PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Hetputset Runteli...?


Tapani Kovalaine
23.01.09, 08:31
Kuhmalahden seurakunnassa rippikirjan 1744-1751 kaksi viimeistä sivua ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia ja viehättäviä, ainakin lapsirakkaille sukututkijoille. Sieltä löytyy tikkukirjaimilla sellaista ehkä isin avuksi tehtyä luetteloa seurakuntalaisista, josta vain paikkakunnan hyvin tunteva voi saada selkoa, sillä teksti on hyvin salakielistä kryptoa.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuhmalahti/rippikirja_1744-1751_tk141/54.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuhmalahti/rippikirja_1744-1751_tk141/53.htm

Arveluni on, että Runteli tarkoittaa saman rippikirjan digikuvassa 34 olevan Qvantzberg Noxiais (Qvantenbergin Noksioinen) kartanon aatelissukuista Rundeelia ja Jöran, Johan sekä Mari ovat (so = son, to = dotter) ehkä kuvitteellisia lapsia. Digikuvassa 54 Hetputset voi hyvinkin tarkoittaa Haapasaari-nimistä kylää, jonne on sijoitettu Tuomas Tuomaanpoika ja Liisa Tuomaantytär. Kyllä on herttaista tekstiä, mutta kukahan paapi lie valmis myöntämään, että meidän poika se nuo on kirjoitellut!

TerhiA
23.01.09, 11:06
Digikuvassa 54 Hetputset voi hyvinkin tarkoittaa Haapasaari-nimistä kylää,
Olipas hauska löytö! Jossakin rippikirjassa olen nähnyt piirrettynä ison sotilaankuvan.
En muuten lue siitä "Hetputset" vaan ihan normaalin Hapasari.
_________
/_ TerhiA _\

Heikki Särkkä
23.01.09, 12:00
Osaako joku sanoa, mitä lukee kersantti Kymbergin nimen lopussa?

TerhiA
23.01.09, 13:01
Osaako joku sanoa, mitä lukee kersantti Kymbergin nimen lopussa?

Kun menee ko RK:n sivuja taaksepäin, merkintä näkyy lähes joka sivulla. Tämän sivun
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuhmalahti/rippikirja_1744-1751_tk141/34.htm
perusteella arvailen sanan olevan exactè, mutta en ollenkaan tiedä, mitä kirjuri on mahtanut sillä tarkoittaa.
_________
/_ TerhiA _\

Rotta
23.01.09, 14:07
Kuhmalahden seurakunnassa rippikirjan 1744-1751 kaksi viimeistä sivua ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia ja viehättäviä, ainakin lapsirakkaille sukututkijoille. Sieltä löytyy tikkukirjaimilla sellaista ehkä isin avuksi tehtyä luetteloa seurakuntalaisista, josta vain paikkakunnan hyvin tunteva voi saada selkoa, sillä teksti on hyvin salakielistä kryptoa.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuhmalahti/rippikirja_1744-1751_tk141/54.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuhmalahti/rippikirja_1744-1751_tk141/53.htm

Arveluni on, että Runteli tarkoittaa saman rippikirjan digikuvassa 34 olevan Qvantzberg Noxiais (Qvantenbergin Noksioinen) kartanon aatelissukuista Rundeelia ja Jöran, Johan sekä Mari ovat (so = son, to = dotter) ehkä kuvitteellisia lapsia. Digikuvassa 54 Hetputset voi hyvinkin tarkoittaa Haapasaari-nimistä kylää, jonne on sijoitettu Tuomas Tuomaanpoika ja Liisa Tuomaantytär. Kyllä on herttaista tekstiä, mutta kukahan paapi lie valmis myöntämään, että meidän poika se nuo on kirjoitellut!

Kaksi ensimmäistä nimeä ovat Puntari (=Vehkapuntarin kylä) ja toinen on Hinkkala (Hinkala). Sana exacte taas tarkoittaa poissaolevaa (eli ei ole käynyt ehtoollisella) voisi myös tarkoitta poissaolevaa (ts. jossain muualla).

Make

Seppo Niinioja
23.01.09, 16:02
Kaksi ensimmäistä nimeä ovat Puntari (=Vehkapuntarin kylä) ja toinen on Hinkkala (Hinkala). Sana exacte taas tarkoittaa poissaolevaa (eli ei ole käynyt ehtoollisella) voisi myös tarkoitta poissaolevaa (ts. jossain muualla).

Make

Vastaaja olikin alan ammattilainen Markku Haapanen, joten esitän vielä pari kysymystä:

Kuvan 54 edellä on useita rakuunoita ja sotilaita, joilla on sama merkintä. Lienevät olleet mobilisoituina pikkuvihan johdosta.

- Miksi jälkimmäisen e:n päällä on ranskan accent grave'in näköinen merkki? Onko exactè tässä latinaa?
- Minusta exactèn toinen kirjain näyttää yleensä enemmän z:lta, kuvassa 52 kyllä x:ltä.
- Poissaoleva on kai tavallisesti absens. Onko tässä jokin erityinen syy käyttää exacte-sanaa, joka tuo minulle mieleen lähinnä täsmällisen.
- Vai olisiko siinä itse asiasssa "ex acta", "asiakirjoista, asiakirjojen mukaan" tms, jos henkilöiden elossaoloa ei rippikirjaa aloitettaessa ole voitu sodan vuoksi tarkistaa?

