PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Stormbom: Sysmä


Giösling
01.08.07, 13:29
Hypätäänpä Uudeltamaalta Hämeeseen. Aamuiseen Gottlund-Wallgren-viestiini
viitaten kysyn nyt osaavammilta: mitä tiedetään mm. Sysmässä vaikuttaneesta Stormbom-suvusta?

Itselläni on vain se mitä Lewenhaupt sanoo Henric Johan Stormbomista (puoliso Eva Margareta Tandefelt) ja sitten läjäpäittäin von Hertzen, Serlachius, Nordström-Giösling, Borgenström, Uggla, Tillman, Dahlberg, Wallgren jne aviolinkkejä.

Onko suvusta julkaistu matrikkelia tai artikkeleita? Kuka oli Jakob Henrik Stormbomin vaimo jne.jne?

Tuntuu siltä, että tässä on aimoinen aukko tiedostollani.

Täydennystä?

Toivoo terveisin

Juhani Pesu

K.Salminen
01.08.07, 19:39
JP,

Jakob Henrik Stormbohmin vaimosta en osaa sanoa, lieneekö ollut naimisissa ollenkaan. Syntynyt kuitenkin Sysmässä 30.9.1741; ratsumestari Henrik Johan Stormbohmin ja Eva Margaretha Tandefeltin (1715-1753) poikana. Henrik sai vaimonsa kautta Sysmästä haltuunsa Virtaan kartanon. Pojista myös Sysmässä syntynyt Arvid Johan Storbohm (1744-95) oli armeijan palveluksessa, erosi luutnanttina ja asui Virtaan kartanossa kuolemaansa saakka. Arvid oli naimisissa serkkunsa Kristiina Maria Tandefeltin (1748-1820) kanssa, joka leskenä asui Virroilla Liljeforsissa vanhimman poikansa ltn Johan Lydik Storbohmin (1771-1831) luona.

Henrik Stormbohmin tytär, Eeva Christina oli naimisissa Sysmän kh Jaakko Wallgrenin kanssa, k.1790. Eeva Christiina asui leskenä Suuressakylässä Sysmässä tyttärensä ja vävynsä luona ja kuoli siellä 1797.

Arvid Stormbohmin tytär, vanhin lapsista, Eva Margaretha (1769-1823) meni v 1789 naimisiin luutnantti, sittemmin majuri Erik gustav Gejtelin (1748-1827) kanssa. He asuivat vähän aikaa Virroilla, mutta muuttivat sitten Sysmän Voipaalaan, jonka omistivat. Pojat Johan Lydik (1771-1831), Otto Wilhelm s 1754 ja Jakob Fredrik (1778-1809) olivat sotilaita.
Johan Lydik ja Jakob Fredrik olivat luutnantteja ja omistivat osansa kotikartanosta Virtaan Sysmässä. Johan omisti Liljeforsin ja Jakob Fredrik Freriksgårdin eli Uuden Virtaan kartanon.

Johan Lydik oli naimisissa Ulrika Wilhelmina Strömin (1778-1863) kanssa. Heillä oli 4 lasta. Eeva Fredrika (1800-69) aviossa v 1843 kpt Kristian Grahnin kanssa.
Sinua ehkä kiinnostavasti Eeva Fredrika jäi asumaan miehensä kuoleman v 1860 kotikartanoonsa, jonne anoppi Kristiina Wilhelmiina Grahn muutti. Ennen siellä oli asunut äidin sisar, Asikkalan kappalaisen Gabriel Lyran leski, Eva Lovisa Ström, joka kartanossa kuolikin 1839.
2. tytär Helena Fredriika s 1802 muutti Heinolaan v 1832.
Poika Johan Fredrik (1805-1842) tuli ylioppilaaksi, oli virkamiesuralla ja palveli Turun hovioikeudessa, palasi sieltä hovioikeudensihteerinä Sysmään ja kuoli seuraavana vuonna.
Nuorin lapsista Karolina Wilhelmiina meni naimisiin serkkunsa Uuden Virtaan kartanon omistajan, luutnantti Johan Henrik Stormbohmin kanssa 26.10.1828. Johan Henrikin isä ltn Jakob Fredrik Stormbohm kuoli nuorena v 1809 kuten totesin. Ja oli naimisissa Eeva Kristiina Borgenströmin kanssa, leski jäi yksin 4 alaikäisen lapsen kanssa.

Tässä jotain tiedonmurusia.

