PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Martti Friis


TapioV
25.08.14, 14:04
Matti Lund esitti alkukesästä käsityksen, että Martinus Friis ei olisi hoitanut Hämeenkyrön kirkkoherran virkaa vaan nauttinut sen tulot läänitysluontoisesti toisten hoitaessa virkaa. Minulla ei ollut silloin mahdollista vasta, mutta teen sen nyt. Eilen esitin pitkän ja perusteellisen kantani asiaan, mutta se häipyi lähetysvaiheessa jonnekin näkymättömiin. Yritän uudelleen.
Herra Martti Kaarlelassa mainitaan 1543. (Leinberg1895:116; KA 4531:33v.) 14.5.1546 kuningas antoi Thomas Rytingille määräyksen ottaa kuninkaan omiin tiloihin Kokkolan kirkkoherra Martti Friis lahjoittaman Tanskilan tilan Merimaskusta. (GIR 18:86-87) Varsinainen lahjakirje kirjoitettiin 7.7.1546 piispan ja johtavien aatelisten läsnäollessa. (BFH III:197) Siinä kuningas antoi valtakirjan Hämeenkyrön kirkkoherran virkaan. Lahjakirjassa Friis sanoo asuvansa Hämeenkyrössä. Hän on siis astunut virkaan ja hoitanut sitä kuolemaansa saakka. Häntä ennen kirkkoherroina toimivat Laurentius Torstani (Geet) 1536, maisteri Thomas Francisci Keijoi 1539-46, ja Friisin jälkeen 1549 astui virkaan Gregorius Michaelis Stuth.
Sellaista läänitystä, että kirkkoherranvirka olisi annettu tuloineen ilman viranhoitovelvollisuutta, en ainakaan minä tunne reformaatioajalta. Katolisena aikana ja sen jälkeenkin pitäjänpapin virkatulot saattoivat olla yhdistettynä tuomiokapitulin jäsenen tai koulun rehtorin palkkaukseen lisätuloina, mutta hän joutui palkkaamaan viransijaisen. Eläkejärjestelmä tuli voimaan muistaakseni vasta 1950. Sitä ennen jokaisen viranhaltijan oli palkattava viranhoitaja, jos sairauden tai sokeuden vuoksi ei pystynyt virkaa hoitamaan. Eläkkeelle ei siis ollut mahdollista siirtyä. Joillekin poikkeustapauksessa tuomiokapituli saattoi myöntää erityiseläkkeen.
Martinus Friis siis siirtyi Kokkolasta Hämeenkyröön hoitamaan virkaa toivomuksensa mukaisesti. Jos toisin olisi ollut, Martinus Friisin sukulaiset olisivat protestoineet ”kauppakirjan” ehtojen vastaisesta toiminnasta. Voidaan todella puhua kauppakirjasta, sillä Kokkolan khra Martinus Friis oli ehdottanut tällaista vaihtokauppaa. Hämeenkyrön kirkkoherraanviran palkkaussopimus on selvästi ollut viranhaltijalle poikkeuksellisen edullinen, koska viranhaltijat olivat hyvin ansioituneita miehiä. Stutinkaan kohdalla ei siis voida puhua karkotuksesta. Ehkä hänkin on hakeutunut sinne omasta halustaan.
T.V.

Benedictus
25.08.14, 20:48
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344023
1546 khr Mårten Friis lahjoitti Merimaskun Danskilan Kuningas Kustalle.
-lahjoituksen allekirjoittivat Suomen piispa ja korkeat aateliset
-oliko kyse koko tilasta vai osasta. Vaikuttaisi, että kummatkin kylän talot.
-siellä näkyy myöhemminkin Friis suvun henkilöitä asujina eli vain omistaja taisi vaihtua.

Jos Mårten Friis katsoi Hämeenkyrön ison maatilan arvoiseksi lahjana Kuninkaalle, ei voine ajatella, että Gregorius Stutt 3 vuotta myöhemmin olisi ollut tyytymätön tai arvostellut saantiaan.
Jos huomioidaan, että myös seuraajansa Henricus Olai oli todella vauras pappi luetteloiden mukaan, niin tuntuu, että Gregorius vähättelee ansioitaan ollakseen vaatimaton.

Oliko Gregorius niin merkittävä, että kuningas palkitsi hänet tuolla uudella viralla, koskei missään mainita lahjaa kuninkaalle.

lainaus pappismatrikkeli
Stuth, Gregorius Michaelis (1500–1561)

Mulli, Grels / Greger Michelsson / Mickelsson
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) kirkkoherra 1549.
Kirkkoherra Gregorius menetti 1550-luvulla noin kaksi kolmasosaa niistä vilja- ja voiverotuloista, joita hän oli aiemmin saanut kantaa itselleen, mutta sai anomuksestaan Juhana-herttuan kirjeellä 24.2.1558 takaisin osan menettämistään palkkatuloista. Hän testamenttasi Juhana-herttualle kaksi (kulta)tukaattia, kolme hopeataalaria ja yhden työhevosen.
K Hämeenkyrö 1561 (testamentti toimeenpantiin syksyllä 1561).

Ylläolevan mukaan Gregorius Stutt olisi menettänyt suurenosan tuloistaan pian Hämeenkyröön tulonsa jälkeen.

Silti hän testamentasi Juhana-herttualle huomattavan rahasumman, ilmeisesti koska sai osan tuloista takaisin.

Yllä lukee, että testamentti toimeenpantiin syksyllä 1561.

Koska Hämeenkyrö Tapio Vähäkankaan mukaan oli papille hyvin edullinen seurakunta ja koskei vaikuta, että Gregorius Stuth olisi Mårten Frisin tapaan ostanut viran, saa se epäilemään, että virka tuli perintönä.
Sofia Grelsdotterin ikää ei tunneta, mutta voisi hyvinkin olla, että hänen äitinsä olisi ollut Mårten Friisin tytär.

Lainaus Tapio Vähäkangas:
Hämeenkyrön kirkkoherraanviran palkkaussopimus on selvästi ollut viranhaltijalle poikkeuksellisen edullinen, koska viranhaltijat olivat hyvin ansioituneita miehiä. Stutinkaan kohdalla ei siis voida puhua karkotuksesta. Ehkä hänkin on hakeutunut sinne omasta halustaan.

Matti Lund
26.08.14, 11:37
[B]http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344023
...
Lainaus Tapio Vähäkangas:
Hämeenkyrön kirkkoherraanviran palkkaussopimus on selvästi ollut viranhaltijalle poikkeuksellisen edullinen, koska viranhaltijat olivat hyvin ansioituneita miehiä. Stutinkaan kohdalla ei siis voida puhua karkotuksesta. Ehkä hänkin on hakeutunut sinne omasta halustaan.


Nythän olen viitannut viesteissäni ja niitä sieltä täältä suoraan referoidenkin aivan samoihin asiakirjoihin ainoastaan sillä ilmeisen täysin epäolennaisella erolla, että olen käyttänyt osittain eri painatetta, johon sama asiakirja on puhtaaksikirjoitettu. Lisäksi tein satunnaisotannoilla lähinnä voudintilien kymmenysluetteloista sangen likimääräisen ansiotuloerovertailun eräiden "Sata-Hämeen" ja Pohjanmaan kirkkoherrojen papillisten viljatulojen osalta yrittäen huomioida myös kunkin kohdalla kuninkaallisista kirjeistä ilmenevät luvut. Tämä vaikutti siihen tulkintaan, mihin päädyin kunkin kirkkoherran suhteellisesta taloudellisesta asemasta.

Vertailu paljasti minulle tai antoi uudessa valossa aikaisemmin itselläni vähemmälle huomiolle jääneitä seikkoja kuten juuri senkin, että Martti Friisin palkkapitäjä Kaarlela olikin papille eräillä mittapuilla mitaten läpi koko 1500 -luvun hyvätuottoisin koko laajalla Pohjanmaalla. Tilanne ei huonontunut 1600 -luvullakaan, kun Kokkolan perustaminen oli alkanut poikia silloin sille seudulle lisää toimeliaisuutta ja maksukykyisyyttä mm. kasvavan laivanrakkennuksen ja tervatalouden ansiosta.

Tietysti mitä tulee Gregorius Michaelis Stuthin siirtoon Eurajoelta Hämeenkyröön, uusi palkkapitäjä Hämeenkyrö oli otantojeni perusteella suhteellisesti paljon vähävaraisempi kuin Eurajoki, mutta mittakaavaltaan puolet suurempi. Miten se sitten realisoitui kirkkoherran varallisuudessa on "monipiippuinen" seikka.

Otan muutamia seikkoja, joita juolahti mieleen. Katsoin, että Hämeenkyrö saattoi olla nuorelle tarmonpesälle, noin 30 -vuotiaalle riuskalle kirkkoherralle hyvinkin edullinen, jos hän jaksoi vain ahertaa sen edellyttämällä tavalla ja pysyi terveenä, sillä myös kustannukset ja rasitukset olivat Eurajokeen verrattuna puolet suurempia. Sen sijaan arvioni mukaan noin 60 -vuotiaalle Gregorius Stuthille Hämeenkyrön papillisista velvollisuuksista kunnialla suoriutuminen edusti suhteellisen rankkaa taakkaa, jos hän ei ollut "tervaskanto" ja terveys vankka.

Katsoin Eurajoen siihen nähden aika helpoksi, olihan seurakuntalaisten määrä lähes puolta pienempi ja aluekin, ja lisäksi satunnaisotantojeni mukaan sen väki oli olennaisesti vauraampaa kuin Hämeenkyrössä ja peltopinta-alat kymmenysverojen keruuta varten olennaisesti suuremmat. Lisäksi minuun teki huomattavan vaikutuksen eräistä Eurajoen käräjäpöytäkirjoista merkillepanemani erinomaiset pappilan nautinnat sillä seudulla, mm. erittäin edulliset ja etuoikeutetut kalanautinnat, joihin Hämeenkyrössä oli ilmeisen mahdotonta yltää.

Tietysti otantoihini on asetettava rehellisyyden nimessä se varaus, että niiden laajemmasta edustavuudesta ei ole takeita, vaan se edellyttäisi yhtämittaista talousvertailuja monien vuosikymmenten aukottomalta jaksolta. Ainoastaan Kaarlelaa tarkastelin vähän pitemmällä ja kattavammalla ajanjaksolla ja totesin jatkuvuuden sen hyvätuottoisuudessa papille ottamatta huomioon, minkä vaivan ja kustannukset papin täytyi nähdä sen eteen ja kuinka hyvin papille hänen oikeutensa tuloutettiin.

Se kuinka hyvin papille tuloutettiin, riippui seurakuntalaisten varallisuudesta, joka antoi heille sen edellyttämän maksukyvyn. Hämeenkyröläisillä se oli heikko tarkastelemillani vuosilla, mutta eurajokelaisilla olennaisesti parempi. Seurakuntalaisten maksukyvyttömyys, mitä oli aika lailla kaikissa seurakunnissa, aiheutti papille suuren rasituksen ja erittäin suuret maksusaatavien jonot, joita harva kirkkoherra ehti elämänsä aikana purkaa. Vanhukselle maksurästeistä johtuvat rasitukset olivat tietysti rankemmat, sillä puuttuvien maksujen pantiksi hän usein sai velallisten niittyjä, peltotilkkuja ja lupia heidän nautintaoikeuksiensa käyttöön, mikä oli varmaan "kaksiteräinen miekka".

Näitä asioita minulla oli mielessä, kun tein arvioita vanhusten siirtämisestä Hämeenkyröön, varsinkin, kun ei ollut tietoa, oliko heillä ketään ja kuinka hyviä apureita auttamassa.

Mitä tulee tekstien lähiluennasta otettuihin sanantulkintoihini ja eroihimme niiden arvioinneissa, palaan siihen paremmalla ajalla.

terv Matti Lund

Matti Lund
27.08.14, 00:26
[B]http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344023
...
Jos huomioidaan, että myös seuraajansa Henricus Olai oli todella vauras pappi luetteloiden mukaan, niin tuntuu, että Gregorius vähättelee ansioitaan ollakseen vaatimaton.


M Lu:

Niin Gregorius Michaelis Stuthin kuin Martti Friisin laatimissa dokumenteissa on useampi kohta, jossa lukijan on ne oikein ymmärtääkseen ratkaistava itselleen, onko niihin ladattu jokin konnotatiivinen merkitys, vai ovatko ne asiakirjan rutiinitekstiä, joka on otettava "pilkulleen" kirjaimen mukaan. Yleensä tulee kysymykseen jälkimmäinen vaihtoehto: asiakirjojen tekstit sisältävät huomattavan osan tilkkeitä ja "etikettikrumeluureja". Mitä vanhempi asiakirja, sitä enemmän pakkaa olemaan "krumeluureja", joista ei tarvitse mitenkään muuten välittää kuin tapakulttuurin ja alakulttuurin rutiininomaisina ilmentyminä.

Yksi "krumeluuri" on tämä ansiottomuuden ylistys. Se liittyy nähtävästikin monarkiaan ja tiiviisti myös katoliseen kirkkomonarkistiseen hierarkiaan, joka on periytynyt katolisuuden ajalta luterilaiselle ajalle.

Oli aseman saavuttaminen hierarkiassa mikä tahansa, kuuluu asianomaisen aina julistaa sen henkilökohtaisesti ansiottomaksi arvonousuksi ilmaistakseen nöyryytensä ylempiensä ylenpalttista suopeutta kohtaan. - Papistolla alunperin piispaa (munkeilla apottiakin) ja viime kädessä paavia ja heidän johtamiaan toimielimiä kohtaan. Kun sitten Kustaa Vaasa avasi aikaisemmin katolisuudessa suljetummin toimineen kirkko-organisaation ja alisti sen avoimesti palvelemaan myös kruunun maallisten asioitten hoitoa ja keskitti papiston toimeentulosta huolehtimisen itselleen osana veronkantojärjestelmäänsä, se oli papistollakin myös aikaisempaa enemmän nöyryyden osoittamista kuninkaan suopeutta ja armoa kohtaan.

Itse asiassa Matthias Laurentiikin käyttää Ilmajoella laatimissaan hakemuksissa kuninkaalle ruotsiksi ansioton -sanaa. Myöhemmin papiston hakemuksissa oli muita vaatimattomuutta kuvastavia sanamuotoja "krumeluureina".

Näistä ei siis tarvitse välittää juuri mitään "kolmessatoista tapauksessa tusinassa".

Mutta aina on se "neljästoista" tapaus mahdollinen. Esimerkkejä sellaisista on. Jos hakija pettyy ylempänsä vastaukseen hakemukseensa hän kiittää ja toistaa kiitoksensa ylitsevuotavasti ja painottaa sitä seurueelleen tahtoen näin ilmaista, ettei se mennyt hänen toiveensa mukaisesti. Tällaista käyttäytymistä oli toki lähes yksinomaan aatelin parissa. - Ylempien suorasanaisesta moittimisesta sen sijaan pidättäydyttiin kategorisesti. Ylemmät ja ylempien uskotut tulkitsivat ylempien arvostelun kapinoinniksi. Itse Kustaa Vaasa oli tässä suhteessa ylen herkkä.


Tässä tulkinnassa tein tottakai rohkean vedon ja oletin, että Stuthin kohdalla saattoi olla tällöin sarkasmia seassa, kun kaikki ei olisi mennyt toiveitten mukaan. Eihän sitä voi itse tekstistä erottaa, mutta jos tausta osoittaa, ettei aihetta kiitollisuuteen ole ollut, tuollainenkin heitto voidaan heittää esiin.



... Kirkkoherra Gregorius menetti 1550-luvulla noin kaksi kolmasosaa niistä vilja- ja voiverotuloista, joita hän oli aiemmin saanut kantaa itselleen, mutta sai anomuksestaan Juhana-herttuan kirjeellä 24.2.1558 takaisin osan menettämistään palkkatuloista. Hän testamenttasi Juhana-herttualle kaksi (kulta)tukaattia, kolme hopeataalaria ja yhden työhevosen.
K Hämeenkyrö 1561 (testamentti toimeenpantiin syksyllä 1561).

Ylläolevan mukaan Gregorius Stutt olisi menettänyt suurenosan tuloistaan pian Hämeenkyröön tulonsa jälkeen.

Silti hän testamentasi Juhana-herttualle huomattavan rahasumman, ilmeisesti koska sai osan tuloista takaisin.

Yllä lukee, että testamentti toimeenpantiin syksyllä 1561.
...

M Lu:
Tämä testamenttaus, joka on muuten suoraa lainausta Hämeenkyrön historia II:sta, on myös mielestäni ennemminkin sellainen vastalahja, joka kuului silloiseen papiston tapakulttuuriin, jota kuningas edellytti ikään kuin "feed-backinä" alamaisiltaan oman suopeutensa merkiksi. - Eli mitään erityismerkitystä siihen ei lähtökohtaisesti liittyisi.

-------------------------

Terv Matti Lund

Matti Lund
28.08.14, 00:19
Matti Lund esitti alkukesästä käsityksen, että Martinus Friis ei olisi hoitanut Hämeenkyrön kirkkoherran virkaa vaan nauttinut sen tulot läänitysluontoisesti toisten hoitaessa virkaa. Minulla ei ollut silloin mahdollista vasta, mutta teen sen nyt. Eilen esitin pitkän ja perusteellisen kantani asiaan, mutta se häipyi lähetysvaiheessa jonnekin näkymättömiin. Yritän uudelleen.
Herra Martti Kaarlelassa mainitaan 1543. (Leinberg1895:116; KA 4531:33v.) 14.5.1546 kuningas antoi Thomas Rytingille määräyksen ottaa kuninkaan omiin tiloihin Kokkolan kirkkoherra Martti Friis lahjoittaman Tanskilan tilan Merimaskusta. (GIR 18:86-87) ...
T.V.

Palaan tämän Tanskilan luovutusprosessin yksityiskohtiin.

Kuningas antoi tosiaan Thomas Rytingille ao. määräyksen. Tosin asiakirjassa, siis viittaamassasi Kustaa I:n registratuurassa käytetään nimeä patronyymisesti "Tomes Jönsonn", mutta hän on tunnistettavissa Kustaan hallintoa tuntevalle juuri siksi kuninkaan lampuotivoudiksi, jolla oli lisänimi Ryting.

Otan sitten yhden kohdan, jossa kuninkaan määräys valaisee hyvin luovutusprosessia :

"Wij hafwe och så gunsteligen efterlåtidt, att han samme gård i thette åhr, med all then rättighet der af går niuthe och beholle må, och blifwa wid gården in till winterdager, till thess han med Åkeföret sitt boo och bohag till thet gäld wij honom gunsteligen vndt och gifwit hafwe, flyttie och fhöre kan, seden må i anamme gården, och sättie oss ther opå en godh Åboo, som godzet holler wid macht, och oss ther af then Renthe och rättighet redeligen vttgiöre, som ther af gå bör och pläger. Datum af wårt Konglige Slott Stockholm denn 14 Maij a:o 46."


Mitä me siis tämän perusteella voisimme tietää Martti Friisin liikkeistä vuosina 1546-47.

Selvää on, että Martti Friis sai asua taloa vielä koko vuoden 1546 ja hänen piti luovuttaa se vasta talvella 1547 (in till winterdager), jonka jälkeen hänen lampuotivoutinsa asettaa Tanskilaan sopivaksi katsomansa isännän, joka maksaa sieltä asiaankuuluvat verot ja ulosmaksut. Siis päätelmänä on, että Tanskilaan tuli tällä suunnitelmalla jossain vaiheessa talvella 1547 kuninkaan lampuotivoudin asettama arentimies, jolle lampuotivouti toimitti vastuunsiirron Tanskilan paikallisesta hallitsemisesta ja johon mennessä Martti Friisin piti Tanskila luovuttaa vastaanottajalle.

Kuningas siis oli antanut tämän määräyksen 14.5. ja antoi Friisille siis lähes vuoden ajan (koska vuoden vaihtumisestakaan ei puhuta, vaan talvesta, joka käsite saattaa venyä 2 kuukautta puoleen jos toiseenkin) järjestellä tilanluovutusta. Hän perusteli sitä sillä, että katsoi sen ajan tietämänsä mukaan riittävän Martti Friisille muuttaa uuteen paikkaansa niiden tavaroiden kanssa, jotka hän kartanostaan (tämä paikka vaikuttaa ennemminkin omalta kartanolta kuin Kaarlelan virka-asunnolta "tilförenne") tarvitsi, eli Hämeenkyröön. (= till thess han med Åkeföret sitt boo och bohag till thet gäld wij honom nu gunsteligen vndt och gifwit hafwe) Lisäksi Friis sai korjata ja nauttia hyväkseen vuoden 1546 sadon Tanskilasta.

Mielestäni (toki tämä on joiltain puolin rohkea päätelmä kuninkaan varmaotteisista ilmaisuista, joissa mahti ja realismi sekoittuvat niin toisiinsa, että niiden sekoitus saattaa hämätä!) Kustaa Vaasa on saanut tässä tiedokseen, että Martti Friis olisi ollut jo vuonna 1546 paikan päällä Tanskilassa eikä enää Kaarlelan pappilassa. Toki hänellä varmaankin oli lampuoti, joka hoiti peltotyöt, mutta nähtävästikin tämän luovutusprosessin edellyttämien toimenpiteitten takia hän oli lopettanut efektiivisen viranhoitonsa Kaarlelassa ja tullut toistaiseksi asumaan Tanskilaan. Olihan Martti Friis jo vanhus, ehkä noin 70 -vuotias, jos ei poikennut iältään paljoa siskostaan, jonka asiat järjestettiin tunnetusti jo 1490 -luvulla, kun hän oli siirtynyt nunnaksi Naantalin luostariin eli noin 50 vuotta ennen tätä Tanskilan luovutusta kuninkaalle!

Oletan siis, ettei Friis enää tässä vaiheessa hoitanut virkaa, ei enää Kaarlelassa eikä vielä Hämenkyrössäkään, jos olisi siellä sitoutunut hoitamaan.

Kaarlelassa olosta ei ole muuta todistetta kuin se vuoden 1543 voudintiliasiakirja, johon olen antanut tässä ketjussa linkin ja johon asiakirjaan myös viittaat, ja toinen vuoden 1548 voudintiliasiakirja osoitti, että Kaarlelassa oli mies vaihtunut. Tuo vuosi 1543 on siis viimeinen merkki herra Martista Kaarlelassa, emmekä ilman tätä nyt lainattavaa registratuura-asiakirjaa edes tunnistaisi häntä Friisiksi.

Lisäksi kuningas käyttää sanamuotoa 14.5.1546 päivätyssä kirjeessään "Her Morthenn Frijss, som tilförenne satt i Karleby". Eli herra Martti Friis, joka taannoin istui Kaarlelassa. Toisin sanoen tämä on ilmoitettu erittäin menneellä aikamuodolla. Siis ei enää ainakaan vuoden 1546 alussa, vaan oli eronnut sieltä joskus vuosien 1543 ja 1546 välillä. Tarkemmin emme voi näyttää tätä.

Toinen tapa on tulkita tätä tekstiä erittäin epäkonkreettisesti, ettei mitään tässä voisi tulkita minkään reaalisen tapahtuman välittömänä näyttönä, enkä minäkään totaalisesti läpikotaisin konkreettisesti tätä tulkitse, mutta jonkin verran konkreettisemmin, jotta voisin konstruoida Martti Friisin fyysiset siirrot näin edellämainittuina vuosina.

terv Matti Lund

Benedictus
28.08.14, 06:40
Koska kyseessä oli kauppa Kuninkaan ja Mårten Friisin välillä, pohdin miksi kaupan allekirjoitustilaisuuden läsnäolijat ja kaupanvahvistajat olivat Piispa ja ylhäistä aatelistoa.
Miksi haluttiin tilaisuudesta tehdä korkea arvoinen?

Oliko kaupassa jotain niin poikkeuksellista, että haluttiin siihen arvovaltaisuutta?

Oliko yksi syy, että Mårten Friis luovutti sukunsa tilan kuninkaalle?

Koska tilalla myöhemmin oli Friis sukua, jäikö se silti heidän viljelyynsä?

Matti Lund
28.08.14, 10:52
...Varsinainen lahjakirje kirjoitettiin 7.7.1546 piispan ja johtavien aatelisten läsnäollessa. (BFH III:197) Siinä kuningas antoi valtakirjan Hämeenkyrön kirkkoherran virkaan. Lahjakirjassa Friis sanoo asuvansa Hämeenkyrössä. Hän on siis astunut virkaan ja hoitanut sitä kuolemaansa saakka. Häntä ennen kirkkoherroina toimivat Laurentius Torstani (Geet) 1536, maisteri Thomas Francisci Keijoi 1539-46, ja Friisin jälkeen 1549 astui virkaan Gregorius Michaelis Stuth.
...
T.V.

Aivan samoin tietysti minäkin ensiksi kiinnitin huomioni lahjoituskirjeen tekstiin ja olin vankasti samassa uskossa, sillä olin siinä vaiheessa lukenut lahjoituskirjeen aika ylimalkaisesti läpi, siihen tarkemmin porautumatta, mutten ollut vielä lukenut Kustaa Vaasan Tanskilan haltuunottomääräystä ja tuntenut siinä olevia yksityiskohtia, jotka antoivat ymmärtää, ettei eräitä lahjoistuskirjeessä ilmoitettuja asiantiloja voida ottaa kirjaimellisesti.

Ensiksikin kiinnittää huomiota se ensi näkemältä merkillinen seikka, että Martti Friis on päivännyt lahjoituskirjeen 7.6.1546, kun taas Kustaa Vaasa sen edellyttämät jatkotoimenpiteet Tanskilan lahjoituksen suhteen 14.5.1546, eli runsaat kolme viikkoa ennen lahjoutuskirjeen allekirjoitustilaisuutta Turussa, vaikka luulisi asioitten menevän toisin päin.

Tästä ei liene muuta pääteltävissä kuin, että Martti Friis oli kirjoittanut lahjoituskirjeen valmiiksi vailla allekirjoituksia jo aikaisemmin, luetuttanut sen läheisillään ja ennen muuta kuninkaalla, ja Tanskilan siirrosta oli jo silloin sovittu sitovasti ja erittäin huolellisesti, sillä eihän alamainen voinut höynäyttää kuningasta millään epävarmalla konseptilla, jonka joutuisi perumaan esimerkiksi siksi, että sukulaiset epäilisivät sen laillisuutta ja katsoisivat siinä piilevän riidan siemenen, jonka keskelle kuningas joutuisi todistajaksi.

Kun sitten Martti Friis aloitti lahjoituskirjeen, joka allekirjoitettiin 7.6.1546 Turussa:

"Jach Mårthen Frijs Kirckie prest J Tauestkyre" eli Minä Martti Friis, kirkkoherra Hämeenkyrössä, niin katsoin, että kun toisaalta kuningas katsoi, että Martti Friisille täytyy antaa aikaa vuoden 1547 talveen asti muuttaa Hämeenkyröön, Martti Friis ei olisi vielä keväällä 1546 fyysisesti asunut Hämeenkyrössä, vaan oli vasta suunnittelemassa sinne muuttoa. Taas kun Martti Friis oli ollut kirkkoherrana Kaarlelassa, ei hänen kirkkoherra -titteliä miksikään muuttaisi se, oli hän sitten millä paikkakunnalla tahansa, ellei häneltä riistettäisi sitä titteliä pois. Siis katsoin sen mahdolliseksi, ettei hän faktisesti hoitanut paikan päällä Hämeenkyrössä Hämeenkyrön kirkkoherran virkaa 7.6.1546, vaan "Kirckie prest" voitaisiin tulkita tällä kohden pian Hämeenkyrössä asuvaksi kirkkoherraksi.

Tietysti sitten pitää punnita lahjoituskirjeessä seuraavan ilmaisun painoarvoa siltä kannalta, että oliko se yksikäsitteisesti virkanimitys eikä suinkaan mitään muuta, eli siihen kirjattiin:

"Hans Nådh Högmechtigheet, vdi tesse mine gamble Dager, och i min Liffztid mig medt Ett gott Gäld som är för:ne Tauestkyrw gäldt, nådeligen forseet och conferet haffwer, ther vtaff iack min födhe och redeliget uppehälle haffua må kan ock kan, szå länge jag leffwer"

Tässä kyllä kirjaimellisesti sanotaan, että hänen armonsa ja korkea mahtavuutensa on suonut minun vanhoilla päivilläni ja elinajallani varustaa minut ja neuvotella minulle hyvän kirkkokunnan, joka on Hämeenkyrön kirkkokunta, josta minä saatan ja voin tulla saamaan elatukseni ja kunnollisen ylläpidon, niin kauan kuin minä elän.

Huomiota tässä kiinnitti painopiste elatuksessa ja ylläpidossa täysin samoilla sanamuodoilla kuin mitä tavanomaisimmissa syytinkisopimuksissa eikä virkavelvollisuuksien täyttämiseen viitattu millään muotoa. Eli ryhdyin tässä epäilemään sitä, velvoitettiinko tällä Martti Friisiä hoitamaan Hämeenkyrön kirkkoherran virkavelvollisuuksia.

Nythän kun katsoo, miten tätä Martti Friisin tapausta on yleensä tulkittu, niin sitä kai kuvastaa esim. Ramsay, joka sanoo lahjoituksen johtuvan "för sin befordran", eli siis virkaylennyksestä. Eiväthän nämä kannanotot ole jääneet minulta huomaamatta. - Mutta minä kysyn, olettaen, että Friis sitten efektiivisesti virkaa hoiti Hämeenkyrössä entisen Kaarlelan sijaan, että millä tavalla tämä mahtaisi olla virkaylennys ilmeiseen hyvätuottoiseen Kaarlelaan nähden? Tietysti pitää tällöin uskoa, kun tätä eroa ei pysty näkemään, että asiat Kaarlelassa olivat sujuneet Martti Friisillä normaalisti niin, ettei ole eväitä tulkita Hämeenkyröön siirtymistä suureksi helpotukseksi hänen kannaltaan virkatehtävien hoidon rasituksen osalta. Ja miten Martti Friisin talous voisi kohentua virkatulojen osalta Kaarlelasta Hämeenkyröön siirtymällä?

Itse asiassa tästä pelistä puuttuu sellainen virallinen kuninkaallinen "kollaatiokirje" Martti Friisille, jossa määrätään suoraan paikka, virkavelvoite ja sen vastine, joka tekisi kaikista näistä mieleeni tulleista ideoista täysin hömpähtänyttä spekulaatiota.

Näillä ideoillani nyt haluan vähän epäillä ja kyseenalaistaa yleiseksi muodostunutta mielipidettä Martti Friisin ajasta ja olemisesta Hämeenkyrön kirkkoherrana, jotta saisimme enemmän informaatiota irti tapauksesta, olin sitten kuinka väärässä tahansa.

Jonkun mielestä tämä toki voi tietysti näyttää aivan turhanpäiväiseltä repostelulta.

terv Matti Lund

Ps. Ei tule käsittää tätä kannanottoani siten, että olisin unohtanut sen, että nimenomaan Kustaa Vaasa pyrki valtaan tultuaan murskaamaan armotta katoliselta ajalta periytyneet ylempien papillisten virkojen läänitysluontoiset viimeisetkin jäänteet eikä ollut siinä peräytymässä mihinkään.

TapioV
28.08.14, 12:05
Koska kyseessä oli kauppa Kuninkaan ja Mårten Friisin välillä, pohdin miksi kaupan allekirjoitustilaisuuden läsnäolijat ja kaupanvahvistajat olivat Piispa ja ylhäistä aatelistoa.
Miksi haluttiin tilaisuudesta tehdä korkea arvoinen?

Oliko kaupassa jotain niin poikkeuksellista, että haluttiin siihen arvovaltaisuutta?

Oliko yksi syy, että Mårten Friis luovutti sukunsa tilan kuninkaalle?

Koska tilalla myöhemmin oli Friis sukua, jäikö se silti heidän viljelyynsä?

Kuningas määrätessään Thomas Rytingin ottamaan Tanskilan kuninkaan omien tilojen luetteloon edellytti, että kirjoitetaan varsinainen lahjakirje, jonka sineteillä vahvistavat " Bref på pergament schrifwit vnder flere gode Mänss Insegler och Signeter". Tässä syy korkea-arvoisten miesten mukanaoloon.
T.V.

TapioV
28.08.14, 12:42
Aivan samoin tietysti minäkin ensiksi kiinnitin huomioni lahjoituskirjeen tekstiin ja olin vankasti samassa uskossa, sillä olin siinä vaiheessa lukenut lahjoituskirjeen aika ylimalkaisesti läpi, siihen tarkemmin porautumatta, mutten ollut vielä lukenut Kustaa Vaasan Tanskilan haltuunottomääräystä ja tuntenut siinä olevia yksityiskohtia, jotka antoivat ymmärtää, ettei eräitä lahjoistuskirjeessä ilmoitettuja asiantiloja voida ottaa kirjaimellisesti.

Ensiksikin kiinnittää huomiota se ensi näkemältä merkillinen seikka, että Martti Friis on päivännyt lahjoituskirjeen 7.6.1546, kun taas Kustaa Vaasa sen edellyttämät jatkotoimenpiteet Tanskilan lahjoituksen suhteen 14.5.1546, eli runsaat kolme viikkoa ennen lahjoutuskirjeen allekirjoitustilaisuutta Turussa, vaikka luulisi asioitten menevän toisin päin.

Tästä ei liene muuta pääteltävissä kuin, että Martti Friis oli kirjoittanut lahjoituskirjeen valmiiksi vailla allekirjoituksia jo aikaisemmin, luetuttanut sen läheisillään ja ennen muuta kuninkaalla, ja Tanskilan siirrosta oli jo silloin sovittu sitovasti ja erittäin huolellisesti, sillä eihän alamainen voinut höynäyttää kuningasta millään epävarmalla konseptilla, jonka joutuisi perumaan esimerkiksi siksi, että sukulaiset epäilisivät sen laillisuutta ja katsoisivat siinä piilevän riidan siemenen, jonka keskelle kuningas joutuisi todistajaksi.

Kun sitten Martti Friis aloitti lahjoituskirjeen, joka allekirjoitettiin 7.6.1546 Turussa:

"Jach Mårthen Frijs Kirckie prest J Tauestkyre" eli Minä Martti Friis, kirkkoherra Hämeenkyrössä, niin katsoin, että kun toisaalta kuningas katsoi, että Martti Friisille täytyy antaa aikaa vuoden 1547 talveen asti muuttaa Hämeenkyröön, Martti Friis ei olisi vielä keväällä 1546 fyysisesti asunut Hämeenkyrössä, vaan oli vasta suunnittelemassa sinne muuttoa. Taas kun Martti Friis oli ollut kirkkoherrana Kaarlelassa, ei hänen kirkkoherra -titteliä miksikään muuttaisi se, oli hän sitten millä paikkakunnalla tahansa, ellei häneltä riistettäisi sitä titteliä pois. Siis katsoin sen mahdolliseksi, ettei hän faktisesti hoitanut paikan päällä Hämeenkyrössä Hämeenkyrön kirkkoherran virkaa 7.6.1546, vaan "Kirckie prest" voitaisiin tulkita tällä kohden pian Hämeenkyrössä asuvaksi kirkkoherraksi.