Tämä on pitkälti arvailua, mutta se onkin usein hauskinta, kunhan joskus päätyy järkevään tulokseen. Per Aspirin ad astra, sanottiin ennen.

Seppo Niinioja

Rotta
23.01.09, 16:24
Kuhmalahden rippikirjoissa viljellään paljon tuota exacte -merkintää, jostain minulle tuntemattomasta syystä. Eksaktia kuitenkaan historia- ja rippikirjojen pito ei kuitenkaan ole ollut; niisät löytyy käsittämättömän paljon virheitä, niin syntymä- kuin kuolinajoissa. Samoin noita poissaolomerkintöjä löytyy, vaikka esim. Say:n mukaan henkilöt ovat olleet paikalla. Syystäkin noiden tutkiminen tuottaa toisinaan paljon päänvaivaa...

Heikki Särkkä
23.01.09, 17:47
Merkintä on tosiaan exactè (lue: exactae), joka on sama kuin lukutaitosarakkeen parempaa taitoa osoittava merkintä. Huonompi taitohan oli aliquo modo eli joten kuten.

Merkintää ei näköjään tavata alle kymmenvuotiaiden kohdalla (alin huomaamani ikä on 13 v.), mikä tukisi oletusta, että on kyse lukutaidosta, joka näyttää olleen hyvin yleinen seurakunnassa (ellei pappi ole ollut antelias merkinnöissään).

Tapani Kovalaine
23.01.09, 18:15
Exacté?
Voihan se merkitä monenlaista, mutta miten olisi, jos se tarkoittaa Kuhmalahden vanhoissa rippikirjoissa: täsmää.

Otetaanpa esimerkiksi tuo piika Regina Eskilsdr, joka kuoli 16-vuotiaana ja ei ehtinyt saada mitään lukutaitomerkintöjä rippikirjaan kohdallensa.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1hxksf?fi+0238+haudatut+477)26.3.1749 2.4.1749 Noxiois Pig. Regina Eskelsdr messl. 16

Ja löytyy myös 11 vuoden iässä oleva exacté. Tilintarkastaja on tainnut iskeä johonkin epäiltyyn kassan vajaukseen ja on kaikki seurakuntalaisilta saadut tulotapahtumat verrannut rippikirjaan ja on laittanut täsmäävien tapausten kohdalle exacté.

Tosin voin taasen olla ihan tasan tarkkaan ja exakt väärässäkin! Tuossa rippikirjan digikuva Reginan kohdalta:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuhmalahti/rippikirja_1744-1751_tk141/38.htm

Movitz
24.01.09, 06:45
exacte = latinan adverbi = täsmällisesti yms., usein näkee kirkonkirjoissa aksentoituna väärinkäsitysten välttämiseksi (adverbien loppu-e on pitkä, on muitakin muotoja, joiden kirjoitusasu on sama)

asiakirjoihin voitaneen viitata lyhenteellä ex act., mutta avattuna se edellyttäisi muodotoa ex actis, sillä ex-prepositio järjestyy latinassa aina ablatiivin kera.

Että huomentapa vuan kaekille...

Heikki Särkkä
24.01.09, 09:16
Ilmeisesti aksentti loppu-e:n päällä on siksi, että sana erottuisi ranskan adjektiivin feminiinista exacte.

Seppo Niinioja
24.01.09, 11:26
Hyvä että on romanisteja linjoilla. Lähinnä sanakirjan avulla arvaamalla meikäläinen karahtaa helposti kiville, kun nuo romaanisten kielten kieliopit ovat inhottavia.

Tyrvännön varhaisissa rippikirjoissa esiintyy usein merkintöjä legit bene ja legit exacte. Liitteenä HMA:ssa kuvaamani sivu rippikirjasta 1704-1709. Tarkoitukseni on kuvata lähiaikoina muirakin sivuja Digiarkistoon. Ainakin lampuoti Jaakko on esi-isiäni ja tämän isä oli mahdollisesti samalla sivulla näkyvä Heikki Heikinpoika tai Heikki Simonpoika. Erään tunnetun jäsenen ystävällisellä avustuksella sain varmistetuksi "arvolauseiden" tulkinnan:

legunt ex libro bene = lukevat hyvin kirjasta
legit ex libro simili modo = lukee kirjasta samalla tavalla (kuin yllä oleva)

1772-1777, kuvassa 197, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=386&pnum=197
sotilas Anders Mannin (?) vaimo Brita Påhlsdotteristä on merkitty: legit exacte.
Rippikirjassa 1779-1780 kuvassa 67 molemmat jo lukevat tarkasti:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=385&pnum=67
Alempana Brita Johansdotterista on merkitty: legit bene

Merkinnöistä huomaa, että näiltä puuttuvat tavanomaiset rastit. Ehkä parhaat ovat saaneet "päästötodistuksen" joko korkeimmalla arvosanalla legit exacte (laudatur) tai sitten legit bene (magna cum laude approbatur).