Terv. Kari S

Giösling
02.08.07, 07:58
Kari,

Kiitos näistä jännittävistä lisätiedoista, joita nyt sovittelen tiedostolleni.
Palaan ansiaan vielä. Aamun uutisiin ja Stormbomeihinkin liittyen mainittakoon, että aiemmin forumilla peräänkuuluttamani Hans Ernest von Hertzenin (1731 Karlstorp, Småland) vanhemmiksi on P. Er. Gadden ilmoituksen mukaan merkittävä Skånska Ståndsdragonregementissä palvellut luutnantti Hans Ernst von Hertzen vanhempi (1688-1736) ja Anna Lisa von Schöer, toisessa aviossaan. Mitään lähteitä Gadde ei anna. Ehkäpä vaimon kautta aukeaa lisälinja tutkimuksille.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

K.Salminen
02.08.07, 09:39
Juhani, näyttää Arvid Stormbohmin vuonna 1754 Sysmässä syntynyt 3. poika Otto Wilhelm menneen naimisiin Hattulassa 1803.

Kari

Hattula - vihityt

Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
25.12.1803 Herr Fältväbeln vidKongl.Thus Jägao Baitail och Öfverste Leuten Comp. Otto Wilhelm Stormbohm Mademoisell Helena Catharina Chülander Katinala Kuttila

Helena V.
02.08.07, 17:55
Hei pojat,

Kiitos Karille mielenkiintoisista Stormbohm-tiedoista. Minultakin ovat jääneet tutkimatta.

Pari lisäkysymystä:
- Tämän Otto Wilhelmin syntymää en ainakaan Hiskistä löydä, mistähän tieto on peräisin? Vanhemmat kun avioituivat 1768, hän ei varmaan syntynyt vielä 1754?

- Onko tietoa Eva Fredrica Johan Lydiksdr S:n puolison Christian Gabriel Grahnin vanhemmista ja pariskunnan myöhemmistä vaiheista?

t. Helena V.

K.Salminen
02.08.07, 19:09
Helena, nopea vastaus. Sattui kirjoitusvirhe: Otto Wilhelm Stormbohm syntyi Sysmässä Arvid Stormbohmille ja vaimolleen v.1774. Tätä vuotta et löydä Sysmän Hiskistä, koska tietoja ei ole tältä ajalta. Mutta tämän tiedon voi verifoida myös hänen kuolinajastaan ja ilmoitetusta iästä.

Kari

Hattula - haudatut


Ikä
Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
6.1.1812 21.1.1812 Lieutn.v.f.d.Kongl.Finska Tavasteh.Reg.o.Säxmäki Compagnie Otto Wilh: Stormbohm feber 38
alkup - PIK: gift.

K.Salminen
03.08.07, 09:16
Hei pojat,

Kiitos Karille mielenkiintoisista Stormbohm-tiedoista. Minultakin ovat jääneet tutkimatta.

Pari lisäkysymystä:
- Tämän Otto Wilhelmin syntymää en ainakaan Hiskistä löydä, mistähän tieto on peräisin? Vanhemmat kun avioituivat 1768, hän ei varmaan syntynyt vielä 1754?

- Onko tietoa Eva Fredrica Johan Lydiksdr S:n puolison Christian Gabriel Grahnin vanhemmista ja pariskunnan myöhemmistä vaiheista?

t. Helena V.


Helena, käistykseni mukaan Christian Gabriel Grahnin vanhemmat ovat tässä:

Jägerhornin rykmentti - Jägerhornska regementet - kastetut


Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
31.10.1797 2.11.1797 Esqv: Fältsk: Chr: Henr: Grahn An: Christ: Jäderberg 33 år Christian Gabriel


Ja aikaisemmassa viestissäni jo kerroin, että Johan Lydik Stormbohmin tytär Eva Fredrika Stormbohm asui koko ajan Sysmän Virtaan Liljeforsin kartanossa, johon hänen miehensä ym. kpt Christian Gabriel Grahn muutti sekä myös hänen äitinsä Christiina Jägerberg/Grahn. Eva kuoli Liljeforsissa 1869 ja Christian Gabriel 1860.

Terv. Kari

Giösling
03.08.07, 09:24
Kiitos Kari & Helena Stormbom-tiedoista! On ilmeistä, ettei tästä suvusta ole
julkaistu tutkimusta, tai sukukirjaa. Kuten jo aimmin mainitsin aviolinkkiensä
ansiosta se (Stormbom-suku) tuntuu olevan eräs avainpala sukupalapelissäni.

Kaikki lisätieto peräänkuulutetaan.

Kiitoksin ja terveisin

Juhani Pesu

Helena V.
03.08.07, 11:08
Hei Kari ja Juhani,

Paljon kiitoksia mielenkiintoisista tiedoista.

