PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Björkman | Nils Björkman Jönköping


pepe
30.07.07, 20:51
Hei nyt tarvittais kokeneempien avustusta. Selailessani netissä löysin tälläisen vanhan Leo Nyholmin Genos kirjoituksen. http://www.genealogia.fi/genos/63/63_130.htm
Minun vajavaisella ruotsinkielen taidollani olen tunnistavinani kirjoituksessa mainitun Nils Björkmanin minun vanhimmaksi tunnetuksi esi-isäkseni. Kirjoituksessa mainitaan Nilsin menneen naimisiin Sara Olsbonin kanssa 1699 ja että Sara olisi kuollut 1710. Lisäksi mainitaan että Nils olisi avioitunut 1710 Ljungarumissa uudelleen. Nilsin ammatiksi on mainittu artillerismeden (tykkiseppä) ja brukssmed (tehdasseppä).

Minun Nils B. on tutkimuksien mukaan syntynyt noin.1678 Sandserydissä ja hän on ollut Hakarpin asetehtaassa mestarina. Hänen taustastaan en ole löytänyt muuta tietoa. Minun tietoni hänestä alkaa juuri tuon vuoden 1710 kohdalla kun hän avioituu 18.09.1710 Ljungarumissa Katariina Kiefflerin kanssa. Heille syntyy neljä lasta ja heidän Hans poikansa poika Theodor muuttaa tänne Suomeen 1800 luvun alussa.

Osaisko joku auttaa minua selvittämään olisiko tämä henkilö yksi ja sama Nils Björkman vai onko tällä Jönköpingin alueella ollut samaan aikaan kaksi saman nimistä henkilöä joiden työ liittyy "aseteollisuuteen" ja että he olisivat menneet naimisiin samana vuonna samassa paikassa.

Nils on kuollut 02.10.1736 Kristiinassa (Jönköping) ja hänen Kiefflerin kanssa saamat kummatkin poikansa olivat asemestareita sekä kummatkin tyttäret avioituivat asemestareiden kanssa.

Terveisin Pepe,
Petteri Björkman, Espoo

Eppu K
31.07.07, 16:25
Olsbo-nimiset tulivat vastaan kun tutkin omia esipolviani. Siinä yhteydessä keräsin eräitä linkkejä Internettiin. Siltä varalta, etteivät eräät netissä julkaistut tiedot ole tulleet vastaan, pistän tähän linkkejä, joiden kautta löytyy Björkman-nimisiä (en tutkenut tarkemmin liittyvätkö tuohon Jönköpingin Nisseen, mutta nimiä Olsbo, Carlenius, Wijkblad, Warg olen tarkkaillut, siksi seuraavassa niistä muutamia merkintöjä):
http://genealogi.aland.net/discus/messages/576/3831.html
http://genealogi.aland.net/discus/messages/576/14788.html?1185867673
http://www.genealogia.fi/pipermail/suku/2006-November/010678.html
http://www.strang.ch/SUKU/bure.htm (Joissakin osoitteissa esiintyy lopussa Sursill-vanha.htm , joka mielenkiintoinen;, tuon tiedoston avautuminen selaimella ei aina ole onnistunut)
http://www.annelikotisaari.net/N.Ulopolitanus.htm (taulut 7, 267).
http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm (taulut 401, 726, 727, 849, 1371, 1434, 1939, 2312, 3321 ...)
http://www.annelikotisaari.net/Catharina.Sursill.htm (tietoja mm. Olsbo-nimisistä)
http://www.annelikotisaari.net/Magda.Sursill.htm (en tarkastanut nyt sisältöä)
http://www.annelikotisaari.net/Marga.Sursill.htm (taulu 1749, 1828, 2340, 2487)
- myös taulu 304 liittyy Olsbo-sukuun; esipolvistani löytyy
Anna Cajsa Carlsdotter Wijkblad (s. 3.5.1754 Raahe, k. 1.8.1833 Pulkkila):
Anna Cajsan veli oli Taulun 304 Sven Henrik Wijkblad) - pistän Anna Cajsa Wijkbladista myöhemmin Suku Forumille tarkemman tiedustelun. Tähän liittyy myös SukuHakurin viestiketjussa käyty keskustelu Carlenius, Åkerman, Olsbo ja Wijkblad-nimisistä:
http://www.sukujutut.fi/sukuhaku/sukuhak2.asp?kid=63246 .

