Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Von Tiesenhausen, von Treiden
Tiedossani on ainoastaan Elisabet Didrichsdotter von Tiesenhausen. Hänen puolisonsa on Johan Wolmarsson von Treiden, s. 1601, k.1671 käskynhaltija/ratsumestari. Heidän tyttärensä Kristina Johansdotter von Treiden s. 1621, k.1691 jonka puoliso on Gotthard Gotthardsson Wellingk.
Wellingkin suku minulla on, mutta von Tiesenhausenin ja von Treiden sukuja halajaan ! Voiko joku valaista näistä suvuista. Ulla :rolleyes:
Tiedossani on ainoastaan Elisabet Didrichsdotter von Tiesenhausen. Hänen puolisonsa on Johan Wolmarsson von Treiden, s. 1601, k.1671 käskynhaltija/ratsumestari. Heidän tyttärensä Kristina Johansdotter von Treiden s. 1621, k.1691 jonka puoliso on Gotthard Gotthardsson Wellingk.
Wellingkin suku minulla on, mutta von Tiesenhausenin ja von Treiden sukuja halajaan ! Voiko joku valaista näistä suvuista. Ulla :rolleyes:
Hei,
Tiesenhausen-sukua on netissä mm tuolla: http://www.tiesenhausen.de/
ja tuolla:
http://mdz1.bib-bvb.de/cocoon/baltlex/Blatt_bsb00000600,00408.html
SSS:n kirjastosta löytyy ainakin tuollainen teos
Genealogisches Handbuch des Adels. Freiherrliche Häuser A Band IV
Näitä kirjasarjoja on nykyään saatavilla myös CD:nä, ylläoleva
löytyy tuolta
http://www.starkeverlag.de/shopfactory/de/dept_25.html
Treyden-sukua olen löytänyt vain tuolta, eikä sielläkään tuota kysymääsi ole.
http://mdz1.bib-bvb.de/cocoon/baltlex/Blatt_bsb00000345,00609.html?prozent=
Terveisin
Ossian Mesterton
Seppo Niinioja
17.11.08, 21:39
Muistelen hämärästi, että jossakin Genoksessa, Vuoskirjassa tai ehkä Ritarihuoneeseen merkitsemättömiä sukuja koskevassa julkaisussa on käsitelty Tiesenhausen-, Tiesenhusen- ja ehkä vielä Husen-sukua.
Juha Vuorela esittää Helene Schjerfbeckin esivanhemmista tällaista tietoa ( http://www.varola.fi/temp/helene.htm ):
TAULU 90
ä i i ä ä ä i ä ä i i
Georg von Tiesenhausen
The Tiesenhausen family originates from Tiesenhusen, situated in Northern Germany between Nienburg and Holtorf in the lower Weser region("Unterweser"). They were knights of the counts Wölpe. The Tiesenhausen first mentioned is Engelbertus de Tysenhusen, who sailed together Albert von Buxhövede to Livland (today Latvia).
Ehkä Tiesenhausen ja Tiesenhusen ovat sama suku, ks. http://suvut.genealogia.fi/sssry/prpisara.htm .
Myös von Thiesenhausen-nimi on edelleen käytössä.
Seppo Niinioja
Lienee syytä todeta, että tuo Sepon mainitseman linkin takaa löytyvä askartelemani esipolvitaulusto ei varhaisimmilta osiltaan ole täysin relevantti (aika ennen vuotta 1300 tms)
Tiesenhausen -suvun alkupäästä olen merkinnyt itselleni seuraavia tietoja;
The Tiesenhausen family originates from Tiesenhusen, situated in Northern Germany between Nienburg and Holtorf in the lower Weser region("Unterweser"). They were knights of the counts Wölpe. The Tiesenhausen first mentioned is Engelbertus de Tysenhusen, who sailed together Albert von Buxhövede to Livland (today Latvia). Buxhövede was not only Engelbertus brother in law but also later became the first bishop of Riga. There, the family soon rose to influence and prosperity, not least through the policy that only allowed the sale of land within the family.
In 1375, the brothers Johann and Bartholomäus v.Tiesenhausen, were given the heritable title "Haus- und Tafelgenossen des Kaisers des Heiligen Römischen Reiches Deutscher Nationen". In 1654, the General Major Hans Heinrich v. Tiesenhausen was made a Freiherr zu Erlaa.
Berend Heinrich v. Tiesenhausen, Russian Minister and Chairman of the Estonian Knighthood, was made a "Reichsgraf" in 1759. 1854, the Russian Tsar also acknowledged the title Baron.
From Tartumaa, Estonia
At the southern edge of the park on the hill of Kantsimäe there was the stronghold of Rannu. The time of construction is unknown but some historians (J. G. Arndt) mention the year 1288. In 1438 it belonged to Hans von Dolen, in 1466 it was bought from Otto Dolen by Bertram von Tiesenhausen. The family of von Tiesenhausen remained the owner until 1558 when it was devastated during the Livonian War. Some art historians presume that Rannu was a castle-type fortress, with a massive keep surrounded by a wall built of granite and bricks. The manorial complex has partly survived (the granary, the gardener's house, the stables, the shed for coaches, the servants' house). The granary has been converted into a pub - the Barbara - after the design of I. Fjuk.
Nämä ovat peräisin muistaakseni Ossian Mestertonin mainitsemista lähteistä.
Juha
Lienee syytä todeta, että tuo Sepon mainitseman linkin takaa löytyvä askartelemani esipolvitaulusto ei varhaisimmilta osiltaan ole täysin relevantti (aika ennen vuotta 1300 tms)
Tiesenhausen -suvun alkupäästä olen merkinnyt itselleni seuraavia tietoja;
The Tiesenhausen family originates from Tiesenhusen, situated in Northern Germany between Nienburg and Holtorf in the lower Weser region("Unterweser"). They were knights of the counts Wölpe. The Tiesenhausen first mentioned is Engelbertus de Tysenhusen, who sailed together Albert von Buxhövede to Livland (today Latvia). Buxhövede was not only Engelbertus brother in law but also later became the first bishop of Riga. There, the family soon rose to influence and prosperity, not least through the policy that only allowed the sale of land within the family.
In 1375, the brothers Johann and Bartholomäus v.Tiesenhausen, were given the heritable title "Haus- und Tafelgenossen des Kaisers des Heiligen Römischen Reiches Deutscher Nationen". In 1654, the General Major Hans Heinrich v. Tiesenhausen was made a Freiherr zu Erlaa.
Berend Heinrich v. Tiesenhausen, Russian Minister and Chairman of the Estonian Knighthood, was made a "Reichsgraf" in 1759. 1854, the Russian Tsar also acknowledged the title Baron.
From Tartumaa, Estonia
At the southern edge of the park on the hill of Kantsimäe there was the stronghold of Rannu. The time of construction is unknown but some historians (J. G. Arndt) mention the year 1288. In 1438 it belonged to Hans von Dolen, in 1466 it was bought from Otto Dolen by Bertram von Tiesenhausen. The family of von Tiesenhausen remained the owner until 1558 when it was devastated during the Livonian War. Some art historians presume that Rannu was a castle-type fortress, with a massive keep surrounded by a wall built of granite and bricks. The manorial complex has partly survived (the granary, the gardener's house, the stables, the shed for coaches, the servants' house). The granary has been converted into a pub - the Barbara - after the design of I. Fjuk.
Nämä ovat peräisin muistaakseni Ossian Mestertonin mainitsemista lähteistä.
Juha
Juha,
Minun mainitsemani lähteet ovat saksankielisiä;-))
Ossian Mesterton
Juha,
Minun mainitsemani lähteet ovat saksankielisiä;-))
Ossian Mesterton
Juha ym "Tiesenhausenilaiset"
Tarkennusta äskeiseen viestiini.
Tarkoitin lähteideni saksankielisyydellä niitä lähteitä, joita tarjosin vastausviestissäni tämän viestiketjun aloittajalle Ullalle.
Kopsasin tuohon tietokannassani olevan Tiesenhausen-suvun alun:
Käyttämäni lähteet ovat tuossa alinna olevassa lähdeluettelossa, joiden merkintöjen selityksiä löytyy tuolta: http://www.mesterton.net/lahteet.htm
Terveisin
Ossian Mesterton
Taulu 1
I Engelbertus de Tisenhusen, s. 1180. Tiesenhausen-suvun kantaisä oli Engelbertus de Tysenhusen, Ritari ja Riian arkkipiispa Albert de Bekeshoveden ja hänen veljensä Tarton piispa Hermannin sisaren mies. Vuonna 1215 oli mainittu Saksassa Nienburgissa Wölpen Kreivin linnamies Eggelbertus Tiesenhausen, joka voi olla sama mies tai ainakin sukulainen.
Tiesenhausenien alkuperäinen samanniminen kotipaikka oli lähellä Nienburgia Weserin varrella Bremenistäetelään. Tiesenhausenit olivat alunperin Wölpen kreivien ministeraaleja ja von Hoyan kreivien vasalleja. Ennen asettumistaan pysyvästi Baltiaan Engelbrecht näyttää välillä palanneen takaisin Saksaan. Samanaikainen Lätin Henrikin kronikka kertoo Engelbrechtin varhaisimmista vaiheista Liivinmaalla vuonna 1210: "Riikan miehet koontuivat Toreidaan (nyk. Turaida) ajaakseen takaa liiviläisiä ja lättiläisiä. Bertold von Wenden, Russin ja kaikki heidän mukanaan olleet liettualaiset lähtivät Roopiin. Kun liiviläiset ja lättiläiset kuulivat tämän, he lähtivät nopeasti maasta eivätkä jääneet odottamaan taistelua kristittyjen kanssa. Kolmantena kuunvaloisena yönä Riikan miehet valmistautuivat valtaamaan Fellinin (nyk. Viljandi) linnan Sakkalan maakunnassa. He käskivät kaikkia liiviläisiä ja lättiläisiä lähtemään kaikilta rajavarustuksilta ja linnoista, uhkasivat jäljelle jääviä rangaistuksella, pelottelivat näitä ja kokosivat suuren sotajoukon. Heidän mukanaan lähti taisteluun Engelbrecht, piispa Albertin sisaren mies, joka samana vuonna hallitsi Toreidan voutikuntaa sekä ritarikunnan veljet ja pyhiinvaeltajat. He lähtivät Sakkalaan ja ottivat mukaansa pienempiä sotakoneita ja kivilinkoja ja muita piiritysvälineitä."
Edelleen vuonna 1224:
"Piispa Hermann (piispa Albertin veli) lähti väkineen Ugaunian maakuntaan ja alkoi rakentaa Otepään linnaa ja asetti sinne jalosukuisia miehiä ja kunniakkaita ritareita, nimittäin sisarensa miehen Engelbert von Tiesenhausenin, veljensä Dietrichin ja Helmold von Luneburgin, järkevän ja jalosukuisen miehen sekä Hans von Dolenin. Jokaiselle heistä piispa antoi yhden alueen, s.o. kylegunden elatukseksi."