Minua kiinnostavat kovin kaikki "uudet" Grahnit, joista myöskään ei tunnu olevan tutkimusta tehtynä. Tämän Stormbohmeihin liittyvän herran vanhempien arvelisin äkkiseltään olevan Ruotsista - ainakin vaimon. Äidin nimi Jäderberg tuntuu olevan vallan outo koko Hiskissä. Vain muutamia myöhemmin 1800-luvulla. Minun tutkimilleni Grahneille (Nastolan lukkarisuvusta lähtöisin olevat, joita sittemmin on ympäri maata) Henrik on varsin vieras miehen nimi ja Justuksiin en ole vielä ollenkaan törmännyt. Christianeja sitten onkin enemmän. Aika "puhdasoppinen" lapsikatras nimiensä puolesta heillä.:)

Stormbohmejakin näyttäisi olevan aika vähän. Mistähän ratsumestari Henrik Johan S. on alkujaan? Kertooko Lewenhaupt?

t. Helena V.

Giösling
03.08.07, 11:36
Siinäpä se, Helena - ei kerro!

Sanotaan vain:

Stormbom , Henrik Johan, mönsterskrivare vid Abo och Björneborgs läns kav.-reg. 1714 6/9; korporal därst. s.å 11/11; kvartermästare därst. 1717 4/11; adjutant därst. 1718 27/6; löjtn. vid Helsinge reg.; avsked 1719 30/9;
löjtn. och reg.-adjutant vid Abo läns kav.-reg. 1720 19/3; ryttm:s avsked 1721 17/10; d. 1747 21/10.

Muita Stormbomeja ei opuksessa mainita.

Elgenstiernassa ovat esillä:

-Arvid Johan
-Fredrik Johan
-Gustaf Vilhelm
-Henrik Johan
-Olga Carolina, jonka todetaan avioituneen Sysmässä 25.3.1850
Robert Mauritz von Fieandtin kanssa. Olgan vanhemmiksi annetaan luutnantti Fredrik Johan Stormbom ja Carolina Vilhelmina N/N.

Kovin on hataraa Stormbom-tuntemus siis ollut Ruotsissakin.

Paikallisen viikonlopun kunniaksi suuntaan nyt perjantai-brunchille!

Hyvää päivänjatkoa keskustelijoille!

Toivoopi terveisin

Juhani Pesu

Helena V.
03.08.07, 11:44
Kiitos Juhani siteerauksesta.

Tutkailu jatkukoon ensi viikolla.

t. Helena V.

K.Salminen
04.08.07, 10:56
Jatkan keskustelua näin viikonloppunakin. Minulla on tiedoissani fragmentti, jonka mukaan ratsumestari Henrik Johan Stormbohm syntyi Ruotsissa, Uplannissa v. 1685. Ja kuoli siis Sysmän Liljeforsin kartanossa 21.10.1747.
Hän meni v. 1739 Sysmässä naimisiin Eva Margaretha Tandefeltin kanssa, joka asui veljensä kapteeni Adam Johansson Tandefeltin k. 1742 omistamassa Liljeforsissa. Eva Margaretha syntyi Hartolan Koskipäässä n. 1690, hänen vanhempansa olivat majuri Johan Arvidsson Tandefelt (1640-1712) ja Margaretha Henriksdr Silfverbögel k 1727 Sysmä. Johan Tandefelt oli saanut Koskipään haltuunsa tämän avioliittonsa kautta. Eva Margaretha Stormbohm/Tandefelt kuoli Liljeforsissa v 1753. Ratsumestari Henrik Johan Stormbohmin perillieset saivat Liljeforsin haltuunsa v. 1759. Vuosina 1754-58 Liljeforsia hallitsi regmenttisihteeri Anders Hirn.

Ramsayssa ja Wasastjernassa olevat tiedot Evan aviosta ovat vääriä.

T. Kari

Giösling
04.08.07, 12:10
Kiitos lisätiedoista Kari.

Kenen poika mahtoi olla Greta Elisabet Westmanin kanssa aviossa elänyt
Carl Magnus Stormbom? Entä vanhemmat 18.2.1831 Otto Serlachiuksen naineelle Fredrika Sofia Stormbomille? Ferdinand Lindenin naineen Sophia Wilhelmina Stormbomin lienevät yllämainitut, kuin myös Lovisa Margaretan, joka nai Samuel Henrik Nordströmin (äiti Helena Sofia Giösling)? Sitten on vielä Johanna Sofia Stormbom, joka nai 1.2.1810 Karl Otto von Hertzenin; ja Hedvig Elisabeth Stormbom (puoliso Georg Wilhelm Dahlberg) kenen tyttäriä?

