Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : DNA-tiedot sukututkimusohjelmiin
Valtakunnallisilla sukututkimuspäivillä 2016 Seinäjoella luin, että Sukujutut-ohjelmaan on tulossa (ja taitaa jo olla?) dna-tietojen tallennus. Tarkoittanee haploryhmää. Ei tullut otettua tarkemmin selvää asiasta kun luin vasta jälkikäteen tuon tiedon.
Uskon, että tämä ominaisuus (dna-tietojen lisäys) yleistyy sukututkimusohjelmiin. Sen verran suurta on ihmisten kiinnostus (Suomessa) dna-sukututkimukseen.
Sukututkimusohjelmassa voisi olla tähän liittyen toiminto, joka etsisi sukupuusta testattavan henkilön kun halutaan tietää jonkun esi-henkilön dna-asioita. Tai ehkä isä-linjan tutkimiseen jotain toimintoja? Ja samoin äitilinjan?
Mitä muita dna:han liittyviä toimintoja keksitte? Sellaisia, jotka olisi kohtuullisen toteuttamiskelpoisia.
Onko GedCom-formaatissa varauduttu dna-tietojen mukanaoloon? Millä tavoin?
Valtakunnallisilla sukututkimuspäivillä 2016 Seinäjoella luin, että Sukujutut-ohjelmaan on tulossa (ja taitaa jo olla?) dna-tietojen tallennus. Tarkoittanee haploryhmää. Ei tullut otettua tarkemmin selvää asiasta kun luin vasta jälkikäteen tuon tiedon.
Uskon, että tämä ominaisuus (dna-tietojen lisäys) yleistyy sukututkimusohjelmiin. Sen verran suurta on ihmisten kiinnostus (Suomessa) dna-sukututkimukseen.
Sukututkimusohjelmassa voisi olla tähän liittyen toiminto, joka etsisi sukupuusta testattavan henkilön kun halutaan tietää jonkun esi-henkilön dna-asioita. Tai ehkä isä-linjan tutkimiseen jotain toimintoja? Ja samoin äitilinjan?
Mitä muita dna:han liittyviä toimintoja keksitte? Sellaisia, jotka olisi kohtuullisen toteuttamiskelpoisia.
Onko GedCom-formaatissa varauduttu dna-tietojen mukanaoloon? Millä tavoin?
Sukujutut ohjelmassa on ollut jo vuoden verran tämä DNA-haploryhmän merkkaus mahdollisuus. Molemmat sekä Y-DNA haploryhmän että mtDNa-ryhmän voi merkata. Lisäksi on lisätilaa, johon voi merkata muuta asiaan liittyvää tietoa.
Hakutoiminnalla voi hakea määrättyihin haploryhmiin kuuluvia henkilöitä ja tulosteisiin voi lisätä DNA merkkaamisen tulosteisiin.
Joten mielenkiintoinen toiminto ja käytön tarve varmasti kokoajan lisääntyy.
Päivitysversio 13.2 ohjelmasta tuli juuri ja sen latauksen jälkeen kokeilin hakua ja kyllä se toimii.
Tässä on tullut mietittyä taas geneettisten tietojen lisäystä sukututkimusohjelmiin. Pelkkä haploryhmä on vain pieni osa, mitä sukututkimusohejlma voi tukea.
Uusimpana oppimanani asiana ovat X-matchit. Ja jos tytär perii X-matchin isänsä kautta, se on vahva. Sukututkimusohjelmissa voisi olla valmiina kaavioita, joista näitä voi tarkastella.
Nyt näitä kaavioita voi tehdä erillisillä ohjelmilla. Minun mielestäni ne soveltuvat hyvin sukututkimusohejlman osaksi.
Mika Halonen
20.06.16, 20:03
FinFamilyyn pystyy lisäämään ihan vapaasti niin paljon uusia tietotyyppejä kuin haluaa. Uudet tietotyypit tehdään FinFamily.xls tiedoston Types välilehdellä ja määritykset luetaan sitten sisään Työkalut / Lataa tietoa / Lataa tietotyypit toiminnolla.
Tämän jälkeen uudet tietotyypit on käytettävissä.
GEDCOM:ssa ei ole paikkaa tällaisille DNA tiedoille, joten tiedot eivät siirry järkevästi toisiin ohjelmiin gedcomin avulla.
