohjoisessa Saksassa tuolloin yleinen nimi, vaan alppi-alueiden.

Heikki Särkkä
11.11.10, 21:16
Yksi tutkimussuunta olisi koluta läpi Aich-joen rannoilla olevien seurakuntien arkistot ja katsoa, löytyisikö nimeä Aichmöller sieltä ennen vuotta 1650.
Aich on Stuttgartista etelään oleva Neckarin sivujoki.

M.Sjostrom
12.11.10, 09:10
kronologian pohdiskelun kannalta voi olla avuksi että sille kapteeni Johannes Husgafvelille, jonka uskotaan olleen tuon vänrikki Olavi Husgafvelin poika, on Korhosen sukutauluissa merkitty syntymävuosi 1674.

En itse tiedä tuon vuosiluvun 1674 lähdettä tai syytä, mutta voin todeta että pääsääntöisesti Korhosen taulujen tuommoiset vuosiluvut nauttivat jotakia tukea jostakin, jonkin lähteellisenpuoleisen syyn miksi Korhosen on sellaista kirjannut.

Mikäänhän ei tietenkään takaa että tämä lapsi olisi Virolahden kirkkoherran jälkelläisettären Olaville synnyttämä, mutta silti se oletus on olemassa....
Ja jos tämä on Olavin tuon vaimon lapsi, niin ehkäpä tämä Johannes ei ole heidän vanhin lapsensa - jotta Olavi voi 1660-luvulla nousta vaatimaan kirkkoherran peruja vaimonsa oikeudella, on hänen jo silloin oltava naimisissa kirkkoherran perillisettären kanssa.

Ehkäpä Olavin vaimon tulee olla viimeistään 1640-luvun alkuvaiheilla syntynyt.

Myöskin Olavin itsensä tulee olla täysi-ikäinen tuolloin peruja vaatiessaan, ja mieluummin jo noin kolmenkymmenen korvilla. Eli hän olisi syntynyt 1630-luvulla. (Olavin isä, korpraali Eerikki Ollinpoika, on lähteissä listattuna rälssimiehenä 1620-60).

Movitz
12.11.10, 10:10
Tuo kronologia täsmää ajatukseen, että Leonhardt Aichmöller olisi syntynyt joskus 1620-luvulla. Miesten puolisot, olivat he sitten keitä hyvänsä, lienevät olleet jokseenkin samaa ikäluokkaa tai aivan hieman nuorempia, viimeistäänkin kaiketi 1630-luvulla syntyneitä (muuten kallistuu isäpappa vanhanpuoleiseksi, vaikka jotkut tietty jaksavat pitempään...)

Jens

Bodniemi37
12.11.10, 12:58
Kronologiasta puheen ollen...Vaihdoin edesmenneen Ismo Pyyppösen kanssa jonkun kerran mielipiteitä myös Virolahden Hoppius-suvun alkuperästä. Löysin äsken kovalevyltäni hänen 22. syyskuuta 2003 lähettämänsä viestin, jonka liitteenä on laatimansa Rannanen-niminen tiedosto kommentein "Henkikirjoista tein oheisen tulkinnan...Otan mukaan katseluun tuon oman Hoppius-tulosteeni,...". Poimin liitetiedostosta tähän pari valikoitua kohtaa:

"Taulu 1
I. Eero Pekanpoika Rännänen C. HK:ssa 1571 1/3 maanttaali (edellisten lisäksi, 2/3 manttaalin haltijaksi on merkitty Eero Olavinpoika 'i Ravio', ei merkintöjä myöhemmin). HK:ssa 1572, 1/2m 1573. 1/2 manttaalia 1585, ei ketään koko kylässä 1586. 1/3m 1587 ja 1590, 1/12 m. 1593 (+1/4 autio), 1/8m 1594, 1/6m 1595-96, ei enää hk:ssa 1597--98 (1/4m autio 1594--95 ja 1/12m 1596--98), ERICH HOPPINEN 1/6 manttaalin autio 1602 ja 03, 1/4m 1606, 1/8m 1609."