Tietysti sitten pitää punnita lahjoituskirjeessä seuraavan ilmaisun painoarvoa siltä kannalta, että oliko se yksikäsitteisesti virkanimitys eikä suinkaan mitään muuta, eli siihen kirjattiin:

"Hans Nådh Högmechtigheet, vdi tesse mine gamble Dager, och i min Liffztid mig medt Ett gott Gäld som är för:ne Tauestkyrw gäldt, nådeligen forseet och conferet haffwer, ther vtaff iack min födhe och redeliget uppehälle haffua må kan ock kan, szå länge jag leffwer"

Tässä kyllä kirjaimellisesti sanotaan, että hänen armonsa ja korkea mahtavuutensa on suonut minun vanhoilla päivilläni ja elinajallani varustaa minut ja neuvotella minulle hyvän kirkkokunnan, joka on Hämeenkyrön kirkkokunta, josta minä saatan ja voin tulla saamaan elatukseni ja kunnollisen ylläpidon, niin kauan kuin minä elän.

Huomiota tässä kiinnitti painopiste elatuksessa ja ylläpidossa täysin samoilla sanamuodoilla kuin mitä tavanomaisimmissa syytinkisopimuksissa eikä virkavelvollisuuksien täyttämiseen viitattu millään muotoa. Eli ryhdyin tässä epäilemään sitä, velvoitettiinko tällä Martti Friisiä hoitamaan Hämeenkyrön kirkkoherran virkavelvollisuuksia.

Nythän kun katsoo, miten tätä Martti Friisin tapausta on yleensä tulkittu, niin sitä kai kuvastaa esim. Ramsay, joka sanoo lahjoituksen johtuvan "för sin befordran", eli siis virkaylennyksestä. Eiväthän nämä kannanotot ole jääneet minulta huomaamatta. - Mutta minä kysyn, olettaen, että Friis sitten efektiivisesti virkaa hoiti Hämeenkyrössä entisen Kaarlelan sijaan, että millä tavalla tämä mahtaisi olla virkaylennys ilmeiseen hyvätuottoiseen Kaarlelaan nähden? Tietysti pitää tällöin uskoa, kun tätä eroa ei pysty näkemään, että asiat Kaarlelassa olivat sujuneet Martti Friisillä normaalisti niin, ettei ole eväitä tulkita Hämeenkyröön siirtymistä suureksi helpotukseksi hänen kannaltaan virkatehtävien hoidon rasituksen osalta. Ja miten Martti Friisin talous voisi kohentua virkatulojen osalta Kaarlelasta Hämeenkyröön siirtymällä?

Itse asiassa tästä pelistä puuttuu sellainen virallinen kuninkaallinen "kollaatiokirje" Martti Friisille, jossa määrätään suoraan paikka, virkavelvoite ja sen vastine, joka tekisi kaikista näistä mieleeni tulleista ideoista täysin hömpähtänyttä spekulaatiota.

Näillä ideoillani nyt haluan vähän epäillä ja kyseenalaistaa yleiseksi muodostunutta mielipidettä Martti Friisin ajasta ja olemisesta Hämeenkyrön kirkkoherrana, jotta saisimme enemmän informaatiota irti tapauksesta, olin sitten kuinka väärässä tahansa.

Jonkun mielestä tämä toki voi tietysti näyttää aivan turhanpäiväiseltä repostelulta.

terv Matti Lund

Ps. Ei tule käsittää tätä kannanottoani siten, että olisin unohtanut sen, että nimenomaan Kustaa Vaasa pyrki valtaan tultuaan murskaamaan armotta katoliselta ajalta periytyneet ylempien papillisten virkojen läänitysluontoiset viimeisetkin jäänteet eikä ollut siinä peräytymässä mihinkään.

Ei ole mitään kummallista, että viljelykauden alettua tilan luovutus tapahtui sadonkorjuun jälkeen ennen talven tuloa. Viljelykausi laskettiin alkavaksi vapulta, päätellen siitä, että kirkollisten virkojen valtakirja alkoi meidän aikoihin saakka juuri vapulta.

Näyttää ilmeiseltä, että Martti Friis esitti kevättalvella kuninkaalle vaihtokauppaa: Tanskila Hämeenkyrön kirkkoherranvirkaa vastaan. Tästä on ollut kirjallinen esitys, jossa mainitaan Tanskilan vuotuinen tuotto - eihän kuninkaalla muuten olisi siitä ollut tietoa - sekä valtakirjan pyyntö. Sen vahvistaa sanonta:" efter som thenne medfölliende Copia ord frå ord innehåller". Eihän Rytingillä muuten olisi ollut tietoa, että kuningas aikoo antaa hänelle virkamääräyksen Hämeenkyrön virkaan, kun sitä ei erikseen sanottu voudille lähetetyssä määräyskirjeessä. Kirjeiden sisällön perusteella ei ole mitään kummallista, että varsinainen lahjakirje kirjoitettiin vasta kesäkuussa. Valtakirjeen kirjoitti Ryting kuninkaan nimissä eikä kuninkaan kanslia. Siksi sanamuodot poikkeavat, eivätkä olleet Tukholmassakaan vielä vakiintuneet. Pidän siis edelleen kiinni siitä, että Friis toimi keväästä 1546 lähtien kirkkoherrana Hämeenkyrössä. Kaarlela oli alueeltaan valtava. Siihen kuuluivat myöhemmät seurakunnat: Kokkola, Alaveteli, Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho, Kälviä, Ullava, Lohtaja, Himanka, Kannus, Toholampi ja Lestijärvi. Vaikka hän olisi palkannut avukseen kappalaisia, vanhalle miehelle siinä oli urakkaa tarpeeksi muutoksen saamiseksi.
T.V.

Kimmo Kemppainen
28.08.14, 12:54
Sinällään mielenkiintoinen sivuseikka on ainakin omasta mielestäni, että Kaarlelasta on säilynyt täydellinen pappismatrikkeli aina seurakunnan perustamisesta 1400-luvulta asti.
Kimmo Kemppainen

Kaarlela oli alueeltaan valtava. Siihen kuuluivat myöhemmät seurakunnat: Kokkola, Alaveteli, Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho, Kälviä, Ullava, Lohtaja, Himanka, Kannus, Toholampi ja Lestijärvi. Vaikka hän olisi palkannut avukseen kappalaisia, vanhalle miehelle siinä oli urakkaa tarpeeksi muutoksen saamiseksi.
T.V.

Matti Lund
28.08.14, 14:28
... Pidän siis edelleen kiinni siitä, että Friis toimi keväästä 1546 lähtien kirkkoherrana Hämeenkyrössä. Kaarlela oli alueeltaan valtava. Siihen kuuluivat myöhemmät seurakunnat: Kokkola, Alaveteli, Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho, Kälviä, Ullava, Lohtaja, Himanka, Kannus, Toholampi ja Lestijärvi. Vaikka hän olisi palkannut avukseen kappalaisia, vanhalle miehelle siinä oli urakkaa tarpeeksi muutoksen saamiseksi.
T.V.

Mielestäni ainakin kaksi seikkaa Martti Friisin liikkeistä vuonna 1546 on näiden asiakirjojen perusteella hyvin selviä:

1. Hän oli 14.5.1546 jo Kaarlelan entinen kirkkoherra ja kun sanamuoto oli tillförene, se mielestäni viestii, että erosta oli kulunut jo jonkin aikaa, koska luulisi, että olisi käytetty sanaa nyss tai muuta vastaavaa, jos asia olisi ollut aivan tuore, vaikka mitään varmuutta ei saada vuotuisten asiakirjojen puuttuessa muusta kuin, että hän on hoitanut virkaa siellä vielä 1543.

2. Myös kuninkaallisessa kirjeessä sanottiin näin:

"till thess han med Åkeföret sitt boo och bohag till thet gäld wij honom gunsteligen vndt och gifwit hafwe, flyttie och fhöre kan"

Tämä mielestäni todistaa, ettei Friis asunut vielä 14.5.1546 siten fyysisesti Hämeenkyrössä, että hän olisi sinne saattanut asumiseen oleellisesti liittyvät tarpeensa: " med Åkeföret sitt boo och bohag till", vaan nämä olivat tekstistä päätellen kaiketi siinä vaiheessa vielä hänen kartanossaan, enimmäkseen Tanskilassa, jos nyt joitain henkilökohtaisia tavaroita saattoi vielä olla jäljellä Kaarlelassakin. Aivan ilmeisestikin muutto Hämeenkyröön oli Friisillä vielä 14.5.1546 pahasti keskeneräinen kirjeen ilmaisun perusteella. Uskon että kuningasta oli hyvin valistettu näistä seikoista.

Kuten toteat, oli Kaarlela varsin laaja, jonkin verran enemmän ja pitempiä matkoja vaativa kuin Hämeenkyrö. En ole tätä piirrettä mitenkään ignoroinut näissä pohdinnoissani, vaan itse asiassa katsoin, ettei vanhuksella enää ollut voimia hoitaa suurta seurakuntaansa niin, että se enää tyydyttäisi seurakuntalaisia. (Jotkin omat juureni ovat sen syrjäosissa, Kalajoen puolelta olevilta kyliltä sinne työntyneitä asuttajia, eli se ei ole minulle täysin tuntematonta ja tutkimatonta aluetta.) Varmaankin Friisillä oli siellä jo ollut joku apulainen, kun oli niinkin pitkälle pärjännyt. Mutta ilmeisestikään se ei enää riittänyt.

Toisaalta ei mielestäni Hämeenkyrö tuonut efektiivisesti kovin suurta helpotusta vanhukselle, jonka työkyky oli ikäarvion perusteella jo siihenkin mittakaavaan kyseenalainen eikä siten ihme, että "föda ja uppehälle" olivat hänellä päällimmäisenä mielessä, kun hän sinne muutti.



terv Matti Lund

Matti Lund
28.08.14, 15:01
Hieman jäi kaivelemaan se, ettei kriittisen vuoden 1547 voudintilien niteitten 1928...1931 selailussa löytynyt Hämeenkyrön osalta mitään, joka antaisi informaatiota siitä, mikä papiston tilanne siellä silloin oli.

Lisäksi kolmas asiakirja, kuninkaallinen kirje, joka varmistaisi yksinkertaisellekin tarkemmat ehdot ja velvoitteet, joilla Friis tuli Hämeenkyröön, ei ole säilynyt.

Oliko se kuninkaallinen valtakirja Hämeenkyrön kirkkoherran virkaan on enemmän uskon ja joidenkin kannattaman logiikan asia, jolla puuttuva rengas pyritään täyttämään.

Yksi jos toinenkin ilmaisu näissä säilyneissä asiakirjoissa lyö yhtäältä vastaan ja toisaalta puolesta ja itselläni ovat päällimmäisenä olleet nämä vastaan lyövät ilmaisut.

Menikö siirto aivan mitä tavanomaisimpien hallintorutiinien logiikan mukaan jää minua edellenkin suuresti epäilyttämään.

terv Matti Lund

TapioV
28.08.14, 20:54
Mielestäni ainakin kaksi seikkaa Martti Friisin liikkeistä vuonna 1546 on näiden asiakirjojen perusteella hyvin selviä:

1. Hän oli 14.5.1546 jo Kaarlelan entinen kirkkoherra ja kun sanamuoto oli tillförene, se mielestäni viestii, että erosta oli kulunut jo jonkin aikaa, koska luulisi, että olisi käytetty sanaa nyss tai muuta vastaavaa, jos asia olisi ollut aivan tuore, vaikka mitään varmuutta ei saada vuotuisten asiakirjojen puuttuessa muusta kuin, että hän on hoitanut virkaa siellä vielä 1543.

2. Myös kuninkaallisessa kirjeessä sanottiin näin:

"till thess han med Åkeföret sitt boo och bohag till thet gäld wij honom gunsteligen vndt och gifwit hafwe, flyttie och fhöre kan"

Tämä mielestäni todistaa, ettei Friis asunut vielä 14.5.1546 siten fyysisesti Hämeenkyrössä, että hän olisi sinne saattanut asumiseen oleellisesti liittyvät tarpeensa: " med Åkeföret sitt boo och bohag till", vaan nämä olivat tekstistä päätellen kaiketi siinä vaiheessa vielä hänen kartanossaan, enimmäkseen Tanskilassa, jos nyt joitain henkilökohtaisia tavaroita saattoi vielä olla jäljellä Kaarlelassakin. Aivan ilmeisestikin muutto Hämeenkyröön oli Friisillä vielä 14.5.1546 pahasti keskeneräinen kirjeen ilmaisun perusteella. Uskon että kuningasta oli hyvin valistettu näistä seikoista.

Kuten toteat, oli Kaarlela varsin laaja, jonkin verran enemmän ja pitempiä matkoja vaativa kuin Hämeenkyrö. En ole tätä piirrettä mitenkään ignoroinut näissä pohdinnoissani, vaan itse asiassa katsoin, ettei vanhuksella enää ollut voimia hoitaa suurta seurakuntaansa niin, että se enää tyydyttäisi seurakuntalaisia. (Jotkin omat juureni ovat sen syrjäosissa, Kalajoen puolelta olevilta kyliltä sinne työntyneitä asuttajia, eli se ei ole minulle täysin tuntematonta ja tutkimatonta aluetta.) Varmaankin Friisillä oli siellä jo ollut joku apulainen, kun oli niinkin pitkälle pärjännyt. Mutta ilmeisestikään se ei enää riittänyt.

Toisaalta ei mielestäni Hämeenkyrö tuonut efektiivisesti kovin suurta helpotusta vanhukselle, jonka työkyky oli ikäarvion perusteella jo siihenkin mittakaavaan kyseenalainen eikä siten ihme, että "föda ja uppehälle" olivat hänellä päällimmäisenä mielessä, kun hän sinne muutti.



terv Matti Lund
Lund korostaa, että sanonta "tillförene" tarkoittaisi pitkähköä ajanjaksoa. Vanha sanakirja (D.A.Sundén, Ordbok öfver Svenska Språket I) antaa merkityksen "adv. Fordom, förr (i en ej så aflägsen tid)"

Mielestäni kuninkaan lähettämässä kirjeessä todetaan vain, että Friis saa nauttia vuoden sadon, mutta hänen lampuotinsa on ennen talven tuloa siirrettävä isäntänsä irtaimisto Tanskilasta ja luovutettava tila kuninkaan edusmiehelle. Sanonnoista ei voi tehdä sitä johtopäätöstä, että Friis olisi itse asunut Tanskilassa. Hän omisti tilan. Siksi hän vastasi, että kuninkaan vaatimukset toteutuvat, vaikka käytännössä lampuoti ne hoiti.
T.V.

Pekka Hiltunen
28.08.14, 22:02
Lund korostaa, että sanonta "tillförene" tarkoittaisi pitkähköä ajanjaksoa. Vanha sanakirja (D.A.Sundén, Ordbok öfver Svenska Språket I) antaa merkityksen "adv. Fordom, förr (i en ej så aflägsen tid)"

Mielestäni kuninkaan lähettämässä kirjeessä todetaan vain, että Friis saa nauttia vuoden sadon, mutta hänen lampuotinsa on ennen talven tuloa siirrettävä isäntänsä irtaimisto Tanskilasta ja luovutettava tila kuninkaan edusmiehelle. Sanonnoista ei voi tehdä sitä johtopäätöstä, että Friis olisi itse asunut Tanskilassa. Hän omisti tilan. Siksi hän vastasi, että kuninkaan vaatimukset toteutuvat, vaikka käytännössä lampuoti ne hoiti.
T.V.

Jota kuinkin aika paljonkin asian vierestä haluaisin kysyä Friis-asiantuntijoilta, että onkohan Merimaskun Tanskila voinut joutua Kustavin ja Taivassalon alueen saaria jo ennen Ruotsin-vallan aikaa asuttaneitten friisiläisten omistuksiin. Tilan nimi voi viitata tunnettuunkin tanskalaisperäiseen (?) henkilöön, mutta ehkä se voi olla varhaisempaakin perua: joutuivathan friisit kulkemaan Normandian seuduilta muinaisen Tanskan kautta pohjoiseen ja edelleen itään ennen kuin Hansa pakotti heidät luopumaan idänkaupastaan. Merimaskun Tanskila saattaisi olla friisiläistä perintöä 1100-luvulta. Luonnonmaa (ja Isokylä) sijaitsee toki "kivenheiton päässä" eli noin 1 km Tanskilasta. Kuinkahan tila laillisesti päätyi Friis-suvun jäsenelle?
PH

Benedictus
28.08.14, 22:09
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344023

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344024

Ymmärränkö oikein, että Mårten Friis oli lunastanut Karviaisen ja Danskilan Naantalin luostarilta.
Danskila oli ollut nunna sisarensa luostarille annettu tila.

Voisiko tuossa olla jokin selitys tuohon tilan lahjoittamiseen ja sen myötä saatuun virkaan.

Matti Lund
29.08.14, 09:49
Lund korostaa, että sanonta "tillförene" tarkoittaisi pitkähköä ajanjaksoa. Vanha sanakirja (D.A.Sundén, Ordbok öfver Svenska Språket I) antaa merkityksen "adv. Fordom, förr (i en ej så aflägsen tid)"


M Lu:
Ilmaisu tillförene on mielestäni sellaisenaan monimerkityksinen tai ambivalentti, sangen venyväinen, jos asiayhteydestä ei ilmene muuta tarkempaa.

Sillä on mielestäni jokin riippuvuus aikajänteestä, mutta sitä käytetään myös aikajänteen mitasta riippumattomasti, pelkästään tarkoittaen entistä oli entisyys pitkä tai lyhyt. Toisaalta sen ja vaikkapa ilmaisujen vastikään tai äsken välille ei voi laittaa yhtäläisyysmerkkejä.

Tuossa en halunnut muuta painottaa kuin, että varmuudella Martti Friis oli ollut 14.5.1546 jonkin aikaa Kaarlelan entinen kirkkoherra, mutta eroamisesta Kaarlelasta ei ole muuta todistettavaa tietoa kuin, että se on tapahtunut jossain vuosien 1543...1546 välillä, muttei juuri siltä istumalta, kun nämä puheenaolevat asiakirjat on laadittu.

Muu näkemys tästä on olettelua ja uskottelua, ja pitäisi ankarasti välttää mihinkään päin vetoa, vaikkakaan tällä aikajänteen mitalla on tuskin oleellista merkitystä tässä tarkastelussa..


Mielestäni kuninkaan lähettämässä kirjeessä todetaan vain, että Friis saa nauttia vuoden sadon, mutta hänen lampuotinsa on ennen talven tuloa siirrettävä isäntänsä irtaimisto Tanskilasta ja luovutettava tila kuninkaan edusmiehelle. Sanonnoista ei voi tehdä sitä johtopäätöstä, että Friis olisi itse asunut Tanskilassa. Hän omisti tilan. Siksi hän vastasi, että kuninkaan vaatimukset toteutuvat, vaikka käytännössä lampuoti ne hoiti.
T.V.

Aivan näin suoraksi ei luovututusprosessia voida vetää ja siksi joudun vielä tätä tarkastelemaan toistamiseen.

Otan sen kohdan aikaisemmasta viestistäni, koska siinä on suora lainaus Kustaa Vaasan 7.6.1546 allekirjoittamasta asiakirjasta:

"Otan sitten yhden kohdan, jossa kuninkaan määräys valaisee hyvin luovutusprosessia :

"Wij hafwe och så gunsteligen efterlåtidt, att han samme gård i thette åhr, med all then rättighet der af går niuthe och beholle må, och blifwa wid gården in till winterdager, till thess han med Åkeföret sitt boo och bohag till thet gäld wij honom gunsteligen vndt och gifwit hafwe, flyttie och fhöre kan, seden må i anamme gården, och sättie oss ther opå en godh Åboo, som godzet holler wid macht, och oss ther af then Renthe och rättighet redeligen vttgiöre, som ther af gå bör och pläger. Datum af wårt Konglige Slott Stockholm denn 14 Maij a:o 46."
"

Tuo, mikä siinä on "han" eli hän, viittaa tässä kohdassa alusta loppuun Martti Friisiin, eikä lampuotivoutiin Thomas Jönsinpoikaan (Ryting), jolle viestikapula siirtyy tekstissä vasta ilmaisusta "oss" eteenpäin.

Oma mielipiteeni tässä on, ettei Kustaa Vaasa käskyttänyt lampuotivoutiaan mitenkään järjestämään tai kustantamaan Martti Friisin muuttoa Tanskilasta (käyttämällä voudillisia resurssejaan), vaan Martti Friisin täytyi tässä tilanteessa huolehtia siitä yksin, täysin itsenäisesti ja täysin omalla kustannuksellaan ja Thomas Jönsinpoika vastasi ainoastaan Tanskilan kartanon käytännön vastaanottotoimenpiteistä ja jatkotoimenpiteistä kajoamatta ennenaikaisesti hänen omaisuuteensa Tanskilassa.

Mitään sellaisia omia kustannuksiaan lampuotivouti tähän luovutusprosessiin tuskin laittoi, jotka olisivat jääneet Friisin hyödyksi. Kustaa Vaasa sitä paitsi toimi lähes aina, suopeimillaankin, pinttyneen kitupiikin lailla, ja antoi voudeilleen erittäin herkästi myrkyllistä sapiskaa mukana jonkinlaista pelottelua, vaikka tilinylitys olisi ollut rahallisesti aivan merkityksetön, jos se ei ollut kuninkaan tarkoitus.

Lampuotivoudin tuli vain valvoa, ennen kuin Martti Friis olisi suoriutunut omasta osuudestaan, ettei hän millään väliintulevalla toimenpiteellä sitä haittaa eikä hoputa, vaan ryhtyy omiin toimenpiteisiinsä vasta, kun Friis on suoriutunut omasta osuudestaan, tai alkaa hoputtaa Friisiä vasta, kun ja jos talvella 1547 "Friisin homma on vielä levällään".

Katson, että Friis oli vuonna 1546 pitkiä jaksoja estynyt hoitamaan henkilökohtaisesti mitään virkaa Kaarlelassa tai Hämeenkyrössä, koska hänen täytyi sitoutua tämän luovutusprosessin erilaisiin toimituksiin kuten matkustelemaan pitkiä matkoja edestakaisin, hoitamaan paperityön loppuun Turussa, inventoida omaisuus Tanskilasssa jne. Luulen, että jos hän Hämeenkyrössä vielä jotain virkaa tuli hoitamaan, hänellä oli aika pitkä virkavapaa Kaarlelan ja Hämeenkyrön välillä, mitä heijastaa sekin, että kuningas antoi hänelle ruhtinaallisesti aikaa järjestellä Tanskilasta muuttoa ja valmistella sen luovutusta.

terv Matti Lund

TapioV
29.08.14, 17:01
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344023

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344024

Ymmärränkö oikein, että Mårten Friis oli lunastanut Karviaisen ja Danskilan Naantalin luostarilta.
Danskila oli ollut nunna sisarensa luostarille annettu tila.

Voisiko tuossa olla jokin selitys tuohon tilan lahjoittamiseen ja sen myötä saatuun virkaan.
Tanskila oli pormestari Magnus Friisin vaimon Anna Olofintyttären perintöä, kun hän 1498 antoi siitä 1/4 Margareta Magnuksentyttären proventiksi. Herra Mårten Friis peruutti tämän neljänneksen. Margareta lienee menehtynyt 1509 luostarissa raivonneen ruttoepidemian aikana. Veli lienee arvioinnut, että elinkorkoa ei ole käytetty kokonaan sisaren varhaisen kuoleman vuoksi ja peruutti siksi tämän neljänneksen. Perheelle kuului siis edelleen 3/4 Tanskilasta. Se jäi rälssitilana herra Martin haltuun. 1/4 oli flöteverona Henrik Hansinpojan hallusssa. Hän mahdollisesti oli Magnus Friisin vävy. Myös Karviainen oli Anna Olofintyttären perintöä. Se myytiin luostarille, mutta sekin hankittiin takaisin. Karviaisen flöteverotalosta 6 tankoa kuului Jöns Magnuksenpojalle ilmeisesti perinnönjaon perusteella. Hänen jälkeensä Filpus Jönsinpoika omisti toisen puolen ja toisen puolen Hans Mårteninpoika, Martinus Friisin poika, lienee ostanut Tahvion Mårten Friisiltä.
Anna Olofintyttären isänä pidän Naantalin enimmäistä pormestaria ja rälssimies Olof Jönsinpoikaa, jonka sinetissä on hirsi. Hänen isänsä todennäköisesti oli se Jösse Beltare i Danskila af vapen, joka 1442 oli sinettitodistajana. (FMU 2471) Oliko puolestaan hänen isänsä ahvenanmaalainen Olof Balk 1430 (FMU 1980)? Olof Jönsinpojan vaakuna voisi viitata siihen.
T.V.

Matti Lund
30.08.14, 16:43
...

Tietysti sitten pitää punnita lahjoituskirjeessä seuraavan ilmaisun painoarvoa siltä kannalta, että oliko se yksikäsitteisesti virkanimitys eikä suinkaan mitään muuta, eli siihen kirjattiin:

"Hans Nådh Högmechtigheet, vdi tesse mine gamble Dager, och i min Liffztid mig medt Ett gott Gäld som är för:ne Tauestkyrw gäldt, nådeligen forseet och conferet haffwer, ther vtaff iack min födhe och redeliget uppehälle haffua må kan ock kan, szå länge jag leffwer"

Tässä kyllä kirjaimellisesti sanotaan, että hänen armonsa ja korkea mahtavuutensa on suonut minun vanhoilla päivilläni ja elinajallani varustaa minut ja neuvotella minulle hyvän kirkkokunnan, joka on Hämeenkyrön kirkkokunta, josta minä saatan ja voin tulla saamaan elatukseni ja kunnollisen ylläpidon, niin kauan kuin minä elän.

Huomiota tässä kiinnitti painopiste elatuksessa ja ylläpidossa täysin samoilla sanamuodoilla kuin mitä tavanomaisimmissa syytinkisopimuksissa eikä virkavelvollisuuksien täyttämiseen viitattu millään muotoa. Eli ryhdyin tässä epäilemään sitä, velvoitettiinko tällä Martti Friisiä hoitamaan Hämeenkyrön kirkkoherran virkavelvollisuuksia.

Nythän kun katsoo, miten tätä Martti Friisin tapausta on yleensä tulkittu, niin sitä kai kuvastaa esim. Ramsay, joka sanoo lahjoituksen johtuvan "för sin befordran", eli siis virkaylennyksestä. Eiväthän nämä kannanotot ole jääneet minulta huomaamatta. - Mutta minä kysyn, olettaen, että Friis sitten efektiivisesti virkaa hoiti Hämeenkyrössä entisen Kaarlelan sijaan, että millä tavalla tämä mahtaisi olla virkaylennys ilmeiseen hyvätuottoiseen Kaarlelaan nähden? Tietysti pitää tällöin uskoa, kun tätä eroa ei pysty näkemään, että asiat Kaarlelassa olivat sujuneet Martti Friisillä normaalisti niin, ettei ole eväitä tulkita Hämeenkyröön siirtymistä suureksi helpotukseksi hänen kannaltaan virkatehtävien hoidon rasituksen osalta. Ja miten Martti Friisin talous voisi kohentua virkatulojen osalta Kaarlelasta Hämeenkyröön siirtymällä?

Itse asiassa tästä pelistä puuttuu sellainen virallinen kuninkaallinen "kollaatiokirje" Martti Friisille, jossa määrätään suoraan paikka, virkavelvoite ja sen vastine, joka tekisi kaikista näistä mieleeni tulleista ideoista täysin hömpähtänyttä spekulaatiota.

Näillä ideoillani nyt haluan vähän epäillä ja kyseenalaistaa yleiseksi muodostunutta mielipidettä Martti Friisin ajasta ja olemisesta Hämeenkyrön kirkkoherrana, jotta saisimme enemmän informaatiota irti tapauksesta, olin sitten kuinka väärässä tahansa.

Jonkun mielestä tämä toki voi tietysti näyttää aivan turhanpäiväiseltä repostelulta.

terv Matti Lund

Ps. Ei tule käsittää tätä kannanottoani siten, että olisin unohtanut sen, että nimenomaan Kustaa Vaasa pyrki valtaan tultuaan murskaamaan armotta katoliselta ajalta periytyneet ylempien papillisten virkojen läänitysluontoiset viimeisetkin jäänteet eikä ollut siinä peräytymässä mihinkään.


Lainaan vielä Martti Friisin lahjoituskirjeen perustelua hänen omasta toimestaan, otteena aikaisemmasta viestistäni, jottei samaa tarvitse kirjoitella montaa kertaa.

Kun otin tämän asiakirjan puheeksi aikaisemmin kesällä, syynä ei ollut, siltä minusta tuntuu, suinkaan mätäkuun helteitten pehmittämä pää, vaan se havainto, että asiakirjan ilmaisu noudattaa silmiinpistävästi aivan tavanomaisen syytinkisopimuksen kaavaa ja sanakäänteitä.

Sitten perään ihmettelin niitä erittäin ylimalkaisia kirjoituksia, joissa tähän asiakirjaan viitataan (esim. Ramsay), ettei kukaan, joka on tähän ottanut jotain kantaa, ole näyttänyt mitenkään huomanneen näitä piirteitä asiakirjassa tai on aivan ilmeisestikin katsonut, ettei niillä ole yhtikäs mitään merkitystä.

Sellaiseen minä en puolestani voi mitenkään yhtyä, enkä usko, että erona tähän mielipide-eroon olisi vain se, että edustaisin ainoastaan naiivimpaa ymmärrystä.

Se kuten esim. Ramsayn tulkinta on ollut, että Tanskilan lahjoitus olisi vain ja ainoastaan eräänlainen virkaylennyksen palkkio, ei kerro mielestäni läheskään koko "totutta" tästä tapauksesta!

Olen nähnyt tässä ennemminkin Martti Friisin elämäntilanteen niin, että hän on toisaalta vanhan rälssikartanon omistaja ja vanhan etuoikeutetun vanhan varsinaissuomalaisen rälssisuvun edustaja, joka on tehnyt pitkän elämäntyön kirkonmiehenä ja on tullut sitten korkeassa iässä sen päähän:

Hän lienee raihnas, jo aika lailla avuton ja ties vaikka sokeakin vanhus, nähtävästikin lähellä 70 ikävuottaan, joka on menettänyt tarvittavan työkyvyn ja hänelle on tullut suuri hätä, miten pärjätä loppuelämänsä kovassa maailmassa.

Jos hän on vähäänkään ajatellut omaa hyvinvointiaan, ei hänelle ole jäänyt muita vaihtoehtoja kuin turvata loppuelämänsä ja elatuksensa niin merkittävillä lahjoituksilla, että joku, joka saa ne nauttia, varmasti sitoutuu huolehtimaan hänen vanhuudenturvastaan. Tämä on pääpiirteissään sama hätä, mikä on sellaisten vauraitten sukutilojen vanhuksilla, joille ei ole jäänyt tai ei ole enää elossa sellaisia omia lapsia tai lapsenlapsia, jotka huolehtisivat ilman muuta heistä ja avuttomat vanhukset ovat siksi pakotettuja lahjoittamaan vauraan talonsa jollekin sen ja heidän ylläpidosta huolehtivalle henkilölle, jonka ovat katsoneet hyväksi vanhuudenturvakseen.

Aivan tavallista ei ole tietystikään se, että ensiksikin Martti Friis on ollut rälssisäädyn edustaja, joka on hakeutunut jo katolisena aikana, todennäköisesti jo vähän ennen vuotta 1500, papinuralle, jossa on hyvin menestynyt ja ehkä ansioitunutkin. Toiseksi vielä vähemmän tavallista on, että hän on valinnut syytinkipojan rooliin itsensä kuninkaan eli Kustaa Vaasan. Mielestäni ennen muuta hän on hakenut tällä vedollaan varmuutta sille, ettei mitenkään joudu hylätyksi ja hädänalaiseksi, jos hän vanhuudessa tulee täysin avuttomaksi.

Tulkitsen myös niin, että Kustaa Vaasa on pakottanut piispa Martti Skytten hyväksymään tämän Hämeenkyrön seurakunnan roolin tässä järjestelyssä ja että Martti Skytte olisi ollut sitä vastaan siitä suunnitelmasta joltakin kuultuaan (josta taas Friisillä olisi hätä, ettei tämä turvanhaku muuten mene läpi kuin kuninkaan kiitollisuuden kautta) tai olisi muuten ilmaissut vähemmän intonsa siihen. Nimittäin tulkitsen lahjoituskirjeen "conferera" -ilmaisun, että kuningas on käskyttänyt Skytteä alistumaan tähän eikä havittelemaan jotakuta reipasta ja nuorta ansiotumisnälkäistä kirkkoherraa Hämeenkyröön!


Luulen, että Friisin työkyky on laskenut korkean iän ja kukaties sairastelun vuoksi Kaarlelassa jo niin matalalle, että siellä on ryhdytty puuhastelemaan karskiin pohjalaistyyliin hänen vaihtamistaan tuoreempaan voimaan ja tämäkin on saattanut olla yhtenä käytevoimana. Friis on kuitenkin aikanaan, ehkä vielä kohtuullisen nuorena, virkaylennyksessä, temmattu Kaarlelaan, mutta aika lailla erilaisesta lounaissuomalaisesta rälssikartanoitten maailmasta, ja on elänyt sitten siellä ikään kuin muukalaisena pohjalaisten seassa. Jos niin on tuntunut, tuskin hän on kovinkaan luottanut seurakuntalaistensa armoon kovan paikan tullessa, vaan mieli on ehkäpä alkanut askarrella ennemminkin siinä, miten päästä sieltä pois ja turvaan, ennen kuin seurakuntalaiset muuttuvat hänelle lampaitten sijasta susiksi.
Näin on helppo kuvitella, kun Friisin päällmmäiset sanat lahjoituskirjeessä ovat "föda ja uppehälle", eli ne, mitkä aina ovat löydettävissä kaikkein konventionaaleimmissa syytinkisopimuksissa ja jotka kuvastanevat jotenkin hyvin Friisin omaa halua ja pyrkimystä tässä elämäntilanteessa.

En tietystkään epää muuta tekstiä lahjoituskirjeessä, joka on selvänä vastapainona edellä kuvatulle hahmotelmalleni.

Siinä joka tapauksessa jollakin tavalla rinnastetaan "Taúestkyre gäld" ja kirkkoherra Martinus Friis, mikä yleensä ottaen merkitsee viittausta kirkolliseen virka-asemaan.

Kiinnitys Hämeenkyröön jää kuitenkin horjumaan, kun kuninkaallisessa kirjeessä 14.5.1546 herra Martti Friisistä sanotaan vain, että oli kuninkaan alamainen, joka ennen/taannoin oli asettunut Kaarlelaan, lainattuna tarkemmin: "thenne wår vndersåthe Her Morthen Frijss, som tilförenne satt i Karleby".

Toki siinä kirjeessä myös lopussa sanotaan:

"till thet gäld wij nu gunsteligen vndt och gifwit hafwe"

Haluttaa kuitenkin edelleeen pohjia myöten kysellä, missä tarkoituksessa näin on oikeastaan sanottu! - Onko se tosiaankin itse sellainen valtakirja, jossa uskotaan siihen, että tämä vanhus vielä hyvin suoriutuu suuren seurakunnan kirkkoherran tehtävistä ja ne tässä siinä vilpittömässä uskossa hänelle luovutetaan!