Engelbrecht sai asuttavakseen Otepään linnan ja läänityksekseen laajoja alueita Ugauniassa Tarton ympäristössä. Tämä tuli olemaan Tiesenhauseneiden myöhemmän mahdin perusta. Hän toimi myös Toreidan maakunnan voutina ilmeisesti heti sen viimeisen pakanallisen kuninkaan, kuuluisan Kaupon kaaduttua. Engelbrecht mainitaan vuonna 1224 myös useissa asiakirjoissa "pyhiinvaeltajien" eli maahan saapuneiden korkea-arvoisten kristittyjen sotureiden joukossa. Haudattu todennäköisesti Falckenaun luostariin.1
Puoliso: NN de Bekeshovede, s. 11702 Puolison vanhempia: (i) NN von Buxhoeveden. (ä) Aleidis s. 1130. (äi) NN. (ää) Aleidis (Adelheid) s. 1100. (ääi) Alvericus s. 1067 k. 1111. (äää) Norburgis s. 1070.
Lapset:
1. Johannes I de Thisenhus, k. 5.3.1279 in Litauen
LÄHDELUETTELO
1. (Alvericus s. 33, 35; Ebeling XXII:988305; GHBR Estland I, s. 391-392, 395-396; GHdA 27, Freiherren A IV, p. 383; Priha s. 253, 262)
2. (Alvericus s. 35; Ebeling XXII:988306; GHBR Estland I, s. 391, 396; GHdA 27, Freiherren A IV, p. 383; Priha s. 253)
Kiitoksia Ossian!
Aloin itsekin oikein miettimään, mistä tuo tekstini oli - omaani se ei siis missään tapauksessa ole.
Olen tosin aikoinani ollut yhteydessä johonkin saksalaiseen von Tiesenhausen -suvun herrasmieheen, joka antoi mukavia lisätietoja. Valitettavasti tuon ajan jälkeen on jo kolmas tietsikka menossa ja kyseinen sähköposti on "jossain" matkan varrella.
Juha
Kiitos kaikille vastauksista. Nyt on jo enemmän tietoja Tiesenhausenista. Ulla;)
Rootswebissa on saksalais-balttilaiset suvut varsin hyvin esillä ja sieltä heitän linkin tuloksiin:
http://wc.rootsweb.ancestry.com/cgi-bin/igm.cgi?op=PED&db=schavon&id=I12147
-ulelias84
Rootswebissa on saksalais-balttilaiset suvut varsin hyvin esillä ja sieltä heitän linkin tuloksiin:
http://wc.rootsweb.ancestry.com/cgi-bin/igm.cgi?op=PED&db=schavon&id=I12147
-ulelias84
Hei Sinä nimimerkki Utelias84
Heitit linkillä. Sen takana on kuitenkin virheellistä tietoa. En löytänyt sieltä myöskään lähdeviitteitä. Sen sivuston oikeellisuutta tai vääryyttä ei pysty siis mitenkään tarkistamaan sellainen, joka ei ole itse tutkinut.
Minun on myönnettävä, että on tuolla nimimerkin heittämän linkin takana joitakin oikeitakin tietoja. Löysin sieltä mm isäni, isoisäni, isoäitini, tätini ym muita lähisukulaisiani aivan oikeine henkilötietoineen, jotka varsinkin kuolinaikojen (vuosilta 1949-1995) osalta olivat kaikki sellaisia, ettei niitä voi olla kenelläkään muulla. Tähän päivään mennessä ei kukaan ole ilmoittanut tutkivansa myös minun lähisukuani, kukaan ei ole myöskään pyytänyt minulta lupaa saada käyttää minun tutkimustuloksiani omilla verkkosivustoillaan.
Tuossa on tähän yhteyteen sopiva artikkeli http://www.genealogia.fi/genos/59/59_49.htm Etsiessäni Googlella tuota artikkelia hakusanoilla "Mitä sukututkija voi odottaa toiselta sukututkijalta", kysyi Google: "Tarkoititko, mitä sukututkija voi ottaa toiselta sukututkijalta?"
Nimimerkki Utelias84! Sinua noin 55 vuotta vanhempana annan Sinulle neuvon: Älä luota mihinkään ilman lähdeviitteitä olevaan tietoon. Älä myöskään heittele niitä Suomen Sukututkimusseuran sivustoille.
Ossian Mesterton
Lukemalla ee uimaan opi, vetteen se on mäntävä.
Taulu 1
I Kristina von Treyden
Vanhemmat taulusta 2 Johan Wolmarsson von Treyden, Ryttmästare, ståthållare på Augustow ja Elisabet Diedrichsdotter von Tiesenhausen.
Puoliso: Gotthard Wellingk, Legat för svenska kronan, k. 16631.
Vanhemmat Gotthard Wellingk, Borgmästare ja Katarina Kanne.
Lapset:
1. Otto Johan Wellingk, Ratsumestari, s. 11.11. 1641, k. 14.1. 1688
2. Gustaf Mauritz Wellingk, Asessor, s. 1642, k. 1710
3. Catharina Elisabet Vellingk
Taulu 2
II Johan Wolmarsson von Treyden, Ryttmästare, ståthållare på Augustow, k. ennen 2.2. 16252
Puoliso: Elisabet Diedrichsdotter von Tiesenhausen, Taulusta 12.
Vanhemmat taulusta 3 Diedrich von Tiesenhausen ja Dorothea von Koskull.
Lapset:
1. Kristina von Treyden. Tauluun 1.
2. Elisabet Dorotea von Treyden
3. Lucia von Treyden, k. ennen 1668
Taulu 3
III Diedrich von Tiesenhausen, k. Reval?2.
Vanhemmat taulusta 4 Brun von Tiesenhausen ja Anna von Brackel.
Puoliso: Dorothea von Koskull, Taulusta 22.
Vanhemmat taulusta 7 Reinhold von Koskull ja Anna von Ungern?.
Lapset:
1. Elisabet Diedrichsdotter von Tiesenhausen. Tauluun 2.
2. Anna Diedrichsdotter von Tiesenhausen
Taulu 4
IV Brun von Tiesenhausen2.
Vanhemmat taulusta 5 Hans von Tiesenhausen, Maasäätiön Vasalli. Kongota (Kongetal). ja Dortye.
Puoliso: Anna von Brackel, Taulusta 32.
Vanhemmat taulusta 6 Jürgen von Brackel auf Coddo, Stiftsrat im Stift Dorpat ja N.N. von Rosen a.d.H. Hochrosen.
Lapset:
1. Diedrich von Tiesenhausen. Tauluun 3.
Taulu 5
V Hans von Tiesenhausen, Maasäätiön Vasalli. Kongota (Kongetal).3.
Vanhemmat Dietrich von Tiesenhausen, Maasäätiön Vasalli, Kongetal.
Puoliso: Dortye, Taulusta 4
Lapset:
1. Brun von Tiesenhausen. Tauluun 4.
2. Anna von Tiesenhausen
Taulu 6
V Jürgen von Brackel auf Coddo, Stiftsrat im Stift Dorpat2
Puoliso: N.N. von Rosen a.d.H. Hochrosen, Taulusta 42
Lapset:
1. Anna von Brackel. Tauluun 4.
Taulu 7
IV Reinhold von Koskull2
Puoliso: Anna von Ungern?, Taulusta 32
Lapset:
1. Dorothea von Koskull. Tauluun 3.
LÄHDELUETTELO
1. (Ramsay s. 505)
2. (GHdA 27, Freiherren A IV, p. 445)
3. (GHdA 27, Freiherren A IV, p. 445; Priha s. 13 ja 263)
Mitä teki tai mikä oli "maasäätiön vasalli"?
Oliko säätiö eräänlainen maanomistusyhteisö vai mistä on kyse - en ole törmännyt termiin aikaisemmin ja koska kyseessä on omakin esivanhempani, asia luonnollisesti kiinnostaa.
Juha
Mitä teki tai mikä oli "maasäätiön vasalli"?
Oliko säätiö eräänlainen maanomistusyhteisö vai mistä on kyse - en ole törmännyt termiin aikaisemmin ja koska kyseessä on omakin esivanhempani, asia luonnollisesti kiinnostaa.
Juha
Juha,
Tuota termiä on käyttänyt mm tekn.tri Seppo Antero Priha (1929-2004) Genoksen artikkelissaan
http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/67/67_108.htm
ja omakustanteessaan "Kaarle Suuri. Sukupuun versoja Suomessa". Espoo 1998, josta skannasin yhden sivun. Sain häneltä aikoinaan kirjan ostettuani luvan käyttää hänen tekstejään mm kotisivustollani.
Ossian Mesterton
Baltian aatelisto
Baltian Aateliston alkujuuret ovat Saksalaisessa Ritarikunnassa, joka 1200-luvun alkupuoliskolla valloitti Baltian. Sitä ennen Tanskalla oli vahva jalansija Länsi-Virossa. Ritarikunnan rungon muodostivat sotilasjäsenet, joista ritarit olivat ylin arvo-aste. Sitten tulivat Knaapit eli aseenkantajat ja Vasallit, jotka saivat läänityksiä valloitetuilta alueilta sotapalvelua vastaan. Ritarikunta oli myös hallintojärjestelmä, jossa tarvittiin erilaisia virkamiehiä suorittamaan hallinnollisia tehtäviä. Hekin saivat palkakseen läänityksiä ja olivat Vasalleja. Kaikille edellisille läänitykset myönsi Ritarikunnan Liivinmaan mestari.
Toisen ryhmän muodostivat kirkon hallinnassa eli ns. arkkipiispan Maasäätiön hallinnassa olevien alueiden vasallit, jotka voivat olla myös Ritareita tai Knaappeja. He toimivat kuin Ritarikunnan jäsenet ja heillä oli myös samat oikeudet. Läänitykset heille myönsi arkkipiispa tai muut paikalliset piispat.
Kolmannen ryhmän muodostivat tanskalaisalueiden tanskalaispe-räiset Vasallit, jotka aluksi olivat Tanskan hallinnassa olevilla alueilla Kuninkaan Vasalleja, mutta ajan myötä Tanskan luopuessa Virosta, sulautuivat saksalaisperäiseen Ritaristoon. Molemmilla kansallisuuksilla oli yleensä aatelinen alkuperä. Tanska myi omistuksensa 1346 Saksalaiselle Ritarikunnalle.
Myös Ruotsin hallinnassa oli 1220 alueita Luoteis-Virossa. Ne Ruotsi menetti kyseisenä vuonna jättämättä siinä vaiheessa Viroon merkittävää väestöä tai muutakaan vaikutusta.
Joissakin tapauksissa myös paikallisen aateliston jäsenet voi*vat päästä Ritariston jäseniksi, jos se heidät hyväksyi. Ritarikunta nimittäin muodosti suljetun järjestön, joka hallitsi sekä täydensi itseään. Pian etuoikeudet muodostuivat perinnöllisiksi.