"(Hoppius-tuloste) Taulu 1
I. Henrik Hoppiainen. Syntynyt 1580. Gabriel Lagus, Kuvauksia Wiipurin historiasta, s. 107: "Tilapäisenä apujäsenenä kämnerinoikeudessa toimi välistä (1654) Henrik Hoppain ja hänen (toisena?) vaimonaan mainitaan Maria Filipintytär, jonka 1. mies oli ollut Henrik Hiiroin. Hyvin luultavaa on, että mainitun Henrik Hoppiaisen poika oli Henrik Hoppius, josta vihdoin tuli Virolahden kirkkoherra ja joka oli ensin naimisissa Margareta Pietarintytär Stråhlmanin kanssa ja on Hoppius-suvun kantaisä.". -Puoliso Kristina Martintytär.
II. Lapsi:
Henricus Hoppius (Hopp). Syntynyt (AJ) 8.2.1624. Kuollut 15.7.1695 Virolahti..."
------------------------------------
Lainasin myöhemmin Laguksen kirjan ruotsinkielisen version. Henrik Hoppiaista koskeva tekstiosuus näyttää siinä tällaiselta:

"Såsom tillfällig bisittare i kämn. rätten fungerade stundom (1654) Henrik Hoppiain, och såsom hans (senare?) hustru nämnes Maria Filipsdotter, förut gift med en Henrik Hiiroin. Vorden åter enka blef hon (1668) gift med en borgare Mårten Komo, som kallas hennes femte man! Mer än trologit är, att den nämnde Henrik Hoppiain var fader till Henrikus Hoppius, som slutligen blef kyrkoh. i Wederlaks och var 1:sta g. gift med Margareta Petersfotter Stråhlman samt stamfader för ätten Hoppius." [Lähde: Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia, osa II:1. Det Finska Elementet, s. 100].

Jätän johtopääätösten teon itseäni tietävämmille.

Terveisin,

Heikki Särkkä
17.11.10, 08:38
Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin tilit 1744 (folio 1115)

Seuraaville Savon alemman kihlakunnan puutteenalaisille ja kylvösiemenestä hätää kärsiville tilan asujille on toimitettu ostettua viljaa:

Rantasalmi
---
Tuusmäki
---
Erich Achtmöller ruista 24 kappaa

ttulkki
07.04.14, 16:20
Jos minun pitäisi laittaa tällaiselle nuoremmalle Eerikki Aichmöllerille isä, ilman tietoa patronyymistä, niin minä kyllä mieluummin laittaisin hänet Eerikki vanhemman veljenpojaksi kuin omaksi pojaksi. Perheet antoivat kakaroilleen kakaran sedän tai tädin nimiä eikä ihan niin usein kastaneet kakaraa vanhempansa kaimaksi, ainakaan alkupäässä kakaralaumaansa.

sitäpaitsi, tuollahan oli se löytö että (Virolahdenko?) Kallfjerdissä (lienee Sydänkylä, suomeksi) syntyi Johannes Aichmöllerille ja jollekulle Tavast-naiselle poika nimeltä Eerikki, oliko se 1690-luvun jonain vuonna. Sopiiko tuo silloin syntynyt Eerikki Aichmöller sitten sen Tuusmäen Eerikin aikuisuuden uraan ja vuosilukuihin?

Virolahden Kirkkopyölin Nakarit ovat omia esi-isiäni, ja Yrjö Kaukiaisen Virolahden historiassa mainitaan joitakin lähdeviitteitä tuomiokirjoihin siitä, että Yrjö Eerikinpoika Nakari osti Leonhard Pijkin ratsutilan 1696:

viite 152: Talvik. 1696, ii13: 218, talvik. 1698 ii16: 77

Talvik. 1696, ii13: 218
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3779186

talvik. 1698 ii16: 77
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3780226

Itse en osaa lukea näitä tuomiokirjoja, mutta ensimmäisessä mainitaan myös nimet Hermigier ja Hoppius, jälkimmäisessä mm. leski Sophia Cnutsdr, korpraali Johan Achtmöller, Hindrich Cnutson Skipparilasta (Sydänkylässä).

Voisiko tästä olla jotain osviittaa eteenpäin?

