Uudenmaan / Helsingin keskiaika

[olanyk]

Tänään HS kirjoitti Vartiokylän Linnavuoresta. Taas tuli esiin että nykyisen Pääkaupunkiseudun keskiaikainen historian kirjoitus perustuu enemmän "taruihin" kuin tutkimukseen. Vastikään kirjoitettiin myös Helsingin Pitäjän kirkon tapulirakennuksen alta paljastuneesta kivilattiasta ja esinelöytöjen viitauksesta Viro / Tallinan suuntaan.

Meneillä on tietääkseni Helsinkin keskiaikaisen historian tutkimusprojekti. Se taitaa olla julkisuudelta - kustantajilta eli veronmaksajilta suojeltu?

Käsitykseni mukaan "sukututkijoilla" harrastuksensa parissa on melko laaja käsitys Keskiaikaisista uusmaalaisita suvuista. Käsitykseni on että vasta pitkän henkilöhistorian eli sukututkimuksen kautta voi kehittyä objektiivinen käsitys aikakauden historiasta.

ONKO HISTORIANTUTKIJOILLA JA SUKUTUTKIJOILLA VUOROVAIKUTUSTA KESKENÄÄN? ONKO SUKUTUTKIMUS OSA "TIETEELISTÄ HISTORIAN TUTKIMUSTA"?

[kkylakos]

Hei,

tietääkseni ao. projekti on menossa Helsingin yliopiston tutkijoiden toimesta. Nihkeästi siitä on kyllä saanut tietoa, vaikka olen joitain kysymyksiä lähetellytkin. Valitettavasti itse kaipaan tietoa 1600-luvun lopulta, eli saan odottaa vielä kauan.
Olisi kiva kuulla, jos jollain on havaintoja sukututkijoiden ja pitäjänhistorioiden tekijöiden yhteistyöstä. Minulla ei.

[Juha]

No eipä tule ihan heti mieleen noista pitäjänhistoriikeista, mitä itse olen lukenut. Poikkeuksena ehkä vuodelta 1930 Halikon historia. Siinä on ainakin jotain ainesta, joka on muistaakseni saatu mm. Bergholmilta jne.

Asiaan liittyen;

Joskus 1980-90 -luvuilla muistan lukeneeni Oulun kaupungissa suoritetuista arkeologisista kaivauksista, joiden perusteella tiettyjä henkilöitä voitiin yhdistää tiettyihin ao. alueelta löydettyihin talojen pohjiin.

Joku Oulun tuntija muistanee paremmin.

[Riikka Kalmi]

Itse asun tässä aivan Vartiokylän linnavuoren kupeessa ja olen seurannut keskustelua aiheesta jo pidempään. Linnavuorella on opastaulu, jossa selitetään suurin piirtein samat tarinat kuin hiljattain Helsingin Sanomissa.

Maastonmuutos alueella on aikojen saatossa ollut valtava. Muinaislinnaa (tai oikeammin kai linnoitus) ympäröi vesi (eikä nykyinen rämäkkö) myös sen pohjoispuolelta. Tämä oli sitä aikaa, kun Vuosaari oli vielä saari.

Ihmettelen, että paikkaa ei ole tutkittu enempää. Siellä ei myöskään käy paljon vierailijoita. Toisaalta, katsottavaakaan ei ole paljon.

Alla ottamani kuva talvisesta linnavuoresta.
http://farm1.static.flickr.com/40/105451593_07f4aeff62.jpg

t. Riikka
sukututkimusblogini: http://www.sukututkimus.blogspot.com

[olanyk]

Hei!

Viestiketjun aloittajana kerron itse asuvani täällä Vantaan Myyrmäen alueella, josta on löydetty noita tuhansia vuosia vanhoja asuinpaikkoja, kun vielä meri ol korkealla ja nämä 50 m merenpinnasta olevat kalliot ja nyppylät olivat kai saaria.

Joku vuosi sitten joku tutkija kirjoitti vanhasta Vantaanjoen uomasta joka Mätojana nykyisin tunnetaan. Olen itse ihmetellyt että kuinka vähälle huomiolle on jäänyt sisävesireitti Vantaankoskelta Pitkäjärven ja sen laskujokien kautta Kirkkonummen Pikkalan lahdelle. Reitti lienee ollut eräs tärkein hämäläisten kulkutie merelle ja onhan Tallinaankin sieltä lyhyin merimatka.

Oma olettamus on että tuon vesireitille on syntynyt talvitie, makea vesihän jäätyy. Samoin matkalaisille tarpeellsita asutusta. Tuon vanhan reitin rinnalle rantoja noudattaen lienee syntyi ratsatuspolku ja Suuri Rantatie "kun kärrynpyörä oli keksitty". Nykyisin Kunikaantieksi niemetty. On hyvä huomata että 1300-1400 luvulla meri saattoi olla vielä vesillä liikujalle melko vaarallinen ja vaikeakulkuinen.

Hämeenkylästä ja häme-alkuisista paikan nimistä kyllä Kerkkonen Helsingin Keskiajan historiassa kirjoittaa mutta ehkä tuon kulkureitin ja paikannimen kehitys jää vähälle huomiolle. Pitkäjärven aiempi nimi oli Gammalträsk ja vastarannan kylä Gammalby.

Enemmän harmittaa ettei noista Helsingin kaupungin perustaneista Helsingin pitäjän asukkaista paljoa olla kiinostuneita. Enemmän huomiota on saanut Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilalaisten kaupunkioikeiksien peruuttamis pyrkimykset, josta on jäänyt elämään mielestäni "myytti" että he perusti Helsingin. Osin Porvoon ja ehkä Tammisaarenkin osalta tuo pitää paikansa, sillä olihan Helsingin maakaupiaat, papit ja rälssitilalliset jo ennen kaupunkia noita Porvoon ja Tammisaaren seudun sukuja.

Sukututkijoilla on melko hyvä näkemys tuonajan helsinkiläisistä, vaikka muutama epäselvyyden ratkaisu saattaisi avata historiaa aivan tosien näköiseksi. Tuosta historiaprojektissa toivois nyt olevan kysymys, kun Tallinan arkistot mm. kauppiaiden velkaluettelot ovat nyt kunnolla tutkittavissa. Jos käsitän on sentään asialla yhdessä Helsinki ja Vantaa ehkä Espookin, kun nuo kuntarajat on rahoituksen tai kohdentamisen ongelmana.

Helsinkiläiset olivat lienee koko Suomen ulkomaan kaupan kehitysalun takana. Maan korkeimpien hopea veronmaksajina. Jossain tietysti on epäity että (historiastaan tietoiset) Turku ja Viipurilaiset osasiavt keskiajalla paremmin verosuunittelun.

Mirka Lappalaisen väitöskirja Creutz suvusta on toiveita herättävä "henkilöhistorian" tutkimuksesta ja vähän sivuaa Helsinkiäkin.

Olavi