Seppo Niinioja

TerhiA
24.01.09, 13:19
Exacté?

Jos ollaan nyt ihan tarkkoja, Tapani, niin tuon ko RK:n kirjuri on hyvin päättäväisesti kirjoittanut kyseisen aksentin toisinpäin eli kyseessä on gravis ja siis è, kuten alunperin kirjoitinkin. Gravis lähtee vasemmalta ylhäältä ja laskeutuu oikealle alas.
Näillä aksenteilla kuulemma on vissi merkitysero, mutta onko se sitten ollut tämän kirjurin tiedossa, vai onko hän ihan muuten vain sen e-kirjaimen päälle laittanut, sitäpä me voimme vain arvailla.
_________
/_ TerhiA _\

tellervoranta
24.01.09, 14:12
...jos nyt vielä :), jos ei hetkohtsillään, löytyisi iäi:n toisen vaimon Susanna Jaakontr Rundelin s.26.12.1849 Hailuoto sukua.... olisin hetputset iloinen :p:

Tapani Kovalaine
24.01.09, 16:00
Tellervolle sanoisin näin:

Mites tälle Susanna Rundelinille (1849) voisi saada Luovosta sukulaisia, kun ei ole netissä digikuvia, kirkonkirjoistakin pääsi yhtä ja toista 1899-1901 (vai millon se oli?), palamaan.

Susanna oli Hailuodon 1880 henkikirjan mukaan Ojakylän Heikkisen talossa RN:o 10 palvelijana ja tuosta voisi lähteä liikkeelle. Hänen sukunimensä on kovin harvinainen, mutta sopii oikke hyvin tähän viestiketjuun, sillä Hailuodon kirkkoherra Saxbäck oli Kuhmalahden Rundeel-suvun jälkeläisiä.

Oulunsalon lukkari Matti Rundelin on saattanut olla Susannan setämies ikänsä puolesta. Jospa Susanna ei syntynytkään Luovossa, vaan tulikin mantereelta Merituulella ja sai 1888 poismuuttonsa yhteydessä syntymäpaikakseen Hailuodon?

Tässäpä on kuva Heikkisen talon asukkaista vuonna 1880 Hailuodosta:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=595109

Näillä palstoilla aina jotkut valittavat virheellisistä virkatodistuksista, mutta Hailuodon kirkkoherralta vuonna 1972 saamassani virkatodistuksessa lukee ihan oikein: Hyvää Pääsiäistä Tapani!

tellervoranta
24.01.09, 18:06
Kiitos :), olet sinä Tapani ihmemies...

Jos käsitin oikein, niin Heikkinen oli 1/2 mnt talo ja asukkaitakin kohtalaisesti. Käsittääkseni numero Annan jälkeen (49) on syntymävuosi.
Saattoipa olla, että tuossa samassa linkissä näkyi iä:n veljen vaimokin eli Stiina Loviisa Haapala s.48.
Siis poika Jaakko avioitui v.1882 ja isä Matti (s.1822) myöhemmin v.1889.?

Sekkaannun nyt taas papereiden sekaan kuten Pakmanni puseroonsa....

Uskon, että tuosta edellisestä linkistä oli hyötyä muillekin Luovon kanssa asioiville. ;):);)

Seppo Niinioja
24.01.09, 18:09
En kai osaa tätä välinettä oikein käyttää tai en ole riittävän ahkera, kun en ollut nähnyt eilen klo 11.06:n ja 13.01:n välillä tulleita viestejä 2 - 4. kun otin viestisssä #6 klo 16.02 esille exactèn l'accent gravella kirjoitettuna, vaikkka Terhi oli siitä jo maininnut. Tuntee itsensä tahtomattamaan vähän hölmöksi, kun rupeaa samaa asiaa uudelleen selostamaan.

Kouluneuvos Kaarlo Kerkkonen (1869 - 1927), joka oli suorittanut sekä pappistutkinnon että fil.kandidaatin tutkinnon, on suomentanut isäni suvusta v. 1924 laatimassaan. sukukirjassa Tyrvännön rippikirjan 1767-1772 kuvassa 15 olevat merkinnät svag läsare "heikko lukija" ja legit exacte -merkinnät (ilman aksenttia) "lukee hyvin". Tässä voinee hyvin seurata pappismiehen esimerkkiä.

Varsinaisen aiheen vierestä: Löysin kerran rippikirjan tyhjältä sivulta hewoisen kuvan, mutta ei se nyt suostunut tulemaan esiin. Toisessa paikassa oli prässätty vaahteranlehti.

Seppo Niinioja

Tapani Kovalaine
25.01.09, 10:24
Hei Tellervo, kyllä se on täytynyt olla ihmenainen tuo Sanna Rundelin! Miten ihmeessä osasit juuri hänestä ruveta kyselemään? Senkö tautta, että yhdistit hänet Runteliin? Tai kenties Hetsutpetiin? Sillä niihin molempiin hän kytkeytyykin...


