PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Käytännesäännöt


Seppo Niinioja
13.06.08, 22:59
Kiitos Hasse!

Hauki on kala, hauki on kala, kyllä on vaikeeta! Pitääpä nukkua yön yli.

Seppo Niinioja

Seppo Niinioja
13.06.08, 23:29
En nyt muista oikein tuota sananpartta, jonka mukaan on myöhäistä itkeä, kun on xxxx sukassa? Siitä huolimatta, kyllä tuo käytännesääntö/uppförandekodexar-toimialamietinnön toteutustapa ihan oikeasti itkettää ja vanhana (vuodesta 1974) SSS:n jäsenenä hävettääkin, suomalaisen sukututkimuksen tulevaisuuden näkymiä ajatellen. Olemmeko todella joutuneet noiden neljän korporaation absoluuttiseen määräysvaltaan? Ainakaan minä en sitä lähinnä harrastelijatutkijana halua, en edes vaikka kahdessa em. korporaatiossa, joissa (ja joiden tulisi olla jäsenten keskinäisiä seuroja tai yhdistyksiä) olen jäsenenä. Jäsenmaksuani en ole osannut kuvitella käytettävän nyt esille tulleella yhdistysdemokratiaa halventavalla ja etujeni vastaisella tavalla.

SN

Veikko Leskelä
13.06.08, 23:52
Enpä olisi ollenkaan noin skeptinen kuin Seppo edellä, vaan uskaltaisin kehottaa Seppoakin sitoutumaan käytännesääntöihin ja niiden noudattamiseen.

Nehän perustuvat suoraan lainsäädäntöön.

SSK:n sivuilla

http://www.suvut.fi/kaytanne.html

ovat myös ladattavissa ja muokattavissa rekisteriselosteet (sukututkimusrekisteri ja jäsenrekisteri) eri käyttäjien tarpeita varten.

Rekisteröity yhdistyshän joutuu laatimaan myös jäsenrekisteriselosteen.

SSK antaa myös jatkuvaa käytännesääntöjen tukipalvelua jäsenistölleen ja SSS on myös varautunut neuvontaan.

Yhteistyössä nämä asiat täytyy hoitaa ja tarkastettujen ja hyväksyttyjen käytännesääntöjen kanssa on elettävä.<!-- / message -->

Antti Järvenpää
14.06.08, 09:01
Kun olen lukenut pari kertaa läpi nämä käytännesäännöt, tulee mieleeni kysymys: Miten seurat mahtaavat tulevaisuudessa toimia sellaisen jäsenen suhteen, jonka voidaan jyrkästi katsoen rikkoneen käytännesääntöjä, mutta pehmeästi tulkiten soveltaneen harkinnan mukaan käytännesääntöjä.

Vrt. "Informointivelvollisuus voidaan jättää toteuttamatta, jos se on mahdotonta tai siitä aiheutuu kohtuutonta vaivaa. Kohtuuttomaksi vaivaksi katsotaan rekisteröityjen suuri määrä tai yhteystiedon hankkiminen muilla keinoin kuin väestötietojärjestelmästä (esimerkiksi ulkomaille muuttaneiden henkilöiden kohdalla)."

Tuleeko siis käytännesäännöt toimimaan tulevaisuudessa juridisen avun epäämisperusteena jäsenistön oikeusavun suhteen?

Heikki Koskela
14.06.08, 09:01
En nyt muista oikein tuota sananpartta, jonka mukaan on myöhäistä itkeä, kun on xxxx sukassa? Siitä huolimatta, kyllä tuo käytännesääntö/uppförandekodexar-toimialamietinnön toteutustapa ihan oikeasti itkettää ja vanhana (vuodesta 1974) SSS:n jäsenenä hävettääkin, suomalaisen sukututkimuksen tulevaisuuden näkymiä ajatellen. Olemmeko todella joutuneet noiden neljän korporaation absoluuttiseen määräysvaltaan? Ainakaan minä en sitä lähinnä harrastelijatutkijana halua, en edes vaikka kahdessa em. korporaatiossa, joissa (ja joiden tulisi olla jäsenten keskinäisiä seuroja tai yhdistyksiä) olen jäsenenä. Jäsenmaksuani en ole osannut kuvitella käytettävän nyt esille tulleella yhdistysdemokratiaa halventavalla ja etujeni vastaisella tavalla.

SN

Seppo, ei sen tarvinnut sukkaan asti ehtiä. Kunhan oli housuissa.

Tehdään sukututkimusta niin kuin ennenkin. Antaa maailman vavista ympärillä. Tutkitaan samalla, mitä meille on tarjottu. Kyllä asiat hiljalleen valaistuu. Meitä suuremmat voimat määräävät suktutkijan tahdin enkä tarkoita SSS:ää. Sekin on vain ottava osapuoli byrokratin pyörteissä.