T: Mika
FinFamilyyn pystyy lisäämään ihan vapaasti niin paljon uusia tietotyyppejä kuin haluaa. Uudet tietotyypit tehdään FinFamily.xls tiedoston Types välilehdellä ja määritykset luetaan sitten sisään Työkalut / Lataa tietoa / Lataa tietotyypit toiminnolla.
Minäpä kokeilen tuota jonain päivänä testikoneella. Kiitokset vinkistä.
Dna-tietojen käsitttely toimii AncestralQuest.issa , RootsMagicissa sekä Legacyn täysversiossa
Dna-tietojen käsitttely toimii AncestralQuest.issa , RootsMagicissa sekä Legacyn täysversiossa
Mielenkiinnosta kysyisin, että millä tavalla? Onko siellä (vain) tietokentät haploryhmille? Voiko sen haploryhmän kopioida isälinjan henkilöihin ja äitilinjan henkilöihin napin painalluksella? Entä onko X-match mahdollisten henkilöiden luettelo -ominaisuutta? Tai onko esim. tietyn henkilön jälkipolvien mieslinjaisten elossa olevien henkilöiden luetteloa?
Tässä asioita, joita kaipaisin sukututkimusohjelmiin. :)
Nyt Geni (http://www.geni.com/) on lisännyt dna:n sukupuihinsa. Huomaa painike "Varmista sukuyhteys äitiin dna:lla".
Geni Adds DNA to the World Family Tree (https://www.geni.com/blog/geni-adds-dna-to-the-world-family-tree-394127.html).
Antti Järvenpää
05.07.16, 08:11
Hiukan ihmetyttää, mitä haploryhmätiedolla tekee sukutukimusohjelmassa. Ylipäätänsä karkeat haploryhmät menee niin kauas historiaan, etteivät ne kerro mitään siltä ajalta, josta tehdään perinteistä sukututkimusta.
Habloryhmien vertailu voisi jotenkin tapahtua järkevästi Isogg puulla (haploryhmä esim. I1a1b3a1) joka on aika eri kuin esim. FTDNA käyttämä M170, M253, DF29, CTS6364, CTS10028, L22, Z2338, CTS6868, Z74, CTS2208, CTS7676, L287, L258, = I1a1b3a1
Isogg koodaus on puurakennelma, jota oletettavasti tietokonekin osaisi käsitellä, mutta kirjain- ja numerokoodien yhdistelmien vertailu on toivotonta puuhaa. Kaiken lisäksi esim. L258 mutaatio on noin 1700 vuoden takaanta ja useimmat pääteryhmät jopa YFull:lla analysoituna jäävät historiallisen ajan taakse.
No ehkäpä se hyöty haploryhmistä voi olla, että ne voivat tuoda esiin lehtolapsien ketjuja - mutta toisaalta onko sekään hyvä asia?
mtDNA sitten on toinen juttu, jossa GD=0 tuo asioita historillisella ajalle, mutta kaikki sitä kaukaisemmat etäisyydet menevät tilastollisesti niin kauas, ettei asialla ole sukututkimuksellisesti mitään merkitystä.
STR markkerit (67 tai 111) kertovat sitten varmaankin enemmän ainakin nykyhetkellä, mutta niitä on vaikea viedä sukututkimusohjelmiin, tai ainakaan siitä ei olisi mitään hyötyä, koska sukuohjelmat eivät osaa niitä käsitellä.
Huimin, mitä tällä hetkellä näyttää tapahtuvan, on vaikkapa se, että Geni tarjoaa sivuaan ilmaiseksi ainakin toistaiseksi niille, jotka luovuttavat koko autosomaali- yms. datansa heille. Itse harkitsisin asiaa kaksikin kertaa. Nappia kun painaa, menee aika iso osa identiteetti-tiedosta jonnekin, jonka käyttöä ei tiedä.
Kaikessa DNA datan käytössä on lisäksi oleellista, että testi tehdään nykyihmisestä, ja se periytyy esivanhemmistamme. Tieto siis pitäisi aina liittää vain nykyhetkessä elävään ihmiseen ja päätelmät pitäisi tehdä sitä kautta.