Siis laitan enemmän painoarvoa Friisin päällimmäisiin sanakäänteisiin, niiden selvään suuntautumiseen eläköitymiseen "vanhoilla päivilläni", ja vähemmän painoarvoa korkealle viranhoitomotivaatiolle, joka näyttää pahasti jäävän vanhojen päivien "födan ja uppehällen" varjoon.

terv Matti Lund

Benedictus
31.08.14, 12:20
Lainaus Lund:
Kun sitten Martti Friis aloitti lahjoituskirjeen, joka allekirjoitettiin 7.6.1546 Turussa:

"Jach Mårthen Frijs Kirckie prest J Tauestkyre" eli Minä Martti Friis, kirkkoherra Hämeenkyrössä, niin katsoin, että kun toisaalta kuningas katsoi, että Martti Friisille täytyy antaa aikaa vuoden 1547 talveen asti muuttaa Hämeenkyröön, Martti Friis ei olisi vielä keväällä 1546 fyysisesti asunut Hämeenkyrössä, vaan oli vasta suunnittelemassa sinne muuttoa. Taas kun Martti Friis oli ollut kirkkoherrana Kaarlelassa, ei hänen kirkkoherra -titteliä miksikään muuttaisi se, oli hän sitten millä paikkakunnalla tahansa, ellei häneltä riistettäisi sitä titteliä pois. Siis katsoin sen mahdolliseksi, ettei hän faktisesti hoitanut paikan päällä Hämeenkyrössä Hämeenkyrön kirkkoherran virkaa 7.6.1546, vaan "Kirckie prest" voitaisiin tulkita tällä kohden pian Hämeenkyrössä asuvaksi kirkkoherraksi.

Tietysti sitten pitää punnita lahjoituskirjeessä seuraavan ilmaisun painoarvoa siltä kannalta, että oliko se yksikäsitteisesti virkanimitys eikä suinkaan mitään muuta, eli siihen kirjattiin:

"Hans Nådh Högmechtigheet, vdi tesse mine gamble Dager, och i min Liffztid mig medt Ett gott Gäld som är för:ne Tauestkyrw gäldt, nådeligen forseet och conferet haffwer, ther vtaff iack min födhe och redeliget uppehälle haffua må kan ock kan, szå länge jag leffwer"

Tässä kyllä kirjaimellisesti sanotaan, että hänen armonsa ja korkea mahtavuutensa on suonut minun vanhoilla päivilläni ja elinajallani varustaa minut ja neuvotella minulle hyvän kirkkokunnan, joka on Hämeenkyrön kirkkokunta, josta minä saatan ja voin tulla saamaan elatukseni ja kunnollisen ylläpidon, niin kauan kuin minä elän.

Huomiota tässä kiinnitti painopiste elatuksessa ja ylläpidossa täysin samoilla sanamuodoilla kuin mitä tavanomaisimmissa syytinkisopimuksissa eikä virkavelvollisuuksien täyttämiseen viitattu millään muotoa. Eli ryhdyin tässä epäilemään sitä, velvoitettiinko tällä Martti Friisiä hoitamaan Hämeenkyrön kirkkoherran virkavelvollisuuksia.

Nythän kun katsoo, miten tätä Martti Friisin tapausta on yleensä tulkittu, niin sitä kai kuvastaa esim. Ramsay, joka sanoo lahjoituksen johtuvan "för sin befordran", eli siis virkaylennyksestä. Eiväthän nämä kannanotot ole jääneet minulta huomaamatta. - Mutta minä kysyn, olettaen, että Friis sitten efektiivisesti virkaa hoiti Hämeenkyrössä entisen Kaarlelan sijaan, että millä tavalla tämä mahtaisi olla virkaylennys ilmeiseen hyvätuottoiseen Kaarlelaan nähden? Tietysti pitää tällöin uskoa, kun tätä eroa ei pysty näkemään, että asiat Kaarlelassa olivat sujuneet Martti Friisillä normaalisti niin, ettei ole eväitä tulkita Hämeenkyröön siirtymistä suureksi helpotukseksi hänen kannaltaan virkatehtävien hoidon rasituksen osalta. Ja miten Martti Friisin talous voisi kohentua virkatulojen osalta Kaarlelasta Hämeenkyröön siirtymällä?
__________________
M Lund

Lainaus Vähäkangas:
Herra Martti Kaarlelassa mainitaan 1543. (Leinberg1895:116; KA 4531:33v.) 14.5.1546 kuningas antoi Thomas Rytingille määräyksen ottaa kuninkaan omiin tiloihin Kokkolan kirkkoherra Martti Friis lahjoittaman Tanskilan tilan Merimaskusta. (GIR 18:86-87) Varsinainen lahjakirje kirjoitettiin 7.7.1546 piispan ja johtavien aatelisten läsnäollessa. (BFH III:197) Siinä kuningas antoi valtakirjan Hämeenkyrön kirkkoherran virkaan. Lahjakirjassa Friis sanoo asuvansa Hämeenkyrössä. Hän on siis astunut virkaan ja hoitanut sitä kuolemaansa saakka. Häntä ennen kirkkoherroina toimivat Laurentius Torstani (Geet) 1536, maisteri Thomas Francisci Keijoi 1539-46, ja Friisin jälkeen 1549 astui virkaan Gregorius Michaelis Stuth.

Lainaus Vähäkangas:
Ei ole mitään kummallista, että viljelykauden alettua tilan luovutus tapahtui sadonkorjuun jälkeen ennen talven tuloa. Viljelykausi laskettiin alkavaksi vapulta, päätellen siitä, että kirkollisten virkojen valtakirja alkoi meidän aikoihin saakka juuri vapulta.

Näyttää ilmeiseltä, että Martti Friis esitti kevättalvella kuninkaalle vaihtokauppaa: Tanskila Hämeenkyrön kirkkoherranvirkaa vastaan. Tästä on ollut kirjallinen esitys, jossa mainitaan Tanskilan vuotuinen tuotto - eihän kuninkaalla muuten olisi siitä ollut tietoa - sekä valtakirjan pyyntö. Sen vahvistaa sanonta:" efter som thenne medfölliende Copia ord frå ord innehåller". Eihän Rytingillä muuten olisi ollut tietoa, että kuningas aikoo antaa hänelle virkamääräyksen Hämeenkyrön virkaan, kun sitä ei erikseen sanottu voudille lähetetyssä määräyskirjeessä. Kirjeiden sisällön perusteella ei ole mitään kummallista, että varsinainen lahjakirje kirjoitettiin vasta kesäkuussa. Valtakirjeen kirjoitti Ryting kuninkaan nimissä eikä kuninkaan kanslia. Siksi sanamuodot poikkeavat, eivätkä olleet Tukholmassakaan vielä vakiintuneet. Pidän siis edelleen kiinni siitä, että Friis toimi keväästä 1546 lähtien kirkkoherrana Hämeenkyrössä. Kaarlela oli alueeltaan valtava. Siihen kuuluivat myöhemmät seurakunnat: Kokkola, Alaveteli, Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho, Kälviä, Ullava, Lohtaja, Himanka, Kannus, Toholampi ja Lestijärvi. Vaikka hän olisi palkannut avukseen kappalaisia, vanhalle miehelle siinä oli urakkaa tarpeeksi muutoksen saamiseksi.
T.V.

Kevättalvi 1546 Friisin ehdotus vaihdosta Hämeenkyröön, Satakuntaan.
Kevät 1546 Kuningas Gustaf Wasan myönteinen päätös.
14.5.1546 Kuninkaan määräys voudille.
7.7.1546 lahjakirjan allekirjoitus.

Talvi 1546-47 Friisin omaisuuden siirto Maskun Danskilasta Hämeenkyröön.

Häntä ennen kirkkoherroina toimivat Laurentius Torstani (Geet) 1536, maisteri Thomas Francisci Keijoi 1539-46, ja Friisin jälkeen 1549 astui virkaan Gregorius Michaelis Stuth.
Maisteri Thomas Francisci Keijoi kuoli ilmeisesti talvella 1546, jolloin virka vapautui.
Kysymys onkin, mitä muita kuin taloudelliset syyt voisi olla Friisin haluun siirtyä Hämeenkyröön?
Laurentius Torstani Geet oli aatelissukuinen, jonka omaisuus meni sisarenpojalle, oliko Hämeenkyrössä maatiloja ei ole selvillä.

Maisteri Thomas Francisci Keijoista on hyvin vähän tietoa, paitsi,että oli piispa Agricolan työtoveri ja maisteri Wittenbergissä, jonka ansiona pidetään, että hankki Häeenkyröön useimmat suomenkieliset hartauskirjat.
-suomenkielinen raamattu.

Kuten Vähäkangas viittaa oli Kaarlela erinomaisen suuri alue, joka oli paljolti uudisraivaus aluetta, tulojen keruu oli vaativaa.
Toisaalta Lund viittaa asukkaiden mahdolliseen negatiiviseen suhtautumiseen pappiinsa, mikä näkyisi tulojen keruun ongelmana.

Hämeenkyrö taas oli ikivanha suurpitäjä, jossa hallinto ja kristilliset tavat olivat jo keskiajan alussa hyvin vakiintuneet. Erätalouden ja kaskiviljelyn tuoma lisä tuloihin teki taloista vauraita.
Lisäksi Hämeenkrön historiassa mainitaan pappilan olleen erään suurimmista pappiloista.

Olisiko mahdollista, että Friis halusi pois Kaarlelasta ongelmien vuoksi.
Toisaalta oliko juuri Hämeenkyröön pääsyyn jokin erityissyy?

Mårten Friisin vaimoa ei tunneta, mutta ajatuksena tulee, että jos Friisin vaimo olisi ollut Thomas Keijoin tytär, niin asia olisi ymmärrettävämpi.

Keijoin aviosta ei ole tietoa, mutta on mahdollinen ajallisesti.

Samalla tavalla Friisin seuraaja Stuth saattoi olla vävy, kuten seuraaja Henricus Olai tämän vävy.
Oliko suhteet noin yksinkertaisia ei ole itsestään selvyys, kuitenkin hyvä esimerkki tilan omistuksen kulusta klaanin sisällä on Karkun Järventaan omistukset 1600-luvulla.

Mielestäni liian vähän annetaan painoarvoa tuolloisille sukusuhteille virkojen ja asemien saamisessa.

Jos ajatellaan, että Friis olisi ollut Kaarlelassa vielä 1546 talvella, niin tuskin hän olisi muuttanut Danskilaan Maskuun siirtyäkseen sieltä Hämeenkyröön.

Lookisenpaa oli, että hän kesän aikaan tuotti tavaransa Kaarlelasta Hämeenkyröön. Jo ison karjan kuskaaminen edestakaisin olisi ollut mahdotonta.

http://www.fonecta.fi/kartat/?routeFrom=Kokkola%20%28Rautatieasema%29%2C%20KOKK OLA&routeTo=H%C3%84MEENKYR%C3%96
Matka Kokkolasta Hämeenkyröön nykyteitä on 301 km eli silloisilla teillä paljon pidenpi ja hidas reissu.

Toisaalta Turusta hämeenkyröön on vain 160 km, joka tie jo tuolloin oli valtakunnan parhaita.
Friis saattoi helposti ratsain kulkea matkan useammankin kerran kesässä.

http://www.fonecta.fi/kartat/?routeFrom=Turku%20%28Rautatieasema%29%2C%20TURKU&routeTo=H%C3%84MEENKYR%C3%96

Kulku Kokkolasta Turkuun oli pitkä ja vaikea maitse. Laivalla se tietysti meni helposti, mutta oli hyvin kallista, eikä varmaan karjaa olisi saanut mukaan.

http://www.fonecta.fi/kartat/?routeFrom=Turku%20%28Rautatieasema%29%2C%20TURKU&routeTo=kokkola
Tuolloin ainoa kunnollinen tai sellaisen kaltainen tie kulki Hämeenkyrön kautta.

Matti Lund
31.08.14, 19:31
---.

Häntä ennen kirkkoherroina toimivat Laurentius Torstani (Geet) 1536, maisteri Thomas Francisci Keijoi 1539-46, ja Friisin jälkeen 1549 astui virkaan Gregorius Michaelis Stuth.
Maisteri Thomas Francisci Keijoi kuoli ilmeisesti talvella 1546, jolloin virka vapautui.


M Lu:

On lähde, painettu mm. Hausenin Bidrag till Finlands historia III:een (n:o 2, s. 159)

Josta ilmenee, että on meneillään vastuunsiirto, jossa "ego Thomas Francisci constitutus fui pastor ecclesie Kyro tempore translationis sancti Henrici anno Domini 1544" on ilmoittanut edeltäjältänsä peruina saamansa karjan otettuaan vastaan (Hämeen)kyrön kirkkoherran tehtävät herra Laurentius "Torstanin" jälkeen. Tämän ajoitus Hausenilla on 18.6.1544.

Luulisi, että kun kysymyksessä on karja, sen vastaanotto on tuore tapahtuma, lähellä tätä päiväystä.

Kysynkin, missä lähteessä Hämeenkyrön kirkkoherran viran siirron väitetään tapahtuneen jo 1539?




Kysymys onkin, mitä muita kuin taloudelliset syyt voisi olla Friisin haluun siirtyä Hämeenkyröön?
Laurentius Torstani Geet oli aatelissukuinen, jonka omaisuus meni sisarenpojalle, oliko Hämeenkyrössä maatiloja ei ole selvillä.


M Lu:
Ainakin Hämeenkyön irtaimiston tai huomattavan osan siitä on saanut hyväkseen seuraaja Thomas kuten edelläoleva lähde todistaa.

Oletettavaa on, ettei Thomas kuitenkaan kuulunut herra Laurentiusin sivuperillisiin, vaan niitä lienee ollut vain mainitsemasi sisarenpoika.



Maisteri Thomas Francisci Keijoista on hyvin vähän tietoa, paitsi,että oli piispa Agricolan työtoveri ja maisteri Wittenbergissä, jonka ansiona pidetään, että hankki Häeenkyröön useimmat suomenkieliset hartauskirjat.
-suomenkielinen raamattu.


M Lu.

Niin, edelläolevan lähteen lisäksi lienee vain kaksi muuta, joista toinen (opiskelijamatrikkeli?) antaa opiskelupaikaksi Wittenbergin kuten Agricolalla.

Lisäksi lienee Porthan lanseerannut tiedon, että olisi edeltänyt jonkin aikaa Rauman koulun rehtorina M Agricolaa?


Kuten Vähäkangas viittaa oli Kaarlela erinomaisen suuri alue, joka oli paljolti uudisraivaus aluetta, tulojen keruu oli vaativaa.
Toisaalta Lund viittaa asukkaiden mahdolliseen negatiiviseen suhtautumiseen pappiinsa, mikä näkyisi tulojen keruun ongelmana.


Tuosta Tapion listasta puuttui Kruunupyy, joka mielestäni oli tuolloin Kaarlelan vaurainta aluetta ja jonka kymmenyksiä myös kirkkoherra nautti hyväkseen.

Sen sijaan on väärä tieto, että Kaarlela olisi ollut paljolti uudisraivausaluetta Friisin eroamisen aikoihin. Luulen että Hämeenkyrö oli tähän aikaan uudisasutuksen laajenemisen kannalta aktiivimmassa vaiheessa.

Nimittäin savolaisekspansio tällöin jylläsi Hämeen reuna-alueilla, tosin niin, että painopiste oli Hämeenkyrön naapurissa Ruovedessä, mutta kyllä Hämeenkyrökin sai jonkin verran näitä uudisasuttajia reunamilleen.

Mutta sen sijaan savolaisekspansio ei ollut vielä käynnistynyt Kaarlelan alueelle, vaan se alkoi siellä vasta 1560 -luvulla. 1540 -luvulla oli ikään kuin tyyntä myrskyn edellä Kaarlelan kohdalla.

Minä annan tämän vahvistukseksi vuoden 1547 Karlelan kymmenysluettelon selailtavaksesi:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632555

Näet, ettei uudisasuttajia ilmene eikä vielä Savonkylää. Siellä on vain 2-3 nimeä, joiden kanssa voidaan jossitella, että mahtavatko olla savolaista perua.

Lisäksi voudin summauksista huomaat, että Kaarlelasta tilitettiin kirkolle enemmän kuin esimerkiksi Kyröbominnestä, joka oli kuitenkin muuten noin 20 % isompi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632551



Hämeenkyrö taas oli ikivanha suurpitäjä, jossa hallinto ja kristilliset tavat olivat jo keskiajan alussa hyvin vakiintuneet.


M Lu:

Ei Kaarlela ollut tässä suhtessa heikompi, joltain osalta jopa vahvempi. Asutus iältään vähän nuorempaa, muttei niin, että sillä olisi tässä katsannossa olennaista merkitystä.


Erätalouden ja kaskiviljelyn tuoma lisä tuloihin teki taloista vauraita.
Lisäksi Hämeenkyrön historiassa mainitaan pappilan olleen erään suurimmista pappiloista.

Olisiko mahdollista, että Friis halusi pois Kaarlelasta ongelmien vuoksi.
Toisaalta oliko juuri Hämeenkyröön pääsyyn jokin erityissyy?


M Lu:

Monilla Hämeenkyrön kylillä meni tässä vaiheessa mielestäni heikommin kuin Kaarlelassa ja pappi sai Hämeenkyrössä varautua useampiin, suurempiin ja pitkäaikaisempiin maksusaamisiin kuin Kaarlelassa.

Pääsyy ja erityisin syy oli tietysti koko Friisin itselleen luostarilta takaisinlunastaman Tanskilan sukukartanon lahjoittaminen Kustaa Vaasalle. Se oli se erityissyy, joka raivasi tieltä esteet Hämeenkyröön tulolle, vaikkei se voinut olla seurakunnan eikä arkkihiippakunnan etu.


Mårten Friisin vaimoa ei tunneta, mutta ajatuksena tulee, että jos Friisin vaimo olisi ollut Thomas Keijoin tytär, niin asia olisi ymmärrettävämpi.

Keijoin aviosta ei ole tietoa, mutta on mahdollinen ajallisesti.


Minulla taas "äilähti" ensi katsomalta päähän, että olisiko Thomas Francisci voinut olla Friisin vävy.

Mutta jo mietinnän alkumetrillä hylkäsin moisen ajatuksen.

Toisin päin on todella mahdottomuus, jos luotetaan kolmesta lähteestä saatuihin tietoihin Thomasista.

Hähän lienee opiskellut lähes samaan aikaan Agricolan kanssa Wittenbergissä ja kun oli edeltänyt tätä Rauman koulun rehtorina, lienee ollut vähän vanhempi. Taas eri lähteet antavat Mikael Agricolalle syntymävuodeksi 1510.

Luulen tältä pohjalta, että Thomasin syntymäaika olisi jossain vuoden 1505 tietämillä.

Taas Martti Friis oli vuonna 1546 lähellä 70 vuoden ikää, ehkä syntynyt vuoden 1475 tietämillä.

Gregorius Stuthin syntymävuodeksi olen ehdottanut varovaista noin 1490:ää.

Lisäksi on todennäköistä, kun Friis ja Stuth ovat nuoruudessaan olleet mitä ilmeisimmin katolisia kaniikkeja, he ovat olleet nähtävästikin ensin jonkin aikaa selibaatissa ja avioituneet kumpikin suhteellisen myöhäisellä iällä.

Pyydän sekä harkitsemaan näitä päätelmiä ja korjaamaan, jos jokin lähde antaa siihen oikeutuksen.


Samalla tavalla Friisin seuraaja Stuth saattoi olla vävy, kuten seuraaja Henricus Olai tämän vävy.
Oliko suhteet noin yksinkertaisia ei ole itsestään selvyys, kuitenkin hyvä esimerkki tilan omistuksen kulusta klaanin sisällä on Karkun Järventaan omistukset 1600-luvulla.

Mielestäni liian vähän annetaan painoarvoa tuolloisille sukusuhteille virkojen ja asemien saamisessa.


M Lu:
Tässä ei ollut nyt nuorista pappismiehistä, joiden tilanne sopii Sinun skenaarioihisi, vaan se pikkeuksellinen tilanne, että Hämeenkyröön tuli ensin noin 70 -vuotias vanhus ja kolmen vuoden päästä noin 60 -vuotias vanhus, joita on vaikeampi kuvitella edeltäjiensä sulhasmiehiksi, ikäarvioiden mukaan se olisi mahdotomuuskin. Paino ei ollut tällä kertaa ilmeisestikään sukusuhteissa.


Jos ajatellaan, että Friis olisi ollut Kaarlelassa vielä 1546 talvella, niin tuskin hän olisi muuttanut Danskilaan Maskuun siirtyäkseen sieltä Hämeenkyröön.




M Lu:

Usein viittaamani kuninkaallinen kirje 14.5.1546 viestii mielestäni, että Friisin muuttopuuhien painopiste oli Tanskilassa.

Luulen, ettei hän vaivautunut suureen muuttokuormaan Kaarlelasta, vaan ehkä myi irtaimistonsa siellä, se mikä oli henkilökohtaista omaisuutta, jollekin vauraalle kaarlelalaiselle isännälle tai seuraajalleen Jakobille.


terv Matti Lund

TapioV
31.08.14, 20:26
M Lu:

On lähde, painettu mm. Hausenin Bidrag till Finlands historia III:een (n:o 2, s. 159)

Josta ilmenee, että on meneillään vastuunsiirto, jossa "ego Thomas Francisci constitutus fui pastor ecclesie Kyro tempore translationis sancti Henrici anno Domini 1544" on ilmoittanut edeltäjältänsä peruina saamansa karjan otettuaan vastaan (Hämeen)kyrön kirkkoherran tehtävät herra Laurentius "Torstanin" jälkeen. Tämän ajoitus Hausenilla on 18.6.1544.

Luulisi, että kun kysymyksessä on karja, sen vastaanotto on tuore tapahtuma, lähellä tätä päiväystä.

Kysynkin, missä lähteessä Hämeenkyrön kirkkoherran viran siirron väitetään tapahtuneen jo 1539?




M Lu:
Ainakin Hämeenkyön irtaimiston tai huomattavan osan siitä on saanut hyväkseen seuraaja Thomas kuten edelläoleva lähde todistaa.

Oletettavaa on, ettei Thomas kuitenkaan kuulunut herra Laurentiusin sivuperillisiin, vaan niitä lienee ollut vain mainitsemasi sisarenpoika.




M Lu.

Niin, edelläolevan lähteen lisäksi lienee vain kaksi muuta, joista toinen (opiskelijamatrikkeli?) antaa opiskelupaikaksi Wittenbergin kuten Agricolalla.

Lisäksi lienee Porthan lanseerannut tiedon, että olisi edeltänyt jonkin aikaa Rauman koulun rehtorina M Agricolaa?



Tuosta Tapion listasta puuttui Kruunupyy, joka mielestäni oli tuolloin Kaarlelan vaurainta aluetta ja jonka kymmenyksiä myös kirkkoherra nautti hyväkseen.

Sen sijaan on väärä tieto, että Kaarlela olisi ollut paljolti uudisraivausaluetta Friisin eroamisen aikoihin. Luulen että Hämeenkyrö oli tähän aikaan uudisasutuksen laajenemisen kannalta aktiivimmassa vaiheessa.

Nimittäin savolaisekspansio tällöin jylläsi Hämeen reuna-alueilla, tosin niin, että painopiste oli Hämeenkyrön naapurissa Ruovedessä, mutta kyllä Hämeenkyrökin sai jonkin verran näitä uudisasuttajia reunamilleen.

Mutta sen sijaan savolaisekspansio ei ollut vielä käynnistynyt Kaarlelan alueelle, vaan se alkoi siellä vasta 1560 -luvulla. 1540 -luvulla oli ikään kuin tyyntä myrskyn edellä Kaarlelan kohdalla.

Minä annan tämän vahvistukseksi vuoden 1547 Karlelan kymmenysluettelon selailtavaksesi:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632555

Näet, ettei uudisasuttajia ilmene eikä vielä Savonkylää. Siellä on vain 2-3 nimeä, joiden kanssa voidaan jossitella, että mahtavatko olla savolaista perua.

Lisäksi voudin summauksista huomaat, että Kaarlelasta tilitettiin kirkolle enemmän kuin esimerkiksi Kyröbominnestä, joka oli kuitenkin muuten noin 20 % isompi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632551




M Lu:

Ei Kaarlela ollut tässä suhtessa heikompi, joltain osalta jopa vahvempi. Asutus iältään vähän nuorempaa, muttei niin, että sillä olisi tässä katsannossa olennaista merkitystä.



M Lu:

Monilla Hämeenkyrön kylillä meni tässä vaiheessa mielestäni heikommin kuin Kaarlelassa ja pappi sai Hämeenkyrössä varautua useampiin, suurempiin ja pitkäaikaisempiin maksusaamisiin kuin Kaarlelassa.

Pääsyy ja erityisin syy oli tietysti koko Friisin itselleen luostarilta takaisinlunastaman Tanskilan sukukartanon lahjoittaminen Kustaa Vaasalle. Se oli se erityissyy, joka raivasi tieltä esteet Hämeenkyröön tulolle, vaikkei se voinut olla seurakunnan eikä arkkihiippakunnan etu.



Minulla taas "äilähti" ensi katsomalta päähän, että olisiko Thomas Francisci voinut olla Friisin vävy.

Mutta jo mietinnän alkumetrillä hylkäsin moisen ajatuksen.

Toisin päin on todella mahdottomuus, jos luotetaan kolmesta lähteestä saatuihin tietoihin Thomasista.

Hähän lienee opiskellut lähes samaan aikaan Agricolan kanssa Wittenbergissä ja kun oli edeltänyt tätä Rauman koulun rehtorina, lienee ollut vähän vanhempi. Taas eri lähteet antavat Mikael Agricolalle syntymävuodeksi 1510.

Luulen tältä pohjalta, että Thomasin syntymäaika olisi jossain vuoden 1505 tietämillä.

Taas Martti Friis oli vuonna 1546 lähellä 70 vuoden ikää, ehkä syntynyt vuoden 1475 tietämillä.

Gregorius Stuthin syntymävuodeksi olen ehdottanut varovaista noin 1490:ää.

Lisäksi on todennäköistä, kun Friis ja Stuth ovat nuoruudessaan olleet mitä ilmeisimmin katolisia kaniikkeja, he ovat olleet nähtävästikin ensin jonkin aikaa selibaatissa ja avioituneet kumpikin suhteellisen myöhäisellä iällä.

Pyydän sekä harkitsemaan näitä päätelmiä ja korjaamaan, jos jokin lähde antaa siihen oikeutuksen.



M Lu:
Tässä ei ollut nyt nuorista pappismiehistä, joiden tilanne sopii Sinun skenaarioihisi, vaan se pikkeuksellinen tilanne, että Hämeenkyröön tuli ensin noin 70 -vuotias vanhus ja kolmen vuoden päästä noin 60 -vuotias vanhus, joita on vaikeampi kuvitella edeltäjiensä sulhasmiehiksi, ikäarvioiden mukaan se olisi mahdotomuuskin. Paino ei ollut tällä kertaa ilmeisestikään sukusuhteissa.



M Lu:

Usein viittaamani kuninkaallinen kirje 14.5.1546 viestii mielestäni, että Friisin muuttopuuhien painopiste oli Tanskilassa.

Luulen, ettei hän vaivautunut suureen muuttokuormaan Kaarlelasta, vaan ehkä myi irtaimistonsa siellä, se mikä oli henkilökohtaista omaisuutta, jollekin vauraalle kaarlelalaiselle isännälle tai seuraajalleen Jakobille.


terv Matti Lund
Kronoby kuului Pedersöreen ja tuli omaksi seurakunnaksi 1607.

Pormestari Magnus Friisin lapsista ilmeisesti vanhin oli Margareta, koska hänet annettiin nunnaksi v. 1498 heti isänsä kuoleman jälkeen, jolloin perheen tulevaisuus täytyi varmistaa. Nunnan täytyi olla vähintään 18-vuotias. Hän on siis syntynyt 1480 paikkeilla. Martin syntymäaika ajoittuu haarukalla 1485-1490, viimeistään 1495. 1546 hän olisi ollut noin 55-60-vuotias, vanhus, kuten hän itsekin sanoo, ei kuitenkaan vielä 70-vuotias.
T.V.

Matti Lund
31.08.14, 21:43
Kronoby kuului Pedersöreen ja tuli omaksi seurakunnaksi 1607.
T.V.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632555

Tässä siis Kaarlelan kymmenysluettelo alkaa Teerijärvellä, Vetelin jälkeen tulevat muut Kruunupyyn verokylät. Vouti Ragvald Halvardinpoika laski näistä muhkean siivun Kaarlelan kirkkoherralle kuten tästä asiakirjasta näkyy.


Tässä oli siis peruste mielipiteeseeni:

M Lu:
"Tuosta Tapion listasta puuttui Kruunupyy, joka mielestäni oli tuolloin Kaarlelan vaurainta aluetta ja jonka kymmenyksiä myös kirkkoherra nautti hyväkseen."
terv Matti Lund

Ilmeisestikin kun tässä sai Martti Friisin seuraaja Kaarlelassa nauttia hyväkseen myös Kruunupyyn kymmenystuoton, se oli Martti Friisin perua ja kun Kustaa Vaasa nyt muutti "aikoja" pannen säädyltään etuoikeutetut papit ahtaammalle ja siirrellen heidät hiljalleen samaan ruotuun muitten pappien kanssa, tämä puoli oli Kaarlelassakin supistumassa, vaikkakin papin tuotot säilyivät vielä pitkään Martin jälkeenkin siellä poikkeuksellisen hyvinä (rasituksia suinkaan unohtamatta). Uskon, että Friis näki tämän uhkan, tulonmenetykset vanhuudessa.

Luulen, että Friisin seuraajat saivat kiittää näistä hyvistä ansioistaan paitsi ahkeria ja ehkä vähän yksinkertaisiakin tai muuten sangen taipuisia Kaarlelan talonpoikia; myös vähän Martinkin etuoikeuksien jälkivaikutusta aikaisemmilta vuosikymmeniltä.

Muistettakoon, että muutama Pohjanmaan kirkkoherra, Isonkyrönkin, yritti näinä aikoina torjua henkilökohtaisia virkatulojen supistuksia valituksilla, kun organisaatiota vahvistettiin uusilla kappeleilla tulojen jakajien näin lisääntyessä, ja jopa nimittelivät tästä turhautuneina kappalaisiaan varkaiksi.


Pormestari Magnus Friisin lapsista ilmeisesti vanhin oli Margareta, koska hänet annettiin nunnaksi v. 1498 heti isänsä kuoleman jälkeen, jolloin perheen tulevaisuus täytyi varmistaa. Nunnan täytyi olla vähintään 18-vuotias. Hän on siis syntynyt 1480 paikkeilla. Martin syntymäaika ajoittuu haarukalla 1485-1490, viimeistään 1495. 1546 hän olisi ollut noin 55-60-vuotias, vanhus, kuten hän itsekin sanoo, ei kuitenkaan vielä 70-vuotias.
T.V.

Ainoastaan yritin olla arvioissani varovaisempi ja olla vedättämättä mitenkään niin, että saisin enemmän tukea jollekin mieluisammalle johtopäätökselle ja siksi tulokseni oli se mikä oli.

Kun otin erääksi mittapuuksi Tanskilan luovutusajan Naantalin luostarille Margaretan tilanteen johdosta, katsoin, ettei hänen välttämättä täytyisi olla sillä hetkellä juuri 18 vuotta. Otin arvioissani huomioon sen, että Margareta saattoi olla Marttia hieman vanhempi, muttei paljoa - kuten aikaisemmista viesteistäni voidaan tulkita.

terv Matti Lund

Benedictus
31.08.14, 23:04
Onko niin, ettei Mårten Friisiin voida yhdistää mitään muuta maatilaa, kuin Maskun Danskila ja Karviainen.

Eli ei mitään sellaista, joka voitaisiin ajatella vaimon perinnöksi?

Thomas Keijoi ja Gregorius Stutista ei liene mitään tilaomistuksia tiedossa?

Tuo on sinänsä outua, koska yleensä aina hankittiin juuri maatiloja omistukseen.

Missä kylässä sijaitsi Hämeenkyrön pappila tai paremmin mistä tilasta tai tiloista rakentui varsinainen pappilan tila, sillä sen mainitaan olleen suuren.

Matti Lund
01.09.14, 00:01
...
Thomas Keijoi ja Gregorius Stutista ei liene mitään tilaomistuksia tiedossa?

Tuo on sinänsä outua, koska yleensä aina hankittiin juuri maatiloja omistukseen.

...

Ei näyttänyt löytyvän ainakaan Hämeenkyröstä.

Hämeenkyrön historiakaan II ei ole löytänyt sellaista kartanoa talonhaltijaluetteloonsa. Koska siinä ei ole mukana niitä taloja, jotka olivat sittemin perustettua Ikaalisten kappelia ja pitäjää, selailin sieltäkin vuodet 1544, 1546 ja 1552 ja muutaman muun vuoteen 1578 asti, eikä osunut silmään.

Toki siellä osui lähes nimiosumia, yksi Tuomas Kujanen Papusen naapurissa, mutta jo pari vuotta lisää valotti, että ei voi mitenkään olla. Talolla oli hauska nimi, jota en enää muista. Oli siellä kaksi Grelsiä/Gregeriä, mutta ihan tavallisia talollisia nekin. Toinen lienee antanut talolleen nimenkin Rekon.

Mutta toki Gregorius Stuth oli mitä ilmeisimmin ollut jonkin kartanon omistaja ennen siirtymistään Eurajoen kirkkoherraksi. Kartano on todennäköisesti sijainnut Paraisilla tai Kakskerrassa. Tämähän on pääteltävissä epäsuorasti Lapinluodon nautintaa koskevassa omistusriidassa. Gregorius Stuthan omisti siitä osan, jonka seudun pahin rosvo Erik Fleming oli häneltä Teitille esitetyn valitusluettelon mukaan anastanut. Piti olla jokin kartano hallinnassa, että oli sellaisen nautinnan omistusoikeus, millainen Lapinluoto oli.


Tämäkään kartano tai torppa on tuskin voinut olla pitkäaikainen omistus, enintään kymmenkunta vuotta, jonka jälkeen Stuth lienee sen myynyt pois ja mm. siihen kuuluvan Lapinluodon pantannut Henrik Myllärille. Gregoriushan asui todennäköisesti ennen vuotta 1522 Kuusiston linnassa eikä liene ollut ennen sitä siinä asemassa, että olisi samalla pystynyt ylläpitämään kartanoa tai olisi kannattanut säilyttää osuutensa sukukartanossa, jos sellainen oli ollut.


Ei minulla Eurajoen selailussakaan osunut mitään sellaista Stuthiin liittyvää silmiin, joka on helpohkoa suoraan havaita tai päätellä.

