K.Salminen
15.08.08, 10:14
Ylläoleva Ruotsin Ekerön kirkkoherra ja lääninrovasti Anders Gylling, joka pakeni v 1713 piispa Gezelius nuoremman perässä Ruotsiin toimestaan Paraisten kappalaisena ja jääden sille tielleen Ruotsiin. Jättäen koko srk:n hoidon vastikään Paraisten kappalaiseksi tulleelle Johan Olinille, joka joutui huolehtimaan laajasta srk:sta aina isonvihan päättymiseen v 1721 asti (cf. Paraisten historia 1985, 185). Myös hänen poikansa Paraisten pitäjänapulainen Fredrik Andresinp Gylling (1719-5.11.1783) ei ollut kovin tarkka toimissaan, hänestä:
"Perunkirjoitukset yleistyivät nekin 1700-luvulla. Kihlakunnanoikeudella oli tosin paljon työtä ja vaivaa saattaakseen käytännön lailliselle kannalle. V 1776 kiellettiin kaikkia taitamattomia henkilöitä ja nimenomaisesti pitäjänapulainen Fredrik Gyllingiä enää osallistumasta uskottuina miehinä perunkirjoituksiin. Kihlakunnan oikeus arveli maallisten asioiden kimpussa askaroimisen haittaavan Gyllingin papinviran hoitoa, mutta piti häntä muutenkin sopimattomana, Gyllingin sanottiin näet kerran allekirjoittaneen perunkirjan vainajan nimellä."(mts 113)
Anders Gyllingin kerrotaan olleen suomalaissyntyisen voudin poika Upplannin Ekerön Ekebyhovista, s 1670 ja hän kuoli Ekerössä 7.11.1735.
1. pso 1697 Margareta Matiaksent Hedemoreus, kuoli samana vuonna. 2.pso 1698 Ingrid Hansint Starck, k 6.4.1746, Paraisilla.
Mistä sitten sukunimi Gylling tulee? Tuleeko isän sukunimen mukaan, vai paikkakunnan mukaan? Siis kaksi hypoteesia. Jos hylkäämme sen hypoteesin, että kh Anders Gyllingin isä oli Suomessa syntynyt vouti Anders Gylling ja nimi tulee tästä ja siirrymme hypoteesin 2. eli nimi tulee paikkakunnan mukaan, joka oli yleistä papeilla Ruotsissa.
Niin silloin päädymme Tanskaan ja siellä Jyllantiin, jossa on Gylling-niminen paikkakunta, noin 35 km Århusin kaupungista etelään.
Kommentteja?
Kari Salminen
"Perunkirjoitukset yleistyivät nekin 1700-luvulla. Kihlakunnanoikeudella oli tosin paljon työtä ja vaivaa saattaakseen käytännön lailliselle kannalle. V 1776 kiellettiin kaikkia taitamattomia henkilöitä ja nimenomaisesti pitäjänapulainen Fredrik Gyllingiä enää osallistumasta uskottuina miehinä perunkirjoituksiin. Kihlakunnan oikeus arveli maallisten asioiden kimpussa askaroimisen haittaavan Gyllingin papinviran hoitoa, mutta piti häntä muutenkin sopimattomana, Gyllingin sanottiin näet kerran allekirjoittaneen perunkirjan vainajan nimellä."(mts 113)
Anders Gyllingin kerrotaan olleen suomalaissyntyisen voudin poika Upplannin Ekerön Ekebyhovista, s 1670 ja hän kuoli Ekerössä 7.11.1735.
1. pso 1697 Margareta Matiaksent Hedemoreus, kuoli samana vuonna. 2.pso 1698 Ingrid Hansint Starck, k 6.4.1746, Paraisilla.
Mistä sitten sukunimi Gylling tulee? Tuleeko isän sukunimen mukaan, vai paikkakunnan mukaan? Siis kaksi hypoteesia. Jos hylkäämme sen hypoteesin, että kh Anders Gyllingin isä oli Suomessa syntynyt vouti Anders Gylling ja nimi tulee tästä ja siirrymme hypoteesin 2. eli nimi tulee paikkakunnan mukaan, joka oli yleistä papeilla Ruotsissa.
Niin silloin päädymme Tanskaan ja siellä Jyllantiin, jossa on Gylling-niminen paikkakunta, noin 35 km Århusin kaupungista etelään.
Kommentteja?
Kari Salminen