Pohtii terveisin

Juhani Pesu

Bodniemi37
04.08.07, 13:29
Hei!

Otto Johannes Serlachius näyttää olevan tietokannassamme. Lotte Reenpään sukukirjan mukaan (s. 170, T35) Fredrika Margareta Sofia Stormbomin vanhemmat olivat luutnantti Jakob Fredrik S. (s. 21.10.1778 Sysmässä, k. 15.5.1809 Sysmässä) ja Eva Christina Borgenström (s. 11.12.1785, k. 27.2.1839 Tuuloksessa), joka avioitui miehensä kuoleman jälkeen serkkunsa, kapteeni Carl Fredrik Borgenströmin kanssa, minkä tiedon tiedon myös Släktbok. Ny följd, II:1-2 (p. 3, T2) vahvistaa.

Onkohan keskustelun kuluessa mainittu, että Stormbomeja asui rusthollareina ja ilmeisesti myös vuokraajina Helsingin pitäjässä, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/helsingin_pitaja/rippikirja_1768-1784_es232/105.htm ?

Giösling
04.08.07, 13:56
Ritva,

Kiitos jälleen tiedoista. Fredrikan veli olisi siten laskujeni mukaan se Gustaf
Wilhelm Stormbom, joka oli aviossa Eva Gustava Helena Ugglan kanssa.
Evan vanhemmat olivat kapteeni Claes Uggla ja Henrica Eleonora Toll.
Claesin vanhemmat taas olivat Carl Gustaf Uggla ja Sofia Gertrud Silfversvan
ja hänen veljensä se Gustaf Uggla, joka oli aviossa Maria Elisabet Lalininin
kanssa.

Tuo huomiosi Stormbomeista Helsingin pitäjässä on jännittävä. Siellä näkyy myös sukunimi Stampel, josta taannoin kävimme keskustelua Böök-suvun yhteydessä, jos nyt muistan oikein.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

K.Salminen
05.08.07, 09:35
Kiinnittäisin arvoisan keskusteluklubin huomion Arvid Johan Storbohmin vanhimman tyttären Eva Margaretha Stormbomin (1769-1823) aviomieheen majuri Erik Gustav Geiteliin, vihitty 1789. Hän kuului Braunschweigista kotoisin olevaan saksalaiseen sukuun, joka Ruotsin kautta muutti Suomeen 1700-luvun alkupuolella.
Erikin isoisä oli jo asettunut Suomeen ja isä opiskellut jonkun aikaa Turun yliopistossa, ennenkuin asettui sotilasuralle. Erik Geitel oli mukana 1788-90 vuosien sodassa mm. Ruotsinsalmen taistelussa, jossa osoittamastaan kunnostautumisesta sai kultamitalin. 1799 Erik siirrettiin Savon jääkärirykmenttiin ja tuli samana vuonna majuriksi. Samana vuonna hän otti eron virastaan ja rupesi hoitamaan Sysmän Voipaalan kartanoa, joka tuli anoppinsa Kristiina Margaretha Tandefeltin (1748-1820) kautta Erikin haltuun.

Erik Geitelin isän tiedot ovat Hyn matrikkelissa seuraavat:

Henkilötiedot

kl. 1734 Erik Johan Geitel 6123 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6123). * Falkenbergissa 12.4.1718. Vht: henkirakuunarykmentin rykmentinvälskäri Henrik Levin Geitel (kotoisin Braunschweigista, † 1760) ja Anna Katarina Meijer tämän 2. avioliitossa. Ylioppilas Turussa kl. 1734 Geitel Eric. Johannes Smol _ 351. Smålandilaisen osakunnan jäsen 1734 [1734] Ericus Joh. Geitel. nat Falkenb. in Hallandia A:o 1717. Albo huic nomen dedit d. ‹–› Novembr. ejusdem anni. Turun hovioikeuden auskultantti. — Voluntaari kuninkaallisen tykistörykmentin Suomen pataljoonassa 1739, oppimiinoittaja 1740, alimiinoittaja s.v., majoittaja 1742, kersantti 1744. Vänrikki ranskalaisessa palveluksessa 1745. Henkivartiosotilas Ruotsissa 1750. † Hallandissa 24.2.1761.
Pso: 1748 Katarina Stjernvall († 1804).
Appi: hovioikeudenneuvos Erik Wallvik, aatel. 1727 Stjernvall 4836 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4836) (yo 1704, † 1729).
Velipuoli: kapteeni Anders Georg Wetterhoff 5645 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5645) (yo 1728, † 1772).
Pojanpojan poika: senaattori Gustaf Fredrik Gejtel 15916 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=15916) (yo 1841, † 1888).
Vävy: Urjalan kirkkoherra David Johan Elfvenberg 8515 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8515) (yo 1764, † 1809).