1500-luvun lopussa Ruotsi valloitti Baltian. Paikallinen aatelisto säilytti yleensä oikeutensa, mutta heidän sotilasvelvollisuuksiaan lisättiin. Valtionhallinto siirtyi Ritarikunnalta Ruot sin asettamille paikallisille viranomaisille. Läänityksiä ryhdyttiin myöntämään sotilaille ja myöskin hallintovirkamiehille, jotka usein kuuluivat Ruotsin aateliin. Läänitykset myönsi Kuningas tai kuvernööri. Tällöin kuitenkin piti saada konfirmatio eli vahvistus Kuninkaalta.
Kiitoksia,
Tämä esitys selvensi asian.
Juha
K.Salminen
20.11.08, 10:34
Kannattaisi lukea Seppo Zetterbergin "Viron historia" (2007) missä selostetaan perusteellisesti feodaalisen järjestyksen vakiintuminen Liivinmaalle.
Vasallisto oli sananmukaisesti sama kuin aateli. Virossa vasalliston synty työntää juurensa valtataistelujen aikaan kun piispat (jotka usein hallitsivat maasäätiöitä), ritarikunta sekä Pohjois-Virossa Tanskan kuningas, alkoivat eurooppalaisen feodaalilatioksen mallin mukaan läänin- ja maaherroina läänittää territorioidensa alueita saksalaisille ristiretkiläisille hankkiakseen itselleen vakinaisia aseellisia joukkoja. Asepalveluksen korvauksena vasallit saivat läänityksensä väestöltä kantaa veroja ja vaatia muita suorituksia. Lääninherrat, Tanskan kuningas ja piispat olivat aktiivisimpia läänittäjiä, koska olivat eniten asellisten joukkojen tarpeessa.
Kari Salminen
Mitä teki tai mikä oli "maasäätiön vasalli"?
Oliko säätiö eräänlainen maanomistusyhteisö vai mistä on kyse - en ole törmännyt termiin aikaisemmin ja koska kyseessä on omakin esivanhempani, asia luonnollisesti kiinnostaa.
Juha
http://www.mesterton.net/baltianaateli.htm
Mariasparf
20.11.08, 14:29
Tuossa Ossianin listassa oli nimi Anna von Tiesenhausen. Olikohan hän naimisissa Borch- nimisen kanssa ja Kynna von Borchin äiti ?
Minähän teen mappiin sukututkimusta teidän " sukutkimusritareiden" avustuksella. Heräsi tietysti ikävä ajatus , eli mikäli joku sukulaiseni leväyttääkin minun, hääasun tapaan tehdyt sukututkimukseni esille joskus tulevaisuudessa, joissa on " hieman vanhaa, hieman uutta, hieman sinistä ja hie...ei kun paljon lainattua" ja jospa jonkin lähteen nimi jää mainitsematta vahingossa .... Tosin voin varmuudella laittaa tässäkin ketjussa olleiden nimet lähteiksi sillä julkistamanne tutkimukset ovat niitä perusrunkoja joihin minä ja varmaankin loppuporukka nojaa. Kyllähän se on jo nähty kuka muutama on perustutkimusta tässä maassa tehnyt näistä pitkistä linjoista. Kurkkailen tietenkin sinne ja tänne , mutta ... . "Turva kelkassa " on kuitenkin lähempänä. Itseäni testatakseni kaivelen asioita , mutta kyllä on pakko tarkistuttaa " ritareilla".
Mariasparf
Tuossa Ossianin listassa oli nimi Anna von Tiesenhausen. Olikohan hän naimisissa Borch- nimisen kanssa ja Kynna von Borchin äiti ?
Minähän teen mappiin sukututkimusta teidän " sukutkimusritareiden" avustuksella. Heräsi tietysti ikävä ajatus , eli mikäli joku sukulaiseni leväyttääkin minun, hääasun tapaan tehdyt sukututkimukseni esille joskus tulevaisuudessa, joissa on " hieman vanhaa, hieman uutta, hieman sinistä ja hie...ei kun paljon lainattua" ja jospa jonkin lähteen nimi jää mainitsematta vahingossa .... Tosin voin varmuudella laittaa tässäkin ketjussa olleiden nimet lähteiksi sillä julkistamanne tutkimukset ovat niitä perusrunkoja joihin minä ja varmaankin loppuporukka nojaa. Kyllähän se on jo nähty kuka muutama on perustutkimusta tässä maassa tehnyt näistä pitkistä linjoista. Kurkkailen tietenkin sinne ja tänne , mutta ... . "Turva kelkassa " on kuitenkin lähempänä. Itseäni testatakseni kaivelen asioita , mutta kyllä on pakko tarkistuttaa " ritareilla".
Mariasparf
Hei,
Kyseessä on eri Anna. En tiedä hänen vanhempiaan, eikä niitä ole esitetty Carpelanissakaan, jossa Sinun Annasi mainitaan Rehbinder-suvun yhteydessä. Löytäminen saattaa olla hankalaa, mutta yritän katsella jos löydän.
Ossian Mesterton
Tiesenhausen- suku.
http://sukujuttu.suntuubi.com/?cat=29
Pekka Hiltunen
20.11.08, 15:16
Otto Gotthardinpoika Wellingkin puoliso oli siis Christina Nilsdotter Mannersköld? Christinan syntymävuodeksi ilmoitetaan 1618, mutta Ramsayn mukaan Katarina Böckler ja Nils Mannersköld vihittiin 1623. Ramsay toteaa edelleen, että Patrik Ogilwie vihittiin 1630 Nils Mannersköldin ja Katarina Böcklerin tyttären Katarinan kanssa. Jotta Ogilwie olisi voinut olla Mannersköldin vävy, olisi Katarina ollut vihittäessään enintään 7-vuotias. Kansallismuseossa säilytettävän, ilmeisesti skotlantilaista alkuperää olevan lasimaalauksen aiheena olivat nimenomaan Ogilwien ja Böcklerin vaakunat. Katarina Böckelerin 1. puolison, Nils Björnramin on kai täytynyt olla sekä Otto Wellingkin että Patrik Ogilwien puolisoitten isä.
Margareta Patrikintytär Ogilwien poika oli Reinhold von Sass, tämän poika Carl Henrik von Sass, ja tämän vävy Hans Henrik von Brummer (28.6.1727 - 12.12.1802). Furiiri Brummerin äiti oli Gustaf Hornin tytär Viurilan Wellingkien kotipitäjästä, Halikon Joensuusta. Hänen isoisänsä isän, luutnantti Henrik Johan von Brummerin isoäidit olivat Maje Hermanintytär von Fersen ja Margareta von Treyden. Margaretalle en ole löytänyt vanhempia.
Herman von Fersenin puoliso oli Anna von Tiesenhausen, jonka kuolinvuodeksi olen kirjannut 1590. Annan isänisän Fabian Fromholdinpoika von Tiesenhausenin äiti näyttäisi olleen Gertrud Kerstenintytär von Rosen. Annan äidin, Gertruda Tauben äiti taas lienee ollut Anna Kerstenintytär von Rosen. Anna von Tiesenhausenin tämän mukainen sukupuu vaikuttaa kuitenkin suorastaan visaiselta.
Kersten von Rosenin isä oli Hans Kersteninpoika von Rosen. Kersten Hansinpoika mainitaan Treydenin voutina, mutta samanaikaisesti mainitaan Treydenissä voutina myös hänen serkkunsa, Kersten Jürgeninpoika von Rosen. Oliko tosiaan niin, että Anna von Tiesenhausenin isän Fabian Fabianinpoika von Tiesenhausenin isoäiti, Gertrud von Rosen, ja äidin Gertrude Tauben äiti Anna von Rosen, olivat keskenään sisarukset? Kaavioni mukaan siis Gertrud von Rosenin pojanpoika oli naimisissa isotätinsä tyttären kanssa...
PH
Gottfried von Falckenbergin ja Kristiina von Jordanin lapsista Johan Gottfrid von Falckenberg syntyi Vuojoella Eurassa 30.5.1626 ja kohosi sotilasuralla majuriksi. Hän erosi sotaväen palveluksesta kuitenkin jo 1663, jonka jälkeen toimi Turun Hovioikeuden asessorina ja kihlakunnantuomarina. Lisäksi hän osallistui useille valtiopäiville. Johan Gottfrid kuoli vuonna 1674 ja haudattiin sukuhautaan. Häneltä jäi leskeksi kapteeni Johan von Tiesenhausenin tytär Anna Barbara. Leski oli kuollessaan 1714 lähes 80-vuotias. Anna Barbara von Tiesenhausen joutui reduktion takia ja sen jälkeen kokemaan suuren köyhtymisen. Palttilan läänialue hajosi ja palautui suurelta osin takaisin kruunulle. Palttilasta tuli nyt 1½ manttaalin säteriratsutila.
http://www.romppainen.net/falkenberg.htm
http://esa-a-reiman.blogspot.com/2007/05/otto-wellingk.html
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5464
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3035
Otto Gotthardinpoika Wellingkin puoliso oli siis Christina Nilsdotter Mannersköld? Christinan syntymävuodeksi ilmoitetaan 1618, mutta Ramsayn mukaan Katarina Böckler ja Nils Mannersköld vihittiin 1623. Ramsay toteaa edelleen, että Patrik Ogilwie vihittiin 1630 Nils Mannersköldin ja Katarina Böcklerin tyttären Katarinan kanssa. Jotta Ogilwie olisi voinut olla Mannersköldin vävy, olisi Katarina ollut vihittäessään enintään 7-vuotias. Kansallismuseossa säilytettävän, ilmeisesti skotlantilaista alkuperää olevan lasimaalauksen aiheena olivat nimenomaan Ogilwien ja Böcklerin vaakunat. Katarina Böckelerin 1. puolison, Nils Björnramin on kai täytynyt olla sekä Otto Wellingkin että Patrik Ogilwien puolisoitten isä.
Margareta Patrikintytär Ogilwien poika oli Reinhold von Sass, tämän poika Carl Henrik von Sass, ja tämän vävy Hans Henrik von Brummer (28.6.1727 - 12.12.1802). Furiiri Brummerin äiti oli Gustaf Hornin tytär Viurilan Wellingkien kotipitäjästä, Halikon Joensuusta. Hänen isoisänsä isän, luutnantti Henrik Johan von Brummerin isoäidit olivat Maje Hermanintytär von Fersen ja Margareta von Treyden. Margaretalle en ole löytänyt vanhempia.
Herman von Fersenin puoliso oli Anna von Tiesenhausen, jonka kuolinvuodeksi olen kirjannut 1590. Annan isänisän Fabian Fromholdinpoika von Tiesenhausenin äiti näyttäisi olleen Gertrud Kerstenintytär von Rosen. Annan äidin, Gertruda Tauben äiti taas lienee ollut Anna Kerstenintytär von Rosen. Anna von Tiesenhausenin tämän mukainen sukupuu vaikuttaa kuitenkin suorastaan visaiselta.