Muutoin olen sitä mieltä, että matkustaminen avartaa.

Terveisin Pusulan kallioilta ja niitten juurilta.

Sami Lehtonen
14.06.08, 09:09
En nyt muista oikein tuota sananpartta, jonka mukaan on myöhäistä itkeä, kun on xxxx sukassa? Siitä huolimatta, kyllä tuo käytännesääntö/uppförandekodexar-toimialamietinnön toteutustapa ihan oikeasti itkettää ja vanhana (vuodesta 1974) SSS:n jäsenenä hävettääkin, suomalaisen sukututkimuksen tulevaisuuden näkymiä ajatellen. Olemmeko todella joutuneet noiden neljän korporaation absoluuttiseen määräysvaltaan? Ainakaan minä en sitä lähinnä harrastelijatutkijana halua, en edes vaikka kahdessa em. korporaatiossa, joissa (ja joiden tulisi olla jäsenten keskinäisiä seuroja tai yhdistyksiä) olen jäsenenä. Jäsenmaksuani en ole osannut kuvitella käytettävän nyt esille tulleella yhdistysdemokratiaa halventavalla ja etujeni vastaisella tavalla.

SN

Terve Seppo,

voisitko täsmentää, mikä kohta käytännesäännöissä on sellainen, joka ei oikeustajuusi mahdu? Voimme sitten keskustella ko. kohdasta ja sen jälkeen katsoa, mitä ensinnäkin on tehtävissä ko. kohdan taustalla olevan lainsäädännön muuttamiseksi.

Jos tällainen kohta ei taas perustuisi lakiin, on täysin mahdollista, että kentän palautteen perusteella seuraavaan käytännesääntöversioon (noin parin vuoden päästä ehkä) tehtäisiin ko. kohtaan korjaus.

Mainitsenpa muutamia mielestäni hyviä kohtia näistä käytännesäännöistä: informoinnin kannalta, rekisteröityjen suuri määrä _voi_olla_ kohtuuton vaiva, henkilötietojensa käsittelyn kieltäneestä henkilöstä sukukirjaan voidaan laittaa esimerkiksi "mies synt. 1946" ja kaksi sukututkijaa, jotka tutkivat sukuja yksityisiin ja tavanomaisiin tarkoituksiin voivat vaihtaa tietoja ilman henkilötietolain soveltamista.

Yleisellä tasolla käytännesääntöjen tyrmääminen (niiden tekotavasta riippumatta) yksilöimättä mitään sisältökohtia tai erityiskysymyksiä tarkoittaa nähdäkseni vain, että et tule toimeen henkilötietolain kanssa. Henkilötietolaissa sukututkimuksella on kyllä erityisasema, mutta sukututkimusta ei ole rajattu sen ulkopuolelle.

Sami Lehtonen
14.06.08, 10:40
Pilkon tässä viestissä erään yksityispostiini saamani kysymyksen koskien käytännesääntöjä - ja tarkemmin itse asiassa tietojen luovuttamista toiseen maahan EU:n ulkopuolelle.

Tietosuojadirektiivi edellyttää, että kohdemaassa pitää olla riittävä tietosuojan taso. Jos taso ei ole riittävä, on luovutus kielletty tai vaihtoehtoisesti tarvitaan rekisteröidyn lupa tietojen luovuttamiseen. Alunperin henkilötietolakiin ei sisältynyt velvoittavuutta komission päätöksiin ko. maan tietosuojan riittävästä tasosta, mutta 1.12.2000 lähtien näin on ollut. Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilla oleva lista riittävän tason maista:
http://www.tietosuoja.fi/25915.htm
Sisältää juuri ne maat, jotka komissio (henkilötietolaki velvoittaa noudattamaan) on hyviksi havainnut. Viimeksi 8.5.2008 todettiin Jersey riittävän tietosuojatason omaavaksi maaksi. Jerseyhän ei kuulu Yhdistyneisiin kuningaskuntiin.

