PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Laukaata, Vesankaa ja muutakin


Päivi H
08.02.09, 12:22
Hei!
Uskallan taas purkaa vähän huolia.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laukaa/lastenkirja_1806-1826_uk404/224.htm

Ylläoleva onkin todellinen lastenkirja, kun ei ole äitejä eikä oikein isiäkään. Vanhemmat lapsilaumalle oikealla toiseksi alhaalla ovat kyllä Matti Matinpoika (s. 1778, vaihtelee rippikirjoissa) Leppäveden Naarantaipaleen Harjun torpasta ja Sofia Juhantytär (s. 1780). Sofia on Vesangan Lamsinmäestä, mutta en tiedä onko hän siellä syntynyt.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laukaa/rippikirja_1794-1811_uk401/332.htm Pariskunta sivun keskivaiheilla. En ole vielä pystynyt selvittämään Matin ja Sofian todellista henkilöllisyyttä.

Kysymys olisi: Tuossa ens. linkissä Vitsiälän Luhtalaan lampuodiksi ruvennut Matti perheineen muuttaa Vesankaan, josta en ole heitä löytänyt. Onko tässä joku käräjäjuttu kyseessä? En osaa lukea tuota.

Toinen kysymys: Mitä merkitsevät kaksi vuosilukua seuraavassa, s. aika mutta entä toinen?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jyvaskyla/lastenkirja_1752-1787_msrk_uk414/104.htm

Jos joku ehtisi selventää, ei mikään kiire.
Terv. ph

Päivi H
09.02.09, 08:42
Siltä varalta että joku vastaa, päivitän tämän viestin, sillä Matti Matinpojan perhe löytyi Vesangan Lamsinmäestä, josta muutettiin Korpilahdelle kuten pitääkin. Liikkuvaista porukkaa.
Sofia Juhantytär on silti vielä tuntematon.
ph

Maisa
09.02.09, 22:01
Hei
Tietämättä yhtään, mitä olet löytänyt Matin taustoista, niin ehdotan tutkittavaksi:

Rippikirjassa tuossa Harjun torpan kohdalla lukee minusta:
Tp hu Elisabeth s. 1743 k. 1809 (epäselvä)
son Johan Mattsson s. 1769
hu Eva ? s. 1765
son Matts Mattsson s. 1788
hu Sophia Johansdr s. 1780
dr Carin s. 1782

Hiskissä löytyy seuraavia:
Matts Simonsson ja Lisa (Elisab.) Erichsdotter lapsia:
14.6.1769 Johannes Savion torpassa
21.9.1772 Maria Savion torpassa
4.2.1779 Mats Honka-nimisessä torpassa
5.4.1782 Catharina Savion torpassa

Maria sisar voisi olla tämä:
vihitty 19.7.1795 Johan Niemelän torpasta ja Maria Savion torpasta
vanhemmat Thomas Manninen ja Anna sekä Matts Simonsson ja Lisa Colvacka

Ja isä Matti Simonpoika voisi olla tämä:
Kuolleet 19.2.1792, haudattu 26.2.1792 Savio Harjun torppa Mattias syöpään 50v 6kk. Omaiset: Simon Honga ja Anna.

Jos näin olisi, niin perheen löytää osittain rippikirjasta 1788-1792 Leppäveden kylän Iso-Oksalasta (sivu 52, talo No 16).
Rippikirjassa 1794-1799 he ovat myös Iso-Oksalassa, nyt Elisabet leskenä.

Ja lisää oletuksia: Tapani Oksasen sukukirjassa mainitaan Juhana Matinpoika Honka s. 14.6.1769 k. 26.3.1835. Hänen vanhemmikseen mainitaan Iso-Oksalan Mattilan Harjun torppari Matti Simonpoika Honka, ts. Elg, s. 22.5.1739 Markkulassa k. 19.2.1792 ja Liisa Erikintytär s. 1743 k. 28.7.1809. Mikäli olen oikeassa henkilössä, niin Vuorimiehen Laukaan ruotusotilaissa sivulla 42 on Simo Elgistä lapsineen sivu tekstiä. Simon isä oli myös ruotusotilas Risto Honka ja hänestä on tietoja s. 48.