Majuri Erik Gustav Geitelin nuorempi veli Adolf Johan Geitel oli sotatuomari, joka asui Asikkalassa.

Majuri Erik Geitelin ja Eva Stormbomin eloonjäneet lapset olivat:

1) Gustav Johan (1791-1815); meni Ruotsin armeijaan 1811 ja kuoli naimattomana Helsingin rykmentin luutnanttina Geflessä v 1815.

2) Erik Otto (1794-1820); palveli Venäjän suomalaisissa värvätyissä joukoissa ja kuoli naimattomana, alikapteenina Lappeenrannassa 1820.

3) Adolf Fredrik (1796-1830); palveli samoissa joukoissa kuin Erik Otto, ja oli mukana Turkin sodassa ja kuoli Varnassa v 1830. Hän oli naimisissa Fredrika Wegeliuksen (1800-65) kanssa, joka lapsineen ei koskaan asunut Sysmässä.

4) Jöran Robert (1804-39) asui vanhempiensa jälkeen jonkun aikaa Sysmän Voipalan Näsbackassa, siirtyi sitten Venäjän armeijaan ja kuoli Venäjällä naimamattomana v 1839.

5) Lydik Wilhelm (1807-37); sama historia kuin Jöran Robertilla; kuoli naimattomana Venäjällä v 1830.

T. Kari S

Kari Kukkanen
06.08.07, 11:11
Ymmärtääkseni Johan Fredrik Stormbom, joka oli aviossa (26.10.1828 Sysmässä ) Carolina Wilhelmina Stormbomin kanssa (s.30.7.1806 Hattulassa, vht Otto Wilhelm s. ja Helena Chylander) oli Jakob Fredrik S:n ja Eva Borgenströmin poika, s. noin 1804 (missä?). Osaako joku varmistaa?
Kari K

K.Salminen
06.08.07, 15:56
Ehdotukseni Johan Fredrikin syntämäpaikaksi on Sääksmäki, vaikkei sitä Hiskista löydy.

Kari S

K.Salminen
06.08.07, 18:05
Jatkan keskustelua näin viikonloppunakin. Minulla on tiedoissani fragmentti, jonka mukaan ratsumestari Henrik Johan Stormbohm syntyi Ruotsissa, Uplannissa v. 1685. Ja kuoli siis Sysmän Liljeforsin kartanossa 21.10.1747.
Hän meni v. 1739 Sysmässä naimisiin Eva Margaretha Tandefeltin kanssa, joka asui veljensä kapteeni Adam Johansson Tandefeltin k. 1742 omistamassa Liljeforsissa. Eva Margaretha syntyi Hartolan Koskipäässä n. 1690, hänen vanhempansa olivat majuri Johan Arvidsson Tandefelt (1640-1712) ja Margaretha Henriksdr Silfverbögel k 1727 Sysmä. Johan Tandefelt oli saanut Koskipään haltuunsa tämän avioliittonsa kautta. Eva Margaretha Stormbohm/Tandefelt kuoli Liljeforsissa v 1753. Ratsumestari Henrik Johan Stormbohmin perillieset saivat Liljeforsin haltuunsa v. 1759. Vuosina 1754-58 Liljeforsia hallitsi regmenttisihteeri Anders Hirn.

Ramsayssa ja Wasastjernassa olevat tiedot Evan aviosta ovat vääriä.

T. Kari

Ratsumestari Henrik Johan Stormbomista vielä sen verran, että Vanajan historia 2 teoksen mukaan hän näyttää toimineen Vanajan Harvialan kartanon asiamiehenä v.1729 ja 1730-luvun alussa. Harviala kuului Agneta Hornin vävylle kreivi Fabian Wredelle v 1672 eteenpäin vuoteen 1712 asti, jolloin Wrede kuoli. Tämän jälkeen Harvialaa hallitsi Fabian Wreden perilliset, kunnes sen v. 1734 otti haltuunsa Fabian Wreden vävy valtaneuvos, kreivi Magnus Julius De la Gardie.

Henrik ainakin liikkui melko korkeassa seurassa.