SUSANNA RUNDELIN, HETSUTPET JA RUNTELI


Hailuodon pappila paloi 2.8.1901 ja samalla paloivat seurakunnan syntyneiden luettelo vuosilta 1840-1892 ja rippikirjat ajalta 1751-1890. Kun tutkitaan Rundelin-sukua, niin eipä olisi voinut pahemmin sattua! Susanna Rundelin syntyi Hailuodossa tapaninpäivänä 1849 ja muutti vuonna 1888 Hailuodosta Haukiputaalle. Tuon ajanjakson kirkonkirjoista pelastui tulipalon jäljiltä aika vähän. Ei yhtään ihme, että silloinen kirkkoherra Snellman kuoli sydänhalvaukseen tulipalon takia...


Vaan jäi sentään henkikirjat. Otetaan sieltä irti mitä saa. Esimerkiksi vuoden 1850 henkikirja tietää kertoa, että Ojakylässä RNro 16-17 Perälän talo (digikuva 912) oli seurakunnan kappalaisen puustelli ja sielläpä mäkitupalaisena asusteli Jakob Rundelin vaimonsa Annan (molemmat sjukliga) ja kolmen pienen lapsensa kanssa. Vuonna 1860 perheessä oli lapsia jo kuusi. Perheenisä ja äiti olivat invalider. Vuonna 1865 olivat tyttäret Loviisa ja Reetta (molemmat bettare) jo saaneet nimensä henkikirjaan, mutta Susanna ja hänen veljensä olivat vielä numeromaininnan varassa.


Vuonna 1870 löydämme piika Susanna Rundelinin (tosin sukunimellä Randolin) Ojakylän Junnonkaupin RNro 29 talosta. Viiden vuoden harppaus netissä tuo nähtäville vuoden 1875 henkikirjan ja silloin on Sanna (Susanna) Rundelin mainittu Ojakylässä RNro 1 Päätalon piikana. Talon isäntänä oli Fredrik Sipilä (s. 4.12.1844, k. 8.10.1914). Digikuva henkikirjan sivusta kertoo:


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=588391

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuhmalahti/rippikirja_1744-1751_tk141/34.htm


Tosiaankin, tuohan on ihan tuttava talo! Isäntä Fredrik Sipilä on suoraan alenevassa polvessa Kuhmalahden pitäjän Qvantenbergin Noksioisissa asuneen Catharina Rundeelin (1707-1772) jälkeläinen ja tämä Caisa, Erik Leanderin puoliso, löytyy digikuvasta 34 rk 1744-1751 Kuhmalahti. Tuo Fredrik Sipilä on tuttu nimi siksi, että hän näet sattuu olemaan anoppini isänisän Augustin vanhempi veli, joka toimi luotsina Hailuodossa. Niin, ja Fredrikin eno, siis äitinsä Maija Stiina Saxbäckin veli Gustaf Adolf Saxbäck toimi Hailuodon kirkkoherrana 1840-1857 ja oli Elias Lönnrotin opiskelukaveri Turussa. He molemmat tekivät 1860-luvulla painetut ehdotuksensa uudeksi virsikirjaksi ja Lönnrotin ehdotus voitti.


Fredrik Sipilän äidin isä oli Catharina Rundeelin tyttärenpoika, Kuhmalahden pitäjänräätäli Erik Johan Saxbäck, joka kuoli 4.4.1824 Haapasaareen kuuluvassa Haapaniemessä, mutta Sahalahden puolella. Haapasaarihan (Hapasari) oli justiisa se edellä jo mainittu Hetputset-sanan todellinen merkitys! Kaikkihan muistamme, että Catharina Rundeelin isänisä eversti Anders Rundeel (aik. Costianus) oli Olavinlinnan päällikkönä vuodet 1671-1679 ja että nänen aatelisnimensä perustuu linnojen pyöreisiin torneihin, joita rundeleiksi kutsuttiin.


Susanna Rundelin oli siten vuonna 1875 osunut aateloidun Rundeel-suvun jälkeläisen Fredrik Sipilän taloon palvelusneidoksi, vaikka jotkut häntä piiaksi kutsuivat. Tuon talon kautta siis löytyi kaukainen yhteys Hetputset ja Runteli sanoihin.


Mutta entä ne Susanna Rundelinin sukulaiset siellä Hailuodossa? Minne maailma vei siskot Loviisan ja Reetan? Minkä niminen oli hänen veljensä, oliko hän se vuonna 1870 Ojakylässä Käsittömän talossa RNro 31 ollut renki Jakob Randelin? Ja oliko Susannan isoisä Hailuodon kirkon vahtimestari Henrik Siponp. Randelin (1804-1839)? Jos ei ois Luovon pappila palanut 1901, niin nyt tietäsimmä paljo enemmän!


