Jöran Reijonen

[Anzku]

Selvittelen sukuni syntyjä syviä ja muutama Reijonen on vielä jäänyt vaivaamaan mieltäni, kun en ole löytänyt tarvittavia tietoja!
Tällä kertaa etsin Jöran Johansson Reijoselle 01.08.1768-1868 vanhempia.
Laitan tähän hieman Jöranin historiikkia ja lähdesivuja, mistä ko. väitettä kulloinkin voisi tarkastella. Valitettavasti en nyt tähän hätään löytänyt kaikkia tärkeitä sivuja...

Jöran Johansson Reijonen syntyi 01.08.1768 ja kuoli 1868 Liperin Solassa 100-vuoden ikäisenä.

Ensimmäinen havainto Jöranista tehtiin vuonna 1793 , kun hänet hyväksyttiin kotivävyksi Sotkumaan nr 70 Maria Wasilintr Tarnaisen puolisoksi, tämän edesmenneen miehensä Påhl Larsinpoika Lavikaisen seuraajaksi.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1823&pnum=123 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1823&pnum=123)

Jöran sai huollettavakseen Marian ja Påhlin viisi lasta sekä Marian leskianopin Brita Hyvärisen.
Maria ja Jöran saivat yhdessä 4 lasta, siis Marialla oli 9 lasta, yhteisistä lapsista ei jäänyt yksikään eloon.

Pariskunta isännöi huushollia Sotkuman Monolassa vuosina 1811-1815, jonka jälkeen katoavat Sotkumasta.
Vuoden 1813-1823 rippikirjoista pariskunta löytyy talottomista Liperin Solasta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1824&pnum=146 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1824&pnum=146)

Maria kuoli 25.08.1818, jonka jälkeen leskeksi jäänyt Jöran Reijonen muutti Solasta 06.08.1819 Kontiolahdelle.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7388&pnum=32 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7388&pnum=32)
Marian kuolinilmoitus numerolla 153

Jöran vihittiin 23.08.1819 Stina Ericksdr Kinnusen kanssa, ja perheen ensimmäinen lapsi syntyi 01.05.1820 Kunnasniemessä. Pariskunta sai yhdessä 7 lasta.
katso Hiski/Kontiolahti

Perhe muutti taas Solaan vuoden 1831-1833 paikkeilla.

[Anzku]

Lisäisin tähän vielä linkit Liperin lastenkirjojen sivuille:

Lastenkirjat
1775-1814 Sotkuma 70
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7381&pnum=156 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7381&pnum=156)

LK 1813-1828 Sotkuma 70
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7382&pnum=161 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7382&pnum=161)

LK 1820-1845 Sola
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7385&pnum=96 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7385&pnum=96)

1824-1831 talottomat
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7384&pnum=105 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7384&pnum=105)

[Tapani Kovalaine]

JÖRAN REIJONEN 42-VUOTIAANA LASTENKIRJASTA TOISEEN AVIOONSA?

Liperin kirkonkirjoissa on kaikki mahdollista. Mäkitupalainen Jöran Juhonpoika Reijonen syntyi 14.6.1782 Liperin Sotkumassa. Hänen vanhempansa olivat Juho Sakarinpoika Reijonen s. 1754 ja Kristiina Naumanen s. 1760. Juho oli ollut aviossa Katariina Hyttisen kanssa vuosina 1772-1780 ja heille syntyi kolme lasta: Katariina 1772, Sofia 1774 ja Juho 1779.

Toisesta avioliitosta syntyivät Jöran 14.6.1782 ja Anna 1784. Liperiläiseen tyyliin pääsi käymään kirkonkirjoissa niin, että Jöranin ensimmäinen avioliitto Maria Tarnasen (1769-1818) kanssa laitettiin 14 vuotta vanhemman Jöran Reijosen piikkiin. Näin saatiin tämä nuorempi Jöran Reijonen pidettyä lastenkirjassa 42-vuotiaaksi ja nostettua sitten sieltä suoraan toiseen avioliittoonsa vuonna 1824, jolloin hän oli jo viisi vuotta ollut uuden vaimonsa kanssa liitossa. Sattuuhan sitä kaikenlaista, mutta näin keinoin voitiin vedättää tämä Jöran Reijonen satavuotiaaksi vuonna 1868. Laitettiin hänet syntyneeksi 1768, sillä tuo vuosi oli hänen ensimmäisen aviovaimonsa ensimmäisen puolison syntymävuosi ja oli sopivasti rippikirjassa valmiina.

Tässäpä on nyt pohdittavaa, mutta tuo edellisen viestin viimeinen digilinkki on mainio, sillä heti kuvassa ensimmäinen lastenkirjan lapsi Georg saa 42-vuotiaana (syntyi vuonna 1782 eikä 1783, kuten lastenkirja väittää) peräänsä sanat: vara gift.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liperi/lastenkirja_1824-1831_mko960-964/105.htm

[Anzku]

Hei Tapani!
Kiitos mielenkiintoisesta teoriasta, tätäpä täytyy tutkiahieman tarkemmin.
Nyt taas valitettavasti, kuin niin usein, joudun viettämään suurimman osan päiviäni töissä, taas on "työputki" päällä.
Tutkin asiaa, kunhan kerkeän ja palaan asiaan.