Kersten von Rosenin isä oli Hans Kersteninpoika von Rosen. Kersten Hansinpoika mainitaan Treydenin voutina, mutta samanaikaisesti mainitaan Treydenissä voutina myös hänen serkkunsa, Kersten Jürgeninpoika von Rosen. Oliko tosiaan niin, että Anna von Tiesenhausenin isän Fabian Fabianinpoika von Tiesenhausenin isoäiti, Gertrud von Rosen, ja äidin Gertrude Tauben äiti Anna von Rosen, olivat keskenään sisarukset? Kaavioni mukaan siis Gertrud von Rosenin pojanpoika oli naimisissa isotätinsä tyttären kanssa...
PH
Hei,
Tuo tekstisi vilisee niin paljon ilman lähteitä mainittuja nimiä, että siihen syventyminen vaatii nyt aikaa. Laitan aluksi mukaan sen, mitä Ruotsin Ritarihuoneromppu mainitsee Nils Mannersköldin perheestä.
Ossian Mesterton
Nils Assarsson, adlad Mannersköld (skrev sig Mannerskijldt), till Gesterlina i
Jama län i Ingermanland, Lennewarden i likanämnda socken i Livland samt
Löneberg och Näs (nu Adelsnäs) i Åtvids socken, Östergötlands län. Född 1586
i Västergötland. Kornett vid Upplands regemente. Hertig Johans av
Östergötland kammarråd 1609. Tillika hans ryttmästare 1611. Adlad 1612-05-
12. Ryttmästare vid Östgöta ryttare 1622 4. Överste för tre kompanier
östgötaryttare 1625-03-30. Fick s. å. 18/7 i förläning Lemburgs län i Livland 2.
Guvernör över Ingermanland och Allentacken 1626-03-06. Ståthållare på
Narva, Ivangorod, Jama, Koporie och Nöteborg. Introd. 1627 under nr 128. Fick
1629-11-20 i förläning 29 obser land 2 i Jesterbinschi pogost i Ingermanland.
Tillika ståthållare och guvernör över Dorpat 1633-01-05. Fick 1642-07-14
befallning att lämna Ingermanland och Kexholms län, emedan dessa skulle
skiljas från det livländska guvernementet. Landshövding i Älvsborgs län och
kommendant i Göteborg 1644-01-26. Tillika häradshövding i Väne härad 1645-
11-26. Avsked 1648-04-10. Död 1655-03-30 enl. påskrift å hans och hans 2:a
frus i sten huggna gravvård i Åtvids kyrka samt ligger begraven i familjegraven
i samma kyrka, varest även hans vapen uppsattes. 'Han försvarade Göteborg och
landet däromkring ganska tappert emot danskarna. Har skänkt till Åtvids kyrka
en ljuskrona och ett positiv (orgel) samt han och hans 1:a fru en altarduk och år
1623 en altartavla, prydd med bägges deras vapen.'. Gift 1:o med Christina
Bökler, i hennes 2:a gifte (gift 1:o med ståthållaren Nils Björnram), levde 1637,
dotter av ryttmästaren Johan Bökler och Carin Eriksdotter Slang. Gift 2:o med
Anna Wrangel i hennes 2:a gifte (gift 1:o med översten Claes Hastfer, till
Sommerhusen), som levde änka 1678-10-00 i hög ålder, dotter av lantrådet
Mauritz Wrangel, till Jesse, och Christina Wrangel af Sage samt syster till
lantrådet Jürgen Wrangel till Sicklecht. 'Hennes och hennes 2:a mans samt
sonen Gustaf Mannerskölds namn jämte fleras och årtalet 1654, stå på Åtvids
kyrkas mindre klocka.'
Barn:
1?. Catharina 5, begraven 5 1653-01-16 i Åbo domkyrka. Gift med
landshövdingen Patrik Ogilwie, natural. Ogilwie, nr 277, i hans 2:a gifte, född
1606, död 1674.
1. Eva. Gift med majoren Jöns Eriksson, adlad Klingenberg, nr 360, i hans 1:a
gifte, död 1649.
1. Per, född 1617-06-09 på Näs. Överste för Åbo läns kavalleriregemente. Död
ogift 1663 (arvskifte efter honom s. å. 20/12)
1. Christina, född 1618, död ung.
1. Margareta, född 1619, död ung. Efter henne och systern är 1633 givet i
testamente till Åtvids kyrka en förgylld silverkalk med patén.
1. Sidonia, född 1620-01-23 på Hässelby, död 1656-03-07 och begraven i
Söderköping s. å. 7/7. Gift 1645-12-28 i Göteborg med överstelöjtnanten,
friherre Carl Gyllenstierna af Lundholm, nr 3, född 1621, död 1650.
1. Christina, levde änka 1670. Gift 1:o med översten Otto Vellingk, död 1656,
fader till Otto och Mauritz Vellingk, friherrar (och grevar) Vellingk, nr 72. Gift
2:o 1662 med majoren Adam Johan von Tiesenhausen.
2. Gustaf Mauritz. Ryttmästare. Död 1675. Se Tab. 2.
2. Margareta, död 1644-01-18.
2. Anna Maria, död 1645-09-03.
K.Salminen
21.11.08, 09:34
Voisitko Ossian spesifioida tämän lähteen tarkasti "Ruotsin Ritarihuoneromppu" siellä kun useampia näitä "romppuja", onko kyse siitä mihin on kopioitu Elgenstierna, hinta noin 2000 SEK, vain joku muu. Yleensäkin viittaukset joihinkin "romppuihin", ilman niiden sisällön tarkkaa tuntemusta saati "romppujen" nimien tarkkaa esittämistä, eivät tee lukijaa "hullua hurskaammaksi". Usko vaan kun joku kertoo jostain rompusta otettuja tietoja. Ei mene minun lähdekritiikin läpi.
T. Kari Salminen
Hei,
Tuo tekstisi vilisee niin paljon ilman lähteitä mainittuja nimiä, että siihen syventyminen vaatii nyt aikaa. Laitan aluksi mukaan sen, mitä Ruotsin Ritarihuoneromppu mainitsee Nils Mannersköldin perheestä.
Ossian Mesterton
Nils Assarsson, adlad Mannersköld (skrev sig Mannerskijldt), till Gesterlina i
Jama län i Ingermanland, Lennewarden i likanämnda socken i Livland samt
Löneberg och Näs (nu Adelsnäs) i Åtvids socken, Östergötlands län. Född 1586
i Västergötland. Kornett vid Upplands regemente. Hertig Johans av
Östergötland kammarråd 1609. Tillika hans ryttmästare 1611. Adlad 1612-05-
12. Ryttmästare vid Östgöta ryttare 1622 4. Överste för tre kompanier
östgötaryttare 1625-03-30. Fick s. å. 18/7 i förläning Lemburgs län i Livland 2.
Guvernör över Ingermanland och Allentacken 1626-03-06. Ståthållare på
Narva, Ivangorod, Jama, Koporie och Nöteborg. Introd. 1627 under nr 128. Fick
1629-11-20 i förläning 29 obser land 2 i Jesterbinschi pogost i Ingermanland.
Tillika ståthållare och guvernör över Dorpat 1633-01-05. Fick 1642-07-14
befallning att lämna Ingermanland och Kexholms län, emedan dessa skulle
skiljas från det livländska guvernementet. Landshövding i Älvsborgs län och
kommendant i Göteborg 1644-01-26. Tillika häradshövding i Väne härad 1645-
11-26. Avsked 1648-04-10. Död 1655-03-30 enl. påskrift å hans och hans 2:a
frus i sten huggna gravvård i Åtvids kyrka samt ligger begraven i familjegraven
i samma kyrka, varest även hans vapen uppsattes. 'Han försvarade Göteborg och
landet däromkring ganska tappert emot danskarna. Har skänkt till Åtvids kyrka
en ljuskrona och ett positiv (orgel) samt han och hans 1:a fru en altarduk och år
1623 en altartavla, prydd med bägges deras vapen.'. Gift 1:o med Christina
Bökler, i hennes 2:a gifte (gift 1:o med ståthållaren Nils Björnram), levde 1637,
dotter av ryttmästaren Johan Bökler och Carin Eriksdotter Slang. Gift 2:o med
Anna Wrangel i hennes 2:a gifte (gift 1:o med översten Claes Hastfer, till
Sommerhusen), som levde änka 1678-10-00 i hög ålder, dotter av lantrådet
Mauritz Wrangel, till Jesse, och Christina Wrangel af Sage samt syster till
lantrådet Jürgen Wrangel till Sicklecht. 'Hennes och hennes 2:a mans samt
sonen Gustaf Mannerskölds namn jämte fleras och årtalet 1654, stå på Åtvids
kyrkas mindre klocka.'
Barn:
1?. Catharina 5, begraven 5 1653-01-16 i Åbo domkyrka. Gift med
landshövdingen Patrik Ogilwie, natural. Ogilwie, nr 277, i hans 2:a gifte, född
1606, död 1674.
1. Eva. Gift med majoren Jöns Eriksson, adlad Klingenberg, nr 360, i hans 1:a
gifte, död 1649.
1. Per, född 1617-06-09 på Näs. Överste för Åbo läns kavalleriregemente. Död
ogift 1663 (arvskifte efter honom s. å. 20/12)
1. Christina, född 1618, död ung.
1. Margareta, född 1619, död ung. Efter henne och systern är 1633 givet i
testamente till Åtvids kyrka en förgylld silverkalk med patén.
1. Sidonia, född 1620-01-23 på Hässelby, död 1656-03-07 och begraven i
Söderköping s. å. 7/7. Gift 1645-12-28 i Göteborg med överstelöjtnanten,
friherre Carl Gyllenstierna af Lundholm, nr 3, född 1621, död 1650.
1. Christina, levde änka 1670. Gift 1:o med översten Otto Vellingk, död 1656,
fader till Otto och Mauritz Vellingk, friherrar (och grevar) Vellingk, nr 72. Gift
2:o 1662 med majoren Adam Johan von Tiesenhausen.
2. Gustaf Mauritz. Ryttmästare. Död 1675. Se Tab. 2.
2. Margareta, död 1644-01-18.
2. Anna Maria, död 1645-09-03.
Voisitko Ossian spesifioida tämän lähteen tarkasti "Ruotsin Ritarihuoneromppu" siellä kun useampia näitä "romppuja", onko kyse siitä mihin on kopioitu Elgenstierna, hinta noin 2000 SEK, vain joku muu. Yleensäkin viittaukset joihinkin "romppuihin", ilman niiden sisällön tarkkaa tuntemusta saati "romppujen" nimien tarkkaa esittämistä, eivät tee lukijaa "hullua hurskaammaksi". Usko vaan kun joku kertoo jostain rompusta otettuja tietoja. Ei mene minun lähdekritiikin läpi.