Nämä poimintaluotoiset etsinnät siis tein ao. voudintililuotteloitten niteistä.

terv Matti Lund

Liisa R
01.09.14, 09:49
Hämeenkyrön kirkkoherran virkatalo on nimeltään Pappila.
Nykyään Pappila on kylä, mutta vielä Stutin ja Friisin aikana ja myöhemminkin yksinäistalo.
Sen koko oli vielä 1800-luvun puolimaissa 3500 tynnyrinalaa eli noin 1500 hehtaaria.
Tiedot on poimittu Hämeenkyrön historian osasta I, joka käsittelee keskiaikaa ja uutta aikaa vuoteen 1721. Osa II käsittelee aikaa 1721 - 1865.
I. osan hakemistossa on useita viitteitä Pappilasta ja papin tuloista.

Liisa R

TapioV
01.09.14, 12:59
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632555

Tässä siis Kaarlelan kymmenysluettelo alkaa Teerijärvellä, Vetelin jälkeen tulevat muut Kruunupyyn verokylät. Vouti Ragvald Halvardinpoika laski näistä muhkean siivun Kaarlelan kirkkoherralle kuten tästä asiakirjasta näkyy.


Tässä oli siis peruste mielipiteeseeni:



Ilmeisestikin kun tässä sai Martti Friisin seuraaja Kaarlelassa nauttia hyväkseen myös Kruunupyyn kymmenystuoton, se oli Martti Friisin perua ja kun Kustaa Vaasa nyt muutti "aikoja" pannen säädyltään etuoikeutetut papit ahtaammalle ja siirrellen heidät hiljalleen samaan ruotuun muitten pappien kanssa, tämä puoli oli Kaarlelassakin supistumassa, vaikkakin papin tuotot säilyivät vielä pitkään Martin jälkeenkin siellä poikkeuksellisen hyvinä (rasituksia suinkaan unohtamatta). Uskon, että Friis näki tämän uhkan, tulonmenetykset vanhuudessa.

Luulen, että Friisin seuraajat saivat kiittää näistä hyvistä ansioistaan paitsi ahkeria ja ehkä vähän yksinkertaisiakin tai muuten sangen taipuisia Kaarlelan talonpoikia; myös vähän Martinkin etuoikeuksien jälkivaikutusta aikaisemmilta vuosikymmeniltä.

Muistettakoon, että muutama Pohjanmaan kirkkoherra, Isonkyrönkin, yritti näinä aikoina torjua henkilökohtaisia virkatulojen supistuksia valituksilla, kun organisaatiota vahvistettiin uusilla kappeleilla tulojen jakajien näin lisääntyessä, ja jopa nimittelivät tästä turhautuneina kappalaisiaan varkaiksi.



Ainoastaan yritin olla arvioissani varovaisempi ja olla vedättämättä mitenkään niin, että saisin enemmän tukea jollekin mieluisammalle johtopäätökselle ja siksi tulokseni oli se mikä oli.

Kun otin erääksi mittapuuksi Tanskilan luovutusajan Naantalin luostarille Margaretan tilanteen johdosta, katsoin, ettei hänen välttämättä täytyisi olla sillä hetkellä juuri 18 vuotta. Otin arvioissani huomioon sen, että Margareta saattoi olla Marttia hieman vanhempi, muttei paljoa - kuten aikaisemmista viesteistäni voidaan tulkita.

terv Matti Lund

K.G.Leinberg, Åbo stifts herdaminne 1554-1640, s.103, ilmoittaa, että Kronoby oli Pedersören kappeli ja itsenäistyi 1607. Hallinto- ja kirkkopitäjät eivät Pohjanmaalla vastanneet toisiaan. Niinpä esim. Kalajoen kirkkopitäjän eräät kylät, Rahja, Evijärvi jopa Reisjärven osa kuuluivat verohallinnollisesti Lohtajaan vielä 1590-luvulla.
T.V.

Matti Lund
01.09.14, 14:13
K.G.Leinberg, Åbo stifts herdaminne 1554-1640, s.103, ilmoittaa, että Kronoby oli Pedersören kappeli ja itsenäistyi 1607. Hallinto- ja kirkkopitäjät eivät Pohjanmaalla vastanneet toisiaan. Niinpä esim. Kalajoen kirkkopitäjän eräät kylät, Rahja, Evijärvi jopa Reisjärven osa kuuluivat verohallinnollisesti Lohtajaan vielä 1590-luvulla.
T.V.

Tarkennan vielä, että Kruunupyy jakautui Kaarlelan ja Pedersören momenttien välillä niin, että Hopsalankylän tuotot tilitettiin Pedersören momenteille ja sitä kautta seurakunnalle ja kirkkoherralle tulevat tuotot Pedersören kirkkoherralle; ja Kruunupyyn kaikkien muitten kylien Bråttön, Porasin ja Teerijärven tuotot menivät Kaarlelan kirkkoherralle ja seurakunnalle. Ragvald Halvardinpoikaa seuraavissa Joen Baggen tileissäkin näyttää vielä näin menneen.

Mikään ei näissä lähteissä viitannut sellaiseen mahdollisuuteen, että näitä jakoja olisi mitenkään jälkikäteen korjattu seurakuntien välisillä hyvityslaskuilla, vaan tilitykset menivät niin kuin ne näissä laskuissa näyttivät.

Luulen, että Kustaa Vaasa oli sellainen periaatteen mies, ettei hän olisi hyvällä katsonut tällaista kuprua, jossa tuotot ja menot eivät olleet kantokyvyn mukaisessa tasapainossa. Luulen että tällainen jäänne entisyydestä sai jatkua Joen Baggen kaltaisten voutien aikana, jotka varmaankin varoivat paljastamasta kuninkaalle tällaisia "kupruja", eli tietoisesti pimittivät niitä puuttumatta niihin kuninkaallisten ohjeitten hengessä. Tieystikään häviävänä osapuolena olevan kirkkoherrankin oli vaikea nostaa vinoumaa pöydälle, jos ansiottoman hyödyn saajana oli henkilö, jolla oli rälssitaustaa ja vaikutusvaltaisemmat suhteet. Hän jäi vain nuolemaan näppejään.

Miten lie sitten konsistorissa näistä rupateltu? - Nähtävästikään ei niin, että sieltä olisi tullut korjausaloitteita.


terv Matti Lund

Matti Lund
29.09.14, 23:29
Tarkennan vielä, että Kruunupyy jakautui Kaarlelan ja Pedersören momenttien välillä niin, että Hopsalankylän tuotot tilitettiin Pedersören momenteille ja sitä kautta seurakunnalle ja kirkkoherralle tulevat tuotot Pedersören kirkkoherralle; ja Kruunupyyn kaikkien muitten kylien Bråttön, Porasin ja Teerijärven tuotot menivät Kaarlelan kirkkoherralle ja seurakunnalle. Ragvald Halvardinpoikaa seuraavissa Joen Baggen tileissäkin näyttää vielä näin menneen.

Mikään ei näissä lähteissä viitannut sellaiseen mahdollisuuteen, että näitä jakoja olisi mitenkään jälkikäteen korjattu seurakuntien välisillä hyvityslaskuilla, vaan tilitykset menivät niin kuin ne näissä laskuissa näyttivät.

Luulen, että Kustaa Vaasa oli sellainen periaatteen mies, ettei hän olisi hyvällä katsonut tällaista kuprua, jossa tuotot ja menot eivät olleet kantokyvyn mukaisessa tasapainossa. Luulen että tällainen jäänne entisyydestä sai jatkua Joen Baggen kaltaisten voutien aikana, jotka varmaankin varoivat paljastamasta kuninkaalle tällaisia "kupruja", eli tietoisesti pimittivät niitä puuttumatta niihin kuninkaallisten ohjeitten hengessä. Tieystikään häviävänä osapuolena olevan kirkkoherrankin oli vaikea nostaa vinoumaa pöydälle, jos ansiottoman hyödyn saajana oli henkilö, jolla oli rälssitaustaa ja vaikutusvaltaisemmat suhteet. Hän jäi vain nuolemaan näppejään.

Miten lie sitten konsistorissa näistä rupateltu? - Nähtävästikään ei niin, että sieltä olisi tullut korjausaloitteita.


terv Matti Lund

Nyt muistinkin, että kyllä kuningas Kustaa Vaasa oli eräällä tavalla puuttunutkin Kaarlelan suhteellisesti poikkeuksellisen runsaisiin kymmenystuottoihin.

Hänhän läänitti elinajaksi Gripsholmissa 1.9.1556 päivätyllä lahjoituskirjeellään Lasse Knuutinpojalle puolet Kaarlelan kymmenystuloista: "att thenne wår tro tiánare Lasze Knùtszon sigh thess troligere erlig welwilleligere vdi thz kall som ẁÿ honom tilbetrodt haffẁe, beẁise skall, haffẁe vndt och förlánth, som ẁÿ och nu medh thz wårt ópne breff, wńńe och förláne honom c: osz till en behageligh tidh :ɔ halff parten aff Kÿrkie tÿenden som faller wedh Karlebÿ Kÿrkie vdj Ósterbotten"

Tämä lienee painettunakin suomalaisissa painatteissakin ja tähän tapaukseen on muistaakseni viitattu kirjallisuudessa muutaman kerran, mutta tähän otin sen rullalta ES818 ja osoite on KA 1556, 4566, 47 (kopioita saattaa olla muillakin signumeilla).

Näin Martti Friisin seuraajat joutuivat jakamaan nämä kapat puoleksi voudin kanssa niin kauan kuin tämä eli.

Kun olen jonkin verran selaillut Hämeenkyrön luetteloita 1500 -luvulta, olen tullut siihen tulokseen, että siellä on ollut aika pitkä ajanjakso 1500 -luvulla, jolloin pitäjään on levinnyt laajalle ja syvälle köyhäläisyys ja todennäköisesti siitä johtuva kerjäläisyys huomattavassa väestönosassa (ei näin pahaa missään päin Etelä-Pohjanmaata ole tullut vastaan edes nuijasotaa seuranneina vuosina, joka vaihe siellä oli yksi vaikeimpia aikoja). Luultavasti kuolleisuuskin (nälkään) on ollut suuri, sillä autioituminen on ollut valtaisaa (yksin autioiksi kirjattujen talojen määrä sitä luokkaa, mitä koko verotalojen määrä eräissä Pohjanmaan pitäjissä), mutta muutto Pohjanmaalle paremmin elantoa antaville seuduille erittäin vähäistä. - Onkohan muuttoa ollut johonkin muuhun suuntaan?

Varmaan parempiakin aikoja on Hämeenkyrössä ennen ollut? Huonoja aikoja on Pohjanmaallakin ollut, jonkin verran myöhemmin, muttei mielestäni niin massiivisen huonoja kuin oli tuolloin Hämeenkyrössä.

terv Matti Lund

Matti Lund
30.09.14, 00:28
Nyt muistinkin, että kyllä kuningas Kustaa Vaasa oli eräällä tavalla puuttunutkin Kaarlelan suhteellisesti poikkeuksellisen runsaisiin kymmenystuottoihin.

Hänhän läänitti elinajaksi Gripsholmissa 1.9.1556 päivätyllä lahjoituskirjeellään Lasse Knuutinpojalle puolet Kaarlelan kymmenystuloista: "att thenne wår tro tiánare Lasze Knùtszon sigh thesz troligere erlig welwilleligere vdi thz kall som ẁÿ honom tilbetrodt haffẁe, beẁise skall, haffẁe vndt och förlánth, som ẁÿ och nu medh thz wårt ópne breff, wńńe och förláne honom c: osz till en behageligh tidh :ɔ halff parten aff Kÿrkie tÿenden som faller wedh Karlebÿ Kÿrkie vdj Ósterbotten"

Tämä lienee painettunakin suomalaisissa painatteissakin ja tähän tapaukseen on muistaakseni viitattu kirjallisuudessa muutaman kerran, mutta tähän otin sen rullalta ES818 ja osoite on KA 1556, 4566, 47 (kopioita saattaa olla muillakin signumeilla).

Näin Martti Friisin seuraajat joutuivat jakamaan nämä kapat puoleksi voudin kanssa niin kauan kuin tämä eli.

Kun olen jonkin verran selaillut Hämeenkyrön luetteloita 1500 -luvulta, olen tullut siihen tulokseen, että siellä on ollut aika pitkä ajanjakso 1500 -luvulla, jolloin pitäjään on levinnyt laajalle ja syvälle köyhäläisyys ja todennäköisesti siitä johtuva kerjäläisyys huomattavassa väestönosassa (ei näin pahaa missään päin Etelä-Pohjanmaata ole tullut vastaan edes nuijasotaa seuranneina vuosina, joka vaihe siellä oli yksi vaikeimpia aikoja). Luultavasti kuolleisuuskin (nälkään) on ollut suuri, sillä autioituminen on ollut valtaisaa (yksin autioiksi kirjattujen talojen määrä sitä luokkaa, mitä koko verotalojen määrä eräissä Pohjanmaan pitäjissä), mutta muutto Pohjanmaalle paremmin elantoa antaville seuduille erittäin vähäistä. - Onkohan muuttoa ollut johonkin muuhun suuntaan?

Varmaan parempiakin aikoja on Hämeenkyrössä ennen ollut? Huonoja aikoja on Pohjanmaallakin ollut, jonkin verran myöhemmin, muttei mielestäni niin massiivisen huonoja kuin oli tuolloin Hämeenkyrössä.

terv Matti Lund

Kuninkaan kirjeen päiväys on oikeammin 8.9.1556.

terv Matti Lund

Pekka Hiltunen
02.10.14, 05:55
Laitan tähän ketjuun Taivassalon eli Kustavin friisiläissukuja valaisevan lainauksen toisesta ketjusta, vaikka ei käsitteillä olevaan asiaan varsinaisesti kuulukaan, muta jos vaikka saattaisi kiinnostaa niitä, jotka etsivät Friis-sukujen alkuperää ja yhteyksiä toisiinsa. Taivassalon SAY voi antaa lisävalaistusta. esim. Friisilän ja siihen läheisesti liittyneen Bodan kohdalla.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=31852

PH

Pekka Hiltunen
03.10.14, 15:49
Laitan tähän ketjuun Taivassalon eli Kustavin friisiläissukuja valaisevan lainauksen toisesta ketjusta.../..
(Hmph.) Lainaus osui harhaan enkä nyt löytänyt sitä, jota etsin, niinpä koetan kopioida alkuperäistä, erään Kustavin sukuja tutkineen h:lön raakatekstiä vapaasti hieman korjaillen:

"Friisilän kylä ja Friisilän talo sijaitsivat ikivanhan ja entisinä aikoina vilkkaan merireitin, Kustavin Ströömin varrella. Kylää ja taloa estävät Ströömiltä näkymästä rantakalliot ja niiden liepeillä kasvava metsä, joten asutus on ollut luonnon suomassa näkösuojassa.

Friisilä on aikojen kuluessa kirjoitettu monella tavalla: Friisby, Friisenby sekä suomalaisena muotona Friisilä, joka jo varhain on vakiintunut. Nimi viittaa aikaan, jolloin friisiläiset kauppapurjehtijat etsivät itselleen kaupatuttavia ja kaupasatamia pohjoisilta rannikoilta. Ensimmäinen kosketus suomalaiseen saaristoon tapahtui ensimäisen vuosituhannen viimeisillä vuosisadoilla. Varsinainen friisien invaasio näille seuduille tapahtui saksalaisen Hansan valloitettua Itämeren-kaupan friiseiltä, jolloin näiden oli lähdettävä Balttian maista ja Itämeren etelärannikon kauppapaikoilta etsimään uusia asuinalueita ja myös uusia toimeentulomahdollisuuksia. Tämä tapahtui 1000-1200 -luvuilla. Erityisesti Lounaus-Suomen saaristo- ja rannikkoalueet saivat asutukseensa voimakkaan friisiläislisän.

Kun he olivat jo kotimaassaan joutuneet frankkien hallitsijoitten levittämän sivistyksen, ja erikoisesti kristinuskon kanssa kosketuksiin yhdessä naapureittensa kelttien kanssa, levisi heidän mukanaan myös länsimainen kulttuuri jo ennen tuhatlukua lounaisimpaan osaan Suomea. Nykyinen vetävien purjehdusreittien saartama Kustavi sai heidän tuomanaan vaikutteita ja osansa sen aikaisesta sivistyksestä.
.../.. On hyvin todennäköistä, että Kustavin Friisilästä tuli jo 1200-luvulla frisiläisten valtaama. Varhaisista historianlähteistä ei tähän olettamukseen saa tukea. Vasta vuoden 1540 veromerkinnät viittaavat friseihin.
... /.. Laupusten Koilan-Idulan satamasta muodostui jo idän kauppapurjehtijoiden tärkeä tukikohta, jossa vaihdettin kauppatavaroita ja myös suunniteltiin matkojen seuraavat kohteet. Perinnöksi nykypolville jäivät paikkojen nimet: Pirkholma, Pirkholman rauma. Birka-kantaisina nämä paikannimet on tulkittava liittyneiksi juuri 800-900 -lukujen idän kaupapurjehtijoihin. Saman aikakauden tapahtumiin liittyvät Lypertön ja Anavaisten Pirkholmat, kummatkin silloisten, tärkeitten vesireittien varrella."

PH

Matti Lund
03.10.14, 17:18
Aivan samoin tietysti minäkin ensiksi kiinnitin huomioni lahjoituskirjeen tekstiin ja olin vankasti samassa uskossa, sillä olin siinä vaiheessa lukenut lahjoituskirjeen aika ylimalkaisesti läpi, siihen tarkemmin porautumatta, mutten ollut vielä lukenut Kustaa Vaasan Tanskilan haltuunottomääräystä ja tuntenut siinä olevia yksityiskohtia, jotka antoivat ymmärtää, ettei eräitä lahjoistuskirjeessä ilmoitettuja asiantiloja voida ottaa kirjaimellisesti.

Ensiksikin kiinnittää huomiota se ensi näkemältä merkillinen seikka, että Martti Friis on päivännyt lahjoituskirjeen 7.6.1546, kun taas Kustaa Vaasa sen edellyttämät jatkotoimenpiteet Tanskilan lahjoituksen suhteen 14.5.1546, eli runsaat kolme viikkoa ennen lahjoutuskirjeen allekirjoitustilaisuutta Turussa, vaikka luulisi asioitten menevän toisin päin.

Tästä ei liene muuta pääteltävissä kuin, että Martti Friis oli kirjoittanut lahjoituskirjeen valmiiksi vailla allekirjoituksia jo aikaisemmin, luetuttanut sen läheisillään ja ennen muuta kuninkaalla, ja Tanskilan siirrosta oli jo silloin sovittu sitovasti ja erittäin huolellisesti, sillä eihän alamainen voinut höynäyttää kuningasta millään epävarmalla konseptilla, jonka joutuisi perumaan esimerkiksi siksi, että sukulaiset epäilisivät sen laillisuutta ja katsoisivat siinä piilevän riidan siemenen, jonka keskelle kuningas joutuisi todistajaksi.

Kun sitten Martti Friis aloitti lahjoituskirjeen, joka allekirjoitettiin 7.6.1546 Turussa:

"Jach Mårthen Frijs Kirckie prest J Tauestkyre" eli Minä Martti Friis, kirkkoherra Hämeenkyrössä, niin katsoin, että kun toisaalta kuningas katsoi, että Martti Friisille täytyy antaa aikaa vuoden 1547 talveen asti muuttaa Hämeenkyröön, Martti Friis ei olisi vielä keväällä 1546 fyysisesti asunut Hämeenkyrössä, vaan oli vasta suunnittelemassa sinne muuttoa. Taas kun Martti Friis oli ollut kirkkoherrana Kaarlelassa, ei hänen kirkkoherra -titteliä miksikään muuttaisi se, oli hän sitten millä paikkakunnalla tahansa, ellei häneltä riistettäisi sitä titteliä pois. Siis katsoin sen mahdolliseksi, ettei hän faktisesti hoitanut paikan päällä Hämeenkyrössä Hämeenkyrön kirkkoherran virkaa 7.6.1546, vaan "Kirckie prest" voitaisiin tulkita tällä kohden pian Hämeenkyrössä asuvaksi kirkkoherraksi.

Tietysti sitten pitää punnita lahjoituskirjeessä seuraavan ilmaisun painoarvoa siltä kannalta, että oliko se yksikäsitteisesti virkanimitys eikä suinkaan mitään muuta, eli siihen kirjattiin:

"Hans Nådh Högmechtigheet, vdi tesse mine gamble Dager, och i min Liffztid mig medt Ett gott Gäld som är för:ne Tauestkyrw gäldt, nådeligen forseet och conferet haffwer, ther vtaff iack min födhe och redeliget uppehälle haffua må kan ock kan, szå länge jag leffwer"

Tässä kyllä kirjaimellisesti sanotaan, että hänen armonsa ja korkea mahtavuutensa on suonut minun vanhoilla päivilläni ja elinajallani varustaa minut ja neuvotella minulle hyvän kirkkokunnan, joka on Hämeenkyrön kirkkokunta, josta minä saatan ja voin tulla saamaan elatukseni ja kunnollisen ylläpidon, niin kauan kuin minä elän.

Huomiota tässä kiinnitti painopiste elatuksessa ja ylläpidossa täysin samoilla sanamuodoilla kuin mitä tavanomaisimmissa syytinkisopimuksissa eikä virkavelvollisuuksien täyttämiseen viitattu millään muotoa. Eli ryhdyin tässä epäilemään sitä, velvoitettiinko tällä Martti Friisiä hoitamaan Hämeenkyrön kirkkoherran virkavelvollisuuksia.

Nythän kun katsoo, miten tätä Martti Friisin tapausta on yleensä tulkittu, niin sitä kai kuvastaa esim. Ramsay, joka sanoo lahjoituksen johtuvan "för sin befordran", eli siis virkaylennyksestä. Eiväthän nämä kannanotot ole jääneet minulta huomaamatta. - Mutta minä kysyn, olettaen, että Friis sitten efektiivisesti virkaa hoiti Hämeenkyrössä entisen Kaarlelan sijaan, että millä tavalla tämä mahtaisi olla virkaylennys ilmeiseen hyvätuottoiseen Kaarlelaan nähden? Tietysti pitää tällöin uskoa, kun tätä eroa ei pysty näkemään, että asiat Kaarlelassa olivat sujuneet Martti Friisillä normaalisti niin, ettei ole eväitä tulkita Hämeenkyröön siirtymistä suureksi helpotukseksi hänen kannaltaan virkatehtävien hoidon rasituksen osalta. Ja miten Martti Friisin talous voisi kohentua virkatulojen osalta Kaarlelasta Hämeenkyröön siirtymällä?

Itse asiassa tästä pelistä puuttuu sellainen virallinen kuninkaallinen "kollaatiokirje" Martti Friisille, jossa määrätään suoraan paikka, virkavelvoite ja sen vastine, joka tekisi kaikista näistä mieleeni tulleista ideoista täysin hömpähtänyttä spekulaatiota.

Näillä ideoillani nyt haluan vähän epäillä ja kyseenalaistaa yleiseksi muodostunutta mielipidettä Martti Friisin ajasta ja olemisesta Hämeenkyrön kirkkoherrana, jotta saisimme enemmän informaatiota irti tapauksesta, olin sitten kuinka väärässä tahansa.

Jonkun mielestä tämä toki voi tietysti näyttää aivan turhanpäiväiseltä repostelulta.

terv Matti Lund

Ps. Ei tule käsittää tätä kannanottoani siten, että olisin unohtanut sen, että nimenomaan Kustaa Vaasa pyrki valtaan tultuaan murskaamaan armotta katoliselta ajalta periytyneet ylempien papillisten virkojen läänitysluontoiset viimeisetkin jäänteet eikä ollut siinä peräytymässä mihinkään.

Luin nipun kuninkaallisia kollaatio- ja läänityskirjeitä papistolle vertailun vuoksi ja testatakseni itseäni, että olenko minä niin naiivi ja lukutaitoni niin heikko, etten olisi oikein ymmärtänyt Martti Friisille osoitettua kuninkaallista kirjettä ja varsinkaan Martti Friisin omaa lahjoituskirjettä, joka kuvastaa sitä, miten Martti Friis on itse ymmäränyt Kustaa Vaasan tahdon tässä asiassa.

Päätin luottaa edelleenkin lukutaitooni, vaikka myönnettäköön toki hyvin puutteelliseen, tässä asiassa, ja ottaa niin kuninkaallisen kirjeen kuin Martti Friisin lahjoituskirjoituksenkin niin todesta, kuin teksti antaa siihen mahdollisuuden.

Tämän tarkastelun jälkeen itse asiassa vahvistuin entisestään uskossani, että Martti Friisin osoittaminen Kustaa Vaasan taholta Hämeenkyröön, oli eräänlainen syytingin ja läänityksen kaltainen elatuksen turvaamiskirje ja vastine Martti Friisin Tanskilan (1/3) lahjoitukselle kuninkaalle (se vaihtokauppa).

Selvästikään tekstin mukaan Martti Friisiltä ei edellytetty viranhoitoa Hämeenkyrössä, vaan suotiin elinikäinen vanhuuden turva Martti Friisin loppuelämän ajaksi Hämeenkyrössä. Tehtävää lienee hoitanut herra Tuomas Fransinpoika siihen asti, kunnes tehtävään asetettiin Gregorius Michaelis Stuuth vuonna 1549.

On esitetty hypoteesi, että Martti Friisille olisi osoitettu erikseen kollaatiokirje, joka olisi puuttuva "palikka" tässä. Alan yhä enemmän uskoa siihen, ettei mitään kollaatiokirjettä ole ollutkaan eikä joka tapauksessa Kuningas Kustaa I:n registratuura tunne sitä (minkä katoaminen olisi kummallista, kun nämä kaksi muuta Kustaa Vaasan ajan asiakirjaa ovat niin hyvin säilyneet ja Kustaan kirje siltä osin hyvin löytyy registratuurasta).

Pitäisi selvittää sekin, mihin lähteeseen (tai sitten väärinkäsitykseen, ellei lähdettä löydy) perustuu paimenmuistoissa ja paikallishistorioissa esitetty tieto, että Martti Friis olisi ollut Hämeenkyrössä elävien kirjoissa vielä vuonna 1557.

Lainaan tähän ihan orientoitumisen vuoksi ja esimerkiksi yleiselle lukijalle osan Kustaa Vaasan kollaatiokirjettä 26.6.1555 Ilmajoen kirkkoherralle herra Peder Ericille (Leinberg: Handlingar rörande Finska Kyrkan och Prästerskapet 1535-1627 I, s. 21-22):

"att J anname för:ne Her Peder för eders Kijrkieherre och Pastor, vtgörendhes honom wälwiligen all then rättighett, medh tijendh Offer, Lijkstoll och all annan deell som i eders Kijrkieprestt, effther en godh gammell och Christeligh sedwane pläge vtgöre och Swerigis Lagh vtwiser, Han skall ther emot sigh fliteligen winleggie att prediche och förkunne för edher Gudz helige rene ordh och Ewangelium, och eliest göre edher then tieniste, medh messe, soknebwdh och alt annedt, som han opå Gwdz och sitt Preste embetes wegna plichtigh ähr, och som han framdeles för Gwdh osz och hwar Christen man, will och skall tryggeligen försware.
Ther J Dannemen måge wette edher effther rätte.
Datum Stocholm 26 Junij Anno etc. 55."

Pyydän tässä kiinnittämään huomiota kirjeen tapaan käyttää sanoja kirkkoherran velvollisuuksista ja sitten käydä läpi uudestaan tässä ketjussakin esitetyt Martti Friisin kirjelmät siinä mielessä, että voisiko niiden taustalla olla tällaisia sitovia virkavelvollisuuksia.

Itse en osaa sellaisia niiden takana nähdä, vaan sellainen peittyy ja tukahtuu täysin Martti Friisin loppuelämän elannon varmistamisen sanakääteisiin kuten "szå länge jag leffwer". Mielestäni tällaiset sanakäänteet sulkevat täysin ulos mahdolliset sellaiset kirkkoherran viran spekulantit, joille normaalisti nimitetty kirkkoherra on aina alttiina ja virka sikäli aina vaakalaudalla kuten historia on niin usein osoittanut. Mielestäni Martti Friis on ollut Hämeenkyrössä vain emerituskirkkoherrana.

terv Matti Lund

TapioV
03.10.14, 19:04
Luin nipun kuninkaallisia kollaatio- ja läänityskirjeitä papistolle vertailun vuoksi ja testatakseni itseäni, että olenko minä niin naiivi ja lukutaitoni niin heikko, etten olisi oikein ymmärtänyt Martti Friisille osoitettua kuninkaallista kirjettä ja varsinkaan Martti Friisin omaa lahjoituskirjettä, joka kuvastaa sitä, miten Martti Friis on itse ymmäränyt Kustaa Vaasan tahdon tässä asiassa.

Päätin luottaa edelleenkin lukutaitooni, vaikka myönnettäköön toki hyvin puutteelliseen, tässä asiassa, ja ottaa niin kuninkaallisen kirjeen kuin Martti Friisin lahjoituskirjoituksenkin niin todesta, kuin teksti antaa siihen mahdollisuuden.

Tämän tarkastelun jälkeen itse asiassa vahvistuin entisestään uskossani, että Martti Friisin osoittaminen Kustaa Vaasan taholta Hämeenkyröön, oli eräänlainen syytingin ja läänityksen kaltainen elatuksen turvaamiskirje ja vastine Martti Friisin Tanskilan (1/3) lahjoitukselle kuninkaalle (se vaihtokauppa).

Selvästikään tekstin mukaan Martti Friisiltä ei edellytetty viranhoitoa Hämeenkyrössä, vaan suotiin elinikäinen vanhuuden turva Martti Friisin loppuelämän ajaksi Hämeenkyrössä. Tehtävää lienee hoitanut herra Tuomas Fransinpoika siihen asti, kunnes tehtävään asetettiin Gregorius Michaelis Stuuth vuonna 1549.

On esitetty hypoteesi, että Martti Friisille olisi osoitettu erikseen kollaatiokirje, joka olisi puuttuva "palikka" tässä. Alan yhä enemmän uskoa siihen, ettei mitään kollaatiokirjettä ole ollutkaan eikä joka tapauksessa Kuningas Kustaa I:n registratuura tunne sitä (minkä katoaminen olisi kummallista, kun nämä kaksi muuta Kustaa Vaasan ajan asiakirjaa ovat niin hyvin säilyneet ja Kustaan kirje siltä osin hyvin löytyy registratuurasta).

Pitäisi selvittää sekin, mihin lähteeseen (tai sitten väärinkäsitykseen, ellei lähdettä löydy) perustuu paimenmuistoissa ja paikallishistorioissa esitetty tieto, että Martti Friis olisi ollut Hämeenkyrössä elävien kirjoissa vielä vuonna 1557.

Lainaan tähän ihan orientoitumisen vuoksi ja esimerkiksi yleiselle lukijalle osan Kustaa Vaasan kollaatiokirjettä 26.6.1555 Ilmajoen kirkkoherralle herra Peder Ericille (Leinberg: Handlingar rörande Finska Kyrkan och Prästerskapet 1535-1627 I, s. 21-22):

"att J anname för:ne Her Peder för eders Kijrkieherre och Pastor, vtgörendhes honom wälwiligen all then rättighett, medh tijendh Offer, Lijkstoll och all annan deell som i eders Kijrkieprestt, effther en godh gammell och Christeligh sedwane pläge vtgöre och Swerigis Lagh vtwiser, Han skall ther emot sigh fliteligen winleggie att prediche och förkunne för edher Gudz helige rene ordh och Ewangelium, och eliest göre edher then tieniste, medh messe, soknebwdh och alt annedt, som han opå Gwdz och sitt Preste embetes wegna plichtigh ähr, och som han framdeles för Gwdh osz och hwar Christen man, will och skall tryggeligen försware.
Ther J Dannemen måge wette edher effther rätte.
Datum Stocholm 26 Junij Anno etc. 55."

Pyydän tässä kiinnittämään huomiota kirjeen tapaan käyttää sanoja kirkkoherran velvollisuuksista ja sitten käydä läpi uudestaan tässä ketjussakin esitetyt Martti Friisin kirjelmät siinä mielessä, että voisiko niiden taustalla olla tällaisia sitovia virkavelvollisuuksia.

Itse en osaa sellaisia niiden takana nähdä, vaan sellainen peittyy ja tukahtuu täysin Martti Friisin loppuelämän elannon varmistamisen sanakääteisiin kuten "szå länge jag leffwer". Mielestäni tällaiset sanakäänteet sulkevat täysin ulos mahdolliset sellaiset kirkkoherran viran spekulantit, joille normaalisti nimitetty kirkkoherra on aina alttiina ja virka sikäli aina vaakalaudalla kuten historia on niin usein osoittanut. Mielestäni Martti Friis on ollut Hämeenkyrössä vain emerituskirkkoherrana.

terv Matti Lund
Jos Martti Friis olisi saanut Hämeenkyrön kirkkoherranviran tulot ilman viranhoitivelvollisuutta, ei hän varmaankaan olisi mennyt asumaan syrjäiseen Hämeenkyröön, vaan olisi palanut Naantaliin tai Turkuun nauttimaan eläkettä "suuressa maailmassa" samantasoisten parissa. Sinne olisi tuotu veroparsellit, ja siellä ne olisi helppo vaihtaa käteiseksi. Näin raadollisesti ajattelen!
T.V.

Matti Lund
03.10.14, 19:48
Jos Martti Friis olisi saanut Hämeenkyrön kirkkoherranviran tulot ilman viranhoitivelvollisuutta, ei hän varmaankaan olisi mennyt asumaan syrjäiseen Hämeenkyröön, vaan olisi palanut Naantaliin tai Turkuun nauttimaan eläkettä "suuressa maailmassa" samantasoisten parissa. Sinne olisi tuotu veroparsellit, ja siellä ne olisi helppo vaihtaa käteiseksi. Näin raadollisesti ajattelen!
T.V.

No, tämän veroparsellien nautintareitin ymmärrän ihan "teknisesti" käypänä ratkaisuna, johon voidaan hyvin uskoa.

Tuli mieleen tuosta Kaarlelan kymmenysten puolikkaan läänittämisestä Lasse Knuutinpojalle (Fordell), että jospa Martti Friis oli jo kymmenisen vuotta aikaisemmin alkanut uumoilla, että niihin tulee lähitulevaisuudessa kohdistumaan uusjako ja papin tulot siitä huomattavasti siellä vähenevät, jolloin alkoi tulla hätää ja poiskaipuuta, kun ehkä sopeutuminen alempaan elintasoon olisi tuntunut vaikealta. Martti Friis ehkä piti tämänkin takia saada tieltä pois Kaarlelasta, jotta saataisiin uusi nuorempi ja alempana säätyporrasta oleva pastori, jolle vähäisemmät tulotkin kelpaavat. Kaarlelan kymmenysten tuotot muuten säilyivät verrattain hyvinä 1500 -luvulla ja puolikkaanakin ne ylsivät köyhimpien kirkkopitäjien ja monien pienempien kirkkopitäjien yläpuolelle.

