Yleistietoa kirkonkirjoista

[Essimi]

Jotkin asiat ovat itsestäänselvyyksiä, kuten nyt vaikkapa kirkonkirjat sukututkimuksessa. Mutta, mutta, mihin tarkoitukseen kirkonkirjat on alkuaan tehty? Tuskin verotuksellisiin tarkoituksiin, kuten voi ajatella henkikirjoista. Olivatko kirkonkirjat papin muistiinpanokirjoja, oliko hänellä jokin tilivelvollisuus ylempiään kohtaan, piispoja, maaherroja, kuningasta? Vaatiko kirkkokuri kansalaisten yksityiselämän valvontaa - seurasiko pappi todella vihkimisen ja ensimmäisen lapsen syntymän aikaeroa? Vai palveliko kirkonkirja jotenkin seurakuntalaista itseään, kuten nykyisin, esim. virkatodistuksin jne? Muuttokirjat tiedän, eli "avioliiton esteiden tutkinnan". Tällaisia kysymyksiä on noussut mieleen, kun puhutaan kirkonkirjoissa olevista virheistä - ketä ne tiedot oikeastaan liikuttivat aikanaan ja mitä merkitystä oli virheellisillä nimillä tai syntymäajoilla, ellei niitä lukenut kuin pappi iltapuhteinaan?
Sukututkimuksessa kirkonkirjojen tiedot tietenkin ovat korvaamattomia, mutta sukututkimusta vartenhan kirkonkirjoja ei aikoinaan ole luotu?

[Heikki Koskela]

Kirkonkirjat ja toisaalta rippikirjat ovt hieman eri asioita. Rippikirjat ovat niitä isoja ja paksuja kirjoja kirkkoherranvirastossa, kirjoja, joita ei nykyisin pääse suoraan selaamaan, ainakaan kaikissa seurakunnissa.

Rippikirjojen merkitys ja historia on mielestäni selitetty Wikipediassa varsin hyvin. En voi tähän ottaa lainauksia. Mutta kannattaa käydä lukemassa kyseinen teksi. Asian merkitys selkenee lukemisen jälkeen paremmin.

[Essimi]

Kiitos vinkistä, joka kertoikin, että kansanopetukseen ja väestökirjanpitoon nuo kirkonkirjat alkuaan liittyivät. Olin sen varmaan jostakin joskus lukenut, mutta oli päässyt unohtumaan tuo historiallinen kehitys. Ja että 14 seurakunnassa olisi säilynyt aukottomat tiedot "alusta" asti... Sitten vaan tutkimaan mitä ne seurakunnat ovat ja montako seurakuntaa maassa silloin 1600-luvun puolivälissä oli...