T. Kari Salminen
Hei,
En minä itsekään hyväksy käyttämääni sanaa Ritarihuoneromppu enkä ole sitä ennen käyttänytkään, mutta olin niin ärtyneenä luettuani ko sekavaa viestiä, että halusin vain oikaista ja vastata jotakin. Oikein olisi tietenkin ollut kirjoittaa näin:
(Riddarhusets stamtavlor på CD-ROM 3.0, Adliga ätten MANNERSKÖLD, nr 128, Tab. 1.)
Ossian Mesterton
Pekka Hiltunen
21.11.08, 22:02
Sorry, Ossi, että unohdin painaa enteriä kappaleitten väliin. Älä nyt anna Ogilwien, Brummerin ja Wellingkin turhaan sotkea konsepteja; varsinainen kysymyshän liittyi Tiesenhauseneihin ja Treydeneihin.
Huomasin, että Kersten Hansinpoika von Rosenin serkku Kersten Jürgeninpoika von Rosen liittyy omiin tiedostoihisi, ja tästä syystä arvelin saattavani saada hiukan konsultaatiota omaan kynällä ja paperilla tekemääni hahmotelmaan Herman von Fersenin puolison visakoivuiselta näyttävään sukupuuhun.
PH
Sorry, Ossi, että unohdin painaa enteriä kappaleitten väliin. Älä nyt anna Ogilwien, Brummerin ja Wellingkin turhaan sotkea konsepteja; varsinainen kysymyshän liittyi Tiesenhauseneihin ja Treydeneihin.
Huomasin, että Kersten Hansinpoika von Rosenin serkku Kersten Jürgeninpoika von Rosen liittyy omiin tiedostoihisi, ja tästä syystä arvelin saattavani saada hiukan konsultaatiota omaan kynällä ja paperilla tekemääni hahmotelmaan Herman von Fersenin puolison visakoivuiselta näyttävään sukupuuhun.
PH
Hei Pekka,
Ingen hämming,
Ei tässä tapahdu suinkaan mitään konseptien sotkemisia vaan peremminkin päinvastoin. Viestisi nimien paljous oli se tekijä, joka aiheutti minulle sen sekavuuden tunteen, kappaleisiin jakamisen tein tietenkin heti alkuunsa itse;-))
Minulle on aikojen saatossa kertynyt tietokantaani mm n. 200 Tiesenhausenia, n. 300 Rosenia, n. 1200 Taubea, n. 200 Ogilvyä, lähes 400 Hornia Ferseneistä ja Wrangeleista puhumattakaan.
Sain viestistäsi hyvän syyn käydä näitä lävitse kokonaisuutena, koska varsinkin Tiesenhauseneissa ja Roseneissa on erittäin paljon samoja nimiä ja tietokannassani on takuulla paljon tuplahenkilöitä ja/tai "hullunkurisia perheitä".
Sanoisin, että noin parin viikon kuluttua minulla on tästä asiasta selvempi käsitys.
Ossian Mesterton
M.Sjostrom
21.11.08, 23:40
von Treydenien, tai von Treidenien, nimi tulee siitä että se maineikas liiviläinen Turaidan linnoitus, pikkukuningas Kaupon tukikohta (HE olivat suomensukuisia), on sakemannikieliseltä nimeltään juuri tuo 'Treiden' tai 'Treyden'.
Kun paikalliset oli alistettu maaorjiksi ja Turaidan linnoitus oli ristiretkeläisten käsissä, nämä nimittävät sinne linnanherroja ja lääninherroja toinen toisensa jälkeen.
Jos oikein muistan mitä olen lukenut tapahtumien kulusta, niin:
Jossakin melko varhaisessa vaiheessa se (oletettavasti) saksalaisperäinen suku jonka miekkosia oli ollut melkein (tai jopa täysin) perinnöllisesti Turaidan lääninherroina, sai siitä nimen, eli tuon von Treyden. Tämä on muutenkin asika tavanomainen tapa sydän- ja myöhäiskeskiajalla saksalaissukuisen aatelisperheen saada 'sukunimensä': ei heillä sellaista välttämättä valmiiksi ollut, olivatpahan vaan jotain 'ritari Engelbrecht' tai 'asemies Henning' tms... kun oli tarvetta erotella samanetunimisiä miekkosia toisistaan, läänitysten mukaan tuli heille lisänimi aika usein.
tuo von Treyden -suku on tavallaan yksi niistä 'surkeista' balttilaisista sakemanniaatelissuvuista, siinä mielessä että edes Balttien aateliston noin seitsenosainen genealoginen käsikirja (sieltä 1930-luvun taitteen vuosilta) ei oikein käsittele Treydeneitä millään kattavalla tavalla, eipä ole heistä omaa kunnon artikkelia eikä systemaattista sukupuuta. Tuollaisen kohtelun, eli puuttumisen käsikirjasta, saivat osakseen suvut jotka lienevät syystä tai toisesta olleet surkeita.
Niinpä on tuntunut ylivoimaiselta saada selville, kuka taustaltaan oli se Kerttu von Treyden -niminen balttilaisperäinen neitonen joka nuorena pääsi hyviin suomalaisiin naimisiin iäkkään vapaaherra Wreden kanssa, ja sitten leskeydyttyään toisiin naimisiin suomalaisen kreivi Creutzin kanssa - siellä 1700-luvun alun tienovilla.
Hänestä kuitenkin polveutuu kasa Suomen myöhempiä Wredejä ja siten kaikki jotka noista Anjalan-Villikkalan paroneista polveutuvat.
M.Sjostrom
21.11.08, 23:48
Mitä teki tai mikä oli "maasäätiön vasalli"?
Oliko säätiö eräänlainen maanomistusyhteisö vai mistä on kyse - en ole törmännyt termiin aikaisemmin ja koska kyseessä on omakin esivanhempani, asia luonnollisesti kiinnostaa.
Juha
Mielestäni tuo on varsin surkea käännösversio saksankielisestä aidosta sanasta.
Kun Stiftung todellakin tarkoittaa säätiötä, mm nykykielessä; niin Stift, joka tarkoitti hiippakuntaa ja hiippakunnan hallitusta, on jonkun toimesta menty kääntämään 'Maasäätiöksi'.
Nuo balttilaiset maalliset aatelismiehet olivat balttilaisten ruhtinaspiispojen ja balttilaisten hengellisten ritarikuntien vasalleja - heillä ei suoraan ollut kuningasta, so mitään maallista hallitsijaa, ylilääninherranaan.
Yksinkertaisesti, kirkonmiehet 'ruhtinaspiispan' ominaisuudessaan olivat läänityksenantajia, ja siis aatelismiekkoset heidän vasallejaan.
Sekä emo-saksassa että baltiassa, hyvin pitkään, monet kirkolliset istuimet olivat myös maallisia hallitsijoita, ja silloin kun toimivat tuossa ominaisuudessaan, omasivat alaisuudessaan vasalleja.
Se minkä joku on teksteihin kääntänyt keinotekoisella nimikkeellä 'maasäätiö', olisi aiheellisempaa ilmaista termillä, joka osoittaa ruhtinaspiispan, tai piispanistuimen, ko vasallin lääninherraksi.
Kenties merkittävin ruhtinaspiispuus, joka oli baltiassa lääninherrana, on ollut Riian (Riga) arkkipiispa.
Mielestäni tuo on varsin surkea käännösversio saksankielisestä aidosta sanasta.
Kun Stiftung todellakin tarkoittaa säätiötä, mm nykykielessä; niin Stift, joka tarkoitti hiippakuntaa ja hiippakunnan hallitusta, on jonkun toimesta menty kääntämään 'Maasäätiöksi'.
Nuo balttilaiset maalliset aatelismiehet olivat balttilaisten ruhtinaspiispojen ja balttilaisten hengellisten ritarikuntien vasalleja - heillä ei suoraan ollut kuningasta, so mitään maallista hallitsijaa, ylilääninherranaan.
Yksinkertaisesti, kirkonmiehet 'ruhtinaspiispan' ominaisuudessaan olivat läänityksenantajia, ja siis aatelismiekkoset heidän vasallejaan.
Sekä emo-saksassa että baltiassa, hyvin pitkään, monet kirkolliset istuimet olivat myös maallisia hallitsijoita, ja silloin kun toimivat tuossa ominaisuudessaan, omasivat alaisuudessaan vasalleja.
Se minkä joku on teksteihin kääntänyt keinotekoisella nimikkeellä 'maasäätiö', olisi aiheellisempaa ilmaista termillä, joka osoittaa ruhtinaspiispan, tai piispanistuimen, ko vasallin lääninherraksi.
Kenties merkittävin ruhtinaspiispuus, joka oli baltiassa lääninherrana, on ollut Riian (Riga) arkkipiispa.
Hei,
Vaikka tämän viestiketjun aiheena ei olekaan käännösten arvostelu,
paljastan, että Maasäätiö-sanaa käytti mm tekn.tri Seppo Antero Priha (1929-2004)
Valaistuneena
Ossian Mesterton
M.Sjostrom
22.11.08, 02:50
Herman von Fersenin puoliso oli Anna von Tiesenhausen, jonka kuolinvuodeksi olen kirjannut 1590. Annan isänisän Fabian Fromholdinpoika von Tiesenhausenin äiti näyttäisi olleen Gertrud Kerstenintytär von Rosen. Annan äidin, Gertruda Tauben äiti taas lienee ollut Anna Kerstenintytär von Rosen. Anna von Tiesenhausenin tämän mukainen sukupuu vaikuttaa kuitenkin suorastaan visaiselta.
Kersten von Rosenin isä oli Hans Kersteninpoika von Rosen. Kersten Hansinpoika mainitaan Treydenin voutina, mutta samanaikaisesti mainitaan Treydenissä voutina myös hänen serkkunsa, Kersten Jürgeninpoika von Rosen. Oliko tosiaan niin, että Anna von Tiesenhausenin isän Fabian Fabianinpoika von Tiesenhausenin isoäiti, Gertrud von Rosen, ja äidin Gertrude Tauben äiti Anna von Rosen, olivat keskenään sisarukset? Kaavioni mukaan siis Gertrud von Rosenin pojanpoika oli naimisissa isotätinsä tyttären kanssa...
PH
von Rosen -sukuja, tai suvun haaroja, oli baltiassa vähintäänkin kolme sellaista jotka olivat erkaantuneet toisistaan jo hamalla myöhäiskeskiajalla. Joka sukuhaarassa oli Kersten (Christianus, Kristiern, suomalaisittan Risto vaan) -nimisiä, sillä se näyttää olleen eräs kantaisänimistä... myöskään anna ei ollut harvinainen nimi noissa eri sukuhaaroissa, johtuu joko pyhän annan ylettömästä palvonnasta, tai että joku kunnioitettu esiäiti oli ollt Anna ja nimi toostui...