[Anzku]

Hei Tapani!
Olen nyt käynyt teoriasi läpi ihan uusin silmin ja kyllä kyllä luulempa että olet jälleen kerran osunut oikeaan.
Harmillisia virheitä on kyllä noille Liperin papeille aikoinaan sattunut. Niin yksinkertaiset asiat ovat muuttuneet ihan superhankaliksi, kun ovat sotkeneet syntymävuosien ja partonyymejen kanssa!
Kiitos taas kerran avusta!!!!
t. ANja

[pirkko2004]

Hei Reijos-sukua tutkivat. Kaivoin tämän vanhan ketjun esille, koska törmäsin Suomen sodan veteraaniin Yrjö Reijoseen Ilpo Lagerstedin kirjassa Sven Tuuvan aseveljiä- Suomen sodan veteraaneja.



Kirjoittaja on poiminut tietoja mm. sanomalehdissä julkaistuista elämänkerroista ja avunsaajalistoista, joita sanomalehdet julkaisivat vuosina 1859-1866. Kirja on varsin tuore, ilmestyi vuonna 2010.


Suora lainaus kirjasta s.142–143.


”Reijonen Yrjö. Unhoitettu sotavanhus. Sotkuma kylässä Polvijärven kappelissa kuuluu vielä elävän muuan sotavanhus 98 (oman ilmoituksen mukaan 103) vuoden ijässä ja nimeltään Yrjö Reijonen unhotettuna sekä eläke- että sotavanhusten rahastolta. - Ukko kuului jo v.1788 siihen Karjalan maan sotaväkeen, joka kokoontui Kiteen kirkolla, mutta sitten hajoitettiin ennen kuin oli ehtinyt mitään toimittaa. Vuonna 1808 kun kapteeni Malm ajoi vihollista Karjalasta seurasi hän tätä urhoollista päällikköä ja otti osaa Pälkjärven tappelussa, jossa sai haavan painetilla, vaan hänelle kuitenki onnistui kovasti haavoittaa vihollisensa. Haavoitettuna seurasi hän vielä Malmin joukkoa takaisin Joensuuhun, Taipaleen ja Toivakan kautta Iisalmeen, missä hän taas oli muassa Virran sillan tappelussa. Tätä tappelua hän vielä muistaa hyvin tarkkaan ja kuinka Dolgoruki siinä kaatui. Iisalmen tappelun perästä lähetettiin hän sairaana Rautataipaleelta ja on sitten elänyt seppänä kotikylässään. Vasta 80 vuotta täytettyänsä on hän saanut apua vaivaisrahastosta ja ylläpidetty ruotuköyhänä. Iloisen luontonsa tähden on hän yleensä ystävyydellä kohdeltu ja kertoo mielellään nuorisolle tappeluista, joissa hän on ollut osallinen. - Paperinsa ja todistuskirjansa hän on kadottanut ja ainoastaan tarkat kertomuksensa voivat todistaa hänen olleen sotamiehenä. Hän sanoo hyvin muistavansa kun pastori Stenfelt Liperissä pantiin viralta pois (noin v. 1784) ja vakuuttaa v. 1788 sodan aikana jo olleensa 25 vuoden ijässä, vaikka hän kirkonkirjain mukaan olisi 5 vuotta nuorempi. Lahjoja tälle meidän luultavasti vanhimmalle sotavanhukselle vastaanottaa pastori Höök Polvijärvellä sekä kaupungin rahaston hoitaja I. W. Åkerfelt Joensuussa. - Se on häpeä, että tämä vanhus on jäänyt unhoitukseen, mutta vähäinen lahja voisi vielä tehdä hänen viimeiset päivät valoisammiksi. (H.D.) SWL 4.1.1867.”
-----
SWL on lyhennys nimestä Suomen Wirallinen Lehti.

[Anzku]

Hei Pirkko!
Tämäpä hauska mies, tämä Reijosen Yrjö. Olen seuraillut hänen elämänkulkuaan jonkinverran ja on ollut ukko vissiin aikamoinen tarinankertoja! Tarkistettujen (ja toivottavasti oikeiksi todettujen) tietojen mukaan Yrjö on ollut kuollessaan "vain" 86-vuotias, eikä näinollen ole voinut sotia ihan kaikissa sodissa kumminkaan, missä on sanonut olleensa mukana.

Tällä Yrjöllä oli kaksi veljeä;
Johan Johansson s.20.09.1793, kääntyi ortodoksiksi ja vihittiin Maria Reijosen kanssa, toinen veli Olof s.15.03.1801 oli värvätty jääkäriksi v.1820, meni ehkä Pietariin (en ole saanut selvitettyä vielä).
Sattuisiko kenelläkään olemaan näistä veljeksistä mitään tietoja!?
(kysynpähän nyt samalla:))
Anzku