Eppu K
31.07.07, 17:13
... olen tunnistavinani kirjoituksessa mainitun Nils Björkmanin minun vanhimmaksi tunnetuksi esi-isäkseni. Kirjoituksessa mainitaan Nilsin menneen naimisiin Sara Olsbonin kanssa 1699 ja että Sara olisi kuollut 1710. Lisäksi mainitaan että Nils olisi avioitunut 1710 Ljungarumissa uudelleen...
Osaamiseni rajoittuu yritykseen kääntää hyvällä "Anders Collin -kouluruotsilla" tuota netissä olevaa tekstiä: "2. Sara - vih. Jönköpingissä 19.11.1699, puoliso tykistön seppä Nils Björkman. Sara oli kuollut ennen kuin Ljugarumissa tehtaan seppänä työskennellyt Nils Björkman meni v. 1710 uudelleen naimisiin. Heidän tyttärensä Kristina Bjärkman kasvoi äitinsä vanhempien luona Jönköpingissä ja otti haltuunsa heidän kartanonsa avioituessaan 22.11.1724 Jönköpingin kaupungin kanssanhoitajan Petter Lindbomin kanssa." Tulkintani:
(1) Sara syntyi Anders Olsbon 2. avioliitosta,
(2) Ei kerrota että Sara kuoli v. 1710, vaan että Sara on kuollut ennen Nilsin uutta avioliittoa. Sara on siis voinut kuolla sitä ennen v. 1710, 1708, tai 1707, jne., ja
(3) Kristiinan vanhemmat olivat Sara (o.s. Olsbo) ja Nils Björkman.

pepe
31.07.07, 20:56
:) Kiitos Eppu vastauksestasi.
Nuo antamasi linkit olivat osa uusia ja osa vanhoja minulle. Valitettavasti niistä ei ollut minulle hyötyä. Minun tutkimani Björkman suku on elänyt Ruotsissa juuri tuolla Jönköpingin alueella ja sitten täällä Suomessa he ovat asuneet keski-Suomen alueella. En ole pystynyt yhdistämään heitä näihin "länsi-Suomen" tai edes muihin Suomessa esiintyneisiin Björkman sukuihin. Täällä Suomessa sukuni on harjoittanut värjärin ammattia ja taas Jönköping alueella he ovat olleet lähinnä ase valmistuksessa aina 1780 luvulle saakka jonka jälkeen sukuun on tullut myös muita ammatteja mm. värjäreitä.

Ongelmani kiteytyy juuri vajavaiseen ruotsinkielen taitooni ja siihen että "kirkonkirjoista" on vaikeaa saada tietoja ennen vuotta 1720.

Nilsin uusi vaimo Katarina Kieffler oli Hans Kiefflerin tytär. Tämä Hans oli Jönköpingin befallningsman siis jonkinlainen kuninkaankäskyn haltia (maaherra?) mutta komeasta ammatista huolimatta en ole onnistunut löytämään mitään tietoja tästä Kieffler suvusta. Eli tällä hetkellä olen umpikujassa näiden vanhempien suku linjojeni kanssa.

Olisko tällä foorumilla henkilöä joku pystyisi vähällä avittamisella saamaan tutkimukseni taas liikkeelle?