Terveisin Anjalankoskelta

Päivi H
10.02.09, 08:03
Voi Maisa, paljon kiitoksia kun näit vaivaa! Nyt tuli vähän sukunimiäkin, jotenkin naiivisti kaipaan niitä.
Matti Matinpoikaa luulin syntyneeksi Naarantaipaleen Harjun torpassa, en muista miksi, mutta tutkitaan. Matti on esiäitini S. Juhantyttären puoliso. Syntymäaika vaihtelee niin kovin ja muutamia Matti Matinpoikia pyörii Laukaassa.
Kiitoksia kaikista tiedoista ja terv.
Päivi

Päivi H
10.02.09, 14:04
Kyllä tämä on oikea Matti Matinpoika, tarkistin kaiken Digiarkistosta. S. vuosi on 1779.
Liisa Erkintyttären nimen tulee tosin olla Cohvakka, ei Colvakka. Matti Simonpojan kuolema ei mahtunut digitoiduille sivuille.
Terv. ph

Maisa
10.02.09, 16:29
Mukavaa, että osui. Siispä Matti ja Sofia voisivat olla tässä:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jyvaskyla/vihityt_1796-1832_msrk_uk415/17.htm

Mikä sitten on lamsinmäki? Minua vaivaa, kun en muista, missä olen siihen törmännyt. Todennäköisesti kyseessä on Vesangan Siekkilän talon Lamsinmäestä, mutta varma en ole. Jos näin olisi, niin Hiski löytää pariskunnalle yhden lapsen.

Maisa

Maisa
10.02.09, 16:59
Ja sitten Lamsinmäki putkahti esille, juuri kun olin lähettänyt edellisen.

Siis jos tuo vihkitieto pitäisi paikkansa (valitettavasti SSHY:ssä ei ole vielä Jyväskylän msrk:n rippikirjoja):
Vuorimies Jyväskylän ruotusotilaat s. 27 mainitsee Juhana Ekorrin vaimona Hedvig Juhanantytär Vesangan Siekkilästä. Tämän Hedvigin vanhemmat ovat Juhana Tuomaanpoika Lund (1734-1.11.1803) ja Sofia Matsdr (1736-27.4.1820). Tekstissä sanotaan, että Juhana Lund on petäjävetinen ruotusotilas ja sittemmin Lamsinmäen uudistilan isäntä Vesangassa.

Vesangan historian s. 463 Lamsinmäen uudistila ei kuitenkaan tunne Juhana tuomaanpoikaa vaan ensimmäinen isäntä 1803 on Juho Matonpoika (Kemi).

Edessäsi taitaa olla tutkimusretki Jyväskylän rippikirjojen pariin. Tai toivotaan kovasti, että jollakin on Jyväskylän Vesangan kirjoista tietoa.

Päivi H
10.02.09, 17:02
Hei!
Tein juuri sen alkeellisen virheen, etten kertonut kaikkea löytämääni. Matin ja Sofian vihkipäivä oli tiedossani.
Lam(p)sinmäki on käsittääkseni talo Vesangan Siekkilässä, näyttää olevan paikka siellä vieläkin, tai hiukan eri nimellä.
Kuten ens. viestissäni ilmeni, yhteisiä lapsia on paljon, seitsemän ainakin. Vaan Sofian alkuperä on vaikea selvittää.
ph

Päivi H
10.02.09, 17:09
Kirjoittelimme samaan aikaan, eiköhän tästä selvitä. Pitää sulatella.
ph

Päivi H
11.02.09, 06:11
Edessäsi taitaa olla tutkimusretki Jyväskylän rippikirjojen pariin.

Kyllä se niin on. Taidan olla yleinen vitsi foorumilla, kun en ole käynyt Kansallisarkistossa, vaikka se on ratikkamatkan päässä. Moni voi vain uneksia niin helposta tutkimusretkestä. On tuohon haluttomuuteen syynsä kylläkin.
Kiitoksia Maisa kaikista lisätiedoista, ruotusotilaista ja muista.
Terv. Päivi

Maisa
11.02.09, 06:40
Oi - sinä onnenpekka. Minä täällä - vihreänä kateudesta. Arkistomatka ylipäätään jonnekin vaatii aina matkan, joko Mikkeliin tai Jyväskylään. Kansallisarkistossa en ole minäkään käynyt yhtään kertaa. Onnea etsintään. Maisa

Vuokko
20.02.09, 23:28
Hei!

Vesangan kyläkirjassa s. 52 kerrotaan että Kaistinmäki oli 1800-luvun vaihteessa perustetun uudistalon Lampsinmäen torppa. Aikaisemmin Kaistinmäessä asui Siekkilän talon poika Samuel Erkinpoika Siekkinen s. 18.6.1768 jonka venäläiset tappoivat Suomen sodan melskeissä 1808. Hänen vaimonsa oli Helena Forth ruotusotilaan tytär, kertoo Vuorimiehen kirja.
Minuakin kiinnostaisi tietää kuka etsimäsi Sofia oli?
Jos en väärin muista, niin sielläpäin Korpilahden puolella oli toinenkin Kaistinmäki, missä on asunut ruotusotilaita.

