PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Rotina


JaMaHa
22.01.09, 18:52
Hei!

Karjalaisilla on tapana ollut viedä rotinapulla vauvaperheeseen. Onko se viety vauvan synnyttyä vai kastetilaisuuteen? Entä onko oikea rotina pullakranssi, pitko vai joku muu? Onko rotinan viennillä ollut joku tarkoitus vai onko se enempi ollut onnentoivotus vauvaperheeseen?


Terv. Jaana

tellervoranta
22.01.09, 19:02
Hei :), tässäpä rotinoista

http://keskustelu.plaza.fi/ellit/koti/keskustelu/t1401217

JaMaHa
22.01.09, 22:59
Kiitos Tellervo vastauksestasi. Linkistä löytyi juttua rotinasta suuntaan jos toiseenkin :)


Terv. Jaana

Hannu Hellsten
23.01.09, 00:32
Hei!

Karjalaisilla on tapana ollut viedä rotinapulla vauvaperheeseen. Onko se viety vauvan synnyttyä vai kastetilaisuuteen? Entä onko oikea rotina pullakranssi, pitko vai joku muu? Onko rotinan viennillä ollut joku tarkoitus vai onko se enempi ollut onnentoivotus vauvaperheeseen?


Terv. Jaana
Minä muistan ehkä 50-luvulta, että antrealaissyntyinen äitini leipoi rotinoita joillekin sukulaisille tai tuttaville. Ei ne rotinat kyllä varmaankaan olleet kovin kummaiset, eihän siinä Kotiliesi-puuhellan uunissa kovin mittavaa voinut saada aikaiseksi. Toista se oli mummolla, joka kunnollisessa tuvan uunissa teki lähes puoli metriä halkaisijaltaan olevan rotinapullan.
Rotinat vietiin lapsen saaneeseen perheeseen ilman sen kummempia juhlallisuuksia. Silloin oli tapana mennä kylään, kun siltä tuntui. Ei siihen tarvittu mitään kutsuja tai ilmoittamisia. Miten sitä olisi tehtykään, kun puhelin oli hyvin harvassa taloudessa.

Heljä Habermann
23.01.09, 08:55
Kyllä rotinat kuuluivat minunkin lapsuuteeni, äitini suku on Karjalasta. Rotina-sanan merkitystä en tiennyt, ennekuin reilu vuosi sitten Vienan reissullani karjalankielinen oppaamme näytti meille Uhtualla "rotinatalon", ja selitti, että se on talo, jossa synnytetään.
Terv. Heljä

esteri
23.01.09, 18:24
Asikkalainen, hämäläinen äitini puhui, "hytyihin" menosta, "hytyissä" käynnistä. Samaa rotinaa tarkoitti.
Kyllä vielä -69 ja -72 meillä käytiin hytyissä. Kuiva kakku oli silloin yleinen tuominen jonkun vauvan vaatteen kanssa. Muistan olleen komerossa 7 kokonaista kuivaa kakkua yhtäaikaa, silloin ei ollut vielä pakastinta.
Niin, ja isommalle lapselle karkkipussi, aika isona oli vielä "vihainen" , kun kuuli meidän panneen niitä piiloon ja jättäneen hänelle antamatta.
Iso vehnäsrinkeli oli vähän aikaisemmin yleinen ja mieluinen tuominen, monessa isossa perheessä ei vehnänen ollut lasten jokapäiväistä herkkua.
Esteri

Kirsi Rannikko
23.01.09, 18:57
Kun sain esikoiseni, niin enoni pakkasi autoon itsensä, 3 naista (vaimonsa, tyttärensä ja sisarentyttärensä matkan varrelta), pullaa, kuivakakkuja, riisi- ja perunapiirakoita ja ajoi 450 kilometriä ja tupsahti eräänä aamupäivänä seurueineen etukäteen ilmoittamatta katsomaan viikon vanhaa vauvaani ja minua.

Mukava yllätys. Vieraat "ruokkivat itsensä" ja monet jälkeen tulleet vauvankatsojat.

Muistan kuulleeni lapsena, että koska synnyttänyt nainen oli "saastainen", hän ei saanut leipoa ennen kirkottamista. Siksi sukulaiset toivat hänelle leipomuksia.

Äitini suku on Uudeltakirkolta Kannakselta ja näin toimittiin tässä suvussa vielä parikymmentä vuotta sitten.