Määtät ja Liuskit

[Paula]

Hei!

Onkohan täällä suku forumilla Määtän ja Liuskin suvun "tietäjiä"?

Oulujoen rippikirjoihin on 1720-l. merkitty, että Juho Juhonpka Määttä -niminen mies Sotkamosta on tullut sinne vaimonsa Margetan (Juhontr/Joosepintr?) kanssa.
Luultavasti sama Juho Juhonpka Määttä, tai sitten hänen poikansa, on myöhemmin asunut vaimonsa Margareta Liuskin kanssa Oulunsalossa. Lapsia heillä on ollut: Johan 1740, Elisabet 1742, Henrik 1744, Katariina 1746, Anna 1750 ja Marketta 1753. Mahdollisesti myös Malin (Magdalena) 1738. Lapset ovat syntyneet Oulunsalossa.

Olisi mukava kuulla tarkemmin näistä esi-isien suvuista, jos joku on tutkinut. Mistähän päin Sotkamoa tai Kainuuta sukua löytysi :)

Terv. Paula
sp: sukuhaku*hotmail.com

[Matti Lund]

Hei!

Onkohan täällä suku forumilla Määtän ja Liuskin suvun "tietäjiä"?

Oulujoen rippikirjoihin on 1720-l. merkitty, että Juho Juhonpka Määttä -niminen mies Sotkamosta on tullut sinne vaimonsa Margetan (Juhontr/Joosepintr?) kanssa.
Luultavasti sama Juho Juhonpka Määttä, tai sitten hänen poikansa, on myöhemmin asunut vaimonsa Margareta Liuskin kanssa Oulunsalossa. Lapsia heillä on ollut: Johan 1740, Elisabet 1742, Henrik 1744, Katariina 1746, Anna 1750 ja Marketta 1753. Mahdollisesti myös Malin (Magdalena) 1738. Lapset ovat syntyneet Oulunsalossa.

Olisi mukava kuulla tarkemmin näistä esi-isien suvuista, jos joku on tutkinut. Mistähän päin Sotkamoa tai Kainuuta sukua löytysi :)

Terv. Paula
sp: sukuhaku*hotmail.com


Hei

En ole tätä Juho Määttää tarkemmin tutkinut enkä osaa siksi tältä istumalta sanoa hänestä mitään varmaa.

Mutta pariskunnasta saattaisi ilmetä merkkejä ihan perusmetodilla, eli selaamalla Määttiä/Liuskeja Sotkamon rippikirjoista, sillä muutto lienee tapahtunut täpärästi aikavälillä, jolta Sotkamon rippikirjoja on käytettävissä. Nimittäin jos he olisivat saapuneet Oulunsuuhun 1720 -luvulla tai Oulunsaloon monta vuotta ennen vuotta 1739, jolloin ensimmäinen lapsi siellä syntyy, pitäisi tuolla syntymätiheydellä, mikä ilmenee, ilmetä seutukunnan kasteluetteloista muutama syntymä ennen jo vuotta 1739 tai rippikirjasta joku ennen vuotta 1739 syntynyt lapsi.

Juho Määttien jäljityshän voi olla väliin puuduttavaakin puuhaa, jos sitä yritetään pelkillä hakuammunnoilla, koska Juho Määttiä on niin paljon sekä Kainuussa että Oulun ympärillä ja itse Oulussakin asui Määttien porvarisuku, jossa oli joka polvessa Juhoja. Ja näiden Oulun Määttien sukulais -Määttiä asui mm. Pudasjärvellä.

Tästä tulikin mieleen, että Määttien suku on erittäin sankka Oulun ympäristössä, vaikka sitä ei äkikseltään hoksaakaan. Hoksaamista vaikeuttaa se, että hyvin suuri osa vanhoista Oulun seudun Määtistä on saanut asuinpaikkaa vaihtaessaan uuden lisänimen, mutta tämän uuden lisänimen takapuolelta on usein löydettävissä pitkä Määttien esipolviketju 1500 -luvulle saakka ja siellä saattaa olla yhdistäviä tekijöitä Kainuun Määttienkin kanssa. Siis Määtät olivat sankka sukukunta Oulun ympäristössä jo 1500 -luvulla, mikä ilmenee myös veroluetteloista, vaikka nimi on niissä enimmäkseen patronyymisessä muodossa.