T. Kari

Eino Akkala
09.08.07, 14:48
Jatkan keskustelua näin viikonloppunakin. Minulla on tiedoissani fragmentti, jonka mukaan ratsumestari Henrik Johan Stormbohm syntyi Ruotsissa, Uplannissa v. 1685. Ja kuoli siis Sysmän Liljeforsin kartanossa 21.10.1747.
Hän meni v. 1739 Sysmässä naimisiin Eva Margaretha Tandefeltin kanssa, joka asui veljensä kapteeni Adam Johansson Tandefeltin k. 1742 omistamassa Liljeforsissa. Eva Margaretha syntyi Hartolan Koskipäässä n. 1690, hänen vanhempansa olivat majuri Johan Arvidsson Tandefelt (1640-1712) ja Margaretha Henriksdr Silfverbögel k 1727 Sysmä. Johan Tandefelt oli saanut Koskipään haltuunsa tämän avioliittonsa kautta. Eva Margaretha Stormbohm/Tandefelt kuoli Liljeforsissa v 1753. Ratsumestari Henrik Johan Stormbohmin perillieset saivat Liljeforsin haltuunsa v. 1759. Vuosina 1754-58 Liljeforsia hallitsi regmenttisihteeri Anders Hirn.

Ramsayssa ja Wasastjernassa olevat tiedot Evan aviosta ovat vääriä.

T. Kari

Aikamoinen "rautarouva"tämä Eeva sitten olikin,kun vielä yli
viisikymppisenä teki viisi lasta.Vai olisikohan ollut ihan toinen Eva?

I Henrik Johan Stormbom k. 21.10.1747 Sysmä Virdois.
Puoliso: Eva Margareta Tandefelt, , k. 15.10.1753.
Lapset:
Margareta Maria s. 19.8.1735 Kirkkonummi,Koskis gård.
Adam Johan s. 1.7.1738 Kirkkonummi,Koskis gård.
Helena Catharina s. 11.3.1740 Sysmä,Hovila.
Jacop Henrik s. 30.9.1741 Sysmä.
Eva Kristina s. 17.7.1743 Sysmä Virdois.
Arvid Johan s. 10.9.1744 Sysmä Virdois.
Sara Margareta s. 15.12.1746 Sysmä,Virdois.

Helena V.
10.08.07, 10:41
Hei,

Eino Akkalan aiheellinen kommentti pistää miettimään, josko Wasastjernan ja siihen viittaavan Ramsayn tiedot sittenkin ovat kohdallaan Eva Johansdr Tandefeltin suhteen? Eli Eva Johansdr Tandefet olisi nainutkin ratsumestari Ruthenhjelmin (kysymysmerkillä Ramsayllakin).

Näin ollen ratsumestari Henrik Johan Stormbohmin 1739 nainut Eva Margareta Tandefeltin todellakin olisi oltava joku muu - varmaankin sukuun kuuluva, mutta paremminkin seuraavan sukupolven Tandefelt. Lähinnä kai jo 1711 avioituneen kapt. Adam Wilhelm Johansson T:n tytär? Hänellähän oli lisäksi tämä ilmeisesti hieman epäselvä sattumus "Madame Katarina Hylting":n kanssa jo v. 1706.

Jos oikein muistelen, Martti Siltamäellä taisi olla Sysmän rippikirjoja jo 1700-luvultakin? Voisikohan Martti vilkaista, mitä Liljeforsista ja Virtaan kartanosta löytyisi, jos on hollilla?:o

t. Helena V.

K.Salminen
10.08.07, 16:08
Pitää taas näemmä korjata omia mokiaan.

Adam Wilhelm Tandefelt oli s 13.9.1683 Rapalassa, Johan Tandefeltin ja Margaretha Silfverbögelin poikana. Häntä kutsuttiin v. 1706 häradhövningiksi kun Viipurin tuomiokapituli tuomitsi "madame" Katarina Hyltingin hänen lailliseksi vaimokseen. Hän erosi kapteenina 1714 armeijasta saaden vahvistuksen tälle 1722. Adam meni v 1711 naimisiin Kristiina Juliana Gripenbergin kanssa (1693-1755), ja oli isonvihan aikana perheineen ja äiteineen Ruotsissa paossa ja palasi rauhan tultua takaisin Sysmään. Adamilla oli Sysmässä Hovilan, Voipaalan sekä Virtaan kartanot.
Adam Wilhelm Tandefeltillä ja Kristiina Gripenbergillä oli 13 lasta.
Toinen järjestyksessä oli Eva Margaretha Tandefelt (1715-1753), joka nai ratsumestari Henrik Johan Storbohmin, joka sai vaimonsa kautta Virtaan haltuunsa. Tätä kautta Storbohmit ovat Sysmään tulleet.