:confused: Pepe

pepe
09.08.07, 21:42
Olisikohan minulla mahdollista saada yhteyttä tähän Leo Nyholmiin joka on kirjoittanut tuon edellä mainitun Genos artikkelin tai jopa oliskohan jollakin tiedossa onko nuo Heikki Impivaaran tutkimukset vielä tallessa jossakin?

pepe

Eppu K
09.08.07, 22:00
Jos "H. Impivaaran tutkimuksilla" tarkoitetaan Raahen paikallislehden yms. artikkeleita, niin tässä vinkki:
SSS:n kirjastossa on muutamista tuon lehden sivuista valokopiot (2 eri artikkelia Olsbo- ja Carlenius-suvuista). Kirjastossa käydessäni, kopioin ne itselleni. Hämärä muistikuva n 4 vuoden takaa: tuon ruskean pahvikansion tiedot oli kortistoitu hyvin: kansio löytyi muutamassa minuutissa (kirjastonhoitajan ystävällisellä avustuksella). Omista kansioistani voisin kopioita myös etsiä, mutta ensin haluan kuulla tarkemmin, mistä tutkimuksista on kysymys.
Terv. Eppu

pepe
09.08.07, 22:36
Kiitos Eppu taas vinkistä. Impivaaran tutkimuksilla tarkoitan juuri tuota alkuperäistä lehtikirjotusta ja myös hänen mahdollisia tutkimus muistiin panoa noista Jönköpingin tiedoista. Ajatuksena minulla on että pääsisin jotekin jäljille siitä miten ja mistä hän on pystynyt yhdistämään (löytämään) tiedot tästä Nils Björkmanista ja hänen yhteydesta Olsbon sukuun. En tunne näitä henkilöitä (Nyholmia ja Impivaaraa) mutta tällä hetkellä minulla ei ole muutakaan "linkkiä" näihin tietoihin. Impivaaran kirjoituksesta on jo sen verran aikaa että epäilen ettei hän ole enään täällä vastaamassa minun tiedusteluihin. Siksi ajattelin kysyä jos joku tietäisi olisiko hänen tutkimusensa siirtynyt jollekkin nuoremmalle tutkialle. Hänhän oli kiinostunut lähinnä Olsboneista ja siki hän ei ehkä ole laittanut tuohon lehti artikkeliin kaikkia Björkman tietojaan.

pepe

Eppu K
09.08.07, 23:22
Hei! Nyt kaivoin esille nuo k.o. kolme A4-kopiota ("Vähän lisäystä..."-artikkelin loppua en aikoinaan kopioinut, koska sen teksti ei kiinnostanut minua). Ensinnäkin, "tutkimus" on ehkä liian hieno nimitys seuraavista kahdesta artikkelista (ne ovat täyttä asiaa, mutta ne ovat tavanomaisia sukututkimuksia, sisältö on lähellä lehden lukijoiden "tarpeita" (kuvauksia Raahen elämästä mukana jonkin verran), eikä niissä juurikaan puhuta ruotsinmaalaisista esi-isistä; Jönköping, Huskvarna, Karlskrona yms ei artikkeleissa mainita; eivät ainakaan nyt satu silmääni. Hyvää lukuharjoitus-materiaalia: kieli wanhahtawaa, (1) fraktuuraa!

(1) Heikki Impivaaran kirjoitus "Sukulastuja, Julkaistut Heikki Impiwaara" (Raahen seutu, kesäk. 17 p. 1924, Nr. 67/s. 3). Lähtöh. Anders (Olsbo, Ohlsboo) ei vuosilukua, eikä tietoa puolisosta. Pojista Hans (1716-1710, Hansin puoliso Anna Carlenius s. 1660 Raahe, k. 1742) ja Swen (-1751) lähtien on tarkkoja tietoja yht. 10 perhetaulua.

(2) (ehkä jonkin toisen kirjoittajan kirjoittama) "Vähän lisäystä Carlenius-suvun selvitykseen" (Raahen seutu, 21 maaliskuuta 1925 Nr. 33/s. 2): Lähtöh. Olof Carlenius Kristofferinpoika s. 1616, k. 1710 Raahessa, vmo Anna Matintytär s. 1618, k. 1710 Raahe). Jälkeläisistä tarkkoja tietoja (minun kopiossa vain taulut 1 ja 2).

Siis on paras käydä SSS:n kirjastossa tutkimassa näitä 2 artikkelia. SSS:n vuosikirjassa julkaistu Leo Nymanin artikkeli "Olsbo" on niitä paljon yksityiskohtaisempi ja vaikuttaa luotettavammalta (en tunne yksityiskohtia). "Olsbo" ulottuu varhaisempiin (enimmäkseen ruotsinmaalaisiin) esipolviin. "Olsbo"-artikkelin lähdeluettelosta en löydä H. Impivaaran lehtikirjoituksia. (Impivaara lähteenä taitaa ollut turhan korostunut, koska se lienee ollut pitkän aikaa lähes ainoa "Olsbo-sukuluettelo".