Hyviä pointteja kommentissa. Haploryhmä sinänsä on pelkkä koriste henkilön tiedoissa sukututkimusohjelmassa. Sukulaisuuden geeniperäinen todentaminen vaatii ison määrän dataa, ennenkuin se on "varma".
Geni kopioi testatun henkilön haplon esipolviin ja myös heidän jälkeläisiin. Mielestäni tämä on liian rohkea arvaus. Yhtään ei oteta huomioon NPE-tapauksia. Toivottavasti niiden korjaaminen jälkikäteen on helppoa.
Minusta on tärkeää, että nettipuussa DNA tieto näkyy kaikissa henkilö profiileissa joita sen pitäisi koskea. Se on tärkeä vihje vaikkei varma olekaan. Mutta ero testatun tiedon ja sukupuusta johdetun tiedon välillä pitää esittää selvästi.
Jari Latva-Rasku
14.08.16, 19:45
Minusta on tärkeää, että nettipuussa DNA tieto näkyy kaikissa henkilö profiileissa joita sen pitäisi koskea. Se on tärkeä vihje vaikkei varma olekaan. Mutta ero testatun tiedon ja sukupuusta johdetun tiedon välillä pitää esittää selvästi.
Luin tämän kommentin vasta nyt. Kyllä haploryhmätiedosta hyötyä voi olla. Seuraava kommenttini toimikoon esimerkkinä, sillä en muista, missä yhteydessä sukupuusta johdettua haploryhmätietoa ihmettelin.
Ilmajoen Peltoniemen eli Peldanin suvun isälinjaiseksi haploryhmäksi oli oletettu rautalammilaistyyppinen N, vaikka suvussa kulkenut muistitieto oletti suvun tulleen lännen puolelta eli Ruotsin Länsipohjasta. Mahdollista toki sekin on. Savolaisia oli mitä merkillisimmissä paikoissa.
Sukulinjassa esiintyväksi henkilöksi paljastui Gabriel Valentininpoika, joka esiintyy Peltoniemen renkinä oheisella sivulla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=66068
Olisiko kuitenkin mahdollista, että Gabriel Valentininpoika ei ollut Peltoniemen eikä äitinsä välityksellä Jaakko Ilkan sukua, vaan hän haplotyyppeineen olisi kulkeutunut Peltoniemen rengiksi naapuritalosta Latva-Nikkolasta, jossa myös oli Valentin-niminen isäntä. Latva-Nikkolan Valentin oli kotoisin Kauhajoen Korhosesta. On käyty mittavaa väittelyä, olisiko Kauhajoen Korhosen suku Rautalammilta vai mistä.
Jos jättäydytään oletukseen, että Peltoniemen nimismies- ja pappissuku olisi rautalammilaista N-juurta, he muistuttaisivat haplotyypiltään Amerikan itsenäisyysjulistuksen allekirjoittaneen John Mortonin jälkeläisiä. Mortonista tiedetään, että hän oli Ruotsin metsäsavolaista sukua. Tästäkin voisi saada aikaan armottoman harhaanjohtavan päättelyketjun, jos suku- ja DNA-tutkimuksen tietoja liitetään toisiinsa holtittomasti. DNA-tieto voi kuitenkin olla arvokas lisä, jos tarkastelu lopetetaan edellisen kappaleen oletukseen. Se pitäisi ennakkoluulottomasti todentaa.
Luin tämän kommentin vasta nyt. Kyllä haploryhmätiedosta hyötyä voi olla. Seuraava kommenttini toimikoon esimerkkinä, sillä en muista, missä yhteydessä sukupuusta johdettua haploryhmätietoa ihmettelin.
Ilmajoen Peltoniemen eli Peldanin suvun isälinjaiseksi haploryhmäksi oli oletettu rautalammilaistyyppinen N, vaikka suvussa kulkenut muistitieto oletti suvun tulleen lännen puolelta eli Ruotsin Länsipohjasta. Mahdollista toki sekin on. Savolaisia oli mitä merkillisimmissä paikoissa.
Sukulinjassa esiintyväksi henkilöksi paljastui Gabriel Valentininpoika, joka esiintyy Peltoniemen renkinä oheisella sivulla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=66068
Olisiko kuitenkin mahdollista, että Gabriel Valentininpoika ei ollut Peltoniemen eikä äitinsä välityksellä Jaakko Ilkan sukua, vaan hän haplotyyppeineen olisi kulkeutunut Peltoniemen rengiksi naapuritalosta Latva-Nikkolasta, jossa myös oli Valentin-niminen isäntä. Latva-Nikkolan Valentin oli kotoisin Kauhajoen Korhosesta. On käyty mittavaa väittelyä, olisiko Kauhajoen Korhosen suku Rautalammilta vai mistä.