Terveiset Tellervolle nimimerkiltä: Ei se paljon valehtele, joka puolet valehtelee. (Tuulos tarinoi, sivu 77. Sain kirjan Catharina Rundeelin eräältä jälkeläiseltä v. 1997.)

tellervoranta
25.01.09, 12:04
Tack så mycket :)
Olenpahan ennenkin ko Susannasta kysellyt, onhan hän iä:n äitipuoli, tosin isäMatin tyttäret olivat siirtyneet jo kaikki avioon Honkasenmäelle tuon avion tapahtuessa.
Siis etsi: Rundelin, niin löytyy minun toisissa viesteissä.
Olen kerran meinannut OMA:ssa kopioittaa perunkirjan Matin kuoleman jälkeen, silmäilinkin sitä, vaan tuskin olisi mitään löytynyt Hailuotoon viittaavaa, koska nuoripari Matti-Susanna sai Anna tyttären n.1890.
Kyllä olen hiskistä koko maasta yrittänyt löytää Rundelin-nimistä vaan heikkoja ovat tulokset olleet ( ainoa Oulunsalo).
Randeliniakin olen epäillyt.....Pitäisi alkaa sisaruksia vahtaamaan. Paljon tuli emäntiä Haukiputaallekin,Markenit meinasivat Onkamon täyttää. Myös Yrjänöitä tuli useampi. mm. serkkuni äidin Alatalon Marian äiti oli Yrjänä (Kiiminki).
....heips ;):rolleyes::cool:

Tapani Kovalaine
25.01.09, 13:03
Pidän muuten Tellervo melekosen varmana, että se Susanna Luovosta tulleena osasi mainiosti käyttää lapasia ja sukkia parsiessaan topsmutsia.

Kaikki käy niin kätevästi, jos on sellainen sienen muotoinen puuesine työnnettynä sukan sisään reiän kohdalle ja a sit vaan parsimaan! Net sielä Luovosa sanoivat, että se on jostakin saksan kielen sieni-sanasta peräisin tuommoinen sana topsmutsi...

tellervoranta
25.01.09, 17:44
No, voihan tokkiisa :), kun yksi Runteli löytyi....
IGI:ssä kun kirjoitamme Lovisa Rundelin, niin huomaamme hänen syntyneen 26.8.1846 Hailuodossa ja avioituneen v.1882 Anders Fredrik Henrici Snicker kanssa, jonka juuret menee Ristijärvelle.
Vielä luetellaan neljän lapsen nimet sekä Lovisan että Anders Fredrikin kuolinajat.
Nyt pää kylmänä, etten yritä Tervolan Snickereitä tutkia. :cool::cool::cool:

Rotta
25.01.09, 18:37
Hei Tellervo, kyllä se on täytynyt olla ihmenainen tuo Sanna Rundelin! Miten ihmeessä osasit juuri hänestä ruveta kyselemään? Senkö tautta, että yhdistit hänet Runteliin? Tai kenties Hetsutpetiin? Sillä niihin molempiin hän kytkeytyykin...


SUSANNA RUNDELIN, HETSUTPET JA RUNTELI


Hailuodon pappila paloi 2.8.1901 ja samalla paloivat seurakunnan syntyneiden luettelo vuosilta 1840-1892 ja rippikirjat ajalta 1751-1890. Kun tutkitaan Rundelin-sukua, niin eipä olisi voinut pahemmin sattua! Susanna Rundelin syntyi Hailuodossa tapaninpäivänä 1849 ja muutti vuonna 1888 Hailuodosta Haukiputaalle. Tuon ajanjakson kirkonkirjoista pelastui tulipalon jäljiltä aika vähän. Ei yhtään ihme, että silloinen kirkkoherra Snellman kuoli sydänhalvaukseen tulipalon takia...


Vaan jäi sentään henkikirjat. Otetaan sieltä irti mitä saa. Esimerkiksi vuoden 1850 henkikirja tietää kertoa, että Ojakylässä RNro 16-17 Perälän talo (digikuva 912) oli seurakunnan kappalaisen puustelli ja sielläpä mäkitupalaisena asusteli Jakob Rundelin vaimonsa Annan (molemmat sjukliga) ja kolmen pienen lapsensa kanssa. Vuonna 1860 perheessä oli lapsia jo kuusi. Perheenisä ja äiti olivat invalider. Vuonna 1865 olivat tyttäret Loviisa ja Reetta (molemmat bettare) jo saaneet nimensä henkikirjaan, mutta Susanna ja hänen veljensä olivat vielä numeromaininnan varassa.


Vuonna 1870 löydämme piika Susanna Rundelinin (tosin sukunimellä Randolin) Ojakylän Junnonkaupin RNro 29 talosta. Viiden vuoden harppaus netissä tuo nähtäville vuoden 1875 henkikirjan ja silloin on Sanna (Susanna) Rundelin mainittu Ojakylässä RNro 1 Päätalon piikana. Talon isäntänä oli Fredrik Sipilä (s. 4.12.1844, k. 8.10.1914). Digikuva henkikirjan sivusta kertoo:


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=588391

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuhmalahti/rippikirja_1744-1751_tk141/34.htm


Tosiaankin, tuohan on ihan tuttava talo! Isäntä Fredrik Sipilä on suoraan alenevassa polvessa Kuhmalahden pitäjän Qvantenbergin Noksioisissa asuneen Catharina Rundeelin (1707-1772) jälkeläinen ja tämä Caisa, Erik Leanderin puoliso, löytyy digikuvasta 34 rk 1744-1751 Kuhmalahti. Tuo Fredrik Sipilä on tuttu nimi siksi, että hän näet sattuu olemaan anoppini isänisän Augustin vanhempi veli, joka toimi luotsina Hailuodossa. Niin, ja Fredrikin eno, siis äitinsä Maija Stiina Saxbäckin veli Gustaf Adolf Saxbäck toimi Hailuodon kirkkoherrana 1840-1857 ja oli Elias Lönnrotin opiskelukaveri Turussa. He molemmat tekivät 1860-luvulla painetut ehdotuksensa uudeksi virsikirjaksi ja Lönnrotin ehdotus voitti.