Tämän nopean katsauksen tein nyt nopeasti, joten tämän vastaukseni joka lauseeseen ei kannata tarttua. Mutta, joka tapauksessa näihin kahteen "Impiwaara-artikkeliin" kannattaa tutustua.

Lycka Till!
Eppu K

pepe
10.08.07, 16:37
Kiitos taas kerran avustasi Eppu :).
Täytyypi ottaa suunta SSS:n kirjastoa kohti lähi viikkoina.

Näin pikaisesti tehty johtopäätös on että tämä Leo Nyholm Malmösta on siis henkilö jolla olisi ehkä tarkempia tietoja tästä minun etsimästä Nils Björkmanista.

Tuntisikohan kukaan häntä tai miten hänet voisi tavoittaa?

Kiitos Eppu vielä kerran avustasi.

pepe

Johan
13.08.07, 07:50
Hei!
Leo Nyholm kuoli jo muutama vuosi sitten. Osa hänen työstään löytyy Pietarsaaren sukututkijoiden arkistosta. Itse en ole tutustunut siihen eli en osa sanoa miten kattava se on.

Terv. Johan Rajander

Eppu K
13.08.07, 18:21
Seuraavassa kerron hieman lisää noista "Impiwaara"-kirjoituksista. Ne "tuovat tervehdyksen" eräänlaiselta paikalliselta Sukulastu-foorumilta, jonka sisältöä ei tosiaankaan naputeltu pikapikaa Internettiin, vaan jossa viitattiin kirjapainossa käsin ladottujen kirjojen sisältöön, ja joka julkaistiin paikallislehden yhtä vaivalloisesti ladotuilla sivuilla. Toisin kuin nykyisin, noiden "Sukulastujen" välistä "aika-inkrementtiä" ei mitattu minuuteissa tai tunneissa, vaan kuukausissa tai vuosissa. Silloin painomuste ehti kuivua ennen vastauksen saamista.

Tässä täsmälleen alkuperäinen teksti Raahen seutu -lehden numeron
"kesäk. 17 p. 1924, Nr. 67" sivulta 3:

"Sukulastuja
Julkaistut Heikki Impiwaara

IX. ( Olsbo! )
(Jatk.)

Joka kirjain ylläolewassa nimessä ilmaisee sen ruotsalaista alkuperää. Mikäli taas nyt saattaa päättää, antautumatta perusteellisiin, tällä hetkellä pakostakin warsin laajaperäisiin tutkimuksiin, on Pohjanmaan maaseudulla samalla melkoinen määrä jälkeläisiä, jotka katsonewat olewansa puhdasta suomalaista rahwasta, ja tawallaan owatkin. On tietenkin suuri puute ja aukko, kun näistä jälkeläisistä alempana ei ole täyttä selontekoa, mutta näitä sepitelmiä ei olekaan tarkoitettu muuksi kuin pääasiassa raahelaisia koskewiksi sukulastuiksi, ja siten katson olewani oikeutettu jättämään työn puoliwalmiiksi. Tämä alku ei ehken ole aiwan hyödytön oswiitta wastaiselle tutkimukselle. Suwulla on ollut ainakin yksi huomattawa jäsen Raahessa nim. tullin ja postinhoitaja Hans Olsbo.

T. 1.

I Anders (olsbo, Ohlsboo). Pso?
(II) Lapsia:

Hans,
† Tukholmassa 17.3. 1713, Raahen tullinhoitaja ww. 1695-1716, samalla posti-inspehtori ww. 1697 (?) - 1716 (?) ja raatimies ww. 1702-1716 oli kaupungin wakawaraisin mies aikanansa.
Pso: Raahessa 7.4. 1696 Anna Carlenius, s. 2.2.1660, † Raahessa (30.4. ?) 30.5. 1742, haud. kirkkoon 13.5 (?); Raahen neuwosmiehen Antti Tuomaanpojan (lapset nimeltään Junelius) † 1693, leski. - Wanh. Kokkolan raatimies Olof Kristofferinp. Carlenius, s. 1615, ja h. w. Anna Matintytär † 1710.
Lapsettomat(?)