Jos jättäydytään oletukseen, että Peltoniemen nimismies- ja pappissuku olisi rautalammilaista N-juurta, he muistuttaisivat haplotyypiltään Amerikan itsenäisyysjulistuksen allekirjoittaneen John Mortonin jälkeläisiä. Mortonista tiedetään, että hän oli Ruotsin metsäsavolaista sukua. Tästäkin voisi saada aikaan armottoman harhaanjohtavan päättelyketjun, jos suku- ja DNA-tutkimuksen tietoja liitetään toisiinsa holtittomasti. DNA-tieto voi kuitenkin olla arvokas lisä, jos tarkastelu lopetetaan edellisen kappaleen oletukseen. Se pitäisi ennakkoluulottomasti todentaa.
Tämä Gabriel Valentininpoika oli esillä ainakin keskustelussa, joka koski Kauhajoen Korhosia, taisi alkaa keväällä 2013 ja viimeisimmän kommenttini siihen keskusteluun olen laittanut ehkä loppuvuodesta 2014 tai myöhemmin. En nyt etsinyt sitä ja tarkistanut. Ketjun aloituksen yksi kysymyksistä koski Hannu Paavonpoika Korhosta eli Latva-Nikkolaa ja sitä oliko hän kotoisin Kauhajoen Korhosesta.
Jaakko Sarvelan tutkimus " Jaakko Ilkan suku" ja SAY eivät anna sellaista
kuvaa, että Valentin Hannunpoika Peltoniemellä ja hänen vaimollaaan Aune Mikintytär Ilkalla olisi ollut ainakaan aikuiseksi elänyttä poikaa, jolla oli nimi Gabriel.
Mutta aloitteestani on tehty Kauhajoen Korhosten mieslinjasta Y-DNA67-testi, Matti Paavonpoika Korhosen (s. 1597) mieslinjaisesta jälkeläisestä, Kit 362884. Haploryhmä on N-M232 ja joidenkin asiaa paremmin tuntevien kertomien tunnusmerkkien perusteella tämä kuuluu haploryhmän savolaiseen haaraan. Rautalammin Korhoset taas kuuluvat karjalaiseen haaraan, joten se mieslinja, johon Kauhajoella on liitetty nimi Korhonen ei kuulu Rautalammin Korhosiin. Ja noin vuonna 1555 syntyneestä ja Rautalammilta Kauhajoelle tulleesta Paavo Korhosesta ei ole mitään todistettua tietoa, on vain kaksi merkintää Paavo Korhosesta vuosilta 1599 ja 1600. Siitä taas ei ole varmaa tietoa, mihin sukuun Kauhajoen Korhosen ensimmäiset, aikaisemmin mainitut asuttajat kuuluivat.
En tiedä, onko kukaan erityisesti olettanut, että Ilmajoen Peltoniemen mieslinjan haploryhmä olisi N, mutta FTDNA:n sivuilta löytyy Gabriel Valentininpoika Peltoniemen jälkeläiseksi ilmoittautuneen henkilön Y-DNA-testitulos, Kit 317357, jossa haploryhmä on N. Tuloksissa on kuitenkin karjalaisen haaran tunnusmerkkejä, kuten DYS YCAIIa-YCAIIb on 18-20 ja DYS 537 on 9, kun ne Matti Paavonpoika Korhosen jälkeläisellä ovat vastaavasti 18-18 ja 8.
Sellainen tieto on osunut silmiini, että nämä haarat ovat erkaantuneet jo noin 1800 vuotta sitten.