Fredrik Sipilän äidin isä oli Catharina Rundeelin tyttärenpoika, Kuhmalahden pitäjänräätäli Erik Johan Saxbäck, joka kuoli 4.4.1824 Haapasaareen kuuluvassa Haapaniemessä, mutta Sahalahden puolella. Haapasaarihan (Hapasari) oli justiisa se edellä jo mainittu Hetputset-sanan todellinen merkitys! Kaikkihan muistamme, että Catharina Rundeelin isänisä eversti Anders Rundeel (aik. Costianus) oli Olavinlinnan päällikkönä vuodet 1671-1679 ja että nänen aatelisnimensä perustuu linnojen pyöreisiin torneihin, joita rundeleiksi kutsuttiin.


Susanna Rundelin oli siten vuonna 1875 osunut aateloidun Rundeel-suvun jälkeläisen Fredrik Sipilän taloon palvelusneidoksi, vaikka jotkut häntä piiaksi kutsuivat. Tuon talon kautta siis löytyi kaukainen yhteys Hetputset ja Runteli sanoihin.


Mutta entä ne Susanna Rundelinin sukulaiset siellä Hailuodossa? Minne maailma vei siskot Loviisan ja Reetan? Minkä niminen oli hänen veljensä, oliko hän se vuonna 1870 Ojakylässä Käsittömän talossa RNro 31 ollut renki Jakob Randelin? Ja oliko Susannan isoisä Hailuodon kirkon vahtimestari Henrik Siponp. Randelin (1804-1839)? Jos ei ois Luovon pappila palanut 1901, niin nyt tietäsimmä paljo enemmän!


Terveiset Tellervolle nimimerkiltä: Ei se paljon valehtele, joka puolet valehtelee. (Tuulos tarinoi, sivu 77. Sain kirjan Catharina Rundeelin eräältä jälkeläiseltä v. 1997.)



Jos nyt korjattaisiin noita paikannimiä, ettei ihan sivuteille eksyttäisi. Haapaniemen kylä (myöhemmin kartano ja taas kylä) on ollut koko ajan Sahalahdella ja on siis nykyisin osa Kangasalaa, kun Sahalahti yhdistyi Kangasalaan. Haapasaaren kylä oli Kuhmalahtea 1900-luvulle saakka, jollloin pääosa kylästä yhdistyi Sahalahteen. Noksioisten kylä oli lähinnä Haapasaareen kuulunut osakylä, joskin toisinaan se on ollut myös itsenäisenä kylänä. Noksisoisten kartano muodostui noista Haapasaaren (Noksoisten) taloista ja Noksioisten säterirusthollin augmentit olivat juuri tuosta Haapasaaren kylästä eli Huuna ja Eskola.

Make

Tapani Kovalaine
25.01.09, 18:58
Sahalahdessa ja Kuhmalahdella en ole koskaan käynyt, joten mulla on tosi paljon puutteita Tursolan ja Hapasaren ja Haapalahden sekä Vehkapuntarien hahmottamisessa. Ymmärrettävästi.

Kiitokset korjaavista tiedoista Make!

Sitäpaitsi kyseessähän oli anopin suvun sukujuuret, jolloin ajatuksenkulku menee näin: Naimisiin mennessä luulin saavani puolison, mutta sainkin koko suvun!

Tämän päiväisten virheideni paljastumisenkin jälkeen näyttää yhä siltä, että Suku Forumiin kirjoittamieni viestien virheprosentti pysyttelee seitsemän ja kahdeksan välillä. Positiivisesti ottaen on oikeita viestejä 92-93 prosenttia. Tavoitteeni on olla tyhjentämättä pajatsoa ja olla tekemättä tarkkaa työtä, sillä tuleville tutkijoille voi näin tehdä tilaa ja tarjota heille runsaasti oikeassa olemisen elämyksiä. Eikös olekin hieno harrastus!

Päivi H
26.01.09, 05:00
Pidän muuten Tellervo melekosen varmana, että se Susanna Luovosta tulleena osasi mainiosti käyttää lapasia ja sukkia parsiessaan topsmutsia.

Kaikki käy niin kätevästi, jos on sellainen sienen muotoinen puuesine työnnettynä sukan sisään reiän kohdalle ja a sit vaan parsimaan! Net sielä Luovosa sanoivat, että se on jostakin saksan kielen sieni-sanasta peräisin tuommoinen sana topsmutsi...
Sivukommenttina: se on suomalaiselta nimeltään parsinsieni, tuo hauska topsmutsi. Minullakin on sellainen puinen, aikanaan paljonkin käytetty. Jos niitä nykyisin enää käytetään, mitä epäilen, ne ovat varmasti muovisia.
Anteeksi tämä sivupolku
ph

tellervoranta
26.01.09, 09:18
Hyvää huomenta :), tässä runtelissa Sepolle ilmoitus,että hewoisia oli Historiaa numeronmurskaajille....