Eräs Määttien keskittymä oli 1500 -luvulla Muhos. Sen vuosisadan loppuun mennessä sinne oli muodostunut puolenkymmentä Määttien sukutilaa eri osakyliin, Laitasaareen useampikin Määtän talo. Niissä suvut jatkuivat hyvin 1600 -luvulla, mutta isonvihan aika oli erityisen koetteleva näille Muhoksen Määtän taloille: ne kaikki menivät uusjakoon, vaikka vain yhdessä Laitasaaren Määtistä oli vanha isäntäpariskunta jäänyt lapsettomiksi. Vanhojen Määttien nuoriso, joita oli sankasti, joutuivat muuttamaan mikä minnekin, kun vanhukset turvasivat loppuvuotensa ottamalla suvun ulkopuolisen syytinkimiehen, jos tämä maksoi talon velat ja sitten heidät hautasi. Talot olivat kruunun velkahylkyjä, joihin tulokkaat saivat vapaavuosia, jotka katkaisivat vanhan sukuomistuksen. Kolme näistä Määttien tulokkaista, syytinkimiehistä olivat vaimoni esi-isiä, jonka johdosta tiedän heistä vähäsen enemmän.

Palatakseni Kainuun Määttiin, joista osalla varmaankin on kantavanhus tullut juuri Oulun seudulta, itselläni menee heistä juuri yhteen sellaiseen, Hannu Määttään, joka alkoi ensin 1640 -luvulla asua Lammasperällä, siis nykyisen Kuhmon puolella. Ennen sitä asui yksi Hannu Määttä Jormasjärvellä, vuoden 1629 ruodutuksessa iältään 42 v (s. 1587), jolla oli naapurina Heikki Määttä, iältään 27 v (s. 1602). Samoja Määttiä oli nähtävästi se Yläsotkamon Simuna Määttä, jonka iäksi vuoden 1629 ruodutuksessa on annettu 52 v (s. 1577) . Samoilla kylillä oli juuri aloittanut talon muuan Pekka Liuski, jota ei vielä 1629 verotettu. Hänen iäkseen ilmoitettiin siinä luettelossa 30 v (s. 1599). Eniten Määttiä löytyy tuolloin kuitenkin Alasotkamosta, josta tulevia Määttiä toimi Sotkamon lautamiehinä muutamassa polvessa.

Palatakseni vielä Sinun Juho Määttääsi, hän on saanut sotilasruotunsa mukaan uuden lisänimen Trast. Minulla on kyllä jokin tieto yhdestä ruotusotamies Juho Trastista, mutta näitä samannimisiä oli myös useampia.

terveisin Matti Lund

[Raimo Ranta]

"Kolme näistä Määttien tulokkaista, syytinkimiehistä olivat vaimoni esi-isiä, jonka johdosta tiedän heistä vähäsen enemmän".


Hei Matti

Kertoisitko olivat manitsemasi syytinkimiehet Muhoksen Laitasaaren vai Utajärven Sanginjärven Määtissä ja keitä he olivat. Näissä kahdessa kylässähän Määttiä esiintyi useamman talon voimin. Myös Utajärven Sotkajärven kylän nimistöön Määtät jättivät jälkensä.
Tänään selkeitä vanhojen Määttien kantatilojen paikkoja löytyy Laitasaresta ainakin 5 kpl ja Sanginjärveltä 2 kpl Sotkajärveltä 1 kpl.

terv
RaimoR

[Matti Lund]

"Kolme näistä Määttien tulokkaista, syytinkimiehistä olivat vaimoni esi-isiä, jonka johdosta tiedän heistä vähäsen enemmän".


Hei Matti

Kertoisitko olivat manitsemasi syytinkimiehet Muhoksen Laitasaaren vai Utajärven Sanginjärven Määtissä ja keitä he olivat. Näissä kahdessa kylässähän Määttiä esiintyi useamman talon voimin. Myös Utajärven Sotkajärven kylän nimistöön Määtät jättivät jälkensä.
Tänään selkeitä vanhojen Määttien kantatilojen paikkoja löytyy Laitasaresta ainakin 5 kpl ja Sanginjärveltä 2 kpl Sotkajärveltä 1 kpl.

terv
RaimoR


Hei

Laitasaaresta niitä oli roppakaupalla:

Aappo Määtän talo ja Rahko-Määttä. Rahko-Määttä on anoppini suoraa esi-isälinjaa. Rahkoja oli 1550-luvulla kaksi veljestä vanhempi Olli Kaupinpoika ja nuorempi Vilppu Kaupinpoika Rahko. Olli asui ensin koko Rahkoa, mutta Vipun tultua täysi-ikäiseksi, talo halottiin veljesten kesken (isä Kauppi Rahko oli niin vanhaa ikäpolvea, ettei ehtinyt veroluetteloihin näkyviin). Olli autioitui, leski isännöi muutaman vuoden. Vilpun suku jatkui sen sijaan hyvin ja anoppini Tihiset ovat yhtä sen haaraa Määtässä, kun Määttä siirtyi Pekka Rahkon omistukseen. Lisäksi: Rönkkö-Määttä sieltä (se jossa muistaakseni vanha pariskunta oli jäänyt lapsettomiksi, tuli syytinkimieheksi Tuomas Rönkkö). Tähän Rönkkö-Määttään tuli vävyksi ja isännäksi 1746 kirjoitustaitoinen ruotusotamies Matti Ruotsalainen Iisalmen Ulmalan kyliltä ja nämä Määtät ovat myös vaimoni esivanhempia. Näin Matti Ruotsalaisesta tuli pikaisesti isäntä ja myöhemmin kirkonisäntäkin Matti Määttä, mikä on yksi oiva todiste savolaisten "sukunimettömyydestä", vanhan lisänimen väistyvyydestä, kun pääsee viljelemään vävynä perintötaloa Länsi-Suomessa.