Tämä Lapsinmäki-Kaistinmäen seutu oli isojaon aikaan sellaista riitamaata, missä kylien rajat eivät olleet selvät. Nykyisin siinä kulkee Petäjäveden ja Jyväskylän raja. Tältä raja-alueelta, mihin myös Saukkola kuuluu, 1700-lopun tietoja saattaa löytyä sekä Korpilahden (Jämsän), Petäjäveden, Jyväskylän ja Laukaan tiedoista. Nykyisin Lampsinmäki löytyy kartalta Kuohun kylästä.

Terveisin Vuokko

Päivi H
21.02.09, 13:32
Hei Vuokko!

Kiva että annoit vähän paikallisväriä. Kyllä olisi mukava kun olisi hyllyssä erilaisia kyläkirjoja ja paikallishistorioita.
Kaistinmäkeä täytyy tutkia, en muista kuulleeni nimeä. Sofia Matintytär junnaa ja junnaa ja vaatii ilmeisesti arkistokäynnin.
Kiitos tiedoista
t. Päivi

Päivi H
11.07.09, 21:34
Vuorimies Jyväskylän ruotusotilaat s. 27 mainitsee Juhana Ekorrin vaimona Hedvig Juhanantytär Vesangan Siekkilästä. Tämän Hedvigin vanhemmat ovat Juhana Tuomaanpoika Lund (1734-1.11.1803) ja Sofia Matsdr (1736-27.4.1820). Tekstissä sanotaan, että Juhana Lund on petäjävetinen ruotusotilas ja sittemmin Lamsinmäen uudistilan isäntä Vesangassa.

Vesangan historian s. 463 Lamsinmäen uudistila ei kuitenkaan tunne Juhana tuomaanpoikaa vaan ensimmäinen isäntä 1803 on Juho Matonpoika (Kemi).


Nostan ylös tämän ikivanhan ketjun, jos vaikka sen huomaisivat Maisa T ja Vuokko, jotka osallistuivat Sofia Juhanantyttären etsintöihin.
Sofian vanhemmiksi varmistui yllä Maisan sitaatissa olevan pariskunta. Juhana T. Lund ja Sofia Matintytär tulivat Lamsinmäkeen 1791 mutta mistä, sitä ei rippikirja kerro.
Vesangan rippikirjoista (joita ei ole Digiarkistosta) ilmenee, että Lundit ja Kemit asuivat ensin samassa talossa, ilmeisesti Lamsinmäessä, vaikka rkirjoissa ei talojen ja torppien nimillä herkutella. Sitten kuin ihmeen kaupalla löytyy sivu, jossa on Lamsinmäki, emäntänä leski Sofia Matintytär, sekä Lamsinmäen uudistalo, isäntänä Juhana Matinpoika Kemi. Juhana Tuomaanpoika lienee siis ollut kuolemaansa 1803 asti uudistalon isäntä.
Sofia Matintyttären syntymävuotta kyllä epäilen; Hedvig-tytär (sitaatissa) syntyi 1796, jolloin Sofia oli jo 60-vuotias.
Paitsi nimiä noissa rippikirjoissa on vuosilukuja (niitä oikealla ylh. olevia) vain satunnaisesti ja sivujakin taitaa puuttua, mutta Sofia Juhanantytär on käynyt ripillä vain kerran vuonna 1804, jolloin hänet vihittiin, ja siihen loppuvat merkinnät. Uskon että hänellä on nyt vanhemmat. Heidän alkuperänsä onkin sitten toinen juttu.
ph

jansculi
26.03.15, 18:21
Hei! :) Aiemmin tässä ketjussa mainittiin Samuel Erkinpoika Siekkinen, joka asui Lampismäen Kaistinmäessä. Olisi mukava kuulla lisätietoja Samuelista tai lähteitä, joista hänestä ja hänen perheestään voisi jotain löytää. Suuret kiitokset jo etukäteen!

eruppa
26.03.15, 19:23
Hyvät Vesangan tutkijat!

Vesangan kylästä on olemassa Vuokko Lintusen toimittama kyläkirja "Wesanka, Kylä Sydän-Suomessa". Kirjassa on esitetty Vesangan talojen isännät ja emännät 1800-luvun loppuun.

En tiedä, onko kirjaa enää myynnissä, mutta Jyväskylän pääkirjastosta se varmaan löytyy kaukolainaan. Omat sukujuureni menevät vahvasti Vesangan Siekkilään ja pariin muuhunkin Vesangan taloon. Silti minulla on Siekkilän varhaisten asukkaiden osalta epäselvyyksiä. Tuo venäläisten tappama Siekkisten suvun jäsen on kyllä sukutietokannassani (ei ole minun esi-isäni).

Hyvää Pääsiäistä toivotellen Erkki Porista.