Adam Wilhelm Tandefelt kuoli 1742 Hovilassa, ja hänen leskensä Kristiina Gripenberg asui ensin Virtain ratsutilaa, mutta meni sitten uusiin naimisiin kpt Peter Zedeströmin kanssa ja kuoli 1755.

Eli Eva Margaretha oli Adam Wilhelmin tytär ja Johan Arvidinpoika Tandefeltin tytär Eva nähtävästi oli sitten naimisissa ratsumestari Ruthenhjelmin kanssa, josta en paljoa tiedä.

Onko jollain enemmän tietoa Ruthenhjelmista?

T. Kari

Helena V.
11.08.07, 10:14
Hei Kari & kumpp.,

Ruthenhjelmeistä tietoja on kaivellut ainakin Kari Klemelä:

http://www.kolumbus.fi/kari.klemela/Rothenbg.html (http://www.kolumbus.fi/kari.klemel%C3%83%C2%A4/Rothenberg.html)

t. Helena V.

Helena V.
11.08.07, 10:17
Sorry,

Roten- ja Ruten-, -hjelm ja -berg...

Takaisin kattoremontin kimppuun! Ei pitäisi kiireessä söheltää...

t. Helena V.

K.Salminen
11.08.07, 15:45
Helena,

Kyllä tähän ratsumestari Rutenheilmiin selvyys tuli.
Kyseessä on Gustav Rutenheilm, (s. tn Sääksmäellä) Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin ratsumestari v 1709, ero virasta 16.12.1713, kuollut 1722. Naimisissa Eva Tandefeltin kanssa, ratsumestari Johan Tandefeltin ja Margaretha Silfverbögelin tytär.

Gustavin isä v. 1640 syntynyt ev.lut. Göran Rutenheilm (nob. 14.9.1681), ero virasta 1701, kuollut Sääksmäellä 7.2.1703.
Muita lapsia: lutn Simon Rutenheilm k. Rikassa 1710.
Christina Elisabeth Rutenheilm, naimisissa Sääksmäellä 20.5.1706 rykmentin kvart.mestari Petter Carstenin kanssa k. huhtikuussa 1711.

T. Kari

K.Salminen
12.08.07, 09:00
Helena,

Kyllä tähän ratsumestari Rutenheilmiin selvyys tuli.
Kyseessä on Gustav Rutenheilm, (s. tn Sääksmäellä) Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin ratsumestari v 1709, ero virasta 16.12.1713, kuollut 1722. Naimisissa Eva Tandefeltin kanssa, ratsumestari Johan Tandefeltin ja Margaretha Silfverbögelin tytär.

Gustavin isä v. 1640 syntynyt ev.lut. Göran Rutenheilm (nob. 14.9.1681), ero virasta 1701, kuollut Sääksmäellä 7.2.1703.
Muita lapsia: lutn Simon Rutenheilm k. Rikassa 1710.
Christina Elisabeth Rutenheilm, naimisissa Sääksmäellä 20.5.1706 rykmentin kvart.mestari Petter Carstenin kanssa k. huhtikuussa 1711.

T. Kari

Näyttävät nämä Rutenheilmit polveutuvan Ruuth-nimisistä, ja omistaneet Sääksmäen Voipaalan kartanoa:

"1628 Johan Timoteuksenpojan vävy Peder Olausson Ruuth, joka vuodesta 1611 omisti puolet Johan Särkilahden suurtilasta saa Kustaa II Adolfilta rälssivapauden koko Voipaalaan 1628. Sittemmin Voipaala saa myös säterivapauden, muodostuu lopullisesti herraskartanoksi, ja saa nimekseen Johannisberg. Peder Ruuth oli 1609-12 ratsumies Voipaalassa, 1614 Sääksmäen nimismies. Hän omisti myös Rapolan, ja alkoi käyttää sukunimeään viimeistään 1628. Peder Ruuth kuoli 1643, ja hänen jälkeensä Voipaalan omistivat hänen poikansa, ratsumestari Simon Ruuth (k. 1680) ja tämän poika, everstiluutnantti Göran Ruuth (k. 1703). Simonin aikana Johannisberg oli 26 tynnyrin kylvöllään pitäjän suurin tila. Göran ja hänen veljensä aateloitiin isänsä ansioiden vuoksi 1681 nimellä Ruthenhjelm.

1713-21
Isovihan jälkeen Voipaalan kartanon omisti Göranin poika, ratsumestari Gustav Ruthenhjelm (k.viim.1723). Hänen isänsä serkku, Rapolan omistanut ratsumestari Carl Ruuth siirtyi syyskesällä 1713 yksikkönsä kanssa Sääksmäestä Kalvolan kautta Vanajaan, josta peräytyvän armeijan mukana Pälkäneen Kostianvirralle. On mahdollista, etteivät Ruuthin-Ruthenhjelmin miehet enää hävityn sodan jälkeen palanneet Voipaalaan."