Siten ei ole harvinaisuus että siellä oli useampia Anna v Rosen, Kersten v Rosenin tytär, jotka eivät olleet ollenkaan läheistä sukua toisilleen.
seuraava linkki muuten sattumoisin näyttäisi paljastavan jo jotain tuon Anna v Tisenhuizenin esipolvista:
http://genealogics.org/pedigree.php?personID=I00389802&tree=LEO&parentset=0&display=standard&generations=6
Oliko tosiaan niin, että Anna von Tiesenhausenin isän Fabian Fabianinpoika von Tiesenhausenin isoäiti, Gertrud von Rosen, ja äidin Gertrude Tauben äiti Anna von Rosen, olivat keskenään sisarukset? Kaavioni mukaan siis Gertrud von Rosenin pojanpoika oli naimisissa isotätinsä tyttären kanssa...
PH
Hyvää aamuyötä Pekka,
Laitan oheen Anna von Tiesenhausenin esivanhempia muutaman. Siinä lienee myönteinen vastaus kysymykseesi
Nukkumaan menossa
Ossian Mesterton
Taulu 1
I Anna von Tiesenhausen1.
Vanhemmat taulusta 2 Fabian von Tiesenhausen a. Jerwakant ja Gertrute Tuve.
Puoliso: Herman von Fersen till Rayküll, k. ennen 31.5. 15752.
Vanhemmat Lorentz von Fersen ja (Anna) von Fürstenberg.
Lapset:
1. Hermann von Fersen till Rayküll och Harm, k. 15.8. 1603
2. (Elizabeth) Elzon von Fersen
3. Anna von Fersen a.d.H. Rayküll
Taulu 2
II Fabian von Tiesenhausen a. Jerwakant, k. 5.9. 1558 Dänemark3.
Vanhemmat taulusta 3 Fabian von Tiesenhausen ja Magdalena Kruse.
Puoliso: Vihitty 1541 Gertrute Tuve, Taulusta 14.
Vanhemmat taulusta 15 Johan (Hans) I Tuve (Taube), Landråd ja Anna von Rosen.
Lapset:
1. Fabian von Tiesenhausen
2. Eilhart (Elert) von Tiesenhausen, Landrat, Statthalter v. Weissenstein
3. Kasper von Tiesenhausen till Kyde, Ryttmästare för adelns tjänare och hästar
4. Frommhold von Tiesenhausen, Viron maaneuvos, s. noin 1550, k. 4.3. 1641
5. Margaretha von Tiesenhausen
6. Magdalena von Tiesenhausen
7. Anna von Tiesenhausen. Tauluun 1.
8. Gertruta von Tiesenhausen
Taulu 3
III Fabian von Tiesenhausen, s. 1490, k. 15585.
Vanhemmat taulusta 4 Frommhold von Tiesenhausen ja Gertrud von Rosen.
Puoliso: Magdalena Kruse, Taulusta 26.
Vanhemmat taulusta 11 Eilhard Kruse ja Alleth von Bremen a.d.H. Lechts.
Lapset:
1. Kaspar von Tiesenhausen, Bannerherr, Rat d. Erzstiftes, k. Tirsen
2. Fabian von Tiesenhausen a. Jerwakant. Tauluun 2.
3. Fromhold von Tiesenhausen, k. im Auslande
4. Johann von Tiesenhausen
5. Reinhold von Tiesenhausen
6. Gertrud von Tiesenhausen, k. 1560/61
7. Magdalena von Tiesenhausen
Taulu 4
IV Frommhold von Tiesenhausen, s. noin 1460, k. välillä 28.7.1521-10.9. 15227.
Vanhemmat taulusta 5 Frommhold von Tiesenhausen ja NN.
Puoliso: Gertrud von Rosen, Taulusta 3, k. ennen 19.5. 15328.
Vanhemmat taulusta 8 Kersten von Rosen a. Klein-Roop, Stifsfogt zu Treyden ja NN Fahrensbach.
Lapset:
1. Reinhold von Tiesenhausen, Stiftsrat, k. 1541 Randen
2. Fabian von Tiesenhausen, s. 1490. Tauluun 3.
3. Fromhold von Tiesenhausen, k. 1568 Riga
4. Kersten von Tiesenhausen, k. 1540 Fistel
5. Jakob von Tiesenhausen, k. 1545 Kalzenau
6. Barbara von Tiesenhausen
7. Gertrud von Tiesenhausen, mentioned 1546
8. Anna von Tiesenhausen
9. Elisabeth von Tiesenhausen
Taulu 5
V Frommhold von Tiesenhausen, s. noin 1430, k. 14849.
Vanhemmat taulusta 6 Peter von Tiesenhausen ja Katarina N.N.
Puoliso: NN, Taulusta 4
Lapset:
1. Frommhold von Tiesenhausen, s. noin 1460. Tauluun 4.
Taulu 6
VI Peter von Tiesenhausen, s. noin 1360, k. noin 23.4.1434-10.3. 143510.
Vanhemmat taulusta 7 Bartholomeus von Tiesenhausen ja Elsebe von Warendorf.
Puoliso: Katarina N.N., Taulusta 511
Lapset:
1. Hans von Tiesenhausen
2. Frommhold von Tiesenhausen, s. noin 1430. Tauluun 5.
3. Peter von Tiesenhausen
4. Bartholomäus von Tiesenhausen, Ritter
5. Anneke von Tiesenhausen
6. Elzebe von Tiesenhausen
7. Katerine von Tiesenhausen
8. Magdalene von Tiesenhausen
9. Ide von Tiesenhausen
Taulu 7
VII Bartholomeus von Tiesenhausen, s. noin 1312, k. noin 1397/9812.
Vanhemmat Johannes de Thisenhusen, Riikan arkkipiispan Maasäätiön Vasalli ja NN.
1. Puoliso: N.N.
Lapset:
1. Henneke von Tiesenhausen
2. Nicolaus von Tiesenhausen, Ritter
3. Hermann von Tiesenhausen, Knappe
2. Puoliso: Vihitty abt. 1372 Elsebe von Warendorf, Taulusta 613.
Vanhemmat Hermann von Warendorf, Bürger und Kaufmann in Lübeck ja Gertrud Vundengut.
Lapset:
4. Hans von Tiesenhausen, Ritter, k. noin 1414
5. Peter von Tiesenhausen, s. noin 1360. Tauluun 6.
6. NN von Tiesenhausen. Tauluun 10.
Taulu 8
V Kersten von Rosen a. Klein-Roop, Stifsfogt zu Treyden14.
Vanhemmat taulusta 9 Hans von Rosen, Riikan arkkipiispan vasalli ja NN.
1. Puoliso: N.N. Lode
2. Puoliso: NN Fahrensbach, Taulusta 415
Lapset:
1. Hans von Rosen, k. 9.3. 1502 Ivangorod
2. Gertrud von Rosen. Tauluun 4.
3. Anna von Rosen. Tauluun 15.
Taulu 9
VI Hans von Rosen, Riikan arkkipiispan vasalli, s. noin 1400, k. noin 145816.
Vanhemmat taulusta 10 Kersten von Rosen ja NN von Tiesenhausen.
Puoliso: NN, Taulusta 8
Lapset:
1. Kersten von Rosen a. Klein-Roop. Tauluun 8.
Taulu 10
VII Kersten von Rosen17.
Vanhemmat Johann von Rosen ja N. de Scherembeke.
Puoliso: Vihitty noin 1408 NN von Tiesenhausen, Taulusta 7, 918.
Vanhemmat Bartholomeus von Tiesenhausen ja Elsebe von Warendorf.
Lapset:
1. Jürgen von Rosen, k. noin 1474
2. Hans von Rosen, s. noin 1400. Tauluun 9.
Taulu 11
IV Eilhard Kruse19
Puoliso: Alleth von Bremen a.d.H. Lechts, Taulusta 320.
Vanhemmat taulusta 12 Hans von Bremen ja Lene.
Lapset:
1. Magdalena Kruse. Tauluun 3.
Taulu 12
V Hans von Bremen, k. ennen 148521.
Vanhemmat taulusta 13 Tuve I von Bremen.
Puoliso: Lene, Taulusta 1122
Lapset:
1. Tuve II von Bremen aus Lechts, k. ennen 1506
2. Alleth von Bremen a.d.H. Lechts. Tauluun 11.
Taulu 13
VI Tuve I von Bremen23.
Vanhemmat taulusta 14 Tilo, Telo von Bremen, Beisitzer d. Mannger. in Harrien Genannt 1370, 1386.
Lapset:
1. Hans von Bremen. Tauluun 12.
Taulu 14
VII Tilo, Telo von Bremen, Beisitzer d. Mannger. in Harrien Genannt 1370, 138624.
Vanhemmat Tile de Bremen.
Lapset:
1. Tuve I von Bremen. Tauluun 13.
Taulu 15
III Johan (Hans) I Tuve (Taube), Landråd25.
Vanhemmat taulusta 16 Claus II Tuve (Taube) zu Maydell ja Magdalena Riesebiter a.d.H. Machters.
Puoliso: Anna von Rosen, Taulusta 2, 826.
Vanhemmat taulusta 8 Kersten von Rosen a. Klein-Roop, Stifsfogt zu Treyden ja NN Fahrensbach.
Lapset:
1. Claus III Tuve zu Maart, Lantraat in Estland, k. ennen 1576
2. Dietrich Taube zu Hallinap
3. Gertrute Tuve. Tauluun 2.
4. Anna Tuve (Taube)
Taulu 16
IV Claus II Tuve (Taube) zu Maydell, k. ennen 152327.
Vanhemmat taulusta 17 Otto I Tuve zu Pühs, Mannrichter in Wierland, Landtagesdeputierter ja N.N.
Puoliso: Magdalena Riesebiter a.d.H. Machters, Taulusta 15, k. jälkeen 152328
Lapset:
1. Johan (Hans) I Tuve (Taube). Tauluun 15.
2. Claus Tuve (Taube) zu Maydell
3. Anna Tuve
4. Eine Tochter Tuve (Taube) zu Maydell
Taulu 17
V Otto I Tuve zu Pühs, Mannrichter in Wierland, Landtagesdeputierter29.
Vanhemmat taulusta 18 Claus I Tuve zu Pühs, in dem Manngericht in Wierland ja Helene N.N.
Puoliso: N.N., Taulusta 16
Lapset:
1. Otto II Tuve zu Pühs, k. ennen 16.3. 1528
2. Claus II Tuve (Taube) zu Maydell. Tauluun 16.
3. Anna Tuve, k. jälkeen 1540
Taulu 18
VI Claus I Tuve zu Pühs, in dem Manngericht in Wierland30.
Vanhemmat taulusta 19 Johann (Hans) Tuve, Ordensvasall in Estland 1405 ja Magdalena NN.