Movitz
07.04.14, 16:45
Ensimmäisessä jutussa kirkkoherra Henricus Hoppius tiedustelee oikeudelta, eikö Leonhardt Pijkin lapsilla ole perimysoikeus kirkkoherra Hermigierin aikoinaan verolleen ottamaan tilaan, koska Pijkin lapset tämän ensimmäisestä aviosta ovat kirkkoherran sisaren tyttären lapsia. Asiaan ei ilmeisesti saatu täyttä selkoa tällä erää.

Kuka tämä Leonhardt Pijk oikeastaan on? Pijk-suku vaikuttaa kyllä Juvan Poikolassa ja Leonhardt on puolestaan Aichmöllerien perintönimiä.

Jens

ttulkki
07.04.14, 18:09
Edellisessä viestissäni mainitsema viite 152 on sivulta 286.

Samassa Kaukiaisen teoksessa "Virolahden historia I" ainakin sivulla 248 lukee:

"Pitäjään ilmestyneistä sotilaista voidaan vielä mainita kapteeni Leonhard Aigmöller, joka toimi aluksi Fitinghoffin tilanvoutina, mutta otti v. 1651 viljelykseen autiotilan Kirkkopyölistä. Tätä tilaa hän piti ratsupalvelua vastaan hallussaan aina vuoteen 1658 (viite 77). Samassa kylässä pitivät myöhemmin ratsutilaa Roloff Haase ja Leonhard Pijk, joiden nimet tuntuvat viittaavan Baltian suuntaan (viite 78)."
---
"(muun muassa Virolahden kirkkoherran sisar oli Roloff Haasen puoliso, ja Haasen tytärpuolen ja tämän kolmannen miehen tytär oli kirkkoherran pojan vaimona)....(viite 80)"

VIITTEET:

viite 77: talvik 1653, ii1: 8, kesäk.1658, ii1: 23 v.

viite 78: talvik. 1682, ii4: 18, maakirjat 1685-1697, talvik. 1691, ii7: 44. Kysymyksessä oli yksi ja sama ratsutila, jonka aikanaan oli ottanut viljelykseen kirkkoherra Eerik, ja joka joutui Haaselle siten, että hän meni naimisiin kirkkoherran lesken kanssa (lesken toinen mies - Haase oli vasta kolmas - kirkkoherra Martin Fatebur oli vielä laajentanut tilaa yhdellä autiolla). Pijk taas oli nainut lesken tyttären ja sai ilmeisesti tilan lopulta vaimonsa äidinperintönä haltuunsa.

viite 80: ...Sukulaisuussuhteista ks. viite 78 ohella talvik. 1694, ii9.

ttulkki
07.04.14, 19:04
Ensimmäisessä jutussa kirkkoherra Henricus Hoppius tiedustelee oikeudelta, eikö Leonhardt Pijkin lapsilla ole perimysoikeus kirkkoherra Hermigierin aikoinaan verolleen ottamaan tilaan, koska Pijkin lapset tämän ensimmäisestä aviosta ovat kirkkoherran sisaren tyttären lapsia. Asiaan ei ilmeisesti saatu täyttä selkoa tällä erää.

Kuka tämä Leonhardt Pijk oikeastaan on? Pijk-suku vaikuttaa kyllä Juvan Poikolassa ja Leonhardt on puolestaan Aichmöllerien perintönimiä.

Jens

Tässä aiemmassa viestissä hänestä on enemmän tietoja:

http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=77925&postcount=101

joita löytyy tuomiokirjoista ylioppilasmatrikkelin kautta:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=84

Bodniemi37
07.04.14, 19:32
Kuka tämä Leonhardt Pijk oikeastaan on? Pijk-suku vaikuttaa kyllä Juvan Poikolassa ja Leonhardt on puolestaan Aichmöllerien perintönimiä.


Leonhard Pijkin patronyymi oli Andersson, vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö 84 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=84), viittauksia eli hän oli ilmeisesti Virolahden kastettujen luettelossa mainitun tilanhoitaja Anders Pijkin poika:

Virolahden/HisKi

Kastetut
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/58bnz5?fi+0632+kastetut+27)1656 3.12.1656 Kåskela förvalt Anders Pijke Jonas
alkup - KK: \KAdv: alkup - SYNKOMM:

Vihityt
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/58bnz5?fi+0632+vihityt+356) 22.6.1680 Ehrlig vållförstånd. Leonhard Anderss. Pijke ehrlig dygdes jgfru Christina Fatebur

Hän osti 1697 talon Nevanlinnasta, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11893520, Nevanlinnan raastuvanoikeuden kokous 19.6.1697, s. 259.