T. Kari S

Sariainen
12.08.07, 09:30
Hei Juhani !
Mainitset tuossa edellä olevassa viestissäsi useita sukunimiä. Muita en tunnista muuta kuin Wallgren nimen. Se on minullekin tuttu onhan esivanhemmissani Sotilas Johan Wallgren ja vaimonsa Maria Mattsdr. He asuivat "ainakin" tyttärensä Caisa Johansdr. s.10.08.1771 syntymän hetkellä Pukkilan, Kanteleella, sekä vihkimisensä aikoihin 12.2.1769 Pukkilassa.
En ole vielä päässyt Johanin esivanhempien jäljille. Minulla ei myöskään ole tiedossa hänen tai vaimonsa syntymäaikoja.
Olisi mukava löytää jotakin jälkiä. Liekö samaa sukua kuin sinulla mainitut ?
Terv. SARIAINEN :rolleyes:

Giösling
13.08.07, 12:25
Hei Sariainen,

En toistaiseksi ole törmännyt mainitsemaasi Johan Wallgreniin, mutta koska arvelen Wallgren-suvun olevan juuriaan jostain itäiseltä-Uudeltamaalta, on mahdollista, että sen toistaiseksi tuntemattomia jäseniä löytyisi vaikkapa
Pukkilasta. Toisaalta aina on pidettävä mielessä se, että Wallgren voi olla sotilasnimi, tosin ei aivan tavallinen sellainen.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

Sariainen
13.08.07, 13:57
Toki kyseessä saatta olla "sotilasnimi" harvemmin jos koskaan annettiin tuollaista sotilasnimeä, ... ei se oikein tunnu oikealta. :rolleyes:
Tämä mainitsemani perhe siirtyi vähitellen mm. Askolaan ja ympäristöön.
Saattoi olla että Johan oli tullut Pukkilaan jostakin ja avioitui siellä löydettyään vaimon.
Terv. SARIAINEN #(:-D ~b|

Sanna B.
05.09.23, 16:06
Ratsumestari Henrik Johan Stormbomista vielä sen verran, että Vanajan historia 2 teoksen mukaan hän näyttää toimineen Vanajan Harvialan kartanon asiamiehenä v.1729 ja 1730-luvun alussa. Harviala kuului Agneta Hornin vävylle kreivi Fabian Wredelle v 1672 eteenpäin vuoteen 1712 asti, jolloin Wrede kuoli. Tämän jälkeen Harvialaa hallitsi Fabian Wreden perilliset, kunnes sen v. 1734 otti haltuunsa Fabian Wreden vävy valtaneuvos, kreivi Magnus Julius De la Gardie.

Henrik ainakin liikkui melko korkeassa seurassa.

T. Kari
Jatkan Stormbohm-nimen takia tähän vanhaan ketjuun:

Törmäsin juuri (ainakin itseäni) hämmentävään kirjaukseen Janakkalan kastetuissa, sillä siitä olisin ymmärtävinäni, että tuon Harvialan Henrik Johan Stormbohmin veli olisi Janakkalan Konttilan Paavolan Erik Jöransson :confused:
https://digihakemisto.net/item/1833290754/5811572651/14
(vas. s. toiseksi alin, Kuumolassa syntyneen ja 19.2.1727 kastetun Erikin kummit)
"Wäl: Edl: H:r Ryttmästaren och Inspectoren Öfwer Harwiala län Stormbom med des Broder Kyrckiowärden Erich Jöransson i Contila, Mårten Hindersson i Turingi, hustro Walborg Thomas dr ibid"

Täällä Erik Jöransson:
Janakkalan seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1727-1733, jakso 32, sivu 29: Contila Pawola, Mickola; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5810565134&aineistoId=1832333969 / Viitattu 5.9.2023
Täällä "Hen: Joh: Stormbohm":
Vanajan seurakunnan arkisto - Rippikirja 1723-1729, jakso 52, sivu 49: Harfwiala Nedre Gård ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5899104802&aineistoId=1184549841 / Viitattu 5.9.2023
ja Vanajan seurakunnan arkisto - Rippikirja 1731-1736, jakso 75, sivu 73: Harfvilla Gård , Erola ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5899038562&aineistoId=1184569567 / Viitattu 5.9.2023

Onkohan näitä Henrik Johan Stormbomeja voinut olla kaksi, kun edellä mainittiin H.J. Stormbomin olleen nähtävästi Ruotsista?