Esimerkkinä maasta, jossa tietosuojan taso ei ole riittävä, käytimme Yhdysvaltoja. Tämä oli hyvä esimerkki siksi, että monet eivät miellä USA:ta tällaiseksi maaksi ja toisaalta siksi, että geeniperimän siirto rapakon yli on ollut varsin mittavaa ja yhdellä jos toisellakin tämänkin forumin käyttäjistä on sukulaisia siellä. Esimerkki oli toisaalta myös huono siinä mielessä, että rekisteröidyn antama lupa ei ole ainut lisätae, jolla luovuttaminen USA:han onnistuu. Yhdysvalloissa on olemassa myös ns. "Safe Harbor" -järjestelmä, johon liittyneisiin ja sitoutuneisiin organisaatioihin tietojen luovuttaminen on sallittua. Aiheesta enemmän tietosuojavaltuutetun sivuilla:
http://www.tietosuoja.fi/25914.htm

Edellä kuvattu luovutuskielto perustuu henkilötietolain 5. lukuun, joka sisältää myös komission velvoittavuuden ja mahdolliset poikkeamat näihin (rekisteröidyn toimeksianto tai yleinen etu jne.). Nämä velvoittavat sukututkijaa, oli käytännesäännöt olemassa tai ei. Ilmeisesti näitä käytännesääntöjä tarvitaan jo tällaisten perusasioiden tiedottamiseen ja koulutukseen. Pihtiputaan mummo voinee vedota bona fide, jos kärähtää tietojen luovuttamisesta rapakon taa yhdeksännelle serkulleen, mutta ammattisukututkija todennäköisesti on jo velvoitettu itse ottamaan selvää, mikä on laitonta ja mikä ei.

Veikko Leskelä
14.06.08, 13:50
Kun olen lukenut pari kertaa läpi nämä käytännesäännöt, tulee mieleeni kysymys: Miten seurat mahtaavat tulevaisuudessa toimia sellaisen jäsenen suhteen, jonka voidaan jyrkästi katsoen rikkoneen käytännesääntöjä, mutta pehmeästi tulkiten soveltaneen harkinnan mukaan käytännesääntöjä.

Vrt. "Informointivelvollisuus voidaan jättää toteuttamatta, jos se on mahdotonta tai siitä aiheutuu kohtuutonta vaivaa. Kohtuuttomaksi vaivaksi katsotaan rekisteröityjen suuri määrä tai yhteystiedon hankkiminen muilla keinoin kuin väestötietojärjestelmästä (esimerkiksi ulkomaille muuttaneiden henkilöiden kohdalla)."Tuleeko siis käytännesäännöt toimimaan tulevaisuudessa juridisen avun epäämisperusteena jäsenistön oikeusavun suhteen?

Tuskinpa näin tulee käymään (juridisen avun epääminen). Sukuharrastajat tarvitsevat ja saavat oikeudellisia tukipalveluja myös toimialan piiristä. Neuvoja voi pyytää etukäteenkin.

Käytännesäännöt ja niiden noudattaminen on jokaisen sukututkijan ja -yhteisön turvallinen selusta.

Pääsääntöhän informointivelvollisuuden noudattaminen on, mutta kun henkilötietolain perusteluissa sallitaan siitä poikkeuksia, niin tämä on otettu huomioon myös säännöissä. Kohtuusharkintaa siten on, mutta sitä ei ole tarkoitettu pääsäännöksi, mutta ei siis poissuljetuksikaan. Lainsäätäjän tarkoitus on ollut sallia kohtuusharkintaa esimerkiksi suursukuseuroille ja tilanteisiin, joissa on vaikeasti selvitettäviä ulkomaisia sukuhaaroja.

VL

P. T. Kuusiluoma
14.06.08, 15:01
Kun olen lukenut pari kertaa läpi nämä käytännesäännöt, tulee mieleeni kysymys: Miten seurat mahtaavat tulevaisuudessa toimia sellaisen jäsenen suhteen, jonka voidaan jyrkästi katsoen rikkoneen käytännesääntöjä, mutta pehmeästi tulkiten soveltaneen harkinnan mukaan käytännesääntöjä.Vrt. "Informointivelvollisuus voidaan jättää toteuttamatta, jos se on mahdotonta tai siitä aiheutuu kohtuutonta vaivaa. Kohtuuttomaksi vaivaksi katsotaan rekisteröityjen suuri määrä tai yhteystiedon hankkiminen muilla keinoin kuin väestötietojärjestelmästä (esimerkiksi ulkomaille muuttaneiden henkilöiden kohdalla)."Tuleeko siis käytännesäännöt toimimaan tulevaisuudessa juridisen avun epäämisperusteena jäsenistön oikeusavun suhteen?

Tarkoitat tässä varmaankin Suomen Sukututkimusseuran juridisen toimikunnan Seuran jäsenille tarjomaa apua. Tämä on kysymys, johon on mahdotonta etukäteen antaa vastausta. Nähdäkseni mainitsemissasi tilanteissa joudutaan ratkaisu tekemään aina tapauskohtaisesti.

Informointivelvollisuuden kattavuuden osalta rekisterinpitäjällä on laaja harkintavalta (vastaavasti yhtä suuri riski joutua kantelun kohteeksi), joten sen käyttämistä tuskin voidaan pitää käytännesääntöjen rikkomisena.