Kaikista näistä isännyyden ja sukujen vaihdoksista olen löytänyt käräjäpöytäkirjat.

terv Matti Lund

[tellervoranta]

Hei Raimo :), voisitko nimetä vaikka jonkun esi-isäsi noista Määtistä.

[quote=Raimo Ranta;27494]"Kolme näistä Määttien tulokkaista, syytinkimiehistä olivat vaimoni esi-isiä, jonka johdosta tiedän heistä vähäsen enemmän".

Minullahan on Elsa Johantr Määttä ( Holappa) s.18.12.1777 Utajärvi, k.1.9.1863 Ylikiiminki, Jolos, Leskelä , esiäidiltä vino pino Määttä/Holappa esipolvia, vaan ovat paperilla, mahdollisesti tiedostoissani, vaan en tähän hätään löydä niitä.

Jk. Tuossa Enbusken kirjassa, mistä kirjoitin Lapin palstalla ja mistä on tullut kyselyjäkin, mainitaan seur. Määtät Kuusamosta:
v.1737 lapinverolla olleet asukkaat ja heidän asuinpaikkansa:
Vuotunkijärvi Juho Antinpka Määttä
Saapunkijärvi Samuel Tapaninpka Määttä

[tellervoranta]

Näpyttelenpä edelläolevan Elsan lähipiirin: :)
isä: Juho Tuomaanpka Määttä 1. Holappa
äiti: Elsa Antintr Holappa/Oksila
sisarukset: Katariina, Tuomas, ko Elsa, Jaakko, Riitta Liisa

Isän vanhemmat: Tuomas Antinpka Holappa ja Kirsti Antintr Määttä, Utajärvi.

kirjoitti sama kuin edellä

[Paula]

Hei,

kylläpä on laajaa tämä Määtän sukukunta! Yksistään näitä Juho Määttiä löytyy runsain mitoin, sieltä Sotkamon seuduiltakin useampia. Kiitos Matille erittäin valaisevasta ja tiiviistä selvityksestä.
Vielä muutama sana tästä yhdestä Määtän Juhosta, joka rantautui ensin Oulujoelle ja sieltä kaupungin kautta Oulunsaloon, ryhtyi sotamieheksi ja sai sitä kautta nimen Trast. Hänen vanhin poikansa oli myös Juho, kuinkas muuten... Mielelläni vertailisin tietoja Juho Trasteista.
Toinen poikansa Henrik muutti Muhokselle ja meni naimisiin Kinnusen Elinin (Juhontr) kanssa. Henrikki oli myös sotilas ja sukunimenään on ollut Höök. Tai uskoakseni on samasta Henrikistä kysymys, sillä syntymäaika täsmää.
Tyttäriä on myös mennyt Muhoksen suunnalle.

Terv. Paula
s-posti: sukuhaku*hotmail.com

[Erkki Lamminpää]

Suku Foorumiin äsken (2009) liittyneenä palaisin vanhaan (2007) kyselyyn Liuskista. Määtästä on ollut keskustelua foorumissa.
Sukuni Liuskit asuivat 1700-luvulla Sotkamo N.Sotkamo No.41 Murto - 1800-luvun alussa Sotkamo Lehtoniemi No. 65 - 1840 paikkeilla muutto Sotkamo Jormaskylä No. 62.
Terveisiä Hämeestä !
EOL

[OnniManninen]

Löytyisikö tietoa henkilön Carl Mattsson (Kalle Matinpoika) Liuskin vanhemmista / siitä taaksepäin? Syntynyt 12. Maalis 1814, kuollut 9. Huhti 1868. Oli naimisissa Kaija Antintytär Korhottaren kanssa.

[JuhaniR2]

Myös Määtistä minulla olsi kysyttävää. Olen päässyt Paavo Määttään s. 1689 k. 17.5.1754 Sotkamo, Jormas 5, puoliso Silja Partanen s. 1689 k. 23.5.1754. Paavo isä oli Paavo Ristonpoika Määttä, mutta muuta hänestä en tiedä. Isä Paavon puoliso oli Kaisa Ollikainen s. 1669 k. 3.4.1759 Sotkamo, Jormas 5. Löytyiskö heistä ja heidän esivanhemmistaan tietoa?