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1693-1710_msrk_ik269-270/6.htm




Varsinaisen aiheen vierestä: Löysin kerran rippikirjan tyhjältä sivulta hewoisen kuvan, mutta ei se nyt suostunut tulemaan esiin. Toisessa paikassa oli prässätty vaahteranlehti.

Seppo Niinioja

Ylläolevassa linkissä pitäisi olla kuviakin...saa nähdä...:rolleyes::cool::rolleyes:

TerhiA
26.01.09, 09:45
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1693-1710_msrk_ik269-270/6.htm
Ylläolevassa linkissä pitäisi olla kuviakin...saa nähdä...

Oi kuinka hieno; on siinä mennyt aikaa, kun tuota on piirusteltu. Kiitos, Tellervo, näytillepanosta!
_________
/_ TerhiA _\

tellervoranta
30.01.09, 19:17
Hei :)
nyt on tiedossa se, että Hailuodossa on edelleen Rundelin-nimisiä.

Olen nimittäin puhunut tänään luodosta kotoisin olevan tuttavan kanssa.
Heidän perhe ja veljeni perhe ovat kavereeranneet vuosikymmeniä ja toistensa mökeillä (Kiiminki-Hailuoto) kulkeneet.

Lieneekö Luovon mesimarjat aidattu visusti :rolleyes::cool:;)

Jk. Tervolan hiskin alusta löytyy myös koristeltu alkulehti

Tapani Kovalaine
30.01.09, 20:52
Tarja se kyseli Hailuodossa asuvia Smed-sukuun kuuluvia ja kun tänään heitä henkikirjoista katselin, niin huomasin: jopa oli ollut vuosien 1870-1880 välillä monen monta Snickeriä Luovosa! En suoralta kädeltä, enkä väärältäkään, muista, onko heitäkin yhäti siellä. Helge Wigren tuohonkin sukuun Kujalan nurkan isännät tutkiessaan on varmaan törmännyt.

tellervoranta
31.01.09, 09:16
Huomenta :) kaikille tasapuolisesti. Alla Tervolan rippikirjan alkukansi, I hope.....

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/rippikirja_1693-1700_ik224/5.htm

Ei kuulemma Snickereitä Luovossa nykyään....:confused:

tellervoranta
08.01.24, 16:34
Hei.
Etsin eräälle Rundelin-nimiselle esipolvia ja olen genin ym.päässyt henkilöön Rundelin Sigfrid Jaakonpoika s.10.6.1852, tulee Ouluun Luodosta v.1877 ja avioituu 28.6.1878. Kts.alla.

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3550&pnum=367

Isänäidin isän Matti Määttä/ Mettovaara s.1822 toinen vaimo oli hailuotolainen Susanna Jaakontr Rundelin s.26.12.1849, tulee Haukiputaalle 1888 ja vihitään 27.10.1889.

Olisivatkohan Sigfrid ja Susanna sisaruksia Hailuodosta?.

Tapani Kovalaine
08.01.24, 20:39
Hei.
Etsin eräälle Rundelin-nimiselle esipolvia ja olen genin ym.päässyt henkilöön Rundelin Sigfrid Jaakonpoika s.10.6.1852, tulee Ouluun Luodosta v.1877 ja avioituu 28.6.1878. Kts.alla.

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3550&pnum=367

Isänäidin isän Matti Määttä/ Mettovaara s.1822 toinen vaimo oli hailuotolainen Susanna Jaakontr Rundelin s.26.12.1849, tulee Haukiputaalle 1888 ja vihitään 27.10.1889.

Olisivatkohan Sigfrid ja Susanna sisaruksia Hailuodosta?.
Hailuodon henkikirjoita löytyy kyllä Jakob Rundelin ja vaimonsa Anna. Heidän esiintyminen henkikirjoissa ei näytä olevan yhtenäinen. Jostakin jos aloittaa, niin vuonna 1848 Ojakylässä Pirkolan talossa nro 28 asuu inhyses-perhe Jacob Rundelin, hustru Anna sekä yksi lapsi.
Digi 809: Oulun läänin henkikirjat - Ou:40 Henkikirja 1848-1848, jakso 809, sivu 809: Carlö Socken Ojakylä; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5632074505&aineistoId=1638248446 / Viitattu 8.1.2024

Vuonna 1850 Jacob Rundelin ja Anna-puoliso sekä 3 lasta asuvat kappalaisen puustellissa eli Ojakylässä Perälän talon (nro 17) loisperheenä. Parheen isä ja äiti ovat sjukliga.
Digi 912: Oulun läänin henkikirjat - Ou:42 Henkikirja 1850-1850, jakso 912, sivu 912: Hailuoto; Ojakylä; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5729206691&aineistoId=1638343770 / Viitattu 8.1.2024

Työn, levon ja kiireiden takia en ole onnistunut vielä useampia löytöjä tästä perheestä tekemään.