Luulen, että varsinkin Gregorius Stuuthin seuraajalla Henricus Olailla oli väliin aika rankkaa Hämeenkyrön 1500 -luvun jälkipuolella esiintyneen väestön huomattavan ja akuutin maksukyvyttömyyden takia suuressa ja väkirikkaassa pitäjässä, sikäli jos hän ei ollut häikäilemätön ja kovaksikeitetty leipäpappi, joka oli aina valmis ulosmittaamaan köyhäläisten irtaimen omaisuuden viimeisiäkin rippeitä ilman tunnonvaivoja.

Kenties Hämeenkyrö oli ollut aikaisemmin hyvinkin edullinen papistolle.

terv Matti Lund

Benedictus
04.10.14, 08:39
Hämeenkyrön kirkkoherran virkatalo on nimeltään Pappila.
Nykyään Pappila on kylä, mutta vielä Stutin ja Friisin aikana ja myöhemminkin yksinäistalo.
Sen koko oli vielä 1800-luvun puolimaissa 3500 tynnyrinalaa eli noin 1500 hehtaaria.
Tiedot on poimittu Hämeenkyrön historian osasta I, joka käsittelee keskiaikaa ja uutta aikaa vuoteen 1721. Osa II käsittelee aikaa 1721 - 1865.
I. osan hakemistossa on useita viitteitä Pappilasta ja papin tuloista.

Hämeenkyrön historian mukaan khr Henrikus Olailla oli 1571 karjaa yli kuusikymmentä nautayksikköä.
-lehmiä yksistään 27 kpl

Lainaus Lund:
Luulen, että varsinkin Gregorius Stuuthin seuraajalla Henricus Olailla oli väliin aika rankkaa Hämeenkyrön 1500 -luvun jälkipuolella esiintyneen väestön huomattavan ja akuutin maksukyvyttömyyden takia suuressa ja väkirikkaassa pitäjässä, sikäli jos hän ei ollut häikäilemätön ja kovaksikeitetty leipäpappi, joka oli aina valmis ulosmittaamaan köyhäläisten irtaimen omaisuuden viimeisiäkin rippeitä ilman tunnonvaivoja.

Ei vaikuttaisi, että Henrikus Olailta ainakaan voita puuttui läskin päältä, noina huonoina aikoina.

Juhana Herttua palutti Gregorius Micaelis Stutille takaisin hänen menettämiään papinnautintoja, jollen väärin muista.

Lainaus:
Jos Martti Friis olisi saanut Hämeenkyrön kirkkoherranviran tulot ilman viranhoitivelvollisuutta, ei hän varmaankaan olisi mennyt asumaan syrjäiseen Hämeenkyröön, vaan olisi palanut Naantaliin tai Turkuun nauttimaan eläkettä "suuressa maailmassa" samantasoisten parissa. Sinne olisi tuotu veroparsellit, ja siellä ne olisi helppo vaihtaa käteiseksi. Näin raadollisesti ajattelen!
T.V.

Täsä mielestäni tulee tiivistettynä Mårten Friisin asema Hämeenkyrössä.

Pormestari Magnus Friisin lapsista ilmeisesti vanhin oli Margareta, koska hänet annettiin nunnaksi v. 1498 heti isänsä kuoleman jälkeen, jolloin perheen tulevaisuus täytyi varmistaa. Nunnan täytyi olla vähintään 18-vuotias. Hän on siis syntynyt 1480 paikkeilla. Martin syntymäaika ajoittuu haarukalla 1485-1490, viimeistään 1495. 1546 hän olisi ollut noin 55-60-vuotias, vanhus, kuten hän itsekin sanoo, ei kuitenkaan vielä 70-vuotias.
T.V.
Lainaus Lund:
"Hans Nådh Högmechtigheet, vdi tesse mine gamble Dager, och i min Liffztid mig medt Ett gott Gäld som är för:ne Tauestkyrw gäldt, nådeligen forseet och conferet haffwer, ther vtaff iack min födhe och redeliget uppehälle haffua må kan ock kan, szå länge jag leffwer"

Tässä kyllä kirjaimellisesti sanotaan, että hänen armonsa ja korkea mahtavuutensa on suonut minun vanhoilla päivilläni ja elinajallani varustaa minut ja neuvotella minulle hyvän kirkkokunnan, joka on Hämeenkyrön kirkkokunta, josta minä saatan ja voin tulla saamaan elatukseni ja kunnollisen ylläpidon, niin kauan kuin minä elän.

Ylläolevasta siis selviää tarkasti, että Mårten Friis itse saattaa ja voi tulla saamaan elatuksensa ja kunnollisen ylläpidon niin kauan kuin elää.

Tuossa siis Mårten Friis itse toteaa, että itse aikoo hankkia Hämeenkyrön Seurakunnasta papinelantonsa loppuelämänsä.
Tuon perusteella saisi vaikutelman, ettei Kaarlelassa olisi ollut varmuutta tuon elatuksen saantiin papintoimessa.

Lainaus Lund:

Kun olen jonkin verran selaillut Hämeenkyrön luetteloita 1500 -luvulta, olen tullut siihen tulokseen, että siellä on ollut aika pitkä ajanjakso 1500 -luvulla, jolloin pitäjään on levinnyt laajalle ja syvälle köyhäläisyys ja todennäköisesti siitä johtuva kerjäläisyys huomattavassa väestönosassa (ei näin pahaa missään päin Etelä-Pohjanmaata ole tullut vastaan edes nuijasotaa seuranneina vuosina, joka vaihe siellä oli yksi vaikeimpia aikoja). Luultavasti kuolleisuuskin (nälkään) on ollut suuri, sillä autioituminen on ollut valtaisaa (yksin autioiksi kirjattujen talojen määrä sitä luokkaa, mitä koko verotalojen määrä eräissä Pohjanmaan pitäjissä), mutta muutto Pohjanmaalle paremmin elantoa antaville seuduille erittäin vähäistä. - Onkohan muuttoa ollut johonkin muuhun suuntaan?

Varmaan parempiakin aikoja on Hämeenkyrössä ennen ollut? Huonoja aikoja on Pohjanmaallakin ollut, jonkin verran myöhemmin, muttei mielestäni niin massiivisen huonoja kuin oli tuolloin Hämeenkyrössä.

Millä ajanjaksolla tuo kurjistuminen on tapahtunut?

Ilmastollisesti ei ole mahdollista, että Hämeenkyrössä olisi ollut katovuosia ja nälänhätää, joka olisi ollut syynä autioitumiseen verrattuna Kaarlelaan, joka on yli 300 km pohjoisempana ja siten jo pakkasten ja hallojen suhteen paljon herkempää aluetta, lisäksi siellä on kasvukausi huomattavasti lyhyempi.

Hämeenkyrössä on suuria järviä ja suojaisia rinnemaita, joten siellä huonoinakin vuosina on saatu elantoa. Kasvillisus-ilmasto kartoissa Hämeenkyrö on ns. II vyöhykettä, joka on edullisen ilmaston saareke Tampereen jävien ympärillä, muun alueen siellä ollessa III vyöhykettä.

Eli ilmasto ei voi olla syy kurjistumiseen.
Entä taudit?
Kulkutaudit olivat tuolloin yleisiä, mutta yleensä ne tulivat laivojen mukana toisista maista ja levisivät sitten maanlaajuisesti, erityisesti kaupunkeihin, missä oli laajenpi väestö ja enemmän yhteyksiä.
Erityisesti satamakaupungit olivat tautialtiita.
Voidaan ajatella, että Kaarlela Rannikkopaikkakuntana ja satama paikkana oli hyvinkin altis tautiepidemioille.
Hämeenkyrö kaukaisena sisä-Satakunnan pitäjänä oli varmaankin aika turvassa verrattuna Kaarlelaan, eli tauditkaan eivät suosi ajatusta.

Eräs seikka olisi sotaväen otot, mutta sekin kohdistui laajoihin alueisiin, eikä siten voi näkyä vain Hämeenkyrössä eikä Kaarlelassa.

Vastaukseksi jää vain epäluotettavat voudit.
Voudit olivat ahneita ja varakkaan talonpojan kannatti antaa lahja, jos talo merkittiin autioksi ja siis veronmaksukyvyttömäksi.
Talonpoika säästi verorahat ja vouti tienasi kivasti.
Kuningas Kustaa Vaasa jahtasi näitä vouteja, poikansa kuninkaina eivät enää sitä tehneet hummatessaan isän säästöjä.

Tärkein kysymys on: Miksi Mårten Friis halusi juuri Hämeenkyröön, sillä ainakin näen, että hän on sitä itse esittänyt kuninkaalle jonka sanoo neuvotelleen asian hänelle valmiiksi eli määränneen viran Friisille.

Miksi?
Friis oli noin 60-vuotias ja siis vanhenemassa, joten tarvitsi perheen tukea.
Olisiko mahdollista, että hänen vaimonsa oli Hämeenkyröstä, mahdollisesti Laurentius Torstani Geetin tytär.
Geetin tilat menivät sisarenpojalle, mutta milloinkahan tuo Hämeenkyrön pappila on hankittu, voisi olla vaikka Geetin hankintaa?

Matti Lund
04.10.14, 11:46
Hämeenkyrön kirkkoherran virkatalo on nimeltään Pappila.
Nykyään Pappila on kylä, mutta vielä Stutin ja Friisin aikana ja myöhemminkin yksinäistalo.
Sen koko oli vielä 1800-luvun puolimaissa 3500 tynnyrinalaa eli noin 1500 hehtaaria.
Tiedot on poimittu Hämeenkyrön historian osasta I, joka käsittelee keskiaikaa ja uutta aikaa vuoteen 1721. Osa II käsittelee aikaa 1721 - 1865.
I. osan hakemistossa on useita viitteitä Pappilasta ja papin tuloista.


M Lu:

Se paikka, missä 1800 -luvun pappila oli, ei ollut vielä pappila edes 1600 -luvulla, vaan ainoastaan yksi vähäinen talo muitten joukossa.

En löytänyt Hämeenkyrön historia I:aa selaamalla enkä voudintiliotoksillakaan mitään kiinteää pappilaa Hämeenkyröstä 1500 -luvulta, vaan ensimmäinen sellainen, johon törmäsin sillä etsinnällä oli Ikaalisten kappelin kappalaisen puustelli 1600 -luvun puolella.

Papisto asui mielestäni Hämeenkyrössä aivan sekalaisesti 1500 -luvulla: lähes jokainen sinne muualta tullut pappi ylösotti jonkin autioituneen kruununmaan, jonka pystytti uudestaan asumuksekseen. Sen huomasn, että Tuokkolankylässä oli useampia ja vähän pitempiaikaisia sellaisia tapauksia.

En sitten tiedä, oliko tämä Hämeen mallia. Etelä-Pohjanmaalla oli tilanne pitäjittäin aivan toinen. Omat tietoni Hämeestä ovat kuitenkin jonkin verran pinnallisia, se myönnettäköön.



Hämeenkyrön historian mukaan khr Henrikus Olailla oli 1571 karjaa yli kuusikymmentä nautayksikköä.
-lehmiä yksistään 27 kpl


M Lu:

Asioilla on aina kaksi puolta, niin tälläkin.

Tästä on mielestäni pääteltävissä ainoastaan, että Henricus Olailla on ollut tällöin kyky vastaanottaa ulosmitattavaa nautakarjaa noin puolensataa, eli hänen asumuksellansa oli niittyjä sen verran, että ne pitävät hengissä tämän määrän nautakarjaa.

Koska autioituminen Hämeenkyrössä oli hänen aikanaan niin massiivista, ulosmitattavaa karjaa veloista oli varmaankin moninkertainen määrä ja myös autioitten niittyjä pystyi ylösottamaan niin paljon kuin vain omissa rahkeissa oli varaa. Myös palvelusväkeä oli saatavissa entisistä talollisista ja nämä säästyivät papin leivissä nälkäkuolemalta.



Lainaus Lund:
Luulen, että varsinkin Gregorius Stuuthin seuraajalla Henricus Olailla oli väliin aika rankkaa Hämeenkyrön 1500 -luvun jälkipuolella esiintyneen väestön huomattavan ja akuutin maksukyvyttömyyden takia suuressa ja väkirikkaassa pitäjässä, sikäli jos hän ei ollut häikäilemätön ja kovaksikeitetty leipäpappi, joka oli aina valmis ulosmittaamaan köyhäläisten irtaimen omaisuuden viimeisiäkin rippeitä ilman tunnonvaivoja.



M Lu:
Ajoin takaa sitä, että Henricus Olai joutui elannokseen hyväksikäyttämään hädässäolevia, suorastaan suurta massaa nälkäänäkeviä ja repimään näiltä laillisina ulosottoina papinmaksunsa.

Papilla oli varmaankn pantattua omaisuutta yllin kyllin, mutta kontanttia ei seurakuntalaisilta herunut. Varmaankin kerjäläisiä oli jatkuvalla syötöllä ovella. Nähdäkseni nämä ja tavallista enemmän hautausten toimituksia, joita vainajien omaiset eivät kyenneet maksamaan. - Siinä rankkaa kristillisyyttä pähkinänkuoressa.


Lainaus:
Jos Martti Friis olisi saanut Hämeenkyrön kirkkoherranviran tulot ilman viranhoitivelvollisuutta, ei hän varmaankaan olisi mennyt asumaan syrjäiseen Hämeenkyröön, vaan olisi palanut Naantaliin tai Turkuun nauttimaan eläkettä "suuressa maailmassa" samantasoisten parissa. Sinne olisi tuotu veroparsellit, ja siellä ne olisi helppo vaihtaa käteiseksi. Näin raadollisesti ajattelen!
T.V.


M Lu:
Tämänhän katsoinkin aika todennäköiseksi. Ei kuninkaallisen kirjeen sanoma edellyttänyt Hämeenkyrössä asumista eikä Martti Friisin oma kirjelmä varsinaisesti sisällä sitä, vaan elinikäisen läänitysluontoisen tulojen nautinnan Hämeenkyrön papillisista verotuotoista hänen loppuelämänsä ajalle.


Täsä mielestäni tulee tiivistettynä Mårten Friisin asema Hämeenkyrössä.


M Lu:
Tarkoitatko, ettei Martti Friis asunut lainkaan Hämeenkyrössä? - Niin saattoi aivan hyvin ollakin.


Pormestari Magnus Friisin lapsista ilmeisesti vanhin oli Margareta, koska hänet annettiin nunnaksi v. 1498 heti isänsä kuoleman jälkeen, jolloin perheen tulevaisuus täytyi varmistaa. Nunnan täytyi olla vähintään 18-vuotias. Hän on siis syntynyt 1480 paikkeilla. Martin syntymäaika ajoittuu haarukalla 1485-1490, viimeistään 1495. 1546 hän olisi ollut noin 55-60-vuotias, vanhus, kuten hän itsekin sanoo, ei kuitenkaan vielä 70-vuotias.
T.V.


M Lu:

Itse en yhtynyt tähän arvioon, muilta osin kuin, että sisko oli todennäköisesti veljeään hieman vanhempi. Se perustuu mielestäni minimiarvaukseen, jonka katson "kotiinpäinvedoksi" Tapion omien argumenttien puolesta. Itse otin varovaisesti "kultaisen keskitien", jonka johdosta oma arvioni Martti Friisin iästä vuonna 1546 oli noin 10 vuotta enemmän. Itse pyrin aina mahdollisimman neutraaleihin ja varovaisiin arvioihin, ja pyrin korjaamaan mielipiteeni niiden mukaisiksi.


Lainaus Lund:
"Hans Nådh Högmechtigheet, vdi tesse mine gamble Dager, och i min Liffztid mig medt Ett gott Gäld som är för:ne Tauestkyrw gäldt, nådeligen forseet och conferet haffwer, ther vtaff iack min födhe och redeliget uppehälle haffua må kan ock kan, szå länge jag leffwer"

Tässä kyllä kirjaimellisesti sanotaan, että hänen armonsa ja korkea mahtavuutensa on suonut minun vanhoilla päivilläni ja elinajallani varustaa minut ja neuvotella minulle hyvän kirkkokunnan, joka on Hämeenkyrön kirkkokunta, josta minä saatan ja voin tulla saamaan elatukseni ja kunnollisen ylläpidon, niin kauan kuin minä elän.

Ylläolevasta siis selviää tarkasti, että Mårten Friis itse saattaa ja voi tulla saamaan elatuksensa ja kunnollisen ylläpidon niin kauan kuin elää.


M Lu:

Niin, se Martti Friisin oma vankka usko varmaan vanhuudenturvaan hänen lausumastaan kiistämättömästi heijastuu - ja hyvä, että sentään sen huomasit.


Tuossa siis Mårten Friis itse toteaa, että itse aikoo hankkia Hämeenkyrön Seurakunnasta papinelantonsa loppuelämänsä.
Tuon perusteella saisi vaikutelman, ettei Kaarlelassa olisi ollut varmuutta tuon elatuksen saantiin papintoimessa.


M Lu:
Kaarlelassahan olivat asiat paljon paremmalla tolalla kuin Hämeenkyrössä. - Olen tässäkin ketjussa antanut siitä asiasta tietoja, myös linkeillä voudintileihin, jotka Sinun olisi pitänyt noteerata.

Uskon, ettei Martti Friis yksinkertaisesti jaksanut korkean ikänsä ja heikon kuntonsa takia enää hoitaa papinvirkaa Kaarlelassa eikä kunnolla muuallakaan: häntä oli kohdannut paha työuupumus, mikä oli myös suhteellista sikäli, että hän kuului etuoikeutettuun luokkaan, jonka sietokyvyn rajojen yli rasitus oli yltänyt.




Lainaus Lund:

Kun olen jonkin verran selaillut Hämeenkyrön luetteloita 1500 -luvulta, olen tullut siihen tulokseen, että siellä on ollut aika pitkä ajanjakso 1500 -luvulla, jolloin pitäjään on levinnyt laajalle ja syvälle köyhäläisyys ja todennäköisesti siitä johtuva kerjäläisyys huomattavassa väestönosassa (ei näin pahaa missään päin Etelä-Pohjanmaata ole tullut vastaan edes nuijasotaa seuranneina vuosina, joka vaihe siellä oli yksi vaikeimpia aikoja). Luultavasti kuolleisuuskin (nälkään) on ollut suuri, sillä autioituminen on ollut valtaisaa (yksin autioiksi kirjattujen talojen määrä sitä luokkaa, mitä koko verotalojen määrä eräissä Pohjanmaan pitäjissä), mutta muutto Pohjanmaalle paremmin elantoa antaville seuduille erittäin vähäistä. - Onkohan muuttoa ollut johonkin muuhun suuntaan?

Varmaan parempiakin aikoja on Hämeenkyrössä ennen ollut? Huonoja aikoja on Pohjanmaallakin ollut, jonkin verran myöhemmin, muttei mielestäni niin massiivisen huonoja kuin oli tuolloin Hämeenkyrössä.

Millä ajanjaksolla tuo kurjistuminen on tapahtunut?


M Lu:
Lähtötilanne 1546 ei ollut niin synkkä, vaan alkoi pian sen jälkeen huonontua ja paheni vuosisadan loppua kohti. Jonkin ajan kuluttua kokonaisia kyliä autioitui. Niin tapahtui esimerkiksi Timin kylälle: kaikki sen neljä taloa autioituivat pitkäksi ajaksi. Kuitenkin sen autiot sai kruunulta tiettävästi ainoa esi-isäni Hämeenkyröstä Mikko Matinpoika, joka sai 1600 -luvulla Timin viljelykset uudestaan kukoistamaan. - Mutta miksipä hänen edeltäjilleen tuli täystyrmäys?


Tärkein kysymys on: Miksi Mårten Friis halusi juuri Hämeenkyröön, sillä ainakin näen, että hän on sitä itse esittänyt kuninkaalle jonka sanoo neuvotelleen asian hänelle valmiiksi eli määränneen viran Friisille.


M Lu:
Ei mielestäni sellaista Martti Friisin anomusta ilmene, jossa olisi nimenomaan haettu Hämeenkyröä. Mielestäni kirjelmästä oli pääteltävissä, että paikasta oli neuvoteltu (varmaankin lähinnä piispan, siis Martti Skytten ym. kanssa) ja soviteltu sellainen ratkaisu. Ei mielestäni ilman konsistorin suostuttelua, Martti Friisin etuoikeutettua säätyasemaa ja kuninkaan asiaanpuuttumista tämä olisi onnistunut. - Hämeenkyrö pakotettiin mielestäni tällä tavoin vastaanottamaan Martti Friisin aiheuttama lisärasitus.

Friis oli noin 60-vuotias ja siis vanhenemassa, joten tarvitsi perheen tukea.
Olisiko mahdollista, että hänen vaimonsa oli Hämeenkyröstä, mahdollisesti Laurentius Torstani Geetin tytär.
Geetin tilat menivät sisarenpojalle, mutta milloinkahan tuo Hämeenkyrön pappila on hankittu, voisi olla vaikka Geetin hankintaa?

M Lu:

Kuten totesin, ei ikätietojen minimiarvauksista voida vetää kategorista johtopäätöstä Martti Friisin iästä vuonna 1546. Oma arvioni noin 70 vuotta on paitsi varovaisempi, mielestäni realistisempi, mutta se on vain oma mielipiteeni, jota tämä minimiarvaus ei mitenkään horjuta. Kumnmankaan arvion puolesta ei ole riittävää tietoa, jotta siitä olisi mitään varmuutta. Tilanne, jossa Tanskilan (osan) lahjoitus luostarille katsottiin otolliseksi, oli saattanut syntyä muutenkin kuin sen johdosta, että tytär oli aivan juuri ryhtynyt nunnaksi ja olisi ollut vasta täpärästi täysi-ikäinen.

Mielestäni Martti Friisillä oli hätä sen takia, ettei ollut sattuneista syistä lähisuvun suojaverkkoa, ei Hämeenkyrössä eikä muuallakaan, vaan hän oli joutunut täysin omilleen. Toki Turun seudulla varmaankin asui kaukaisia sukulaisia tai ystäviä, jotka jotenkin huolehtivat, ettei Martti aivan heitteille jää. Näin rohkenen päätellä.


terv Matti Lund

TapioV
04.10.14, 21:07
M Lu:

Se paikka, missä 1800 -luvun pappila oli, ei ollut vielä pappila edes 1600 -luvulla, vaan ainoastaan yksi vähäinen talo muitten joukossa.

En löytänyt Hämeenkyrön historia I:aa selaamalla enkä voudintiliotoksillakaan mitään kiinteää pappilaa Hämeenkyröstä 1500 -luvulta, vaan ensimmäinen sellainen, johon törmäsin sillä etsinnällä oli Ikaalisten kappelin kappalaisen puustelli 1600 -luvun puolella.

Papisto asui mielestäni Hämeenkyrössä aivan sekalaisesti 1500 -luvulla: lähes jokainen sinne muualta tullut pappi ylösotti jonkin autioituneen kruununmaan, jonka pystytti uudestaan asumuksekseen. Sen huomasn, että Tuokkolankylässä oli useampia ja vähän pitempiaikaisia sellaisia tapauksia.

En sitten tiedä, oliko tämä Hämeen mallia. Etelä-Pohjanmaalla oli tilanne pitäjittäin aivan toinen. Omat tietoni Hämeestä ovat kuitenkin jonkin verran pinnallisia, se myönnettäköön.




M Lu:

Asioilla on aina kaksi puolta, niin tälläkin.

Tästä on mielestäni pääteltävissä ainoastaan, että Henricus Olailla on ollut tällöin kyky vastaanottaa ulosmitattavaa nautakarjaa noin puolensataa, eli hänen asumuksellansa oli niittyjä sen verran, että ne pitävät hengissä tämän määrän nautakarjaa.

Koska autioituminen Hämeenkyrössä oli hänen aikanaan niin massiivista, ulosmitattavaa karjaa veloista oli varmaankin moninkertainen määrä ja myös autioitten niittyjä pystyi ylösottamaan niin paljon kuin vain omissa rahkeissa oli varaa. Myös palvelusväkeä oli saatavissa entisistä talollisista ja nämä säästyivät papin leivissä nälkäkuolemalta.




M Lu:
Ajoin takaa sitä, että Henricus Olai joutui elannokseen hyväksikäyttämään hädässäolevia, suorastaan suurta massaa nälkäänäkeviä ja repimään näiltä laillisina ulosottoina papinmaksunsa.

Papilla oli varmaankn pantattua omaisuutta yllin kyllin, mutta kontanttia ei seurakuntalaisilta herunut. Varmaankin kerjäläisiä oli jatkuvalla syötöllä ovella. Nähdäkseni nämä ja tavallista enemmän hautausten toimituksia, joita vainajien omaiset eivät kyenneet maksamaan. - Siinä rankkaa kristillisyyttä pähkinänkuoressa.



M Lu:
Tämänhän katsoinkin aika todennäköiseksi. Ei kuninkaallisen kirjeen sanoma edellyttänyt Hämeenkyrössä asumista eikä Martti Friisin oma kirjelmä varsinaisesti sisällä sitä, vaan elinikäisen läänitysluontoisen tulojen nautinnan Hämeenkyrön papillisista verotuotoista hänen loppuelämänsä ajalle.



M Lu:
Tarkoitatko, ettei Martti Friis asunut lainkaan Hämeenkyrössä? - Niin saattoi aivan hyvin ollakin.



M Lu:

Itse en yhtynyt tähän arvioon, muilta osin kuin, että sisko oli todennäköisesti veljeään hieman vanhempi. Se perustuu mielestäni minimiarvaukseen, jonka katson "kotiinpäinvedoksi" Tapion omien argumenttien puolesta. Itse otin varovaisesti "kultaisen keskitien", jonka johdosta oma arvioni Martti Friisin iästä vuonna 1546 oli noin 10 vuotta enemmän. Itse pyrin aina mahdollisimman neutraaleihin ja varovaisiin arvioihin, ja pyrin korjaamaan mielipiteeni niiden mukaisiksi.



M Lu:

Niin, se Martti Friisin oma vankka usko varmaan vanhuudenturvaan hänen lausumastaan kiistämättömästi heijastuu - ja hyvä, että sentään sen huomasit.



M Lu:
Kaarlelassahan olivat asiat paljon paremmalla tolalla kuin Hämeenkyrössä. - Olen tässäkin ketjussa antanut siitä asiasta tietoja, myös linkeillä voudintileihin, jotka Sinun olisi pitänyt noteerata.

Uskon, ettei Martti Friis yksinkertaisesti jaksanut korkean ikänsä ja heikon kuntonsa takia enää hoitaa papinvirkaa Kaarlelassa eikä kunnolla muuallakaan: häntä oli kohdannut paha työuupumus, mikä oli myös suhteellista sikäli, että hän kuului etuoikeutettuun luokkaan, jonka sietokyvyn rajojen yli rasitus oli yltänyt.




M Lu:
Lähtötilanne 1546 ei ollut niin synkkä, vaan alkoi pian sen jälkeen huonontua ja paheni vuosisadan loppua kohti. Jonkin ajan kuluttua kokonaisia kyliä autioitui. Niin tapahtui esimerkiksi Timin kylälle: kaikki sen neljä taloa autioituivat pitkäksi ajaksi. Kuitenkin sen autiot sai kruunulta tiettävästi ainoa esi-isäni Hämeenkyröstä Mikko Matinpoika, joka sai 1600 -luvulla Timin viljelykset uudestaan kukoistamaan. - Mutta miksipä hänen edeltäjilleen tuli täystyrmäys?



M Lu:
Ei mielestäni sellaista Martti Friisin anomusta ilmene, jossa olisi nimenomaan haettu Hämeenkyröä. Mielestäni kirjelmästä oli pääteltävissä, että paikasta oli neuvoteltu (varmaankin lähinnä piispan, siis Martti Skytten ym. kanssa) ja soviteltu sellainen ratkaisu. Ei mielestäni ilman konsistorin suostuttelua, Martti Friisin etuoikeutettua säätyasemaa ja kuninkaan asiaanpuuttumista tämä olisi onnistunut. - Hämeenkyrö pakotettiin mielestäni tällä tavoin vastaanottamaan Martti Friisin aiheuttama lisärasitus.



M Lu:

Kuten totesin, ei ikätietojen minimiarvauksista voida vetää kategorista johtopäätöstä Martti Friisin iästä vuonna 1546. Oma arvioni noin 70 vuotta on paitsi varovaisempi, mielestäni realistisempi, mutta se on vain oma mielipiteeni, jota tämä minimiarvaus ei mitenkään horjuta. Kumnmankaan arvion puolesta ei ole riittävää tietoa, jotta siitä olisi mitään varmuutta. Tilanne, jossa Tanskilan (osan) lahjoitus luostarille katsottiin otolliseksi, oli saattanut syntyä muutenkin kuin sen johdosta, että tytär oli aivan juuri ryhtynyt nunnaksi ja olisi ollut vasta täpärästi täysi-ikäinen.

Mielestäni Martti Friisillä oli hätä sen takia, ettei ollut sattuneista syistä lähisuvun suojaverkkoa, ei Hämeenkyrössä eikä muuallakaan, vaan hän oli joutunut täysin omilleen. Toki Turun seudulla varmaankin asui kaukaisia sukulaisia tai ystäviä, jotka jotenkin huolehtivat, ettei Martti aivan heitteille jää. Näin rohkenen päätellä.


terv Matti Lund
Martti Friisillä oli hyvinkin lähisukua, nimittäin oma poika Hans Mårtensson. Korsholman historiassa Åkerblom antaa hänelle sukunimen Frisius ja lähdemerkinnän. Saman lähdemerkinnänä antaa myös Yrjö Blomstedt laamanneja ja kihlakunnantuomareita käsittelevässä väitöskirjassan. Tarkistamatta lähdettä. Annetusta lähteestä löytyy kuitenkin vain nimi Hans Mårtensson. Hans Mårteninpoika omisti Tanskilassa, Karviaisissa sekä Killaisissa maata. Joten hän oli Martti Friisin poika. Hän toimi sijaistuomarina 1574 lähtien Pohjanmaalla mjutta myös Piikkiön, Vehmaan, Halikon, Ylä- ja Ala-Satakunnan alueella. 1585-88, 1597 hän toimi Ala-Satakunnan voutina, ja hankki Alastaron Vuolteen asuintalokseen. Siellä hänen jälkeläisensä asuivat Isoonvihaan asti.
Martti Friis ei näy laillistaneen suhdettaan, koska poikaa ei vihitty papiksi, vaan hän toimi siviiliviroissa.
T.V.

Hannu Virttaalainen
05.10.14, 06:42
Joten hän oli Martti Friisin poika. Hän toimi sijaistuomarina 1574 lähtien Pohjanmaalla mjutta myös Piikkiön, Vehmaan, Halikon, Ylä- ja Ala-Satakunnan alueella. 1585-88, 1597 hän toimi Ala-Satakunnan voutina, ja hankki Alastaron Vuolteen asuintalokseen. Siellä hänen jälkeläisensä asuivat Isoonvihaan asti.
Martti Friis ei näy laillistaneen suhdettaan, koska poikaa ei vihitty papiksi, vaan hän toimi siviiliviroissa.
T.V.
Mälläisten Markulan rakuuna (Loimaan väestöluettelo 1749, Timo Verho) Jacob Josephsson Stockman s. 2.7.1698 Vuoltee voisi siis olla Martti Friisin jälkeläinen. Hänellä oli Hiskin mukaan useita sisaruksia.
Asutuksen yleisluettelon mukaan Vuoltee muuttui autioksi 1690-luvulla, jolloin Joseph Jöransson, rakuunan isä (?), on merkitty isännäksi.

AnttiYR
05.10.14, 10:45
M Lu:
Lähtötilanne 1546 ei ollut niin synkkä, vaan alkoi pian sen jälkeen huonontua ja paheni vuosisadan loppua kohti. Jonkin ajan kuluttua kokonaisia kyliä autioitui. Niin tapahtui esimerkiksi Timin kylälle: kaikki sen neljä taloa autioituivat pitkäksi ajaksi. Kuitenkin sen autiot sai kruunulta tiettävästi ainoa esi-isäni Hämeenkyröstä Mikko Matinpoika, joka sai 1600 -luvulla Timin viljelykset uudestaan kukoistamaan. - Mutta miksipä hänen edeltäjilleen tuli täystyrmäys?

Olisiko osasyynä täystyrmäykseen voinut olla Nuijasota?

Terveisin Antti

Matti Lund
05.10.14, 11:33
Olisiko osasyynä täystyrmäykseen voinut olla Nuijasota?

Terveisin Antti

Ehdottomasti ei Timin osalta, vaan sen talot (4 kpl) autioituivat hyvän aikaa ennen nuijasotaa ja kun ne on kirjattu autioiksi, niille on annettu samat isännännimet (Sippo, Lasse, Paavo ja Heikki) nuijasotaan asti kuin maakirjassa on vuonna 1545 [KA 1545, 1926a, 69], siis yli 50 vuotta ennen nuijasotaa. Samanlaisia tapauksia kuin Timi oli paljon muitakin.

Nämä havaintoni ovat otantoja maakirjoista, pari kolme kultakin vuosikymmeneltä 1500 -luvulla. Koska minulla on tähän Timiin omakin kosketuskohta, tiedot siitä minulla ovat kattavat. Itse kukin voi vapaasti yrittää samaa kuin minä ja voidaan sitten katsoa, onko tulos samansuuntainen, vai heittääkö arvioni joltakin kulmalta.

Minä antaisin mielelläni tähän linkit todisteeksi, mutta on sunnuntai ja näköjään viimeisen kuukauden aikana KA:n digitaaliarkiston sivut ovat joka sunnuntai romahtaneet alas jonkin epäsopivan muutoksen takia, jota ei ole vielä saatu korjattua.

Siksi joudun viittaamaan tietoihin tutkimusotannoistani ko. asiakirjoista:

Ensiksi vuoden 1580 H:kyrön rästiluetteloon [KA 1580, 2329,78]:

Paavon, Heikin ja Lassen talot Timissä pahoissa kruununrästeissä ja Sipon talo jo täysin autio.

Sitten vuoden 1589 maakirjaan [KA 1589, 2400, 20]:

Timin verokylää ei enää edes tästä maakirjasta erotu, vaan Turkkilan loppuun on kirjattu Paavo Timin autio ainoana merkkinä Timin kylästä.

Siis kaikki Timin verokylän talot olivat autioituneet vuoteen 1589 mennessä, kun taas nuijasodan ratkaisuvaiheet sijoittuvat vuoteen 1596.

Nuijasodan synnyttämissä olosuhteissa koko kylä kuitenkin läänitettiin, eli läänityskirje on vuodelta 1597 Antti Laurinpojan lippueen ratsumiehelle Lasse Pentinpojalle, jonka paikan otti sitten mainitsemani Mikko Matinpoika.