Puoliso: Helene N.N., Taulusta 1731
Lapset:
1. Heinrich Tuve
2. Otto I Tuve zu Pühs. Tauluun 17.
Taulu 19
VII Johann (Hans) Tuve, Ordensvasall in Estland 1405, k. jälkeen 142832
Puoliso: Vihitty ennen 1405 Magdalena NN, Taulusta 1833
Lapset:
1. Peter Tuve
2. Claus I Tuve zu Pühs. Tauluun 18.
LÄHDELUETTELO
1. (GHBR Estland I, s. 414)
2. (GHBR Estland I, s. 85)
3. (Alvericus s.41; GHBR Estland I,s. 412, 414)
4. (Alvericus s.41; GHBR Estland I, s. 412; Björn Taube: Släkten Taube, Stockholm 1939, Stammhaus Pühs-Maart-Hallinap. B. Linie Maart-Hallinap, Tabelle 9., s. 199.)
5. (Alvericus s.41; GHBR Estland I, s. 411, 414)
6. (Alvericus s.41; GHBR Estland, I.s.411)
7. (Alvericus s. 39; Ebeling XVI:15447; GHdA Fr. A Bd. IV. s. 459; GHBR Estland, I. s. 411, 413)
8. (Alvericus, liite 11, s. 39; GHdA Fr. A Bd. IV s. 459; GHBR Estland I. s. 411)
9. (Alvericus s. 39; Ebeling XVII:30893; GHBR Estland, I s. 411, 413; GHdA Fr. A Bd. IV. s. 459)
10. (Alvericus s.38-39; Ebeling XVIII:61785; GHBR Estland, I. s.410, 413).
11. (Alvericus, s.39; Ebeling XVIII:61786; GHBR Estland, I. s. 410, 413)
12. (Alvericus s.38; Ebeling XIX:123539; GHBR Estland I, s. 393, 410, 412-413; GHdA 27, Freiherren A IV p. 384, 459; Priha s.14, 268)
13. (Alvericus s.38; Ebeling XIX:123540; GHBR Estland I, s.410,413; Priha s. 14 ja 268)
14. (Alvericus, liite 11; Ebeling XVII:30895; GHBR Estland I, s. 214-215; GHBR Livland II, s. 1112; Sylvin 4506)
15. (Ebeling XVII:30896; Sylvin 4507)
16. (Alvericus, liite 11; Ebeling XVIII:61789; GHBR Estland I,s.214-215)
17. (Alvericus, liite 11; Ebeling XVIII:61769; GHBR Estland I,s.214, 413; Priha s.14 ja 260).
18. (Alvericus, liite 11, Ebeling XVIII:61770; GHBR Estland I,s.214,217; Priha s.259,263)
19. (GHBR Estland I,s.411)
20. (GHBR Estland I, s. 2)
21. (Ebeling XVII:30865; GH Estland I. s. 2; Priha s. 251)
22. (Ebeling XVII:30866; GH Estland I. s. 2; Priha s. 251)
23. (Ebeling XVIII.61729; GH Estland I. s. 2; Priha s. 251)
24. (Ebeling XIX:123457; GH Estland I. s. 2; Priha s. 251)
25. (Sylvin 2252; Björn Taube: Släkten Taube, Stockholm 1939, Stammhaus Pühs-Maart-Hallinap. B. Linie Maart-Hallinap, Tabelle 9., s. 199.)
26. (Sylvin 2253; GHBR Livland II, s. 1112)
27. (Ebeling XVI:15435; GHBR Estland I. s. 388; Sylvin 4504)(Björn Taube: Släkten Taube, Stockholm 1939, Stammhaus Pühs-Maart-Hallinap. B. Linie Maart-Hallinap, Tabelle 8., s. 198.)
28. (Ebeling XVI:15436; GH Estland I. s. 388; Sylvin 4505) http://mdz1.bib-bvb.de/cocoon/baltlex/Blatt_bsb00000600,00000.html
29. (Ebeling XVII:30869; GHBR Estland I. s. 387; Björn Taube: Släkten Taube, Stockholm 1939, Stammhaus Pühs-Maart-Hallinap. Linie Pühs-Maart-Hallinap, Tabelle 4., s. 197.)
30. (Ebeling XVIII.61737; GHBR Estland I. s. 387; Björn Taube: Släkten Taube, Stockholm 1939, Stammhaus Pühs-Maart-Hallinap. Linie Pühs-Maart-Hallinap, Tabelle 2., s. 196.)
31. (Ebeling XVIII.61738; GH Estland I. s. 387; Taube s. 196, Tabelle 2)
32. (Ebeling XIX:123473; GHBR Estland I. s. 387; Björn Taube: Släkten Taube, Stockholm 1939, Stammhaus Pühs-Maart-Hallinap. Linie Pühs-Maart-Hallinap, Tabelle 1., s. 196.)
33. (Ebeling XIX.123474)
Riikan Piispa:
ALBERT von BUXHOEVEDEN
http://www.buxhoeveden.net/index.php?link=2
http://www.von-der-ropp.de/
http://www.koknese.lv/?s=4&l=eng
Mariasparf
26.11.08, 16:01
Tiesenhausenin Annoja ja muutakin historiaa on aikalailla . Annoja riittä jokaiselle vuosisadalle ...On tarkistuksien paikka !
Mariasparf
Erkki A Tikkanen
27.11.08, 22:23
....
Nukkumaan menossa
Ossian Mesterton
....
Taulu 6
VI Peter von Tiesenhausen, s. noin 1360, k. noin 23.4.1434-10.3. 143510.
Vanhemmat taulusta 7 Bartholomeus von Tiesenhausen ja Elsebe von Warendorf.
Puoliso: Katarina N.N., Taulusta 511
Lapset:
1. Hans von Tiesenhausen
2. Frommhold von Tiesenhausen, s. noin 1430. Tauluun 5.
3. Peter von Tiesenhausen
4. Bartholomäus von Tiesenhausen, Ritter
5. Anneke von Tiesenhausen
6. Elzebe von Tiesenhausen
7. Katerine von Tiesenhausen
8. Magdalene von Tiesenhausen
9. Ide von Tiesenhausen
Hei Ossian,
onko sinulla tarkempia tietoja Peterin pojasta nro 4, eli Bartholomäuksesta?
Hei Ossian,
onko sinulla tarkempia tietoja Peterin pojasta nro 4, eli Bartholomäuksesta?
Hei Erkki,
Isä Peter näkyy tuon sivun alareunassa.
http://mdz1.bib-bvb.de/cocoon/baltlex/Blatt_bsb00000600,00427.html?prozent=
Peterin lapset on esitetty tuolla kohdassa ad V. Peter
http://mdz1.bib-bvb.de/cocoon/baltlex/Blatt_bsb00000600,00430.html?prozent=
Ossian Mesterton
Erkki A Tikkanen
28.11.08, 22:36
Ossian,
kiitokset. Juuri tämä sivuhan se oli hukassa, vaikka olenkin sen joskus jo lukenutkin.
Ei vain ollut oikea Bartholomeus. Elgenstierna esitti kirjassaan Stackelbergien kohdalla Arndt Stackelbergin (puoliso Margaretha Engedes) äidiksi Magdalena Tiesenhausenia, jonka vanhemmat olisivat olleet Bartholomeus Tiesenhausen ja Gertrud von Rosen. Ilmeisesti tämä sukujohto on jossain todettu vääräksi, kun en ole siihen muualla törmännyt?
http://www.paltta.fi/suku/paltta/paltta-aa10.htm
Ossian,
kiitokset. Juuri tämä sivuhan se oli hukassa, vaikka olenkin sen joskus jo lukenutkin.
Ei vain ollut oikea Bartholomeus. Elgenstierna esitti kirjassaan Stackelbergien kohdalla Arndt Stackelbergin (puoliso Margaretha Engedes) äidiksi Magdalena Tiesenhausenia, jonka vanhemmat olisivat olleet Bartholomeus Tiesenhausen ja Gertrud von Rosen. Ilmeisesti tämä sukujohto on jossain todettu vääräksi, kun en ole siihen muualla törmännyt?
Erkki,
Stackelberg-suvun alkua on tosiaan muutettu. (Katso alempana)
Jürgen Rosen, auf Hochrosen, Livland on esitetty tuolla ylimpänä sivulla 1116,
http://mdz1.bib-bvb.de/cocoon/baltlex/Blatt_bsb00000559,00000.html
mutta hänellä ei löydy Gertruta-tytärtä.
Taulu 1
I Bartholomeus von Tiesenhausen, auf Randen, k. ennen 15.12. 1510. urkundl. 1494 1
Puoliso: Gertruta von Rosen urkundl. 1518 2 Puolison vanhempia: (i) Jürgen Rosen, auf Hochrosen, Livland.
Lapset:
1. Engelbrecht von Tiesenhausen 3
2. Reinhold von Tiesenhausen auf Randen, k. 1538
3. Gertrud von Tiesenhausen 4
4. Maye von Tiesenhausen 4
Magdalena Tiesenhausenia ei myöskään löydy tuosta perheestä.
LÄHDELUETTELO
1. GHdA. Fr. A Bd. IV. s . 455.)
2. (GHdA. Fr. A Bd. IV. s . 455.)
3. (GHdA. Fr. A Bd. IV. s . 456.)
4. (GHdA. Fr. A Bd. IV. s . 457.)
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Riddarhusets stamtavlor på CD-ROM 3.0:ssa se esitetään nykyään näin:
Adliga ätten STACKELBERG nr 113
Introducerad 1625. Stamtavlan utarbetad av herr Gustaf Elgenstierna 1947.
Omarbetad och kompletterad 2002 (PN).
TAB. 1.
Arent Stackelberg.
Son:
Peter Stackelberg (kallas 1517 Arents son) till Kamby, Kagrimois, Köllitz,
Petrimois o.s.v. Förvärvade 1504-09-10 rätt att kallas arvherre till Lynepith.
Belönades 1514 med 2 hakar jord i Dorpats stift. Förvärvade 1517-02-09 Kors
under panträtt. Belönades 1522-11-18 med Rewold, 1529-02-22 med Kamby.
Hade 1535 köpt av Jürgen Toddewen "sel. Hans S." gården Kawer (Kagrimois)
i Odenpe socken med de tillhörande byarna Gross- och Klein Kawer, Lykeppe
och Menima (Memskull), 1544 av Gert Zöge gården Köllitz. (Var) mannrichter
i Dorpat 1513-10-07. (Var) 1522-09-18 stiftsfogde (1545-12-20 var Jürgen
Kursell stiftsfogde). Fastställde 1544-04-23 sina barn Reinholds, Johans, Peters,
unge Johans, Gertickes och Mayes arvslotter. Var 1545-08-25 svårt sjuk.
Gift (före 1504) med NN Engedes. Dotter till Jürgen Engedes, till Kamby och
Lynepith (var död 1504), och Margaretha NN.
---------
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤ ¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Saman tiedoston lopussa on sitten se "vanhan version" alku esitetty näin:
Avförda adliga ätten STACKELBERG nr 113 (EÄ) †
Avförd i augusti 1947 på som felaktiga grunder upptagen i stamtavlan
Tab.1.