Swen † 1751. Postinhoitaja ..."

(2)
Saman lehden numeron "21 maaliskuuta 1925 Nr. 33" sivulta 2 löytyy viittaus siihen, että Carlenius-suvusta oli tuohon lehteen kirjoitettu jo aiemmin. Raahen seutu- lehden arkistoa, jos sellainen löytyy, kannattaisi siis tutkia tarkemminkin, ainakin vuosilta 1924-1925. Mistä kohdasta on viitattu alaviitteellä (3) ei minulle selvinnyt. Tässä alkuperäinen teksti:

"Vähän lisäystä Carlenius-suvun selvitykseen

Jotta sitä "toista kertaa" ei tarvitsisi odottaa loppumattoman pitkälle, on paras siekailematta selvittää se, mikä selvitettävissä tällä hetkellä on.

Bergholmin toimittamassa Sukukirjassa on Carlenius-nimi kokonaista kolmessa osassa, joista kahden ensimmäisen oletetaan kuuluvan yhteen, vaikka liittymäkohtaa ei ole löytynyt. Todenmukaista, niin epäämätöntä näkyy olevaa, että nämät kaksi Carlenius-nimeä kantavaa sukua ovat toisilleen ventovieraita. Ensimmäinen niistä vahvistetaan myös sittemmin, kuten jo Sukukirjakin ilmoittaa, saksalaiseksi. Sen tekee insinööri Hj. Björkman vv. 1914 ja 1916 julkaisemissaan Kokkolan porvaristoa koskevissa muistopiirelmissään. Sen mukaan oli Kokkolan raatimies Olof Carlenius, jonka isän nimeksi on merkitty Kristoffer (Sukukirja s. 1439 lisäyksissä), saksalaista alkuperää, kuinka monennelta polvea, meidän maassamme, ei sanota, niin ettei tiedetä, vastako hän vai joko hänen isänsä Kristoffer on ottanut sukunimen, joka ilmeisesti on muodostellut kotikaupungin nimestä (Carleby). Sama mies on myös sukukirjan ensimmäisen taulun alottaja. Ne kuusi taulua, jotka hänestä saavat alkunsa ovat jossain määrin epätäydelliä, ja kun niihin sittemmin on löytynyt pikku täydennyksiä, saattanevat ne tässä saada sen eheämmän muotonsa.

T.1.

I. Olof Carlenius Kristofferinpoika, s. 3.8. 1616, raatimies Kokkolassa, † (?, ennen v. 1680), Puoliso: Kokkolassa 10.11.1644 Anna Matintytär, s. 1618, † Raahessa 20.3.1710, haud. Raahen kirkkoon 21.3.
(II) Lapsia: kai syntyneet Kokkolassa):
Erik, s. 1644, † 3.11.1680; yliopp. Turussa 1663, Kokkolan kappal. 1673 (2), puoliso: Kristina Juhanantytär, elää 1680.
Walborg, s. 2.5. 1646 † "vihollisen vallitessa" Kalajoella 1714, (naimaton?) ...
...
(2) Hj. Björkman tietää että Erik Carlenius oli naimisissa ja että hänen jälkeläisiään eli Kokkolassa vielä 1800-luvun puolivälissä.
(3) Päivämääriin nähden olen epävarma eikä ole ollut tilaisuutta tarkistaa tietoja"

pepe
14.08.07, 21:55
Kiitos vinkistä Johan Rajander. Laitoin sähköposti kyselyn Pietarsaareen.

Kiitos taas Eppu K:lle mielenkiintoisesta "selvityksestä". Nuo alku kommetit saa tällaisen -60 luvalla syntyneen mietteliääksi........