Varmaan nuijasota oli aiheuttanut huomattavan osan vuoden 1597 autioluetteloon tuoreeltaan kirjattujen talojen autioitumisia ja selittää autioitumisen huipun saavuttamista Hämeenkyrössä, mutta Timi kuului paljon ennen nuijasotaa vieneeseen autioitumisten virtaan.


terv Matti Lund

Matti Lund
05.10.14, 19:09
Martti Friisillä oli hyvinkin lähisukua, nimittäin oma poika Hans Mårtensson. Korsholman historiassa Åkerblom antaa hänelle sukunimen Frisius ja lähdemerkinnän. Saman lähdemerkinnänä antaa myös Yrjö Blomstedt laamanneja ja kihlakunnantuomareita käsittelevässä väitöskirjassan. Tarkistamatta lähdettä. Annetusta lähteestä löytyy kuitenkin vain nimi Hans Mårtensson. Hans Mårteninpoika omisti Tanskilassa, Karviaisissa sekä Killaisissa maata. Joten hän oli Martti Friisin poika. Hän toimi sijaistuomarina 1574 lähtien Pohjanmaalla mjutta myös Piikkiön, Vehmaan, Halikon, Ylä- ja Ala-Satakunnan alueella. 1585-88, 1597 hän toimi Ala-Satakunnan voutina, ja hankki Alastaron Vuolteen asuintalokseen. Siellä hänen jälkeläisensä asuivat Isoonvihaan asti.
Martti Friis ei näy laillistaneen suhdettaan, koska poikaa ei vihitty papiksi, vaan hän toimi siviiliviroissa.
T.V.

En ignoroinut Hannu Martinpoikaa, kun väitin, ettei lähisukua ollut löydettävissä Hämeenkyröstä.

Oletukseni oli, että Hannu Martinpoika oli sattuneista syistä tuolloin estynyt huolehtimaan Martti Friisistä.

Mies on ollut minulle entuudestaan tuttu, mutta hänen yhdistämisensä Martti Friisiin on tapahtunut vasta luettuani Friisejä sivuavia kirjoituksiasi kuten "Peder Dansken jälkeläiset", Genos 69(1998), s. 125-138.

Itse asiassa minulla on juuri laadinnan alla tutkielma, jossa keskeisellä sijalla on Hannu Martinpojan kihlakunnan tuomiokirje 16.8.1578 "Anders Sigfridinpoika till Bron" puolesta (Se on Pohjanmaalle sijoittuva perinnönjako- ja kauppakirja, joten ei siitä sen enempää tässä, mutta siitä on jäänyt jatkuvana muistutuksena itselleni viime aikoina myös Hannu Martinpoika - tuo Bron mieshän on Rålambien esi-isä). Myöhemmin olen pannut tämän merkille myös Blomstedtin kirjoituksesta "Laamannin ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500- ja 1600 -luvulla (1523-1680)", Yrjö Blomstedt (s. 383), vaikka kirjoitus on julkaistu jo 1958.


terv Matti Lund

TapioV
05.10.14, 20:58
Mälläisten Markulan rakuuna (Loimaan väestöluettelo 1749, Timo Verho) Jacob Josephsson Stockman s. 2.7.1698 Vuoltee voisi siis olla Martti Friisin jälkeläinen. Hänellä oli Hiskin mukaan useita sisaruksia.
Asutuksen yleisluettelon mukaan Vuoltee muuttui autioksi 1690-luvulla, jolloin Joseph Jöransson, rakuunan isä (?), on merkitty isännäksi.

Yrjänä Kustaanpojan, k. 18.9.1692, poika näyttää olevan Joosef Yrjänänpoika. Hän valitti 1707, että häntä on verotuksessa kohdeltu säätyläisenä, vaikka hänen elinolonsa eivät poikenneet millään tavalla muista. Häne ei ollut enää isäntä vaan lampuoti.
T.V.

Benedictus
05.10.14, 22:55
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015675

Yllä näkyy Hans Mårtensson Friisin tilalla henkilöt:
Johan Hansson, Ivar Hansson ja Gustaf Hansson.

Lienevät Hans Mårtenssonin poikia. Tiedetäänkö muita hänen lapsiaan?

Miten selittyisi, että Hans Mårtenssonin pojilla vaikuttaisi olevan Stiernkors-suvun nimiä, kuten Ivar ja Gustaf?
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Stiernkors_nr_39

Ajallisesti voisi Hans Mårtensonin vaimo olla Gustaf Nilssonin jälkeläisiä?
Mårten Friisin vaimo ei oikein mahdu Stiernkorsiksi.

Hannu Virttaalainen
06.10.14, 05:39
Tämä Martti Friis ei ole esivanhempiani, ainakaan tämänhetkisten tietojeni mukaan, mutta Tahvion Martti Friis melko varmasti on, sillä Hauhon Portaalla 1696 kuollut katselmuskirjuri Henrik Friis on varmasti esivanhempiani.

Vuolteen yksinäistalon naapurikylään, alajuoksulle Niinijoensuun Pietilään, nimismiehen, joka kuoli noin vuonna 1626, lesken Saaran vaimoksi ja seuraavaksi nimismieheksi muutti Turun linnan kirjurin Thomas Eskilinpojan poika kirjuri Erkki Tuomonpoika, jonka tytär aikaisemmasta avioliitosta Anna Erkintytär Florina meni puolestaan naimisiin seuraavan nimismiehen Erik Henrikinpoika Spåran kanssa. Siksi Loimaan seudulla on tuhansia Peder Dansken, Svärdien, Klaus Lydekenpojan jne jälkeläisiä, minä niistä yhtenä. (lähde Toropaisen Niinijoensuun Pietilä ja Spåra tutkimukset eli eivät ole minun sepittämiäni tai vanhojen tutkimuksien tarkistamattomia tietoja)
Edellä oleva liittyy tämän Martin poikaan naapuruuden ja sukulaisen sukulaisuuden kautta.

Virttaa eli entinen Virtsanoja on myös Niinijoensuun naapurikylä.

Hannu Virttaalainen
06.10.14, 10:42
Yrjänä Kustaanpojan, k. 18.9.1692, poika näyttää olevan Joosef Yrjänänpoika. Hän valitti 1707, että häntä on verotuksessa kohdeltu säätyläisenä, vaikka hänen elinolonsa eivät poikenneet millään tavalla muista. Häne ei ollut enää isäntä vaan lampuoti.
T.V.
Josef Yrjänänpoika kuoli varmaan 21.8. 1724 Lauroisten Konkalla ikä 65v 5kk, sillä siellä 1749 isäntänä Erik Joosefinpoika synt. 15.4, 1703 Vuolteella, vihittynä 9.10.1737 Maria Simontyttären Pöytyän (nyk. Oripään) Tanskilasta ;) kanssa. Olisiko tässä aasinsilta, jolla saisi keskustelua Oripään ja Merimaskun Tanskiloiden mahdollisesta liittymisestä toisiinsa.

Siis ainakin rakuuna Jaakko Stockmanilla ja Konkan Erik Joosefinpojalla jälkeläisiä seudulla.

Vuoltee oli Veikko Laakson Suur-Loimaan historia I s. 286 mukaan 1699 alkaen Turun rykmentin kapteenin puustelli, komppania oli varmaan Loimijoki.
Oliko Vuoltee sitä ennen perintö- vai kruununtila? Ainakin oli 1690-luvun alun jälkeen merkitty autioksi eli veroja ei pystytty maksamaan, vaikka Joosef perheineen kuitenkin asui tilalla.
Siis jos Asutuksen yleisluetteloon tiedot kopioitu oikein.

Liisa R
06.10.14, 14:54
Palaan tässä vielä muutama päivä sitten tässä ketjussa käytyyn keskusteluun Hämeenkyrön "kurjistumisesta". Katsotaan sitä vaikka Ylä-Satakunnan näkökulmasta.
Ylä- Satakunnan tilikirja 2420:f.20v vuodelta 1592 kertoo Ylä-Satakunnan autioiksi tulleet tilat manttaaleina näin:
Tyrvää: 83, Karkku: 58, Kyrö: 32, Pirkkala: 59, Kangasala: 34, Ruovesi: 14,
Lempäälä: 47 ja Vesilahti: 56.
Syyt lienevät yleisesti tunnetut: raskas ja jatkuvasti kiristyvä verotus, toistuvat, sotilaaksiotot, ja viimeisenä linnaleiri.

Nuijasodan jälkeen on tilanne tästä vielä huonontunut ja erot pitäjien välillä kasvaneet. Tilikirja 2429;44v vuodelta 1598. Autiot manttaaleina:

Tyrvää: 167, Karkku: 197, Kyrö: 219, Pirkkala: 164, Kangasala: 144,
Ruovesi: 87, Vesilahti: 124. Lempäälän tilanne löytyy varmaan tlikirjasta voudintileistä.
Tilanne on huonontunut kaikkien kohdalla, mutta erityisesti niissä pitäjissä, joiden läpi sotajoukot kulkivat. Ja ns.Suuri valtatie Pohjanmaalle kulki koko Hämeenkyrön läpi Pohjanmaalta Nokialle ja takaisin. Ja sitä kulkivat sekä nuijamiehet että Flemingin joukot.
Autioituminen ei kuitenkaan ollut totaalinen ja siksi ei poismuuttaneita löydy. Se merkitsi veronmaksukyvyn menettämistä ja sitä, että entisistä verotaloista tuli kruununtaloja. Isännästä tuli kruunun lampuoti.
Liisa R

Matti Lund
06.10.14, 19:20
Palaan tässä vielä muutama päivä sitten tässä ketjussa käytyyn keskusteluun Hämeenkyrön "kurjistumisesta". Katsotaan sitä vaikka Ylä-Satakunnan näkökulmasta.
Ylä- Satakunnan tilikirja 2420:f.20v vuodelta 1592 kertoo Ylä-Satakunnan autioiksi tulleet tilat manttaaleina näin:
Tyrvää: 83, Karkku: 58, Kyrö: 32, Pirkkala: 59, Kangasala: 34, Ruovesi: 14,
Lempäälä: 47 ja Vesilahti: 56.
Syyt lienevät yleisesti tunnetut: raskas ja jatkuvasti kiristyvä verotus, toistuvat, sotilaaksiotot, ja viimeisenä linnaleiri.

Nuijasodan jälkeen on tilanne tästä vielä huonontunut ja erot pitäjien välillä kasvaneet. Tilikirja 2429;44v vuodelta 1598. Autiot manttaaleina:

Tyrvää: 167, Karkku: 197, Kyrö: 219, Pirkkala: 164, Kangasala: 144,
Ruovesi: 87, Vesilahti: 124. Lempäälän tilanne löytyy varmaan tlikirjasta voudintileistä.
Tilanne on huonontunut kaikkien kohdalla, mutta erityisesti niissä pitäjissä, joiden läpi sotajoukot kulkivat. Ja ns.Suuri valtatie Pohjanmaalle kulki koko Hämeenkyrön läpi Pohjanmaalta Nokialle ja takaisin. Ja sitä kulkivat sekä nuijamiehet että Flemingin joukot.
Autioituminen ei kuitenkaan ollut totaalinen ja siksi ei poismuuttaneita löydy. Se merkitsi veronmaksukyvyn menettämistä ja sitä, että entisistä verotaloista tuli kruununtaloja. Isännästä tuli kruunun lampuoti.
Liisa R


Vuosi 1580 oli tällainen, autiot manttaalit [KA 1580, 2329, 84]:

Kyrö 73
Pirkkala 62
Kangasala 15
Orivesi 19
Lempäälä 52
Vesilahti 58
Pälkäne 7

Summa 286

Verotuksellisen "Ylä-Satakunnan" kuva on siis sangen kirjavanoloinen (Tasoittaisiko skaalan normaalistaminen jonkin verran kuvaa?)

Hämeenkyrö joka tapauksessa erottuu absoluuttisesti omassa kastissaan, Pirkkala lähinnä, Pälkäne kauimpana.

Vuosien 1589-90 aineistossa Ylä-Satakunnassa oli lähes puolet enemmän autioita kuin Ala-Satakunnassa. Koko summa molemmista oli 830.

Tavallaan ei olekaan oikeutettua tehdä tätä vertailua Pohjanmaan näkökulmasta, mutta toisaaltahan, nyt oli annettu itseäni lukuunottamatta ymmärtää, että kaikki Hämeen pitäjät olivat papiston vaurastumisen kannalta paljon edullisempia kuin esimerkiksi mikään Etelä-Pohjanmaan pitäjä. Se oli väärää tietoa, jonka osoitin Kaarlelan tiedoilla. Tai en ole tietystikään realisoinut todistamista kenellekään muulle kuin ainoastaan itselleni, koska kukaan muu ei ole luultavasti viitsinyt vilkaista esittämiäni tietoja, koska ne eivät nähtävästi kiinnosta ketään tai häiritsevät liikaa heidän toisenlaista käsitystään.

Luvut autioista ja rästien määristä hiukkaisen "sokeerasivat" minua, koska olin tottunut Pohjanmaan dramaattisesti alempiin tasoihin.

terv Matti Lund

Benedictus
06.10.14, 23:08
1580

Kyrö 73
Pirkkala 62
Kangasala 15
Orivesi 19
Lempäälä 52
Vesilahti 58
Pälkäne 7

1592

Kyrö 32
Pirkkala 59
Kangasala 34
tyrvää 83
Lempäälä 47
Vesilahti 56
Ruovesi 14
Karkku 58

1598

Kyrö 219
Pirkkala 164
Kangasala 144
tyrvää 167
Lempäälä
Vesilahti 124
Ruovesi 87
Karkku 197

Nuijasota näkyy selkeästi ja on ollut hyvin tiedossa autioitumissyynä.

1580 ja 1592 tilanne vaikuttaisi aika samankaltaiselta toisiinsa nähden, sillä pitäisi verrata pitäjien tilojen kokonaismäärään.

Mikä oli tilamäärä Kaarlelassa ja mikä Hämeenkyrössä eli mikä oli autioitumisprosentti?

Eräs seikka tuolla ajalla Satakunnassa ja erityisesti Ylä-Satakunnassa( ei siis Hämeessä, kuten Matti Lund varmaankin vahingossa aluetta nimitti). oli sinne syntyneet karkotettujen aatelisten kartanot ja lahjoitus tilat.
Nähdäkseni monet tilat lahjoitettiin aatelisille, vaika se ei näy SAY tiedoissa.

Vaikuttaisi, että monet perheet siirsivät jälkeläisensä tilojen entisille eräomistuksille ja vain vanhat jäivät kotitiloille kuolemaan. Uudistiloja syntyi juuri Hämeenmetsän läntisiin osiin, eli Merikarvia, Karijoki, Isojoki alueille sekä Keuruun ja Ahtärin suuntiin.

Sota ja Taudit olivat kyllä hyvä syy, mutta ne koskivat yhtähyvin Kaarlelalaisiakin.

Matti Lund
07.10.14, 00:59
1580

Kyrö 73
Pirkkala 62
Kangasala 15
Orivesi 19
Lempäälä 52
Vesilahti 58
Pälkäne 7

...

Mikä oli tilamäärä Kaarlelassa ja mikä Hämeenkyrössä eli mikä oli autioitumisprosentti?
...

Hei, vuonna 1580 Kaarlelassa lasketusta 445 verotalosta oli kameraalisesti veroautioina 12 kpl (puolet näistä nähtävästi vapaavuosilla ylösotossa, toinen puoli pitkäaikaisempia 6-4 vuoden autioita) [KA 1580, 4758, vs 49, mf ES832].

Prosentiksi tulee sillä kertaa 2, 7 %. Vastaavaksi arvoksi vuonna 1580 Hämeenkyrössä sain 17, 4 %.

Tilanne oli Kaarlelassakin radikaalisti huonontunut, jos vertaa vuoteen 1560:

Ei ilmene lainkaan autioita. Oli 387 täyttä veroa maksavaa sekä 7 puolta veroa maksavaa uudisviljelijää (Näillä paikkeilla savolaisekspansio Kaarlelassa käynnistyi, mikä ilmiö myös tuo aina jonkin ajan kuluttua autioitumisen kuvaan mukaan uuden autioitumisten syyn, mutta se ei näissä alkuasetelmissa näy vielä vuonna 1560, mutta luultavasti se "savolaiskierratys" on jo uutena elementtinä vuonna 1580 ja selittää osaa autioitumisista. [KA 1560, 4625, vs 133, mf ES822])

terv Matti Lund

Ps. Luulen, että Kustaa Vaasan suosionosoitukset voudille Lasse Knuutinpoika Fordellille olivat enemmän Kaarlelan talollisten ahkeroinnin ansiota. Sen tuloksista Lasse pääsi näinä päivinä nauttimaan valmiiseen pöytään.

Niteeltä 2426 alusta ~ 10 aukeamaa näkee ainakin Juhanan aatelille lahjoittamat Hämeen (Ylä-Satakuntakin ml.) tilukset.

Hannu Virttaalainen
07.10.14, 06:55
Yrjänä Kustaanpojan, k. 18.9.1692, poika näyttää olevan Joosef Yrjänänpoika. Hän valitti 1707, että häntä on verotuksessa kohdeltu säätyläisenä, vaikka hänen elinolonsa eivät poikenneet millään tavalla muista. Hän ei ollut enää isäntä vaan lampuoti.
T.V.

Kustaa Hannunpoika haudattiin 27.4.1690, ikä 90-vuotta

Matti Lund
08.10.14, 00:27
Hei, vuonna 1580 Kaarlelassa lasketusta 445 verotalosta oli kameraalisesti veroautioina 12 kpl (puolet näistä nähtävästi vapaavuosilla ylösotossa, toinen puoli pitkäaikaisempia 6-4 vuoden autioita) [KA 1580, 4758, vs 49, mf ES832].

Prosentiksi tulee sillä kertaa 2, 7 %. Vastaavaksi arvoksi vuonna 1580 Hämeenkyrössä sain 17, 4 %.

Tilanne oli Kaarlelassakin radikaalisti huonontunut, jos vertaa vuoteen 1560:

Ei ilmene lainkaan autioita. Oli 387 täyttä veroa maksavaa sekä 7 puolta veroa maksavaa uudisviljelijää (Näillä paikkeilla savolaisekspansio Kaarlelassa käynnistyi, mikä ilmiö myös tuo aina jonkin ajan kuluttua autioitumisen kuvaan mukaan uuden autioitumisten syyn, mutta se ei näissä alkuasetelmissa näy vielä vuonna 1560, mutta luultavasti se "savolaiskierratys" on jo uutena elementtinä vuonna 1580 ja selittää osaa autioitumisista. [KA 1560, 4625, vs 133, mf ES822])

terv Matti Lund

Ps. Luulen, että Kustaa Vaasan suosionosoitukset voudille Lasse Knuutinpoika Fordellille olivat enemmän Kaarlelan talollisten ahkeroinnin ansiota. Sen tuloksista Lasse pääsi näinä päivinä nauttimaan valmiiseen pöytään.

Niteeltä 2426 alusta ~ 10 aukeamaa näkee ainakin Juhanan aatelille lahjoittamat Hämeen (Ylä-Satakuntakin ml.) tilukset.

Kävin muutamia vuosia lisää läpi aikavälillä 1567-1596 Hämeenkyrön maakirjoja, muitakin tilikirjoja ja autioluetteloita.

Panin nyt paremmin merkille muutakin Hämettä, mutta vain Ylä-Satakunnan voutikuntaa selaten.

Pahin vaihe oli noin 15 vuoden jakso ennen nuijasotaa paheten kohti nuijasodan puhkeamista.

Kun Hämeenkyrössä oli 400 verotaloa ja muutama päälle, pyrki autioituminen tällä jaksolla neljännekseen koko talokannasta, siis 25 %:iin, eli tavoitteli 100 autiota. Nuijasodan seurauksena se vielä reippaasti sen ylittikin.

Mitä tulee Henricus Olain nauttimiin verotuloihin, niitä tilitettiin veroista aika jämptiin sama määrä kuin oli laita Pirkkalankin kirkkoherralla. Tuloutus jatkui aika tasaisena pitäjän erittäin pahasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Siis ei sikäli varsinaista palkka-alea, vaan sovitusta ylläpidosta pidettiin kiinni ilman joustoa.

Oma lukunsa on sitten juokseva kirkollisten maksujen perintä, kun seurakuntalaisilla oli niin suuri maksukyvyttömyys.

Kun verrataan Kaarlelaan, siellä jonkilainen kasvu jatkui vaikeista ajoista huolimatta. Kaarlela näyttää jo ennen Kokkolan perustamista vilkastuneen huomattavasti Kustaa Vaasan alullepanemista taloudellisista uudistuksista. Siellä syntyi paikallista vetoa, kun taas Hämeenkyrö oli tällöin hiipumisvaiheessa. Vuonna 1560 Kaarlelassa ja Hämeenkyrössä oli suunnilleen yhtä monta verotaloa, mutta vuonna 1580 Kaarlelassa jo noin 40 enemmän ja siis maksuykyisyys Kaarlelassa oli aivan toista luokkaa.

Kaarlelalle oli syntynyt taloushistoriallisesti aika edullinen asema jo ennen kuin Kokkola perustettiin ja ennen kuin mm. tervatalouden ja laivanveiston buumi alkoi siellä vaikuttaa. Siellä oli tilaus Antti Chydeniuksen kaltaisille reippaille ja nuorekkaille pappismiehille jo silloin.

Emme tiedä juuri mitään faktaa Kaarlelasta Martti Friisin ajalta ja emme osaa edes tarkoin sanoa sitäkään, oliko hän siellä toiminut 10 vai 40 vuotta, mutta todennäköisesti se oli ollut suotuisaa aikaa hänelle ja hän oli vaurastunut siitä.

terv Matti Lund

Liisa R
08.10.14, 13:22
Vielä kerran Hämeenkyrön autioitumisesta 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa.
Pahimmillaan autioita oli (Hämeenkyrön historia I s.363) vuonna 1606 56,6%. Vuonna 1607 pidetyn maantarkastuksen tuloksena %-luku putosi 1607 18.5%:in. Mistä syystä vouti oli tehnyt tilinsä näin suuripiirteisesti, on vaikea - tai helppo - arvioida. Mahtoiko hän vetää välistä?

Taloista kuitenkin vain osa jäi kokonaan asumattomiksi tai yhdistettiin kylän johonkin toiseen taloon. Mitään suurtiloja ei Hämeenkyröön kuitenkaan tämän seurauksena pysyvästi muodostunut, vaikka hyviä yrityksiä olikin.

Timin koko kylän käsittänyt suurtila jakaantui 1740-luvulla uudelleen neljäksi taloksi, niin kuin runsas sata vuotta aiemmin. Nimet ehkä olivat uudet -isäntien nimien mukaan- paikat ehkä entiset. 1500-luvun taloista eikä vielä 1600 luvunkaan, jäänyt paljon jälkiä, kun ei niitä vielä ollut rakennettu kivijalalle vaan multapenkalle.

Useimmat autiot saivat muutamien vuosien, tai joskus pitemmänkin ajan kuluttua uuden isännän. Hänelle annettiin asumisoikeusasiakirja ja verovapausvuosia, jotta saisi taloutensa kuntoon. Päätöksiä löytyy kihlakunnanoikeuden pöytäkirjoista pitkin 1600-lukua. Erityisen paljon suurten nälkävuosien jälkeen 1600-luvun lopulla.

Väliajan autioitumiset saivat aikaan sen, että perintötaloista tuli kruununtaloja.
Vuonna 1706 Hämeenkyrössä oli enää 13 vero- eli perintötilaa. Ja tämä Hämeenkyrö oli siis se, josta Ikaalinen oli erotettu.

Mitä tulee kirkon muihin kuin verotuloihin, niistä ei ole säilynyt laskelmia tältä kyseiseltä ajalta. Vanhimmat tilikirjat ovat vuodelta 1652 ja ne ovat netissä.

Liisa R

Benedictus
08.10.14, 16:21
Tuon 1500-luvun ihminen oli uskovainen, joka teki kaikkensa taivanpaikan toivossa, siitä kertovat nuo valtavalla työllä ja vaivalla rakennetut kivikirkot, joita talonpojat rakensivat vapaaehtoisesti kuten Egyptin talonpojat pyramidejä, tekijä pääsi osille jumalallisesta työstä.

Toisin oli kuninkaan töiden tai voutien tekemisten. Juhana herttuan linna ei koskaan noussut Porin keskustaan, vaikka kivetkin kovalla pakottamisella sinne tuotiin.

Eli kansa kyllä maksoi papinpalkat ja saatavat, koska se uskoi pappien taitoon hoitaa taivasasiat kuntoon, siksi voidaan uskoa, että khr Henricus Olain elukat navetossaan olivat hänen omiaan, eikä ulosmitatuita köyhältä kansalta.

Miksi niin moni talo on merkitty autioksi, on todella kiinnostava kysymys, koska Kaarlelaan verraten ei mitään äkkiseltään järkevää selitystä löydy?

Ketähän tuolloin oli vouteina ja olivatko kuinka kauan kuvioissa mukana?

Hämeenkyrössä on täytynyt olla pappila koko ajan ja iso, sillä ei voida ajatella, että yhtäkkiä Henrik Finnolle olisi lohkaistu jostain kylästä yli mantaalin kokoinen tila papinasunnoksi.
Siitä prosessista oliis jäänyt kyllä satamäärin valituksia ja käräjäkirjoja.

ritva laiho
08.10.14, 19:03
Hei
Paikkakuntaa en yhtään tunne ,mutta autioitumiseen löytyy varmaan selitys vuoden 1601 katovuodesta jota myös olkivuodeksi kutsuttiin. Vielä seuraava
vuosi oli katovuosi, kuten taas vuosi 1609. Tilanne taisi olla lähes yhtä paha kuin vuosisadan lopulla, mutta tietoja on vähemmän.
Terv.Ritva

Liisa R
08.10.14, 19:36
Varmaan tällainen koettelemus pitäjälle on monien asioiden summa.
1600 luvun alun katovuodet eivät selitä autioitumista 1500-luvun lopulla, mutta lisäsivät ahdinkoa 1600-luvun alkupuolella.

Mitä sitten pappilan maihin tulee, alueet pappilalle erotettiin silloin , kun muidenkin kylien maita yhteen sovitettiin ja rajoja piirreltiin. Ehkä silloin, kun kirkko Ylä-Satakunnassa järjestäytyi. Seppo Suvanto sanoo, että tämä on tapahtunut jolloinkin 1200 luvulla, jolloin kirkon haltuun otettiin tärkeät ja liikenteellisesti merkittävät paikat ja pakanalliselle pitäjänyhteisölle kuuluneet kulttipaikat,(Hämeenkyrön historia I s.149)

Liisa R

ritva laiho
08.10.14, 21:32
Totta. En ole seurannut ketjua aiemmin ja tuo 1600-luvun alku kiinnitti huomioni. 1500-luvun lopullahan rutto-tauti-ja katovuosia oli lähes viiden vuoden välein vuodesta 1564 lähtien .
Ritva

Benedictus
08.10.14, 22:39
Olisikohan kuitenkin niin, että juuri nuo rutto ja tautivuodet autioittivat tiloja.

Hämeenkyrö ja koko Satakunta ja Häme olivat huomattavasti tiheämmin asuttuja kuin keskipohjanmaan Kaarlela.

Toisaalta pohjanmaalle kulki eniten käytetty tie juuri Hämeenkyrön kautta.

Kuten todettu Turkuun oli lyhyt matka, joten taudit saattoivat edetä nopeasti sinne.

Kaarlela vaikka oli satamapaikkakin oli kuitenkin pitkän purjehduksen ja vielä pitemmän jalkamatkan päässä.
Siellä oli myös asutus huomattavasti laajemmalla alueella.

Kadot kohdistuivat kaikkiin yhtälailla ja pohjoisessa aina pahemmin kuin etelässä, eli ei ole selittävä tekijä.

Olisivatko taudit todella syy autioitumiseen.

Matti Lund
09.10.14, 00:08
Olisikohan kuitenkin niin, että juuri nuo rutto ja tautivuodet autioittivat tiloja.

...

Kadot kohdistuivat kaikkiin yhtälailla ja pohjoisessa aina pahemmin kuin etelässä, eli ei ole selittävä tekijä.

Olisivatko taudit todella syy autioitumiseen.

Valitan, mutta Benedictus -nimimerkin arvelut menivät näissä kannanotoissa pahasti harhaan.

Hämeenkyrön tilanteen tarkastelu lähti tässä ketjussa liikkeelle siitä, että yhdet olettivat Hämeenkyrön erinomaiseksi palkkapitäjäksi pastorille ja aivan ylivertaiseksi verrattaessa vaikkapa Kaarlelaan.

Voudintileistä kerättävät tiedot kääntävät asian kuitenkin aivan päinvastaiseksi.

Toisissa olosuhteissa tilanne olisikin varmaan ollut pieleen menneitten arveluitten mukainen, mutta ikävien tietojen karttuminen entisestään on alkanut nyt antamaan hahmoa sille katastrofille, mitä Hämeenkyrössä tapahtui 1500 -luvun jälkipuoliskolla ja herättänyt näkemään sen, kuinka paha tilanne siellä tosiasiassa oli.

Tilanne Gregorius Michaelis Stuthin virkakaudella oli vielä aika normaali, vaikkei aivan niin hyvä kuin on uskoteltu.

Tilanteen huonommaksi kehittyminen näyttää aika hyvin myötäilevän 25 -vuotisen pohjoismaisen sodan kehityslinjaa ja kuvaan tulee mukaan LINNALEIRI -järjestely.

Syyt kurjistumiselle ja autiotumiselle ovat moninaiset, mutta eräs tekijä yltse muitten näyttäisi olleen Flemingin armeijan linnaleirin pahimpien rasitusten ja lieveilmiöitten kohdistuminen rankimmin juuri Hämeenkyröön. Ilmeisestikin linnaleiri on puhjennut Hämeenkyrössä sen pahimpaan ilmenemismuotoon, eli raivonnut jonkin aikaa täydellä terrorilla paikallista väestöä kohtaan.

Suurin yksittänen ja monen talon kohdalla kertakakkinen syy autioitumiseen on ollut huovien ryöstely ja hävitys linnaleirin merkeissä.

Ja tämä hävitys on ollut itseään ruokkiva kierre:

Kun pitäjä oli ajautunut pahaan maksukyvyttömyyteen ja siis ei kyennyt enää järjestyneesti suorittamaan esivallan tarkoittamia linnaleirisuorituksia, alkoivat sotilaat häikäilemättä ryöstää talonpoikien omaisuutta.

Se, että se on kohdistunut raskaimmin Hämeenkyröön, lienee johtunut siitä, miten Flemingin joukkojensiirtopäätökset ovat sattuneet kohdistumaan niin joukkoihin kuin sijoituspaikkoihin. Hämeenkyröstä on tullut nähtävästi koko maan pahin sijaiskärsijä tässä suhteessa. Ilmeisesti linnaleirin kohdentumista Hämeenkyröön on pahentanut sekin, että pohjalaiset pystyivät ainakin kahteen otteeseen pidättäytymään Kaarle -herttuan tuella linnaleirin vastaanottamiselta.

Hämeenkyrön terrorisointi on saattanut olla yhtä pahaa kuin isonvihan terrori. Ihmisiä on saatettu piestä hengiltä.

Hämeenkyrön väestö oli osaltaan näin ajettu jo monia vuosia ennen nuijasodan puhkeamista aivan epätoivoiseen tilaan ja se näki nälkää. Tietysti myös tautikuolleisuus huomattavasti nousi niissä olosuhteissa.

Itse asiassa Hämeenkyrön tilanteella on ollut suurempi merkitsevyys nuijasodan puhkeamiseen kuin on sitä käsittelevissä historioissa myönnetty.

On säilynyt muutama lausunto kuten, että on parempi tarttua nuijaan, kun kuitenkin kuollaan nälkään (Gödik Fincken muistiinkirjaama) ja hämeenkyröläisten avunpyyntö pohjalaisille tulla kapinoimaan linnaleiriä vastaan. Nämä vahvistavat tätä käsitystä ja asettuvat ymmärrettävämpiin uomiin, kun otetaan huomioon tämä karmea autioitumis- ym. tilanne.

terv Matti Lund

Benedictus
09.10.14, 06:47
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/sodat/pitka_viha.htm

Ajallisesti vaikuttaisi, että juuri tuo sota saattoi olla itse se syy autioitumiseen.

Hämeenkyrön sijainti pääväylän varrella saattoi viedä miehet tiloilta sotatantereelle, sillä vaikuttaisi, että Hämeenkyröstä otettiin miehiä myös etelä-pohjanmaan hankinnoissa.

Matti Lund
09.10.14, 11:23
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/sodat/pitka_viha.htm

Ajallisesti vaikuttaisi, että juuri tuo sota saattoi olla itse se syy autioitumiseen.

Hämeenkyrön sijainti pääväylän varrella saattoi viedä miehet tiloilta sotatantereelle, sillä vaikuttaisi, että Hämeenkyröstä otettiin miehiä myös etelä-pohjanmaan hankinnoissa.

Taas ymmärrät autioitumismekanismin tässä kannanotossasi väärin.

Miehistöotot kohtelivat eri pitäjiä melkoisen tasaisesti johtaen systemaatiseen autioitumisten kasvuun kaikissa pitäjissä erotuksetta, mutta huom!, muita pahempi tilanne Hämeenkyrössä ei johtunut niistä.

Sotaolosuhde yhdistettynä Hämeen tilarakenteeseen, eli rälssi- ja ratsutilojen suureen osuuteen pahensi autioitumista Hämeessä huomattavasti enemmän verrattuna Pohjanmaahan, jossa ei ollut tätä rälssitilusten parasiittimaista ja turmiollista paikallista vaikutusta.

Autioitumisen taustalla olevat koko Hämettä koskevat rakenteelliset tekijät kuitenkin kärjistyivät ja tulivat selvemmin esiin Hämeenkyrössä, koska siellä oli verotilojen suhteellinen osuus suhteessa suurrälssitiluksiin suurempi kuin niissä pitäjissä, joissa suurrälssimaaosuus oli huomattavasti suurempi ja siis alustalaisväellä suurempi demografinen osuus pitäjän väestössä kuin Hämeenkyrössä. Hämeenkyrössä oli ikään kuin huomattavasti suurempi autioitumispoteliaali kuin esimerkiksi Kangasalalla. Ja se alkoi realisoitua, kun asiat alkoivat mennä pahasti pieleen!

Suurrälssit suhteellisesti "hyötyivät" tilanteesta, pienrälssitkin kärsivät lähes suurten verotilojen tapaan, koska niissä oli huomattavaa miesvoiman menetystä sodan takia.