Johan Stackelberg, till Yppas (Ibbaste) och Oldenthurn med därtill hörande
länderier i Wendau socken i Livland. Underskrev såsom ridderskapets
deputerad för stiftet Dorpat fördraget i Wolmar 1457-02-12.
Gift med (?) Magdalena von Tiesenhausen. Dotter av Bartolomeus von
Tiesenhausen, till Randen, och Gertrud von Rosen, av huset Hochrosen.
Son:
Arndt Stackelberg, till Memseküll och Perjel i Pölve socken i Livland. Vasall i
Dorpat 1468. Död under ryska kriget före 1502.
Gift med Margaretha Engedes i hennes 1:a gifte (gift 2:o med borggreven på
Neuhausen Jürgen Engedes, död 1504), levde 1511.
Son:
Peter Stackelberg, till Kamby, Rewold, Perrist, Kawer eller Kagrimois,
Memseküll, Kolles m. fl. i stiftet Dorpat. Återkom efter studier och utrikes resor
1504 och köpte godset Kamby efter sin då avlidne styvfader. Mannrichter i
Livland 1514-07-00. Stiftsfogde och stiftsråd i Dorpat 1522. Diplomat och
krigare. Regent för stiftet Dorpat 1526-07-06–1528 och åter 1543–1545-02-05.
Underskrev lantdagsbeslutet i Wolmar 1545-07-28, men död s. å.
Gift 1:o med Magdalena von Asserien.
Gift 2:o med Anna von Buxhoewden, som efterlevde honom. Dotter av Jürgen
Kerstensson von Buxhoewden och Margareta Turesdotter Engedes.
----------
Terveisin
Ossian Mesterton
Erkki A Tikkanen
29.11.08, 19:13
Hyvä Ossian,
suuret kiitokset nopeasta selvittelystä. Kaikki nämä lähteethän on minullakin käytettävissäni, mutta sinut tuntemuksesti noista Tiesen- ym. hauseneista on niin hyvä, että tämäkin selvitys tuli ennätysajassa.
Työkiireet näköjään estävät omien aivojen toiminnan joissain asioissa :cool:
Dear friends,
I don't understand Finnish, so I missed the discussion. I have found this topic from google when looking for my grand-grand-grand-mother Angelica von Treiden name. My grandmother is from Lithuania and remember her grandmother - and still have nobles manners, so I begin to wonder about my and her roots. I'm attaching photo of Angelica, if anyone is interested.
http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=862&stc=1&d=1242514002
Sorry in advance, if my post not follows the subject.
Laitan eräässä toisessa ketjussa esiin nostamani, netistä löytyvän, pdf-tiedoston linkin tähän:
http://www.rennenkampff.de/inhalt/gueterverzeichnis/gueterverzeichnis.html
Haku tuosta, nähtävästi aivan tuoreesta, Baltian maanomistuksia Rennenkampff-suvussa käsittelevästä tiedostosta löytää 35 Tiesenhausen mainintaa, mutta ei yhtään Treideniä.
Lyhentämällä tuota linkkiä pääsee Rennenkampffien kotisivulle, jossa on suuri määrä tuohon sukuun liittyviä sukuselvityksiä niin ikään pdf-tiedostoina luettavissa - ehkä sielläkin on jotain kiinnostavaa?
http://www.rennenkampff.de
t. Olavi A.
M.Sjostrom
10.09.09, 22:02
.... Christina Nilsdotter Mannersköld? Christinan syntymävuodeksi ilmoitetaan 1618, mutta Ramsayn mukaan Katarina Böckler ja Nils Mannersköld vihittiin 1623. Ramsay toteaa edelleen, että Patrik Ogilwie vihittiin 1630 Nils Mannersköldin ja Katarina Böcklerin tyttären Katarinan kanssa. Jotta Ogilwie olisi voinut olla Mannersköldin vävy, olisi Katarina ollut vihittäessään enintään 7-vuotias. Kansallismuseossa säilytettävän, ilmeisesti skotlantilaista alkuperää olevan lasimaalauksen aiheena olivat nimenomaan Ogilwien ja Böcklerin vaakunat. Katarina Böckelerin 1. puolison, Nils Björnramin on kai täytynyt olla sekä Otto Wellingkin että Patrik Ogilwien puolisoitten isä.
Juuri tuohon EI kannata luottaa, että heidän vihkivuotensa olisi muka ollut 1623.
Monet sukututkijat, tai sukututkimusten kopioijat, tekevät tuollaisia virheitä koskien puutteellisten dokumentaatioiden aikakausien päiväyksiä: jos ja kun jonkin avioliiton vihkimerkintää ei ole tallella, vaan on tallella jokin dokumentti, joka tiettynä ajankohtana mainitsee tietyn pariskunnan olevan naimisissa keskenään, niin sellaisesta tunnolliset, tarkasta sukututkijat tekevät merkinnän muotoa 'vihitty ENNEN (pvm/ajankohta)'.
Ja hutilukset ryhtyvät kopioimaan sitä niinkuin juuri kyseinen ajankohta tai päiväys olisi vihkipäivä.
Koska tytär Kristiina todistettavasti kantoi Mannnersköldin aatelisnimeä, on erityisen todennäköiostä että hän oli Niiles Assarinpoika Mannersköldin tytär, eikä kenenkään äitinsä aiemman aviomiehen. Vihkiajankohtaa on yksinkertaisesti arvioitava tuotakin näkökohtaa huomioon ottaen, eikä suinkaan sokeasti tuijottaen päivämäärään jolloin he viimeistään olivat naimisissa keskenään.
Ko pariskunta on ihan hyvin voinut tulla vihityksi vaikka vuosikymmen (tai yli) ennen tuota vuotta 1623 - kun katselee Niiles Mannersköldin uraa ja siitä päättelee milloin hän on jo ollut aikuinen.
Ossianin viestistä:
joka ilmiselvästi mainitsee elgenstiernasta peräisin olevan tekstin alttaritaulun lahjoittamisesta
... samt han och hans 1:a fru en altarduk och år 1623 en altartavla, prydd med bägges deras vapen.'. Gift 1:o med Christina Bökler, i hennes 2:a gifte (gift 1:o med ståthållaren Nils Björnram), levde 1637....
on pääteltävissä, että koko tuo vuosiluku 1623 tähän yhteyteen on tullut siitä, että silloin ko pariskunta oli jo naimisissa keskenään - kun yhteisesti ja avioparina tekivät lahjoituksen.
Mutta on aivan selvää, että heidät on voitu vihkiä jo paljonkin aiemmin.
M.Sjostrom
11.09.09, 08:34
......
Taulu 4
IV Frommhold von Tiesenhausen, s. noin 1460, k. välillä 28.7.1521-10.9. 1522 7.
Vanhemmat taulusta 5 Frommhold von Tiesenhausen ja NN.
Puoliso: Gertrud von Rosen, Taulusta 3, k. ennen 19.5. 1532 8.
Vanhemmat taulusta 8 Kersten von Rosen a. Klein-Roop, Stifsfogt zu Treyden ja NN Fahrensbach.
Lapset:
1. Reinhold von Tiesenhausen, Stiftsrat, k. 1541 Randen
2. Fabian von Tiesenhausen, s. 1490. Tauluun 3.
3. Fromhold von Tiesenhausen, k. 1568 Riga
4. Kersten von Tiesenhausen, k. 1540 Fistel
5. Jakob von Tiesenhausen, k. 1545 Kalzenau
6. Barbara von Tiesenhausen
7. Gertrud von Tiesenhausen, mentioned 1546
8. Anna von Tiesenhausen
9. Elisabeth von Tiesenhausen
Taulu 8
V Kersten von Rosen a. Klein-Roop, Stifsfogt zu Treyden 14.
Vanhemmat taulusta 9 Hans von Rosen, Riikan arkkipiispan vasalli ja NN.
1. Puoliso: N.N. Lode
2. Puoliso: NN Fahrensbach, Taulusta 4 15
Lapset:
1. Hans von Rosen, k. 9.3. 1502 Ivangorod
2. Gertrud von Rosen. Tauluun 4.
3. Anna von Rosen. Tauluun 15.
Taulu 15
III Johan (Hans) I Tuve (Taube), Landråd 25.
Vanhemmat taulusta 16 Claus II Tuve (Taube) zu Maydell ja Magdalena Riesebiter a.d.H. Machters.
Puoliso: Anna von Rosen, Taulusta 2, 8 26.
Vanhemmat taulusta 8 Kersten von Rosen a. Klein-Roop, Stifsfogt zu Treyden ja NN Fahrensbach.
Lapset:
1. Claus III Tuve zu Maart, Lantraat in Estland, k. ennen 1576
2. Dietrich Taube zu Hallinap
3. Gertrute Tuve. Tauluun 2.
4. Anna Tuve (Taube)
LÄHDELUETTELO
7. (Alvericus s. 39; Ebeling XVI:15447; GHdA Fr. A Bd. IV. s. 459; GHBR Estland, I. s. 411, 413)
8. (Alvericus, liite 11, s. 39; GHdA Fr. A Bd. IV s. 459; GHBR Estland I. s. 411)
14. (Alvericus, liite 11; Ebeling XVII:30895; GHBR Estland I, s. 214-215; GHBR Livland II, s. 1112; Sylvin 4506)
15. (Ebeling XVII:30896; Sylvin 4507)
25. (Sylvin 2252; Björn Taube: Släkten Taube, Stockholm 1939, Stammhaus Pühs-Maart-Hallinap. B. Linie Maart-Hallinap, Tabelle 9., s. 199.)
26. (Sylvin 2253; GHBR Livland II, s. 1112)....
Tämä sivu baltiansaksalaisten aatelisgenealogiasarjassa (sivu 1112, Livland)
http://mdz1.bib-bvb.de/cocoon/baltlex/Blatt_bsb00000559,00477.html?prozent=
näyttäisi antavan juuri sen tiedon että Gerdruta fon Rozen (Fromhold fon Tizenhausenin vaimo) ja Anna fon Rozen (Johannes Tuven vaimo) olivat siskokset - isänsä olisi ollut Kersten Jaaninpoika, Turaidan vouti ja pikku-Straupen perinnöllinen herra.
Hei,
Tietääkö kukaan seuraavasta henkilöstä : Herman von Bökler. Hän esiintyy
Sack suvun yhteydessä:
suku Sack:
TAB 1
Henrik (At (Sch).) von Sack. Gift med Blandina Falkenreuter.
Barn:
Casper (At (Sch).) von Sack. Gift med (At (Sch).) Barbara von Greifenbaum.
Barn:
Henrik von Sack, till Trikaten i likan, socken, Livland. – Gift med Maria von Bökler, dotter av Herman von Bökler och (At (Sch).) Gertrud von Tiesenhausen.
Ystävällisin terveisin,
jokinti
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.