Avioliiton ulkopuoliset lapset ja niiden tunnustaminen

[argonaut71]

ei,

Olen tässä aloittelemassa paperilla olevien tietojen syöttämistä sukututkimusohjelmaan ja jäin tässä jo heti alkuvaiheessa miettimään mikä on yleinen ja kenties suositeltavin tapa toimia esim. seuraavassa tilanteessa.

Oletaan että Tiina X:lle syntyy lapsi Timo avioliiton ulkopuolella vaikkapa 12.10.1967. Lapsi tunnustetaan samassa yhteydessä, kun Tiina menee naimisiin tunnustajan kanssa vaikkapa 2.11.1967.

Olisiko tässä nyt järkevää merkata Timo ohjelmaan X sukunimellä ja sitten lisäinformaatio kenttään mainita, että lapsi tunnustettiin ja nimi on nykyään Y. Vaiko merkata Timo nimellä Y ja merkata sinne lisäinformaatio kenttään, että ai niin lapsi tunnustettiin ja nimi oli ensin X. Jotenkin tuntuisi luontevalta, että tuo jälkimmäinen sillä sillä nimellähän lapsi käytännössä tunnetaan.

Tilannehan tietenkin muuttuu, jos tunnustuksen ja mahdollisen nimenvaihdoksen välillä kuluukin aikaa esim. vuosia tai nimeä ei kenties koskaan vaihdetakkaan.

***Mikko

[Heikki Koskela]

Jos lapsen oikea isä tunnustaa lapsen oamakseen, varsinkin esimerkin mainitsemassa ajassa, niin mielestäni ei tarvitse erikseen kertoa tunnustamista mitenkään. Käsityksen perustuu kymmeniin esimerkkeihin vastaavista tapauksista alkaen 1800-luvulta asti.
Kun lapsella on oikeat vanhemmat, voi jättää arvaukset muitten murheeksi.
Eri asia on sitten, jos lapsella on vanhemmat ja vielä löytyy mahdollisuus toiseen isään (juorujen perusteella esim.). Tällaista tapausta olen itse omaisten pyynnöstä joutunut tutkimaan - laihoin tuloksin.:)

[willman ismo]

voisin omasta puolestani kommentoida, menemättä yksityiskohtiin, tiedän "läheltäni" tapauksen 1927 jolloin perheessä oli neljä lasta.perheen isä tunnusti kaksi omikseen.silloin ei ollut mitään dna-testejä, joilla asiat nykyisin voi selvittää ym tieteen keinot.

[Julle]

Hei!

Jos äiti ei synnytyslaitoksella suostu ilmoittamaan isää syntymätodistukseen, niin mitään isää lapselle ei merkitä väestörekisteriin.

Minun käsittääkseni sillä tunnustamisella ei ole muuten merkitystä kuin että tunnustautuu lapsen isäksi ja samalla voi päästä lapsen toiseksi huoltajaksi, jos äiti sallii. Sosiaaliviranomainen on lapsen asian ajajana tässsä tapauksessa ja teetyttää verikokeet ja DNA-testit, jos isä haluaa.

Kasvatti-isä ja holhooja, joka voi olla joku sukulaisista tai vieras uskottu henkilö, ovat sitten eri käsitteitä.

Minusta sukututkimuksessa ei tarvita kuin lapsi ja vanhemmat yhteyttä, joskus adoptiovanhemmat.

Minä ainakin pitäisin erillään isä, huoltajan ja holhoojan!