Luulen, että kun nuijasotaa käsittelevissä kirjoituksissa on yleensä suhtauduttu aika pehmoisesti linnaleiri -järjestelyn vaikutuksiin aiheen arkuuden takia ja arvioitu sen vaikutuksia kokonaisuuden kannalta pieleen, sen rooli on jäänyt aiheesta lukeneille hämäräksi - ja tässäkin ketjussa näyttää siltä, että olen tässä kysymyksessä ypöyksin ja muut eivät osaa omaksumansa ennakkokäsityksen takia hahmottaa kuvaa Hämeenkyröstä linnaleirin pahassa kurimuksessa.

terv Matti Lund

Liisa R
09.10.14, 13:28
Tarkastusmaakirja 2401b vuodelta 1590 ( s.550 jpg 581) kertoo Hämeenkyrön tilanteesta sinä vuonna. Jokaisen kylän viimeisen talon kohdalla kerrotaan myös, kuka tai ketkä ovat olleet linnaleirissä tässä kylässä ja mitä he ovat kantaneet elannokseen. Sotilaat ovat olleet Monnikkalan Hannu Hannunpojan ja Nokian Claus Jöranssonin lippueista.
Linnaleirissä oli Ylä-Satakunnassa 4.7.1581 80 sotilasta. Lukumäärä on tuskin pysynyt samana vuoteen 1590 asti.
Lisäksi ovat ne sotilaat, joille oli annettu kruunulle huudatettuja autioita. Suurimmat palkkatilat ovat olleet Holger Laurinpojalle annettu 16 äyriä (aluksi kuitenkin vain 4 äyriä) Kiialassa ja Hannu Laurinpojalle annetut Osaran7 äyriä.
Ainoa rälssimiehelle annettu läänitys Hämeenkyrössä on Teivaalan Matti Sipinpojalle annettut 3 taloa Haapimaassa ja Viljalassa .(Nykyisen Ikaalisten puolella).Muita aatelisläänejä ei Hämeenkyrössä ole tähän aikaan ollut.
1642 perustettu Turun Akatemia sai Kuningatar Kristiinalta suuren läänityksen,
johon kuului noin puolet Hämeenkyrön taloista.Toinen suuri läänitys oli kreivi
Fredrik Stenbockille annettu läänitys 1650-luvulla. Akatemian rälssi kesti aina vuoteen 1826, mutta Stenbockit vaihtoivat rälssiä Henrik Rehbinderin kanssa
1663.
Muuten Hämenkyrössä ei ollut sen paremmin aateliskartanoita kuin aatelisten läänityksiä, ainoana pitäjänä koko Ylä-Satakunnassa. Liisa R

Matti Lund
09.10.14, 20:37
Tarkastusmaakirja 2401b vuodelta 1590 ( s.550 jpg 581) kertoo Hämeenkyrön tilanteesta sinä vuonna. Jokaisen kylän viimeisen talon kohdalla kerrotaan myös, kuka tai ketkä ovat olleet linnaleirissä tässä kylässä ja mitä he ovat kantaneet elannokseen. Sotilaat ovat olleet Monnikkalan Hannu Hannunpojan ja Nokian Claus Jöranssonin lippueista.
Linnaleirissä oli Ylä-Satakunnassa 4.7.1581 80 sotilasta. Lukumäärä on tuskin pysynyt samana vuoteen 1590 asti.
Lisäksi ovat ne sotilaat, joille oli annettu kruunulle huudatettuja autioita. Suurimmat palkkatilat ovat olleet Holger Laurinpojalle annettu 16 äyriä (aluksi kuitenkin vain 4 äyriä) Kiialassa ja Hannu Laurinpojalle annetut Osaran7 äyriä.
Ainoa rälssimiehelle annettu läänitys Hämeenkyrössä on Teivaalan Matti Sipinpojalle annettut 3 taloa Haapimaassa ja Viljalassa .(Nykyisen Ikaalisten puolella).Muita aatelisläänejä ei Hämeenkyrössä ole tähän aikaan ollut.
1642 perustettu Turun Akatemia sai Kuningatar Kristiinalta suuren läänityksen,
johon kuului noin puolet Hämeenkyrön taloista.Toinen suuri läänitys oli kreivi
Fredrik Stenbockille annettu läänitys 1650-luvulla. Akatemian rälssi kesti aina vuoteen 1826, mutta Stenbockit vaihtoivat rälssiä Henrik Rehbinderin kanssa
1663.
Muuten Hämenkyrössä ei ollut sen paremmin aateliskartanoita kuin aatelisten läänityksiä, ainoana pitäjänä koko Ylä-Satakunnassa. Liisa R

Hei, kiitos

Täsmennyksistä ja katsauksesta.

Hämeenkyrössä sijaitsevat säterit ovat Suomen kartanot ja suurtilat II, Jutikkala-Nicander, mukaan (s. 579-586):

Osara
- kantatila on ollut entinen Pakula
- mainittakoon haltijoista mm. kirkkoherra Abraham Jakobi
- ennen Hannu Laurinpoikaa haltijana oli Simuna Jussinpoika 1569-96 ja Jussi atinp. Osara 1540-68

Tuokkola
- Kirkkojärven rannalla, ent. ratsutila

Raipala
- Kirkkojärven pohjoispuolella
- Turun akatemialle 1644

Purttu
- lahjoitettiin Turun akatemialle 1644

Laitila

- ratsutilaksi määrätty tila joutui takuun vuoksi n.v. 1700 kruunulle ja muodostettiin v. 1703 kruunun virkataloksi (ollut sittemmin kapteenin virkatalona)

Pakkanen

- oli autiona 1605-1616
- lahjoitettiin 1662 Henrik Rehbinderille

---------------------------------

Siis 6 kpl sätereitä.

Luulen, että Hämeenkyrö on saanut huomattavasti yli alkuperäisen mitoituksen linnaleiriläisiä huoveja sitenkin, että Etelä-Pohjanmaalta poistetut linnaleiriläiset olisivat juuttuneet Hämeenkyröön. Yritän selvittää todisteita siitä, pitääkö tämä uskomus paikkansa.

Hämeenkyrön historia II:ssa kirjoittaja Papunen toteaa sivulla 284:

"Apuverokuorman kasvu, alinomaiset kyyditykset, linnaleiriin asetetun sotaväen omavaltaisuus, olivat niitä tekijöitä, jotka johtivat täällä vuosisadan lopulla laajaan autioitumiseen sekä viimein nuijasotana tunnettuun väkivaltaiseen purkaukseen."


terv Matti Lund

Benedictus
09.10.14, 22:16
Lainaus Lund:
Hämeenkyrössä sijaitsevat säterit ovat Suomen kartanot ja suurtilat II, Jutikkala-Nicander, mukaan (s. 579-586):

Osara
- kantatila on ollut entinen Pakula
- mainittakoon haltijoista mm. kirkkoherra Abraham Jakobi
- ennen Hannu Laurinpoikaa haltijana oli Simuna Jussinpoika 1569-96 ja Jussi atinp. Osara 1540-68

Tuokkola
- Kirkkojärven rannalla, ent. ratsutila

Raipala
- Kirkkojärven pohjoispuolella
- Turun akatemialle 1644

Purttu
- lahjoitettiin Turun akatemialle 1644

Laitila

- ratsutilaksi määrätty tila joutui takuun vuoksi n.v. 1700 kruunulle ja muodostettiin v. 1703 kruunun virkataloksi (ollut sittemmin kapteenin virkatalona)

Pakkanen

- oli autiona 1605-1616
- lahjoitettiin 1662 Henrik Rehbinderille

Eikös säteri ollut aatelisen oma asumakartano?
Yllä olevat tilat ovat kaikki muita kuin aatelin asumakartanoita.

Laitila oli entinen nimismiestalo ja kestikievari, jonka isännät hallitsivat sitä 1600-luvun loppuun saakka.
Vaikka Laitilan isännät olivat muuta kuin talonpoikia, eivät he olleet aatelisia.

Hämeenkyrön Laitilan isännät olivat nimismiehiä sukupolvesta toiseen.

Isäntänä 1602-1629 mainitaan Henrik Jönsson.

Henrik Jönssonin vaimoa 1. ei tunneta, tämä oli lasten äiti.
Lapset:
1. Brita Henriksdotter, puoliso autiovouti Mårten Sigfridsson
2.Anna Henriksdotter, puoliso kihlakunanvouti Mats Sigfridsson
3.Marketta Henriksdotter, puoliso a. nimismies Olof Matsson, puoliso b. nimismies Jacob Henriksson Finno.
4. Kirsti Henriksdotter, puoliso korpraali Knut Larsson.
5. Kaarina k. 1687?

Henrikin 2. vaimo oli Kirstin Kristoffersdotter, Ivar Israelsson Stiernkors till Sillantakan leski.

Hämeenkyrön Laitilan isäntä nimismies ja ratsutalollinen Henrik Jönssonin 1. puolisosta ei ole mitään mainintaa missään lähteissä, mikä tuntuu aika oudolta, kun ajatellaan, että hänellä oli kuitenkin useita lapsia, eli on kuollut viimeistään 1620, sillä Henrik Jönssonin 2 vaimo Kirstin Kristoffersdotter ilmoittaa 1630 tulleensa Laitilaan 9 vuotta aiemmin eli 1621.
Kummallista, ettei mitään pesän selvitystä ole jäljellä, kun kyseessä kuitenkin valtava maaomaisuus.

Kiinnostava erikoisuus on, että Kirstin Kristoffersdotterin 3 puoliso kapteeni Carl Sigfridsson Yxe, näkyy Laitilan alustilojen haltijana 1630-34.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41151
Käkelän Frantsila 1630-37 Carl Sigfridsson Yxe, sitten Henrikin vävy vouti Mårten Sigfridsson.

Kansallisarkisto, Yleisiä asiakirjoja, Ala-Satakunnan ja Ylä-Satakunnan tuomiokirja 1600-1601 (222a) s.133( jpg 142)

"Kom för rätta Eskill Michelsson Borgare i Åbostad och Hendrik Jönsson i Laitila och giorde en vänlig och broderlig förlikning med Eskil Gregersson i Laitila. Att för:ne Eskill skall anamma penningar för sin fasta jord och hws som han borde ärffua effther sin s. fädher och mådher aff för:ne Laitila.
Men huad om lösöre belanger, haffue the bytt i tw emellan Eskill Michelsson och Jöns Michelssons barn. Därföre dömbdes för:ne jord kiöp stadig och fast åbrothelig att hållas vid huar och een 3(markkaa) för härads dom."

Tällaiselta se näytti, toivottavasti on oikein.
Liisa R

Lisää tämän Henrik Impolan viestin tähän Laitila-ketjuun, koska kyseessä on yhden Laitilan tyttären sukuhaara, joka lisääkin merkittävästi Laitilan suvun laajuutta.

Huittisten nimismiehellä Knut Olofsson Takulla oli ainakin kolme poikaa, joista yhdestä tuli pappi nimellä Matthias Canuti. Hän oli Tyrvään kirkkoherrana noin 1553-1562 ja Huittisten kirkkoherrana v:sta 1564 sekä kuoli pian vuoden 1580 jälkeen. Hän omisti Huittisissa Kivirannan eli Tapanilan yksinäistalon, Huittistenkylän Jäppilän ja mahdollisesti myös Loimankylän Rytin.
Pso 1o N.N. Larsdotter Hämeenkyrön Laitilasta, k. ennen 1580 (Hämeenkyrön kär. 21-23.11.1625); mahd.
2:o Karin, main. Rytillä kymmenysluetteloissa 1600-1601.

Laitilan isännän Henrik Jönssonin isä Hans/Jöns Michelsson Laitila on kuin haamu, hänestä ei ole missään tietoa, vai onko niin ettei tietoa ole osattu kohdistaa.

Pohdin vaihtoehtoa , että olisi ollut Kokemäen khr Jöns Michelsson. Jos kuitenkin Jöns Michelsson olisi sama kuin 1604 vielä Kokemäellä tavattava entinen pappi, niin vie pohjan ajatukselta.

On myös toinen Hans Michelsson, (mikä on oikea nimi , ei selviä, koska nimi väännetty suomalaiseksi). Paikka ja aika ja toiminta ympäristö tukisi ajatusta.
Olisiko oikea Hans /Jöns Michelsson ?

Tutkimus: Suomen alempi sotilaspäällystö
http://www.genealogia.fi/hakem/sotilaspaallysto.htm
Hannu Mikonpoika
Palveli vänrikkinä satakuntalais-hämäläisessä Valentin Gödiken lippukunnassa 1578-81, Ala- ja Ylä-Satakunnasta muodostetun lippukunnan päämies 1581-90, Pohjanmaalta kootun osaston 1590-1600, Raaseporin lippukunnan v:sta 1601 (valtakirja 30.5.1601).
VA, 2387:63, 4169:84, 4231:52, 4234:30, FR 96, 105, Lagus 6:27, 166 - 8:185; RSA, MR 1578/2, 1590/38, 1600/7; KA SMh B, Rullor 4; Waaranen, Urkunder I, 136; Tawaststjerna 1902, 39, 54.

Löytyykö Hans Michelssonista tietoa tuon 1601 jälkeen.

http://www3.kokkola.fi/historia/nuijasota/ppouttu.htm
Valituskirjelmän mukaan oli linnaleirin rasitus tähän aikaan, 1596, jo sietämättömän raskas. Hannu Mikonpoika kantoi sotilailleen tänä vuonna puolentoista kuukauden muonan sekä rahaa.

http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/P..._Paallysto.htm (http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/perinnejoukot/RuotsinVallanaika/Lippukuntien_Paallysto.htm)

Hans Mickelssonin (Hannu Mikonpojan) lippukunta 1590 - 1600

Nimi Tehtävä Huom Lähteet Hannu Mikonpoika
Onko Jöns Michelsson Laitila?
Lippukunnan päällikkö1590-1600 vänrikkinä satakuntalais-hämäläisessä Valentin Gödiken lippukunnassa 1578-81
Ala- ja Ylä-Satakunnasta muodostetun lippukunnan päällikkö 1581-1590
Raaseporin lippukunnan päällikkö 1601 (valtakirja 30.5.1601) VA 2387:63
VA 4169:84
VA 4231:52
VA 4232:30FR 96
FR 105
Lagus 6:27
Lagus 166-8:185
RSA MR 1578/2
RSA MR 1590/38
RSA MR 1600/7
KA SMh B
KA Rullor 4
Erkki vahtimestari 1592 RSA MR 1584/18
RSA MR 1590/44
RSA MR 1598/13
KA Skgh 1593/Åbo sk.g Erkki Antinpoika profossi 1590 RSA MR 1590/38 Henrik Hannunpoika
Onko Henrik Jönsson Laitila?
katselmuskirjuri 1600 RSA MR 1600/7 Juhana Pekanpoika vänrikki 1598-1602 Lauri Niilonpojan neljänneksenmestari 1590-luvun alussa VA 4797:142vRSA MR 1590/38
Klemetti Olavinpoika 2. neljänneksenmestari 1590
profossi 1592 RSA MR 1590/38 Lauri Knuutinpoika 2.neljänneksenmestari 1600 RSA MR 1600/7 Martti Antinpoika Gröp (Grip) vänrikki 1590-91 Suomalaisen ratsulippueen profossi 1575-80
Määrätty 2.10.1599 vangittavaksi Kaarle-herttuan käskystä.
Maaomaisuutta Asikkalan Reivilässä. VA 215b:35
VA 4126:18
VA 4152:70v
VA 4797:143v
VA 6526:62RSA MR 1590/38
Matti Antinpoika Onko ylläolevan Mårten Gripin veli Matts?
neljänneksenmestari 1590 (?)-92 RSA MR 1590/38 Matti Pekanpoika vänrikkiluutnantti 1590-92 Aksel Kurjen lippueen neljänneksenmestari 1584-86(?)
Karjalaisen Pekka Grelsinpojan osaston päämiesluutnantti 1598 VA 229a:21RSA MR 1584/16
RSA MR 1590/38
RSA MR 1598/15
Olavi Antinpoika vänrikki 1600 Turun kaupunkijalkaväen (Olavi Juhonpojan osasto) vänrikki 1591
Hannu Laurinpojan
OSARA?
satakuntalaisen ? lippukunnan vänrikki 1598-99 VA 4812:110vProtocolon 59
RSA MR 1598/10
RSA MR 1600/7
KA SMh B Rullor 5
Olavi Juhonpoika lippukunnan johtaja 1590
3. neljänneksen mestari 1592 mahdollisesti karjalaisen Pekka Grelsinpojan lippukunnan vänrikkiluutnantti 1598 VA 229a:21RSA MR 1590/38
RSA MR 1598/15
Pentti Henrikinpoika lippukunnan johtaja 1600 RSA MR 1600/7 Pentti Klemetinpoika (Esping-sukua ?) luutnantti 1590-92 Lauri Niilonpojan lippukunnan neljänneksenmestari 1588-90 Sipi Juhonpoika neljänneksenmestari 1590-92 Lauri Niilonpojan lippukunnan neljänneksenmestari 1582-90 RSA MR 1582/35
RSA MR 1590/38KA SMh A.6
Söyrinki Hartt (Hård) 1. neljänneksenmestari 1600 RSA MR 1600/7 Tapani lippukunnan johtaja 1592 RSA MR 1590/38
Hämeenkyrön historia mainitsee Mårten Gripin s. 325 tuodun vangittuna Karkun käräjille 1599.Vaimonsa mainitaan s. 322. Hyynilän Martti (Grip)?ratsumies, manitaan s. 320.

Hämeenkyrön historia mainitsee Hannu Mikonpojan useammassakin yhteydessä asumassa Laitilassa värvätessään sotilaita, oleskelu on kuitenkin vain muutamia päiviä kirjan mukaan.

Mahtaako tuosta lippukuntapäällikkö Hans Michelssonista oli missään enempää tietoa. Erityisesti, oliko missä Raaseporin päällikön homman jälkeen.
Eräistä tiedostoista Kaarlen sodista Viron puolella on mainintoja , että siirrettiin Ahvenanmaalta Balttiaan.

Henrik Jönsson tuli isännäksi Laitilaan 1602, mikä ei silti tarkoittane, että isänsä olisi välttämättä kuollut.

Mahtaakohan Hans Michelssonin palkkatiloista tai vastaavista olla mitään tietoa?

Laitilan Jöns/Hans Michelssonin tytär Kirstin oli melko varmuudella Osaran isännän Satakunnan lippukunnan päällikön Hans Larsson Rothin vaimo, jonka 2. puoliso oli pohjanmaalta ollut vouti Carl Påhlsson Sursill -sukua Osaran ja Tuokkolan omistaja.

http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/P...ippukunnat.htm (http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/perinnejoukot/Pohjalaiset%20lippukunnat.htm)

Välirauhan aikaansaaminen Venäjän kanssa vuonna 1583 (vai 1585 solmittiin aselepo 11 vuodeksi) helpotti huomattavasti väenottorasitusta. Usealta seuraavalta vuodelta ei ole tietoa uusien alokkaiden ottamisesta Pohjanmaalta. Vuonna 1589 väenotto todennäköisesti toimitettiin, koska Lasse Nilssonin lippukunta mainitaan silloin lähes määrävahvuisena 461 miehisenä. Kun välirauha päättyi vuonna 1590, olivat jälleen edessä vaikeammat ajat. Samana keväänä Pohjanmaalta piti ottaa sekä jalkaväkeä että laivamiehiä, mutta ainakaan Kyrössä väenottoa ei voitu lainkaan toimittaa talonpoikien vastustuksen vuoksi. Lippukunnan päällikkö Hannu Mikonpoika sai viiden apulaisensa kanssa odottaa turhaan kahdeksan päivää Ojaniemen nimismiehentalossa, sillä pitäjänmiehet eivät määräyksestä huolimatta saapuneet väenottotilaisuuteen. [Luukko (http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/perinnejoukot/Pohjalaiset%20lippukunnat.htm#Luukko)]
Venäläiset piirittivät kahdesti 1590 Narvaa ja jälkimmäisellä kerralla kaupunki kukistui. Pohjanmaan lippukunnan vaiheista sodan loppuaikoina ei ole tietoa. Ilmeisesti se oli pääasiallisesti sijoitettu varuskuntapalveluun Virossa. Viimeinen havainto lippukunnasta on elokuun 25. päivältä 1593, jolloin sen vahvuus oli 298 miestä ja sijoituspaikkana Suomi. Tämä merkinnee sitä, että pohjalaiset oli kotiutettu, sillä muiden lippukuntien sijoitus on mainittu paikkakunnan tarkkuudella.
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/P...%201618%29.htm (http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/sodat/Puolan%20sota%20%281600%20-%201618%29.htm)

Kaarle herttuan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX) poika Carl Gyllenhielm valtuutettiin 9.6.1600 olemaan ylipäällikkönä Virossa, kunnes Kaarle herttua (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX) itse saapuisi. Johan Persson ja Johan Derfelt saivat käskyn toimia sotajoukon päällikön adjutantteina. Gyllenhielm lähti Ruotsista 2.7. ja saapui Turkuun 15 päivän tienoilla tuoden mukanaan kaksi ruotsalaista lippukuntaa. Hän oli kutsunut vastaan Suomeen Norrlannin jalkaväkimiehet (Påvel Göransson) ja ottanut Ahvenanmaalta mukaansa Hans Michelssonin lippukunnan (80 miestä). Turussa hän ilmoitti Kaarle herttualle (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX), että hänen Tukholmasta tuomansa ruokavarat olisivat pian lopussa ja että Suomesta ei voitu hankkia sotaväelle muonaa ennen viljan korjuuta. Carl Gyllenhielm saapui 19.7. Tallinnaan, missä hän yhdisti linnan varusväen (100 miestä) Hans Michelssonin vajaaseen lippukuntaan.

Yllä olevakaan ei vielä selitä linnaleirillä juuri Ylä-Satakunnan Hämeenkyrön pitäjän autioitumista, koska vaikuttaisi, että värvätyt olivat paljolti sieltä kotoisin. Ennemminkin tulee mieleen, että heidän kuolemansa sodassa autioitti taloja, kun ei ollut miehiä jatkajiksi.

Ehkä Lapinmaan Kaarlelassa ei väenotto onnistunut tai he olivat siitä osin vapautetut, jolloin viljelys saattoi jatkua tiloilla.

Matti Lund
10.10.14, 00:08
...

Yllä olevakaan ei vielä selitä linnaleirillä juuri Ylä-Satakunnan Hämeenkyrön pitäjän autioitumista, koska vaikuttaisi, että värvätyt olivat paljolti sieltä kotoisin. Ennemminkin tulee mieleen, että heidän kuolemansa sodassa autioitti taloja, kun ei ollut miehiä jatkajiksi.

...

Väärin.

Sinulla vaikuttaa olevan tämä juttu vielä hakusessa.

Viittaat Hämeenkyrön historiaan, mutta sitten sen perään esität Hämeenkyröön liittymättömiä leikkeitä ja mielipiteitä, jotka sotivat Papusen historiaopuksessa esittämää analyysiä vastaan.

Mielestäni Papunen erottuu edukseen tavanomaisista historioitsijoista näissä selityksissään pysyen paremmin maan pinnalla ja hahmottaa myös Hämeenkyrön merkitsevän roolin nuijasodan puhkeamisen kokonaisuudessa.

Itse asiassa annan muutenkin tunnustusta Papusen analyysille ja olen pitkälle samalla linjalla, eli siis käsityksiäsi vastaan, jos niistä mitään tolkkua saakaan?

Hannu Mikonpojan Papunen tuo esiin kestitsemisvelvollisuuden aiheuttamasta turmiollisesta rasituksesta (s. 284-287). Tämä ei ollut varsinaista miehistön linnaleiriä, vaan liittyy päällystön ja värväreitten matkoihin, jotka myös johtivat kohtuuttomuuksiin ja aiheuttivat tilojen autioitumisia, koska niissä ulosmitattiin huomattavia määriä elintarpeita jo ennestään kiristettyjen verojen päälle! Itse asiassa Hämeenkyrön suurimmat kartanot kaluttiin näin aivan tyhjiksi elintarpeista, jonka jälkeen kestittävät ikään kuin kyltymättömät termiitit siirtyivät muualle mässäilemään.


Papunenhan tuo myös useita kouriintuntuvia esimerkkejä linnaleirin aiheuttamista vahingoista paikalliselle väelle ja kohottaa linnaleirin merkitsevyyden ratkaisevaksi tekijäksi nuijasodan puhkeamiselle (s. 287-290).

Väenotoista hän mainitsee (s. 290-292) mm., kuinka vuonna 1571 pakko-otettiin joka viides mies pitäjästä pois armeijaan ja marssitettiin kouluttamattomina itärintamalle ja miten se lohkaisi myös viidenneksen pitäjän verotuotoista. Ei Hämeenkyrö tässä kuitenkaan mitenkään erottautunut muista, vaan sama koski koko Ylä-Satakuntaa.


Siis eivät nämä miehistöotot selitä mitenkään Hämeenkyrön erottumista muista, vaan ne kurjistivat kaikkia pitäjiä "tasapuolisesti" tai paremmin ilmaisten tasaisen tappavasti. Tästä johtuva autioituminen ja miesvoiman menetys oli suunnilleen samansuuruista kaikkialla muuallakin kuin Hämeenkyrössä.


Siis on aivan selvää, että linnaleiri kohteli pahiten Hämeenkyröä, muttei yhtäkään pitäjää "lempeästi"!

Minä käytin sanaa terrori, mutta Papunen käyttää sanaa täydellinen anarkia, kun hän päättelee, mihin linnaleiri Hämeenkyrössä johti.


terv Matti Lund

Hannu Virttaalainen
10.10.14, 11:09
Loimaan autioitumiset (Veikko Laaksen Suur-Loimaan historia I s.124), tilojen kokonaismääränä koko ajan 300

1574 1 (0,3%)
1578 6 (2,0%)
1580 23 (7,7%)
1584 92 (30,7%)
1588 65 (21,7%)
1592 51 (17,0%)
1600 63 (21,0%)
1605 190 (63,3%)
...

Jos Hämeenkyröstä halusi Nokian kautta Turkuun, reitti vei Huittisten Lauttakylään, josta joko Virttaan tai Niinijoensuun ja Haaroisten kautta Oripäähän, josta Aurajoen vartta Turkuun. Jos tosiaan halusi Pohjanmaalle, saattoi kulkea toiseenkin suuntaan.

Vuonna 1581 Tuomo Yrjönpoika Nepponen Lauroisten kylästä (Niinijoensuun ja Haaroisten välillä) kävi anomassa Juhana III:lta veroistaan vapautusta, koska hänelle oli koitunut kuninkaan sotaväen kestityksiä niin runsaasti, että hän oli köyhtynyt eikä kyennyt suoriutumaan kaikista maksuistaan. (lähde sama kuin yllä sivu 123)

Näitä 'tuholaisia', jotka söivät kaiken, oli siis liikkeellä Loimaallakin ja jo yli 10-vuotta ennen Nuijasotaa. Loimaalla tilanne näyttää parantuneen 1580-luvun jälkeen. Ehkä 'heinäsirkat' siirtyivät pohjoisemmas.

Klaus Flening halusi päästä Nokialle ja Pohjanmaalle Nuijasodan alussa tätä kautta. Onneksi oli kiire jatkaa eteenpäin, eikä ehtinyt pysähtymään pitempään.

Tien varressa 'heinäsirkkojen parven' valitsemassa pysähdyspaikassa saattoi siis köyhtyä ja menettää veronmaksukykynsä jo yli kymmenen vuotta ennen Nuijasotaa.

Liisa R
10.10.14, 11:48
Minäkin olen sitä mieltä, että säteri tarkoittaa aatelisen asumakartanoa. Sanan varsinaisessa merkityksessä Hämeenkyrössä ei ollut yhtäkään säteriä, kun ei ollut aatelismiehiäkään.
Jutikkalan matrikkelissaan mainitsemista Hämeenkyrön taloista nykypäivänä kartanoiksi nimitetään kahta, Osaraa ja Pakkasta. Tuokkola ja Laitila olivat ratsutiloja 1600-luvulla.
Raipala ja Purttu ovat kyllä isoja tiloja nykyäänkin, mutta ratsutilan statusta niillä ei ole ollut.
30-vuotisen sodan jälkeen Hämeenkyrössä oli 12 ratsutilaa ja kun 1600-luvun lopulla sotalaitosta uudelleen järjesteltiin, jäi Hämeenkyröön pysyvästi 5ratsutilaa:
Palon Makkarus, Tuokkola, Vesajärven Muotia, Sasin kylän Sasi, ja Osara.
Niille annettiin numerot Ylä-Satakunnan ratsuväkikomppaniassa.

Laitilasta tuli kapteenin virkatalo.

Liisa R

Matti Lund
10.10.14, 12:00
Minäkin olen sitä mieltä, että säteri tarkoittaa aatelisen asumakartanoa. Sanan varsinaisessa merkityksessä Hämeenkyrössä ei ollut yhtäkään säteriä, kun ei ollut aatelismiehiäkään.
Jutikkalan matrikkelissaan mainitsemista Hämeenkyrön taloista nykypäivänä kartanoiksi nimitetään kahta, Osaraa ja Pakkasta. Tuokkola ja Laitila olivat ratsutiloja 1600-luvulla.
Raipala ja Purttu ovat kyllä isoja tiloja nykyäänkin, mutta ratsutilan statusta niillä ei ole ollut.
30-vuotisen sodan jälkeen Hämeenkyrössä oli 12 ratsutilaa ja kun 1600-luvun lopulla sotalaitosta uudelleen järjesteltiin, jäi Hämeenkyröön pysyvästi 5ratsutilaa:
Palon Makkarus, Tuokkola, Vesajärven Muotia, Sasin kylän Sasi, ja Osara.
Niille annettiin numerot Ylä-Satakunnan ratsuväkikomppaniassa.

Laitilasta tuli kapteenin virkatalo.

Liisa R

Jokin todiste Nicanderilla kuitenkin valintaansa oli, joka olisi mielenkiintoista kaivaa esiin.

Matrikkelistahan on jätetty pois joitakin aateliskartanoita, joita sinne olisi haluttu, mutta "raakkaus" oli ankaraa. Siis mihinkään "makuarvosteluun" kuuden kartanon sisällyttäminen ei ole perustunut.

Huomattakoon myös, mihin Papunenkin viittaa, että Klaus Fleming lahjoitti rälssiläänityksinä upseereilleen tiluksia Hämeenkyröstä, mutta Kaarle tietysti peruutti ne vakiinnutettuaan valta-asemansa.

Itse asiassa Timin läänityskin kuului kyseenalaisiin.

terv Matti Lund

Liisa R
10.10.14, 12:23
Kyllä vain. Olisi hauska tietää, mihin hänen luokittelunsa perustui.

Mitä sitten Timiin tulee Lasse Bengtsson sai läänityksensä 1697.
Oletettavasti hän kuoli 1604 syksyllä ja Mikko Matinpoika sai sitten oikeastaan saman läänityksen kuin Lasse Bengtsson 1606.(VA 2473;23)

Ja perusteissahan sanotaan, että "hänellä ei ole taloa jonka puolesta hän ratsastaa ja koska hän on arvoltaan luutnantti, niin kuin Lasse Bengtssonkin, niin annetaan hänelle..."(VA 2493;7) Päiväys on 19.10.1606 ja allekirjoittajina ovat Hans Åkesson ja Tönne Jöransson. Läänitys vahvistettiin aikanaan, mutta useampi vuosi siinä meni. Päiväys on 15.9.1613 ja vahvistajana
Kustaa II Adolf.
Niin, ja olihan siinä sekin suosituksena samaan läänitykseen, että hän oli nainut edesmenneen Lasse Bengtssonin vaimon...

Liisa R

Matti Lund
10.10.14, 15:17
Kyllä vain. Olisi hauska tietää, mihin hänen luokittelunsa perustui.

Mitä sitten Timiin tulee Lasse Bengtsson sai läänityksensä 1697.
Oletettavasti hän kuoli 1604 syksyllä ja Mikko Matinpoika sai sitten oikeastaan saman läänityksen kuin Lasse Bengtsson 1606.(VA 2473;23)

Ja perusteissahan sanotaan, että "hänellä ei ole taloa jonka puolesta hän ratsastaa ja koska hän on arvoltaan luutnantti, niin kuin Lasse Bengtssonkin, niin annetaan hänelle..."(VA 2493;7) Päiväys on 19.10.1606 ja allekirjoittajina ovat Hans Åkesson ja Tönne Jöransson. Läänitys vahvistettiin aikanaan, mutta useampi vuosi siinä meni. Päiväys on 15.9.1613 ja vahvistajana
Kustaa II Adolf.
Niin, ja olihan siinä sekin suosituksena samaan läänitykseen, että hän oli nainut edesmenneen Lasse Bengtssonin vaimon...

Liisa R

Voudintileissä on ilmoitus 1597 läänityksestä Lasse Pentinpojalle Timissä. Toisaalta Papunenhan referoi Ylikangasta ja katsoo, että Lasse Pentinpoika tuli Timiin jo 1594 ja sai vääryydellä omistukseensa Simuna Timin talon ja että olisi myös murhannut Simuna Timin. Sitten sai Pentinpoika läänityksekseen muutkin Timinkylän autioiksi jääneet talot.

Tätä ennen on melko nippu kestitys- ym. tilityskuitteja Lasse Pentinpojalle Pirkkalassa. - Tuliko Lasse Pentinpoika Timiin Pirkkalasta asusteltuaan siellä jotain kartanoa sen, minkä sotaretkiltään ehti?

Timi nyt käy yhtenä esimerkkinä vääryyksistä ja mielivaltaisuuksista, mitä Hämeenkyrö sai kokea. Osin tämän vääryyden johdannaisena omat esivanhempani saapuivat muualta Hämeenkyröön noina melskeisinä aikoina.

Mielestäni siihen, kun kauhajokiset pieksivät pahanpäiväisesti esi-isäni rakuunakapteenin Arvi Timin ½ vuosisataa myöhemmin, ei riittänyt pelkästään Arvi Timin ankara värväystehtävä ja kurinpito, vaan ehkä siinä oli vielä pieni ripaus myös vanhojen kalavelkojen maksamista Timin vääryyksien johdosta, joista sitten Arvi oli suuresti hyötynyt, vaikkei ollutkaan varsinainen vääryyksien aiheuttaja, hän kun vasta syntyi noiden vääryyksien teon jälkeen.

terv Matti Lund

Matti Lund
10.10.14, 23:45
Kyllä vain. Olisi hauska tietää, mihin hänen luokittelunsa perustui.

...

Liisa R

Kyllä näihin vain ihan koruttomasti löytyy läänintilien veronlyhennysluetteloistakin oheistettuja kuninkaallisia säterivapauspäätöksiä.

Katsoin helppona nakkina vastaavia tapauksia Pohjanmaalta ja löysin muutamia ylempien upseerien puustelleja, joille kuningas oli antanut säterivapauspäätöksen vuonna 1735.

Nähtävästi esim. Laitila on saanut viimeistään kapteenin virkataloksi laitettuna (1725) säterivapauden.

Ohessa yksi sellainen esimerkkitapaus. Etsi tällaiset Ylä-Satakunnan/Hämeenkyrön osalta:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10728472

terv Matti Lund

Benedictus
11.10.14, 08:04
Timi on eräs kiinnostava esimerkki Hämeenkyrön tilojen muutoksista. Timin isännät Michel Matsson ja poikansa Arvid Michelsson keräsivät itselleen tiloja ja sitten ne pikkuhiljaa hajosivat pois suvun hallusta.

Avasin Timin sukua käsittelevän ketjun hiljattain, joten jos etäserkku Matti Lund voisi käyttää erinomaisia taitojaan yhteisten esi-isiemme ja äitiemme selvittämisessä, niin saataisiin selvyyttä Timin suvun alkuperästä ennen Hämeenkyröä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34358

Michel Matsson Timin vaimona mainittu Malin Henriksdotter on arveltu hänen 2. vaimokseen, eli kuka olisi tämä 1. vaimo ratsumies Lars Bengtssonin leski, jonka myötä Michel Matsson sai Timin haltuunsa.
Toisaalta myös Arvid Michelssonin vaimo Carin Haasista ei ole varmuutta onko kaikkien lasten äiti.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=31812&highlight=timi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34359
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41160
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41837

Keskustelussa on hyvin selvinnyt, että 1500-luvun loppupuolella Hämeenkyrön tiloja autioitui johtuen suurimmalta osin sotilaiden värväyksestä ja linnaleirijärjestelmästä.
Sillä ei kuitenkaan vaikuta olleen suurta merkitystä kirkkoherra Henricus Olain papinsaantoihin. Tämä toimi pappina 1561-1611 eli 50 vuotta. Seuraajansa, poika Abraham Henriksson lienee loppuajat hoitaneen hommaa, sillä Henricus Olain täytyi olla jo melko iäkäs kuollessaan.