Kun vertaillessani näitä myös epäilin, että Peltoniemen miesten haploryhmä ei ole ollut tyyppiä N, arvelin, että tämä Gabriel oli Valentin Hannunpoika Latva-Nikkolan poika. Ja vastauksena kysymykseen Hannu Paavonpoika Latva-Nikkolan alkuperästä näiden Y-DNA-tulosten perusteella tulin tulokseen, että tämän Y-DNA-testin perusteella ei voida katsoa todistetuksi sellaista johtopäätöstä, että Kauhajoen Matti Paavonpoika Korhosella ja Hannu Paavonpoika Latva-Nikkolalla olisi ollut sama isä. Voidaan ainoastaan todeta, että Gabriel Valentininpojan jälkeläisen ja Kauhajoen Matti Paavonpoika Korhosen jälkeläisen isälinjat eivät kohtaa Kauhajoen Paavo Korhosesta. Toisin sanoen tulos on se, että nämä kaksi isälinjan testiä eivät tässä tapauksessa todista oletusta oikeaksi, mutta eivät voi todistaa sitä vääräksikään. Eikä tulos todista sitäkään, että Peltoniemen miesten haploryhmä olisi N.
Mitä tulee John Mortoniin, niin ainakin tietämieni savolaisen haaran testattujen lähiosumissa on Marttisia, mutta en suoralta kädeltä muista, onko niissä Marttisten tuloksissa savolaisen vai karjalaisen haaran tunnusmerkit, tarkistan joskus.
Tämä Kauhajoen Korhosen asia ja siinä yhteydessä Gabriel Valentininpoika Peltoniemen jälkeläisen Y-DNA-testitulos oli esillä osiossa "Onko tuttu" ja viimeisin kommentti siellä on päivätty 31.12.2014. Linkki keskusteluun on tällä hetkellä k.o. osion sivun 28 alareunassa ja Korhosen ja Gabriel Valentininpojan asiaa olen käsitellyt noin kommentin 77 paikkeilla.
Jari Latva-Rasku
15.08.16, 07:43
Tämä Kauhajoen Korhosen asia ja siinä yhteydessä Gabriel Valentininpoika Peltoniemen jälkeläisen Y-DNA-testitulos oli esillä osiossa "Onko tuttu" ja viimeisin kommentti siellä on päivätty 31.12.2014. Linkki keskusteluun on tällä hetkellä k.o. osion sivun 28 alareunassa ja Korhosen ja Gabriel Valentininpojan asiaa olen käsitellyt noin kommentin 77 paikkeilla.
Kiitos Kari! Ei se kauaa kestänyt, kun selvisi, mistä muistikuvani Gabriel Valentininpojasta oli peräisin. Kauhajoen Korhoseen liittyvä keskustelu on ainakin esimerkki geenitietojen mahdollisuuksista sukututkimuksessa, vaikka viimeinen vastaus vielä puuttuu. Antti Järvenpään kommentti haplotyypin luokittelemisesta on oleellinen, jos näitä tietoja liitetään sukututkimusten yhteyteen. Se helpottaa vertailua. STR-mutaatioita voi sattua jokaisessa sukupolvessa. Kahdella viidennellä serkullani on minuun verrattuna erilainen markkeri yleensä hitaasti muuntuvassa YDNA:n alkupään osiossa. Kun sitten katsotaan kaukaisempia isälinjaisia geenisukulaisia, on ilmeistä, että R1a1a1b1a3a1-sukuhaarassani on tapahtunut mutaatio takaisin alkuperäiseen muotoonsa 1800-luvun alun jälkeen. Tällainen mutaatio on vielä ymmärrettävä ja vastaavia on voinut tapahtua Kauhajoen Korhosen suvussa.
Äitilinjassani H1n4 on tapahtunut mutaatio HVR1-osiossa. Tämä tarkoittaa, että yksikään 250:stä HVR1-osumastani ei ole minulle kovinkaan läheistä sukua, koska kyseinen mutaatio on tyypillinen H-haploryhmän kantaan kuuluville. Niitä on Eurooppa pullollaan. Kun löytyy H1n4-haploryhmään kuuluva henkilö, jolla on sama HVR1-mutaatio kuin minulla, voisi jo olla kyse ainakin samaan alaryhmään kuuluvasta henkilöstä. Tällä hetkellä näyttäisi, että yksikään tunnistettu H1n4-ryhmään kuuluva ei olisi minulle ymmärrettävää sukua, ellei päästäisi vähintään rauta-ajalle asti. MtDNA-tietojen hyödyntäminen sukututkimuksen apuna on haastava tehtävä. Erkki Nenonen on kuitenkin pystynyt tekemään ansiokasta päättelyä Sursill-suvun J-ryhmään kuuluvasta äitilinjasta.