Oho iso-isänikin oli vasta parikymppinen siihen aikaan. Toisaalta tässä nykyajassa on myös hyvät puolensakin. esimerkiksi nämä "vanhat" kirjoitukset voivat saada netin välityksellä nykyään todella suuret lukia määrät. Eipä Impivaarakaan osannut noita kirjoitellessan kuvitella että me melkein 100 vuotta myöhemmin keskustelemme hän teksteistään.

pepe:)

Eppu K
15.08.07, 16:33
Sukulastuja löytyy siis muistakin tuon lehden numeroista. Onhan esim. Olsbo-artikkelin numeroksi merkitty IX. Ehkä Pietarsaaren arkistoon tutustuessa ei kannata tutkia pelkästään noita kahta lehden numeroa, vaan tutkia muitakin. Harmi, kun
Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1890 (http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html?language=fi) ei ulotu vuoteen 1925, eikä sisällä Raahen seutu -lehteä. Mutta jospa he hakevat skannattavat lehtensä oman kirjastonsa, siis Kansalliskirjaston arkistosta. Ehkä Björklund/Olsbo/Carlenius-tutkijoiden kannattaisi tiedustella lehteä sieltä. "Etuilu" tyyliin "...voisitteko skannata myös Raahen seutu -lehtet vv. 1924-1926?" ei taida auttaa. Tätä viestiä kirjoittaessa löysin noilta sivuilta tähän liittyvän vastauksen:
"... Tekijänoikeuslaki rajoittaa uudemman aineiston käyttöönasettamista. Lain mukaan aineisto on tekijänoikeudesta vapaa, kun on kulunut 70 vuotta tekijän kuolemasta. Sanomalehtien tapauksessa esimerkiksi jokainen artikkelin kirjoittaja on "tekijä"."
*** No, ehkä kannattaisi tarkistaa joko se 70 vuotta on kulunut - artikkelin kirjoittajia voi olla useita.

No, jos ei skannaus onnistu, ehkä Kansalliskirjastosta lehteä voisi pyytää nähtäväksi, vai?

pepe
15.08.07, 22:35
Kiitos Eppu taas jälleen kerran hienosta työstäsi. Nyt siis kansallisarkisto on seuraavan Helsingin reissuni kohteenani.

Sain vastauksen Pietasaaren sukututkimus yhdistykseltä. Heillä ei ole Nyholmin materiaalia vaan Nyholm on lahjoittanut ne Pietarsaaren museolle. Olen nyt lähettänyt kyselyn myös P-saaren museolle.

Nyholm on tehnyt kirjan 1600-1700 luvun vaihteen asukkaista Pietarsaaren kaupungissa. Hänellä oli tarkoituksena julkaista myös jatkoa tälle kirjalle mutta sitä hän ei kerinnyt julkaisemaan.

pepe

Eppu K
17.08.07, 16:50
... Nyt siis Kansallisarkisto on seuraavan Helsingin reissuni...
Kyllähän sielläkin arkistoitua tietoa piisaa, mutta meillä taisi olla puhetta Helsingin yliopiston kirjastosta, joka nykyisin tunnetaan nimellä
Suomen Kansalliskirjasto (http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html?language=fi); se sijaitsee KA:sta pari korttelia lounaan suuntaan. No, minullakin sormi ja ajatus harhailivat: Bjärkman, Björklund... tarkoitin tietenkin nimeä Björkman.

pepe
17.08.07, 19:51
:rolleyes: Hups.......

Tekevälle sattuu, sanotaan :)

Kiitos Eppu korjauksesta.

Sain tänään vastauksen Pietarsaaren museolta tiedusteluuni Nyholmin materiaalista. Heillä on ainostaan Leo Nyholmin käsikirjoitus, joka liittyy häneen kirjaan:"Befolkningen i Jakobstad 1653 - 1714" Suomen sukututkimusseuran julkaisuja 51, 1996. He ehdotti että minun kannattaa seuraavaksi käätyvän Vaasan maakunta-arkiston puoleen sillä Nyholm oli viitannut Genos artikkelissaan Jakobstads rrp 22.6.1722 (Rådstugurättens protokoll) ja ne ovat tuolla Vaasassa.

pepe