Tapani Kovalaine
09.01.24, 15:56
Hei. Etsin eräälle Rundelin-nimiselle esipolvia ja olen genin ym.päässyt henkilöön Rundelin Sigfrid Jaakonpoika s.10.6.1852, tulee Ouluun Luodosta v.1877 ja avioituu 28.6.1878. ---

Isänäidin isän Matti Määttä/ Mettovaara s.1822 toinen vaimo oli hailuotolainen Susanna Jaakontr Rundelin s.26.12.1849, tulee Haukiputaalle 1888 ja vihitään 27.10.1889.

Olisivatkohan Sigfrid ja Susanna sisaruksia Hailuodosta?.
Hailuodon henkikirjoja selailemalla tulee helposti sellaiseen käsitykseen, että Jaakko Rundelin ja vaimonsa Anna ovat saaneet seitsemän lasta. Kolmelle lapselle varmistuu tarkka syntymäaika rippikirjojen puolelta Hailuodosta, Oulusta ja Haukiputaalta. Muut neljä lasta jäävät vielä odottamaan, löytyykö heillekin syntymäaika.

Paras osuma henkikirjoista on vuosi 1869. Ojakylän Törrin nro 23 talossa asui Rundelinin perhe Jaakko ja Anna. Lapsista Loviisa oli täysi-ikäinen ja (1852 syntynyt) Sigfrid oli nödvuxen, samaten tytär Maria.
Digi 123: Oulun läänin henkikirjat - Ou:65 Henkikirja 1869-1869, jakso 123, sivu 1267: Karlö socken. Ojakylä 23-30; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5632140040&aineistoId=1639772774 / Viitattu 9.1.2024

Susanna Jaakontytär Rundelin löytyy vuoden 1871 Ojakylän Trupukan talosta nro 20. Susanna oli siellä piikomassa ja ikää oli tuolloin 21 vuotta.
Digi 880: Oulun läänin henkikirjat - Ou:68 Henkikirja 1871-1871, jakso 880, sivu 877: <Karlö socken>. Ojakylä 12-23; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5632131788&aineistoId=1639984029 / Viitattu 9.1.2024

Alustava arvio Jaakko ja Anna Rundelinin lapsikatraasta on seuraava:
1. Loviisa s. noin 1847 ?, 2. Reetta Liisa s. 20.3.1848 (sai kuusi au-lasta), 3. Susanna s. 26.12.1849, 4. Sigfrid s. 10.6.1852, 5. Maria s. noin 1854, 6. Simo s. noin 1856 ja 7. Aukusti s. noin 1858. - Simo ja Aukusti olivat Ojakylässä Kuuston talossa nro 6 renkeinä vuonna 1876.

Tapani Kovalaine
09.01.24, 19:25
Rundelin -suku on järjestänyt Haukiputaalle ainakin kolme edustajaansa. Susanna Jaakontytär Rundelin tuli 1888. Seuraavaksi tuli vuonna 1898 hänen sisarensa tytär Hilma Sofia Kreetantytär Rundelin s. 1.7.1881.

Kolmas tulija löytyy seitsemän vuotta vanhasta Suku Forumin viestiketjusta, jossa vinkkinä oli: Haukiputaan henkikirja v. 1915, Haukipudas kk rek. nro 12:
Karp,torp, omistaa Heikki Rehu No12. Sillä sivulla ihmettelin sitten henkilöä Rundelin Jenni,s.1890?

Niinpä vaan näyttäisi vuonna 1914 Haukiputaalle tulleen Hilma Sofian sisko, Jenny Eriika Kreetantytär Rundelin, s. 30.7.1890 Hailuoto, Ojakylä.
Digi 1812, jäsensivu: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=23028&pnum=182

Nyt sopii kysyä ketkä ovat olleet Jacob (Jaakko) Rundelinin vanhemmat?

Tapani Kovalaine
10.01.24, 10:24
Kuivaniemen Ronkainen sai Oulussa sukunimen Rundelin.
Siikajoen seurakunnan muuttokirjoista löytyy vuoden 1835 kohdalta digikuva 283 ja sen kautta pääsee näkemään miten Rundelin on tullut sukunimeksi Kuivaniemellä 1819 syntyneelle Simo Ronkaisen Matti-pojalle.

Matti Ronkaisen isä näyttää kuolleen 1828 ja Matti on kulkeutunut Ouluun kouluun. On saanut opintiellä kulkiessaan uuden sukunimen ja on sitten muuttanut 1835 Siikajoelle, sieltä 1837 Oulunsaloon, on avioitunut 1839 toimiessaan lukkarina.

Vielä ei ole löytynyt verrokkitietoa Hailuodon Jaakko Rundelinille. Tämä Jaakko ei ole välttämättä ole ollut mikään Ronkainen.

Digi 283, muuttokirja Oulusta Siikajoelle, ynglingen Mathias Rundelin, 1819:
Siikajoen seurakunnan arkisto - IJb:2 Muuttokirjat 1816-1835, jakso 283: Ynglingen Matthias Sundelin född 1819; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962502858&aineistoId=1247944947 / Viitattu 10.1.2024

Hiski, Kuivaniemi, kastetut:
*4.10.1815 8.10.1815 Kuusamo Sk Nybyg: Simon Rongainen Brita Johannes
*5.1.1819 6.1.1819 Inh:m: Simon Rongainen Brita 40-45 Matts