PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Ltn Påvel/Paul Bosin


K.Salminen
09.11.08, 09:35
Tämä Ramsay (1909, 48-49) mukaan Suomesta v 1862 kuivunut Bosin-suku, juontaa juurensa otsikossa mainitusta luutnantti Paul Bosinista, mainittu 1. kerran 1614, joka oli ensi aviossaan balttilaisen Filip Uranderin tyttären kanssa jolloin sai haltuunsa Porvoon Pirlahden, sekä omisti minua kiinnostavasti Asikkalassa Pätiälän tilan, toinen avio Ingeborg Turent Stålarmin kanssa. Paulin jota oli kapteeniksikin kutsuttu, todetaan eläneen vielä 1643.

Hänen poikansa myös luutnantti Paul Paulinp Bosin sai haltuunsa avioliiton kautta Janakkalan Vanantaan kartanon:

Paul Bosin, luutnantti, vävy, omistajana 1654-58, k 1658
Luutnantti Bosin useissa pitäjissä tiloja. Lammilla hän omisti Tirmulan, Asikkalassa Pätiälän, Porvoon pitäjässä Pirlahden ja Janakkalassa paitsi Vanantakaan myös Melkkolan.
Paul Bosin sai 5.2.1654 rälssioikeuden vaimonsa Margareta Spåren peintötaloon Laastalo-Simolaan Vanantakana.

Pso. Margareta Niilont Spåra. Vht. Niilo Maununp Spåre, ratsumestari, Vanantaan omistaja 1609-25, k 1625, vaimo Anna von Treiden, isä Johan von Treiden. Niilon kuoltua, Anna von Treiden solmi uuden avioliiton v 1640 Arvid Henrikp Rääfin kanssa. Rääf kuoli v 1653 (V.Kerkkonen, Janakkalan historia 1976, 108-112).

Ramsay toteaa Bosin-suvun olevan lähtöisin Holsteinista, mutta eräissä lähteissä sen sanotaan lähteneen Baltiasta.

Mikä on nykykäsitys asiasta?

Onko jollain tiedonjyvää asiaan liittyen?

Kari Salminen

Erkki Palva
09.11.08, 17:18
Paul Bosinin sukujuurista minulla ei ole tietoa, mutta korjaan tässä omistuksiin liittyneen sekaannuksen: Bosin ei omistanut Asikkalan Pätiälää, joka taisi noihin aikoihin olla Berndt Bårckhortzin (en tunne ko. herraa paremmin, tieto SAY Padasjoki) omistuksessa, vaan Tennilän (nykyistä Hämeenkoskea) Pätilän, joka Bosinin aikana muodostettiin säterikartanoksi, kun siihen 1629 yhdistettiin koko viereinen Kiukkalan kylä.

K.Salminen
10.11.08, 09:29
Tätä Asikkalan Pätiälää minä vähän kanssa ihmettelin, kun sen mainitsevat sekä Ramsay (1909) että Kerkkonen Janakkalan historiassa (1976) Bosinien omistamana. SAYsta en minäkään Asikkalan Pätiälästä Bosineja löytänyt, Aura Jurvan "Kosken pitäjän vaiheita" (1947) kerrotaan Påvel Bosinin juuri omistaneen Kosken Pätilää, joka oli alunperin Påvelin 1 vaimon isällä Feliks Uranderilla. Nämä Bosinit kiinnostavat minua siksi että teen selvitystä Kalkkisten kartanon omistajista, joihin nuo Tollit, Wadenstiernat ja von Platenit kuuluvat. Padasjoen Saksalan omistaja kpt Georg Magnus Magnuksenp von Fieandt (1777-1840) joka oli naimisissa Padasjoen kappalaisen Arvid Arwidssonin tyttären kanssa omisti Kalkkisten kartanoa vain pari vuotta von Platenin perillisten myytyä sen. Fieandtin jälkeen omistajiksi, n 1844, tuli pariskunta, eronnut läänin sihteeri Johan Frederik Fonthén ja vaimonsa Flora Christina Daniels, vihitty Hämeenkoskella 1842.
Vaimo Flora Christina oli syntynyt 3.10.1810 Lammilla Kurkijärvellä oäktana
isänsä ollessa Bosinien Lammin Kurkijärven haaraan kuulunut kpt Jakob Daniel Bosin, hän oli naimaton mutta teki useita aviottomia lapsia, jotka kuitenkin tunnusti ja joille sukunimeksi ei tullut Bosin vaan Daniels. Tästä Jaakosta Lammin pitäjän historia I (1972) kertoo:

Ltn Pauli Bosinilla (laamanni Erik Bosin poika KS) oli 1 poika ja 3 tytärtä. Poika, Erik Johan Bosin syntyi v 1728 ja oli aluksi sotilasuralla isänsä tavoin. V 1762 armeijasta erotessaan hän oli luutnantti. Jo ennen armeijasta eroaan Bosin asui 1750-luvulla Kurkijärvellä. Vaimonaan hänellä oli Gertrud Maria Anders. Perheeseen syntyi 6 poikaa ja 3 tytärtä. Erik Johan Bosin kuoli 1788 ja vaimonsa v 1811… v 1795 lähtien Kurkijärveä isännöi Erikin poika kpt Jakob Daniel Bosin. Jakob Daniel Bosin oli syntynyt Lammilla 1768, antautunut sotilasuralle ja kohonnut kapteeniksi. Vielä senkin jälkeen kun hän sai vuonna 1795 Kurkijärven haltuunsa sisareltaan, hän oli armeijan palveluksessa. Vasta v 1817 hän erosi armeijasta. Jakob Daniel Bosin oli naimaton, mutta hänellä oli runsaasti tunnustettuja aviottomia lapsia. Hän kuoli Kurkijärvellä v 1838.”

Itse ent. lääninsihteeri Johan Fredrik Fonthenin taustaa en vielä kunnolla saanut selville, hän on rk:n mukaan syntynyt 14.10.1815. Lähimmmäksi menee Tuusulassa muonatorppari Johan Fontenille ja Anna M Alqvistille 20.10.1817 syntynyt poika Johan Fredrik. Jos jollain on tietoa lääninsihteeri Johan Fredrik Fonthenin taustasta, otan sen kiitoksin vastaan.

T: Kari Salminen

Paul Bosinin sukujuurista minulla ei ole tietoa, mutta korjaan tässä omistuksiin liittyneen sekaannuksen: Bosin ei omistanut Asikkalan Pätiälää, joka taisi noihin aikoihin olla Berndt Bårckhortzin (en tunne ko. herraa paremmin, tieto SAY Padasjoki) omistuksessa, vaan Tennilän (nykyistä Hämeenkoskea) Pätilän, joka Bosinin aikana muodostettiin säterikartanoksi, kun siihen 1629 yhdistettiin koko viereinen Kiukkalan kylä.

Arne Deckwirth
08.02.14, 00:12
Asiaan liittyen kysyisin tuolla toisaalla Appelroth -otsakkeen http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3482 (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3482)alla mainitusta artikkelista

... Yleiskatsaus Appelroth –sukuun on P. Öhberg, ”Släkten Appelroth och gårdarna Pätilä och Toijala i Koski Hl.” i Uppsatser XI utgivna av Helsingfors släktforskare (1994) s. 3-22…

Lisätiedot ja korjaukset erittäin tervetulleita
terv. Kari Kukkanen

Artikkelin alussa puhutaan hieman Bosin-suvusta ja sanotaan, että Pätilä tuli Bosinien haltuun vanhemman luutnantti Paul Bosinin ensimmäisen avioliiton myötä Urader-perheeltä ja toisen avioliiton sanotaan jääneen lapsettomaksi.

Mitkäköhän mahtavat olla Per Öhbergin lähteet koskien 2. avioliiton lapsettomuutta? Ramsay ja Elgenstierna ainakin sanovat Fredrik-pojan ja Catharina-tyttären syntyneen ensimmäisestä ja kolmantena lapsena Paulin syntyneen toisesta liitosta. Carpelania en pääse lähiaikoina tarkistamaan.

Timo W
08.02.14, 09:26
Bosin nr 592


http://www.adelsvapen.com/wiki/images/6/6d/0592.jpg



http://www.adelsvapen.com/genealogi/Bosin_nr_592



http://runeberg.org/frfinl/0053.html






Vanantaan kartano

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanantaan_kartano

Kurkijärven kartano

http://www.hamewiki.fi/wiki/Kurkij%C3%A4rven_kartano



http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1488