Terveisin,

Movitz
14.12.14, 11:52
Palatakseni Rantasalmen Tuusmäen Erik Achtmölleriin:

Luin läpi tuon Rantasalmen syyskäräjien 1736 jutun, jossa väitetysti ilmenisi Erikin olleen naimisissa jo ennen 1724 solmittua avioliittoaan Maria Sylviuksen kanssa. En kuitenkaan löytänyt mitään viitteitä tällaiseen. Ainoa viittaus, jossa mainittiin Erikin useampi avioliitto, on seuraava

(s. 544) - - - så påstår Achtmöller att Swärmodren åhr 1734 d: 18. Augustii, enär han afwitrat sine barn efter det förra giftet, honom uti H:r Probsten Norgreens närwaru - - -

Tässä kuitenkin förra gifte viittaa avioliittoon Maria Sylviuksen kanssa (k. viimeistään 1733), koska Erik oli jo 1735 uusissa naimisissa Beata Flygaren kanssa. Mielestäni olisi näin ollen liioiteltua liittää Juvalla talvella 1724 haudattu Maria Kupsanen tämän Erikin ensimmäiseksi vaimoksi, semminkin kun Juvalla asunut Erik Aichmöller on edelleen ilman nimeltä tunnettua vaimoa. Rantasalmen Tuusmäen Erikille en kykene lähteistä liittämään kuin kaksi vaimoa.

Kun Erik avioitui Rantasalmella 1724, häntä ei sanota leskeksi (tämä nyt ei sinänsä todista vielä mitään). Kiinnostavaa on vihkimerkinnässä sukunimen kirjoitusasu Öichmüller. Diftongin /ei/ tässä saama äänneasu viittaisi kovasti baltiansaksalaiselle kielialueelle (joskin se on voinut iskostua vasta Suomen puolella, vrt. Creutz /kröjts/).

Jens

Movitz
14.12.14, 12:01
Ja tuo alkuperäinen rovasti Norrgreenin laatima asiakirja 18.8.1734 on tässä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9893775

Heikki Särkkä
14.12.14, 14:45
Kun Erik avioitui Rantasalmella 1724, häntä ei sanota leskeksi (tämä nyt ei sinänsä todista vielä mitään). Kiinnostavaa on vihkimerkinnässä sukunimen kirjoitusasu Öichmüller. Diftongin /ei/ tässä saama äänneasu viittaisi kovasti baltiansaksalaiselle kielialueelle (joskin se on voinut iskostua vasta Suomen puolella, vrt. Creutz /kröjts/).

Jens[/quote]

Tuo kirjoitusasu on valitettavasti vain Hiskin tallentajan tulkintaa. Oikeasti nimi on hyvin selvästi Aichmüller. Todennäköisen alkuperän kannalta todistusvoimaisempi on isän Leonhard Aichmüllerin (Leonhardt Aigmilner) omakätinen kuitti n:o 1110 päivätty 25 elokuuta 1680, jonka sanamuoto /... zur VerZörung den Knechten ihr gebierlich browiant/ viittaisi vokaaliston osalta lähinnä Baijeriin.

Heikki

Movitz
14.12.14, 15:17
Totta, olipas noloa. Tuo kuitti on kiistaton osoitus Lennartin itsensä käyttämästä nimimuodosta ja myös äidinkielestä.

Mutta yhtä kaikki olen sitä mieltä, että Tuusmäen Erikille ei ole perusteltua asettaa enempää kuin kahta avioliittoa

Jens

Heikki Särkkä
14.12.14, 16:58
Virolahti
s. 26.7.1697 Kallfierd Corpr Johan Artmöller N. Tavast Erich

Pieni tarkennus nimeen. Alkup. merkintä tässä:
Corporal Johan Act: Möllers Son Erich, Mod: N(omine) Tawast, Faddrar...