Kiitos Kari! Ei se kauaa kestänyt, kun selvisi, mistä muistikuvani Gabriel Valentininpojasta oli peräisin. Kauhajoen Korhoseen liittyvä keskustelu on ainakin esimerkki geenitietojen mahdollisuuksista sukututkimuksessa, vaikka viimeinen vastaus vielä puuttuu. Antti Järvenpään kommentti haplotyypin luokittelemisesta on oleellinen, jos näitä tietoja liitetään sukututkimusten yhteyteen. Se helpottaa vertailua. STR-mutaatioita voi sattua jokaisessa sukupolvessa. Kahdella viidennellä serkullani on minuun verrattuna erilainen markkeri yleensä hitaasti muuntuvassa YDNA:n alkupään osiossa. Kun sitten katsotaan kaukaisempia isälinjaisia geenisukulaisia, on ilmeistä, että R1a1a1b1a3a1-sukuhaarassani on tapahtunut mutaatio takaisin alkuperäiseen muotoonsa 1800-luvun alun jälkeen. Tällainen mutaatio on vielä ymmärrettävä ja vastaavia on voinut tapahtua Kauhajoen Korhosen suvussa.
Äitilinjassani H1n4 on tapahtunut mutaatio HVR1-osiossa. Tämä tarkoittaa, että yksikään 250:stä HVR1-osumastani ei ole minulle kovinkaan läheistä sukua, koska kyseinen mutaatio on tyypillinen H-haploryhmän kantaan kuuluville. Niitä on Eurooppa pullollaan. Kun löytyy H1n4-haploryhmään kuuluva henkilö, jolla on sama HVR1-mutaatio kuin minulla, voisi jo olla kyse ainakin samaan alaryhmään kuuluvasta henkilöstä. Tällä hetkellä näyttäisi, että yksikään tunnistettu H1n4-ryhmään kuuluva ei olisi minulle ymmärrettävää sukua, ellei päästäisi vähintään rauta-ajalle asti. MtDNA-tietojen hyödyntäminen sukututkimuksen apuna on haastava tehtävä. Erkki Nenonen on kuitenkin pystynyt tekemään ansiokasta päättelyä Sursill-suvun J-ryhmään kuuluvasta äitilinjasta.
Kauhajoen Korhosten suvussa on tapahtunut runsaasti mutaatioita Y-DNA-markkereissa, mutta koska nyt on olemassa testituloksia monesta erillisestä mieslinjasta, jotka johtavat eri reittejä Paavo Korhoseen, niin voi todeta, että mutaatioita ei ole niissä markkereissa, jotka osoittavat eron N-ryhmän savolaisen ja karjalaisen haaran välillä.
Kahden eri Korhoseen johtavan linjan vertailua olen käsitellyt Suupohjan Sukututkijat ry:n jäsenjulkaisussa nro 47 tämän vuoden keväällä. Ja voidaan kyllä katsoa, että kahden Y-DNA67-testituloksen riittävän pieni GD-ero, vahvistaa 390 vuoden takaisen isyyden ja sen, että tulos ei oikein voisi olla mahdollinen ellei molemmissa isälinjoissa todellisuus ja perinteisen sukututkimuksen tulos vastaisi toisiaan.
Näiden kahden testituloksen lisäksi on ilmennyt, että näyttää olevan vielä muitakin testituloksia, joissa isälinja johtaa Kauhajoen Korhoseen.
Nyt tämä Gabriel Valentininpoika Peltoniemen jälkeläisen testitulos vaatisi tuekseen muita testituloksia isälinjoista, jotka johtavat Ilmajoen Peltoniemeen tai sitten Hannu Paavonpoika Latva-Nikkolaan. Nyt se Gabrielin jälkeläisen testitulos on yksin eikä siitä voi tehdä mitään varmaa päätelmää, kun ei ole tietoa, missä sukupolvessa ero esimerkiksi Kauhajoen Korhoseen on syntynyt.
Se on voinut syntyä joko ennen Hannu Paavonpojan aikaa hänen esi-isissään tai sitten hänen jälkeläistensä ketjuksi sukutukimuksessa oletettu onkin virheellinen. Toistaiseksi Gabrielin jälkeläisen tulos odottaa uutta testitulosta, joka sopisi vertailukohdaksi ja antaisi mahdolisuuden tehdä lisää päätelmiä.
Jari Latva-Rasku
16.08.16, 07:48
Kauhajoen Korhosten suvussa on tapahtunut runsaasti mutaatioita Y-DNA-markkereissa, mutta koska nyt on olemassa testituloksia monesta erillisestä mieslinjasta, jotka johtavat eri reittejä Paavo Korhoseen, niin voi todeta, että mutaatioita ei ole niissä markkereissa, jotka osoittavat eron N-ryhmän savolaisen ja karjalaisen haaran välillä.
Kahden eri Korhoseen johtavan linjan vertailua olen käsitellyt Suupohjan Sukututkijat ry:n jäsenjulkaisussa nro 47 tämän vuoden keväällä. Ja voidaan kyllä katsoa, että kahden Y-DNA67-testituloksen riittävän pieni GD-ero, vahvistaa 390 vuoden takaisen isyyden ja sen, että tulos ei oikein voisi olla mahdollinen ellei molemmissa isälinjoissa todellisuus ja perinteisen sukututkimuksen tulos vastaisi toisiaan.
Näiden kahden testituloksen lisäksi on ilmennyt, että näyttää olevan vielä muitakin testituloksia, joissa isälinja johtaa Kauhajoen Korhoseen.
Nyt tämä Gabriel Valentininpoika Peltoniemen jälkeläisen testitulos vaatisi tuekseen muita testituloksia isälinjoista, jotka johtavat Ilmajoen Peltoniemeen tai sitten Hannu Paavonpoika Latva-Nikkolaan. Nyt se Gabrielin jälkeläisen testitulos on yksin eikä siitä voi tehdä mitään varmaa päätelmää, kun ei ole tietoa, missä sukupolvessa ero esimerkiksi Kauhajoen Korhoseen on syntynyt.
Se on voinut syntyä joko ennen Hannu Paavonpojan aikaa hänen esi-isissään tai sitten hänen jälkeläistensä ketjuksi sukutukimuksessa oletettu onkin virheellinen. Toistaiseksi Gabrielin jälkeläisen tulos odottaa uutta testitulosta, joka sopisi vertailukohdaksi ja antaisi mahdolisuuden tehdä lisää päätelmiä.
Korhosten isälinjojen selvityksessä näyttää paljastuneen ja varmistuneen sukuhaaroja. DNA-tiedoista on siis hyötyä. Olen itse Kauhajoen Korhosen sukua monella tavalla, mutta isälinjaisesti en kertaakaan. Kaksi väylää liittyy Latva-Nikkolaan, eli ne ovat epävarmoja. On syntynyt mielenkiintoinen epäilys, onko esimerkkihenkilö Gabriel Valentininpoika Latva-Nikkolasta, tai onko Korhosen suku edes tullut Latva-Nikkolaan Kauhajoen Korhosesta. Ero STR-markkereissa ei kuitenkaan aivan kohtuuton ole. Ilmajoen rintamaiden taloon ei helposti vävyä kovin tuntemattomasta paikasta tule, ellei vävy ole esimerkiksi osoittautunut talon töissä pystyväksi, tai osta taloa. Kauhajoen Korhonen on todennäköisempi kuin Juvan Korhonen. Sukunimen siirtyminen jo vakiintuneesta eteläpohjalaisesta talosta vävyn mukana Latva-Nikkolaan on kuitenkin epäilyttävää, vaikka savolais- tai karjalaissuvusta olikin kyse.
Kun sukututkimusten yhteyteen liitetään YDNA-tieto, eiköhän arvokkain määritystapa ole SNP-päätemutaatio, tai tarkkuudeltaan vastaava määritys. Omalta osaltani se on R1a-YP706. Silloin voi ero STR-markkereissa, eli emäsparien toistokertoina määritellyissä kromosomijakson kohdissa, esimerkiksi DYS390, olla vaikkapa 0-10 tai 100-1000 vuotta. Markkereita on tunnistettu lähes 500, mutta 67 kertoo jo varsin tarkasti sukulaisuuden asteen, mikäli päätemutaatio tiedetään. Nämä henkilöt ovat aivan varmasti sukua toisilleen, vaikka sukututkimus ei heihin ulottuisikaan.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.