Mårten Friisin siirtyessä Hämeenkyröön pitäjä oli mallillaan ja hän sai hyvät edut, koska seuraajansa Gregorius Michaelis Stuthilta vähennettiin 2/3 palkkaeduista eli melkoisen raju palkanalennus.
Vähentäjät siis ovat todenneet, että tämäkin olisi riittävä Stuthin elannoksi.

Lainaus:Kirkkoherra Gregorius menetti 1550-luvulla noin kaksi kolmasosaa niistä vilja- ja voiverotuloista, joita hän oli aiemmin saanut kantaa itselleen, mutta sai anomuksestaan Juhana-herttuan kirjeellä 24.2.1558 takaisin osan menettämistään palkkatuloista.

Onkohan noista päätöksistä olemassa alkuperäisiä asiakirjoja, eli lieneekö niissä perusteluja tai laskelmia mukana?

Jos niitä löytyisi, niin siitä ainakin osin selviäisi myös Mårten Friisin elatuksen määrä.

Liisa R
11.10.14, 10:31
Keskustelu on aika tiivistä ja asiat vyöryvät eteenpäin voimalla, niin ettei hidas hämäläinen ehdi oikein perässä pysyä. Mutta aloitan nyt vaikka Timistä,
vielä kerran.
Nuijasodan jälkeen 1601 pidettiin Ylä-Satakunnan pitäjissä käräjiä asioiden selvittämiseksi ja näistä on pöytäkirjat säilyneet.
Va 222a;100 - 100v käsitellään tapausta Timi. Se on löytämistäni tuomiokirjoista ensimmäinen, jossa käsitellään ratsumiehen tuloa tilalle, silloin kun tila on joutunut autioksi, ja huudatettu kruunulle.

Jo Kustaa Vaasa kehitti "lain", että kaikki maa kuuluu kruunulle ja on annettu talonpojan viljeltäväksi veroa vastaan. Jos hän laiminlyö veronmaksun kolmena vuonna, tila huudatetaan kruunulle. Tilasta tulee kruunun tila, kuninkaan omaisuuta. Ja jos tarkkaan lukee noita esim. ratsumiehille annettuja "läänityksiä",niin niissä lukee jokaisessa - melkein- "annetaan H:K:M: tuloista"/Hans Kungliga Majestets) eli kruununtiloista.Ja kun rahavarat kruunulla vähenivät sotien ja sotilaiden palkkojen takia, oli tämä helppo keino, kassa ei pienentynyt yhtään ja sotilas sai talonsa.

1600-luvun alussa vouteja kehoitetaan käyttämään kruununtiloja sotilaiden palkkaukseen yhä enemmän rahapalkan sijasta.
Talonpoika vaan ei ymmärtänyt tällaista käytäntöä vaan piti niin kuin tapaus Timi kertoo, ratsumiestä syyllisenä ja valitti tässä tapauksessa Kaarle herttualle.
Ja Kaarle kehoitti voutia tutkimaan asian. Tulos oli se, että Lasse Pentinpoika sai pitää Timin ja kansa koki tapahtuneen suuren vääryyden.
Ei käytäntö kuitenkaan jäänyt ainutkertaiseksi vaan kruununtaloilta erotettiin "kelvottomia" isäntiä ja uusia tuli tilalle. Tapauksia on varmaan myös muissa pitäjissä kuin Hämeenkyrössä. 1600-luvun lopulla käräjillä annettiin joskus kymmeniä asumisoikeuskirjoja uusille isännille. Silloin tosin jo entisetkin asukkaat tiesivät mihin verojen maksamatta jättäminen johtaa.

Entä tappoiko ratsumies
Lasse Pentinpoika entisen isännän Simon, joka oli todennäköisesti nihti?

Näinhän väitettiin. Sitä tuskin voitiin toteennäyttää.

Liisa R

Matti Lund
11.10.14, 13:15
...

Keskustelussa on hyvin selvinnyt, että 1500-luvun loppupuolella Hämeenkyrön tiloja autioitui johtuen suurimmalta osin sotilaiden värväyksestä ja linnaleirijärjestelmästä.
Sillä ei kuitenkaan vaikuta olleen suurta merkitystä kirkkoherra Henricus Olain papinsaantoihin. Tämä toimi pappina 1561-1611 eli 50 vuotta. Seuraajansa, poika Abraham Henriksson lienee loppuajat hoitaneen hommaa, sillä Henricus Olain täytyi olla jo melko iäkäs kuollessaan.



M Lu:

Edelleenkin Sinun tulisi ryhtyä ymmärtämään, että tilanne oli kaikkialla erittäin paha, mutta Hämeenkyrön tilanne oli paljon pahempi kuin missään sen naapuripitäjässä ja että tilanne Ylä-Satakunnassa oli paljon pahempi kuin Etelä-Pohjanmaalla.

On erinäisiä muita taustatekijöitä sille, miksi Etelä-Pohjanmaalla reagoitiin voimakkaasti ja paljon Hämettä herkemmin jo linnaleirin sellaisia lievempiä muotoja vastaan, joita vastaan Hämeessä ei oltu aikaisemmin reagoitu.

Mielivallaksi ja terroriksi puhjennut linnaleiri ja katastrofaalinen autioitumisten suma siitä ja muista syistä johti myös suuriin menetyksiin papin toimeentulon kohdalla.

Osa linnaleirin ryöstelystähän kohdistui niihin parselleihin, jotka olisivat muussa tapauksessa tulleet papin hyväksi. Huovit vetivät päältä pois kaikki ne "löysät", jotka olisivat muuten joutuneet papille. Elintarpeitten loputtua he mm. ryhtyivät ryöstämään talollisten karjaa ja ensimmäisinä menivät "kankkulan kaivoon" ne lampaat, porsaat ja vasikat, jotka talolliset olivat varanneet silmälläpitäen pappia.

Autioituminen tarkoitti tietysti myös kirkon kymmenystulojen romahdusta aivan yksinkertaisella aritmetiikalla.

Monet kuitit osoittavat, että upseerit ja voudit vetivät näitä romahtaneita kirkontuloja välistä pois niin, että mitään niistä ei päätynyt Turkuun saati Tukholmaan asti kuten olisi pitänyt. Paikalliselle pastorille se asetti kovan pulman: yrittääkö ulosmitata oma osuus päältä pois silloin, kun se oli vielä mahdollista, koska viljojen eteenpäintoimitus oli täysin hänen hallinnassaan niin kauan kuin ne olivat vielä hänen hallitsemassaan kirkon aitassa, paitsi että hän varmaankin joutui jossain vaihessa piilottamaan viljansa ryösteleviltä huoveilta ja pitämään kirkonaitan tyhjänä?

Näyttää vain siltä voudintilien mukaan, että kirkkoherran ylläpitoviljat kerättiin ja tilitettiin vielä 1580 -luvulla sen mukaan kuin kirkkoherran ylläpito oli määrätty. Mutta tämähän oli vain osa kirkkoherran tuloista, eräänlainen minimi- tai takuupalkka. Ja kun kirkkoherra ei tästä tinkinyt samaan aikaan kun seurakunta näki nälkää, se oli nälänhädän pahentamista, ellei kirkkoherra käyttänyt näitä viljojaan vapaaehtoisesti ja täydellä armeliaisuudella nälänhädän uhrien hädän lievittämiseen.



Mårten Friisin siirtyessä Hämeenkyröön pitäjä oli mallillaan ja hän sai hyvät edut, koska seuraajansa Gregorius Michaelis Stuthilta vähennettiin 2/3 palkkaeduista eli melkoisen raju palkanalennus.
Vähentäjät siis ovat todenneet, että tämäkin olisi riittävä Stuthin elannoksi.



M Lu:

Siitähän ei ole mitään tietoa, astuiko edes Martti Friis jalallaan lainkaan Hämeenkyröön. Hänelle määrätyt parsellit sieltä hänelle toimitettiin hänen elämänsä lopuun saakka kuten asiakirjat antavat ymmärtää.

Pitäjä ei ollut enää mallillaan, ei enää siinä tilanteessa, missä se oli ollut vähän aikaisemmin.

Talollisten maksukykyisyys oli jo aloittanut laskevan suuntansa ja pappi sai aina ensimmäisenä kokea sen seurauksia!

Mutta Stuthin virkakaudella oltiin vielä suhteellisen lähellä normaaliksi katsottavaa tilaa ja Etelä-Pohjanmaalla kuten Kaarlelassa tilanne oli toimeentulonäkymien kannalta paljon normaalimpi kuin Hämeenkyrössä!


Lainaus:Kirkkoherra Gregorius menetti 1550-luvulla noin kaksi kolmasosaa niistä vilja- ja voiverotuloista, joita hän oli aiemmin saanut kantaa itselleen, mutta sai anomuksestaan Juhana-herttuan kirjeellä 24.2.1558 takaisin osan menettämistään palkkatuloista.

Onkohan noista päätöksistä olemassa alkuperäisiä asiakirjoja, eli lieneekö niissä perusteluja tai laskelmia mukana?

Jos niitä löytyisi, niin siitä ainakin osin selviäisi myös Mårten Friisin elatuksen määrä.

M Lu:

Säilyneestä asiakirjasta, siis Juhana -herttuan kirjeestä, ei muuta selviä kuin se, mitä mm. Papunen on todennut Hämeenkyrön historia II:ssa. Mitään erittelyä ei tähän ole saatavissa.


terv Matti Lund

Liisa R
11.10.14, 13:45
Toinen vastaus perään, mutta nelisen tuntia myöhemmin.
Onko vika tutkija kehnojen taitojen, mutta ei hakemallakaan löydy säteriä Hämeenkyröstä.

1665 Sotilasmaakirja ja luettelo rälssitiloista 7294 s.4148, antaa tulokseksi, että Ylä-Satakunnassa(alinen osa)on sätereitä Karkussa Selkie ja Kuljun kartano ja Tyrväällä Ruotsila ja Rautajoki.

Ylä-Satakunnan ylisessä osassa ovat Pirkkala, Ruovesi, Kangasala, Lempäälä ja Vesilahti ja sätereitä on useampia, mutta en tehnyt niistä luetteloa. Löytyvät samalta rullalta ennen tätä alista osaa.
Eli siis edelleenkään ei aatelisia kartanoita Hämeenkyröstä.

Vuodelta 1655 katsoin myös luetteloa rälssitiloista (7258)
s.161 Haapimaa Matts Sigfridsson 4 taloa
s.166-168 kreivi Fredrik Stenbock 109 taloa
s.169 Sal. Bengt Friis 3 taloa Heinijärvellä
s.168 Robert Giärdnär 24 taloa
s.168 Jost v. Quanten 1 talo Vesajärveltä
s.173 Arvi Mikonpoika 4 taloa Vanajasta
s.179 Ikaalisten kirkolla 2 taloa, joista muodostettiin Ikaalisten pappila.

Näistä asui koko ajan Hämeenkyrössä Arvi Mikonpoika ja ainakin joskus Bengt Friis. Muut tuskin koskaan edes kävivät.

Kun sotilaat Suuren pohjan sodan jälkeen tulivat puustelleilleen, ei Hämeenkyrössä eikä Ikaalisissa ollut kapteenia korkeampaa upseeria alempiarvoisia kylläkin.Ja jos heille oli määrätty palkkatiloja täältä, useimmat asuivat omissa taloissaan jossain muualla ja talonpojat kuljettivat veroparseelit sinne. Akatemian tiloilta Turkuun asti, niin kauan kuin akatemia maksoi professoreilleen palkan luonnontuotteina. Kun akatemia muutti Helsinkiin, siirtyivät professoritkin rahapalkkaan.

Stebockin samoinkuin muidenkin yksityishenkilöiden "läänitykset" peruutettiin joko neljännesperuutuksessa tai viimeistään isossa reduktiossa.

Liisa R

Benedictus
11.10.14, 16:48
Kukahan oli tuo luutnantti Bengt Friis Hämeenkyrön Heinijärven 3 tilan omistaja.
Jos olisi isä'n nimi saatavilla, ajallisesti sopisi Hans Mårtensson Friisin pojaksi.

Ainoa tieto oli netissä pikahaulla seuraava:

kapteeni
Anders Andersson Vaasa
9.8.1650 Ltn. Bengt Friis, vänr. Johan Nilsson Bohm, vääp Simon Michelsson 3 6 6 3 144 4 166 kapteeni
Per Andersson Korsholma
15.8.1650 Ltn. Åke Olofsson, vänr. Erich Bergh, vääp. Anders Thomasson 3 5 5 3 116 4 136 Yhteensä 24 46 46 24 956 32 1128 Kolmen varuskuntavuoden jälkeen Hämeen läänin rykmentti vapautti pohjalaiset Narvasta, ja koska valtiolla ei ollut varaa kustantaa joukkojen kuljetusta kotiin, oli rykmentin palattava marssien "mukavinta tietä". Lisäksi vuoden 1653 alkupuolella oli Iivanalinnassa kapteeni Anders Andersson Montanin komppania ja loppuvuodesta majuri Gerdt von Schrowen komppania. Tämä mukavin tie oli Narva-Nevanlinna-Viipuri-Lapvesi-Keltti-Uusikylä-Hollola-Lammi-Hauho-Pälkäne-Kangasala-Pirkkala-Isokyrö-Vaasa eli runsaat 1000 kilometriä. Ei ole tiedossa, kauanko marssi kesti; rykmentti oli marraskuun puolivälissä Vaasassa, ja sieltä oli pohjoisten pitäjien miehillä vielä pitkä matka.
Väenotossa tapahtui eräitä järjestelyjä. Ensiksi todettakoon, että väenottoa ei pidetty neljään vuoteen, ja kun se toimeenpantiin vuonna 1653, niin kokoon saatiin vain 256 miestä. Tämä oli poikkeuksellisen alhainen luku, sillä edellisellä vuosikymmenellä kutsuttiin palvelukseen vuosittain 250 - 400 miestä. Eräänä syynä nuorten miesten katoon oli väestön muutto Ruotsiin . Tämä on ollut hyvin laajamittaista, sillä esimerkiksi Västerbottenin rykmentin kolmessa komppaniassa oli valtaosa pohjalaisia.


Kiinnostava tieto tuossa, että 1650-luvulla miehet muuttivat Ruotsiin.

Benedictus
25.10.14, 08:44
Erik Kuninkaan puoliso Charin Månsdotter lahjoitti erinäisiä suolatynnyreitä lähipiirilleen. Eräs saajista oli alla oleva Ursilia Nilsdotter.

Olisiko mahdollista, että kyseessä olisi Hämeenkyrön khr Mårten Friisin leski?

-Hustru Vrsilia Nilsdotther, Mårten Fryses effther leffuerska för hans loon szom stod til Baka pro anno 64 – 2 tunnor
Kuka on tämä Mårten Frys, voiko olla sama kuin Mårten Friis?

Lainaus Giösling:
Mårten "Fryses" efter lefverska (leski) voi todella tarkoittaa sen Petter Mårtensson Frijsin äitiä, joka oli aviossa Anna Eriksdr kanssa. Anna Eriksdr taas oli Karin Månsdotterin "frenka" (sukulaisnainen), mahdollisesti se "Anna Nunna", jonka luona luostarissa Kaarinan sedän lapset (farbroders barn) visiteerasivat v. 1568. Luostarin sulkemisen jälkeen nunnat pakoitettiin "maallistumaan" ja näin onkin mahdollista, että tämä Anna Eriksdr on ex-nunna.

Huomattavaa, että Kiukku-Nikun isännimi oli Peder.

Nils Pederinpoika, "Kiukku-Niku", Turun porvari; peri Taivassalon Särkilahden vaimonsa kanssa, ja sai perintösopimuksen kautta Turussa 7.6.1496 appivanhemmiltaan kuusi saarta Taivassalossa ja Perniön Broändan tilan 2; sai myös vaimonsa sisarelta Sauvon Ylistaron. - Puoliso Karin Olofintytär, vanhemmat rälssimies Olof Kirves (Katso Kirves-suku, taulu 3 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssiki.htm#taulu3)) ja Marta Nilsintytär, vanhempaa Stiernkors-sukua.1, 4.
Pojat:

Per Nilsinpoika (Pietari Särkilahti)http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/78p.gif (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/78.gif), uskonpuhdistuksen uranuurtaja; opiskeli 1516 Rostockin ja 1517 Louvain yliopistoissa; maisteri n.1522-1524; palasi Saksasta naineena pappina, kun uskonpuhdistuksenkin kotimaassa ensimmäiset papit avioituivat vasta 1522, eikä Ruotsin valtakunnassa ollut ainoakaan pappi vapautunut selibaattisäännöstä; Turun tuomiokapitulin kanunki ja lopulta arkkidiakoni; kuoli 1529. - Puoliso Margareta Korneliuksentytär.3, 4.
? Jöns, mainittiin ratsupalveluluettelossa "länge Jöns i Åbo", Väitettiin 1537, että piti yllä knihtiä yhdessä "Götstaffin" kanssa. Omisti rälssimaata Sorpon kylässä Paraisilla, ei mainita enää 1543.4
Gustaf Nilsinpoika, taulu 2 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssisn.htm#taulu2).
Måns Nilsinpoika, Karunan Kärknäsin herra ja omisti myös Sauvon Ristniemen; asemies 1535; suoritti aatelin ratsupalvelua 1562, eli 1567. - 1. puoliso Karin, mahdollisesti Hans Perinpojan (Starck) ja Karin Boijen (Boije-suku, taulu 1 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssibj.htm#taulu1)) tytär. - 2. puoliso Valborg Fleming (Fleming-suku, taulu 4 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifl.htm#taulu4)). - 3. puoliso Margareta Sunentytär hänen 1. aviossaan, isä Sune Andersintytär (Ille).1, 4.
Påvel (Paavali) Nilsinpoika Särkilahti, Sääksmäen kirkkoherra 1536-66, rovasti Hattulan ja Sääksmäen kihlakunnassa 1541-1552.
Märta Nilsintytär, elossa 1572, omisti rälssitalon Paraisilla Sorponkylässä. - Puoliso Erik Skalm, joka 1529 sai oikeuden peruuttaa Vääntelän talon.(Tapio Vähäkängas pitää Erikin puolisona Måns Nilsinpojan tätiä) 4, 5.Ylläolevasta selviää, että ainakin Måns Nilsson kuoli 1567 ja Märta Nilsdotter kuoli 1572, eli ajallisesti Ursilia Nilsdotter voisi hyvinkin kuulua samaan sisarussarjaan.


Khr Mårten Friisin poika Hans Mårtensson Friis käytti sinettiä jossa oli tähti, mutta siinä oli vain 5 sakaraa, kun Stiernkors tähdessä oli 6 sakaraa.
Toisaalta Hans Friisillä oli Stiernkors nimisiä poikia: Gustaf, Ivar.

Matti Lund
25.10.14, 09:58
---

Olisiko mahdollista, että kyseessä olisi Hämeenkyrön khr Mårten Friisin leski?

-Hustru Vrsilia Nilsdotther, Mårten Fryses effther leffuerska för hans loon szom stod til Baka pro anno 64 – 2 tunnor
Kuka on tämä Mårten Frys, voiko olla sama kuin Mårten Friis?
---.

Tuossa sanotaan "effther leffuerska", eli tarkoittaa että Ursilia Nilsintyttär on ollut aviossa "Mårten Frys(s)in kanssa ja on suorituksen hetkellä aviossa jonkun Mårtenin seuraajan kanssa.

Lisäksi kerrotaan, että för hans loon szom stod til Baka pro anno 64 - 2 tunnor"

Joka voidaan ymmärtää kahdella tavalla. Todennäköisimmin on niin, että MF on palvellut vuonna 1564 Kaarina Maununtytärtä ja Kaarinalta on jäänyt palkka ("loon" = lön) maksamatta siltä vuodelta ja Kaarina nyt vuonna ? maksaa tämän saatavan.

Tämän mukaan Mårten Frys(s) on ollut elossa 1564 ja kuollut joskus sen jälkeen, ennen kuitenkin maksun suorituspäivää ? niin, että Ursila Nilsintytär on ehtinyt jo uuteenkin avioon.

Luulen, että tämä todennäköisesti Liuksialassa ? tai jo Kaarinan ennen sinne tuloa Kaarinaa palvellut Mårten Frys(s) on huomattavasti nuorempaa sukupolvea kuin Martti Friis Kaarlelassa ja Tanskilassa, joka oman arvioni mukaan syntynyt lähellä vuotta 1480, ja jos olisi ylipäänsä ollut enää elossa, olisi ollut Hämeenkyröstä loppuelämäkseen syytinkiläänityksen kuninkaalta saanut Kaarlelan seurakunnan emerituskirkkoherra.

Lisäksi Martti Friis Kaarlelassa-Tanskilassa ei liene ollut avioitunut, vaan hänen poikansa lienee ollut avioton.

Hämeen (Ylä-Satakunnan) voutikunnan tilikirjoissa on paljon tietoa Liuksialasta, jopa väliin listoja palvelusväestä ja ainakin Juhana näyttää huolehtineen säntillisesti Kaarinan ja hänen tyttärensä Sigridin hyvinvoinnista siellä sälyttämällä lisärasituksia Hämeen rahvaalle heidän ylläpitonsa varmistamiseksi.

Sinun pitäisi käydä läpi voudintileissä Liuksialan kartanon tilikirjat saadaksesi luotettavan kuvan näistä eikä perustaa arvuutteluasi vikaan vedättäviin ja todellisuudenvastaisiin spekulaatioihin Sigrid Eerikintyttären olosuhteista Liuksialassa.

terv Matti Lund

TapioV
25.10.14, 21:16
Erik Kuninkaan puoliso Charin Månsdotter lahjoitti erinäisiä suolatynnyreitä lähipiirilleen. Eräs saajista oli alla oleva Ursilia Nilsdotter.

Olisiko mahdollista, että kyseessä olisi Hämeenkyrön khr Mårten Friisin leski?

-Hustru Vrsilia Nilsdotther, Mårten Fryses effther leffuerska för hans loon szom stod til Baka pro anno 64 – 2 tunnor
Kuka on tämä Mårten Frys, voiko olla sama kuin Mårten Friis?

Lainaus Giösling:
Mårten "Fryses" efter lefverska (leski) voi todella tarkoittaa sen Petter Mårtensson Frijsin äitiä, joka oli aviossa Anna Eriksdr kanssa. Anna Eriksdr taas oli Karin Månsdotterin "frenka" (sukulaisnainen), mahdollisesti se "Anna Nunna", jonka luona luostarissa Kaarinan sedän lapset (farbroders barn) visiteerasivat v. 1568. Luostarin sulkemisen jälkeen nunnat pakoitettiin "maallistumaan" ja näin onkin mahdollista, että tämä Anna Eriksdr on ex-nunna.

Huomattavaa, että Kiukku-Nikun isännimi oli Peder.

Nils Pederinpoika, "Kiukku-Niku", Turun porvari; peri Taivassalon Särkilahden vaimonsa kanssa, ja sai perintösopimuksen kautta Turussa 7.6.1496 appivanhemmiltaan kuusi saarta Taivassalossa ja Perniön Broändan tilan 2; sai myös vaimonsa sisarelta Sauvon Ylistaron. - Puoliso Karin Olofintytär, vanhemmat rälssimies Olof Kirves (Katso Kirves-suku, taulu 3 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssiki.htm#taulu3)) ja Marta Nilsintytär, vanhempaa Stiernkors-sukua.1, 4.
Pojat:
Per Nilsinpoika (Pietari Särkilahti)http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/78p.gif (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/78.gif), uskonpuhdistuksen uranuurtaja; opiskeli 1516 Rostockin ja 1517 Louvain yliopistoissa; maisteri n.1522-1524; palasi Saksasta naineena pappina, kun uskonpuhdistuksenkin kotimaassa ensimmäiset papit avioituivat vasta 1522, eikä Ruotsin valtakunnassa ollut ainoakaan pappi vapautunut selibaattisäännöstä; Turun tuomiokapitulin kanunki ja lopulta arkkidiakoni; kuoli 1529. - Puoliso Margareta Korneliuksentytär.3, 4.
? Jöns, mainittiin ratsupalveluluettelossa "länge Jöns i Åbo", Väitettiin 1537, että piti yllä knihtiä yhdessä "Götstaffin" kanssa. Omisti rälssimaata Sorpon kylässä Paraisilla, ei mainita enää 1543.4
Gustaf Nilsinpoika, taulu 2 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssisn.htm#taulu2).
Måns Nilsinpoika, Karunan Kärknäsin herra ja omisti myös Sauvon Ristniemen; asemies 1535; suoritti aatelin ratsupalvelua 1562, eli 1567. - 1. puoliso Karin, mahdollisesti Hans Perinpojan (Starck) ja Karin Boijen (Boije-suku, taulu 1 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssibj.htm#taulu1)) tytär. - 2. puoliso Valborg Fleming (Fleming-suku, taulu 4 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifl.htm#taulu4)). - 3. puoliso Margareta Sunentytär hänen 1. aviossaan, isä Sune Andersintytär (Ille).1, 4.
Påvel (Paavali) Nilsinpoika Särkilahti, Sääksmäen kirkkoherra 1536-66, rovasti Hattulan ja Sääksmäen kihlakunnassa 1541-1552.
Märta Nilsintytär, elossa 1572, omisti rälssitalon Paraisilla Sorponkylässä. - Puoliso Erik Skalm, joka 1529 sai oikeuden peruuttaa Vääntelän talon.(Tapio Vähäkängas pitää Erikin puolisona Måns Nilsinpojan tätiä) 4, 5.Ylläolevasta selviää, että ainakin Måns Nilsson kuoli 1567 ja Märta Nilsdotter kuoli 1572, eli ajallisesti Ursilia Nilsdotter voisi hyvinkin kuulua samaan sisarussarjaan.


Khr Mårten Friisin poika Hans Mårtensson Friis käytti sinettiä jossa oli tähti, mutta siinä oli vain 5 sakaraa, kun Stiernkors tähdessä oli 6 sakaraa.
Toisaalta Hans Friisillä oli Stiernkors nimisiä poikia: Gustaf, Ivar.

En ymmärrä. mihin taas hävisi vastaukseni. Lyhyesti: Mårten Frys ei paikannu Suomeen vaan Ruotsiin, jossa oli paljon Friisejä, varsinkin vanhan Tanskan alueella ja nyky-Tanskassa.
Tahvion Peder Friisin äiti oli nimeltään Kirsti. Hän oli Olof Mårteninpojan (Jägerhors af Storby) siaren ja Jöns Paulinpojan tytär.
T.V.

Matti Lund
25.10.14, 22:56
En ymmärrä. mihin taas hävisi vastaukseni. Lyhyesti: Mårten Frys ei paikannu Suomeen vaan Ruotsiin, jossa oli paljon Friisejä, varsinkin vanhan Tanskan alueella ja nyky-Tanskassa.
Tahvion Peder Friisin äiti oli nimeltään Kirsti. Hän oli Olof Mårteninpojan (Jägerhors af Storby) siaren ja Jöns Paulinpojan tytär.
T.V.

Muutamista näistä tanskalaisista ja ruotsalaisista löytyy minultakin havaintoja.

Tanskan kuninkaan kanslerina on toiminut mm. vuonna 1553 Johan Friis (Frijss) Riksregister fol. 38:n mukaan.

Toinen Johan (Joen Frijss) Friis oli Ruotsissa, kuollut jo 1549, jonka anoppi oli Ingeborg Hansintytär Ekeblad Hornbyssä, joka pyysi Kustaalta autuaan vävynsä 4000 markan velkaa kuninkaalle anteeksi. Kustaa soi sen, koska vävy oli työskennellyt joitakin vuosia "meidän kuninkaallisessa kammarissamme" Päiväys 31.1.1549 [Riksregister I fol. 24]

Muutamia kertoja registratuurassa tulee esiin mm. Sven Friis. Kantaa esim. veroja Malmin, Bron ja Odenssvijn pitäjistä vouti Hans Pederinpojalle. Saattaa olla sama Sven Friis till Söderby, jolle Kustaa Vaasa on suonut avoimella kirjeellään 28.2.1551 rälssivapauden samaisille Söderbyn tiluksille Biörskoghin pitäjässä "på siu öre land", jonka oli sieltä ostanut. [Konung Gustav Den Förstes Registratur XXI 1550-51, 83-84]

terv Matti Lund

Benedictus
26.10.14, 13:38
Karlelan ja Hämeenkyrön khr Mårten Friis on kiinnostava henkilö, jonka toimet elämänsä loppuvaiheissa ovat erikoiset ja ongelmalliset tulkita.

Kuten Matti Lund on todennut, Kaarlela oli iso ja tuottava seurakunta. Osin kuitenkin laajuntensa takia, ehkä hyvin rankka alue kerätä papintulot, Pohjalaisten uskonnollisuus tietäen, ei varmaan mikään ongelma-alue.

Toissaalta Hämeenkyrö oli 1500-luvun puoliväliä ennen vauras muinaispitäjä, jossa oli vakaa ja varakas väestö. Alue oli myös iso: Merikarvialta Ylöjärvelle n. 120 km ja Jalasjärven rajalta Mouhijärvelle n. 100 km. Karkeasti laskien nopin 10 000 km2.

Kuten on todettu oli Mårten Friis jo iällä, ei ehkä vanhus, mutta silloisen kuolinikäkeskiarvon yläpuolella.
Miksi hän tuolloin, tuossa iässä ja kuitenkin vakaassa virassa, alkoi tehdä jälkikäteen katsoen rajuja muutoksia elämässään?

Mårten Friisillä oli poika Hans Mårtensson Friis, joka Vähäkankaan mukaan ei liene ollut virallisesta avioliitosta, koska toimi vain maallisissa viroissa.

Mårten Friisin seuraaja Gregorius Michaelis Stutt oli Eurajoen khr, joka vaihtoi Lundin mukaan vakaa tuloisen seurakunnan vähemmän tuottavaan Hämeenkyröön.

Miksi kaksi noin outoa seurakunnan muuttoa Hämeenkyröön, kahdella jo melko ikääntyneellä papilla?

Jos asiaa pohtii, niin ainoaksi selitykseksi jää, että kyseessä täytyi olla omaisuusjärjestely.

Aatelinen Mårten Friis pappina oli hankkinut emännöitsijän aatelissuvusta, jonka kanssa hänellä oli lapsia: Hans ja tytär N.

Koska aatelisen avioton lapsi ei voi periä isäänsä, ei Hansilla ja siskolla ollut mahdollisuutta periä Danskilaa,mistä seurasi sen vaihto Hämeenkyrön seurakunnan papinvirkaan.

Hans ei voinut saada papinvirkaa, joten ainoa vaihtoehto on, että Mårten Friisin seuraaja Gregorius Stutt oli hänen vävynsä eli tyttärenmies, tällöin hänen kauttaa tytär ja tämän jälkeläiset saivat hyödykseen Danskilan arvon korkoineen.
Tämä myös tukee Lundin näkemystä, että Mårten Friis oli vain emerituskirkkoherrana Hämeenkyrössä. Vävy Gregorius hoiti hommat.
Gregorius Stutt olisi ollut jo itsekin melko iäkäs, mutta se ei liene mikään este aviolle.
Jos kuningas Kustaa Vaasa oli suostuvainen pikku korvauksesta tähän järjestelyyn, niin se selittää kokonaisuuden.

Tämä on tietysti ajatelma asioiden kulusta, mutta ainakin selittäisi syitä.

Tällöin myös Ilmajoen khr Mathias Laurentiin vaimo Sophia Grelsdotter kuuluisi äitinsä puolelta varakkaaseen ja merkittävään sukuun, joka osin voisi selittää Joachim Stutaeuksen urakehitystä.

Matti Lund
26.10.14, 17:04
---.

Kuten on todettu oli Mårten Friis jo iällä, ei ehkä vanhus, mutta silloisen kuolinikäkeskiarvon yläpuolella.


M Lu:

Kyllä hän itse todistaa omilla sanoillaan virallisessa asiakirjassa kuten tässä ketjussa olisi pitänyt itse kullekin näkyä, että oli vanhus, joten on uskottava itseään Martti Friisiä.

Mitään tietoa, joka horjuttaisi omaa arviotani siitä, että Martti Friis olisi syntynyt lähellä vuotta 1480, ei ole toistaiseksi ilmennyt.

Todennäköisesti Martti Friis oli vuonna 1546 lähempänä 70:ää kuin 60:ntä ikävuotta.


Miksi hän tuolloin, tuossa iässä ja kuitenkin vakaassa virassa, alkoi tehdä jälkikäteen katsoen rajuja muutoksia elämässään?


M Lu:

Näen asian päinvastoin: hän asettui lepäämään laakereilleen ja ryhtyi "eläkeläiseksi" alkaessaan uupua vanhuksena raskaan työtaakkansa alle Kaarlelassa.

Aloilleen asettuminen ei ollut nähdäkseni raju muutos.



Mårten Friisillä oli poika Hans Mårtensson Friis, joka Vähäkankaan mukaan ei liene ollut virallisesta avioliitosta, koska toimi vain maallisissa viroissa.


M Lu:

Hannu Martinpojan sinetti näyttää olevan niitä koruttomimpia: nimikirjainten H ja M lisäksi sangen koruton viisisakarainen tähti. Ilmeisesti Hannu ei katsonut voivansa käyttää Friis -nimeä ja ehkäpä siksi, ettei ollut aviollinen lapsi Friis -suvussa.

Se mihin olen erityisesti kiinnittänyt huomiota on luotettavana pitämäni Yrjö Blomstedtin s:lla 383 (Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500- ja 1600 -luvuilla (Hki 1958, Y Blomstedt)) antama tieto, että Hannu Martinpoika oli ollut elossa vielä 1625. Hän omisti talon Loimaan Vuolteella. Lainlukijana Hannu Martinpoika tavataan 1574 alkaen. Huomiota kiinnittää, että hän oli saanut Pohjanmaan 1574-75 ja 1578.

Kuitenkin Hannu Martinpoika olisi ollut Ylä-Satakunnan voutina 1591, jonka jälkeen hänen virkaurastansa ei ole sen tarkempia tietoja.

Kun minä tämän ketjun alussa arvioin Martti Friisin elämäntilannetta vuonna 1546, olin huomioinut pojan Hannu Martinpojan olevan hyvän aikaa pois kuvioista:

1. Vuonna 1546 Hannu Martinpoika on ollut alaikäinen, mahdollisesti aivan pieni lapsi, ja lisäksi ainoa Martti Friisin lapsi, eikä ole kyennyt antamaan Martti Friisille vanhuudenturvaa vielä pitkään aikaan:

2. kun hän on siitä kasvanut, on ryhtynyt teiniksi ja opiskelijaksi ja on alkanut ansaita säännöllisen toimeentulonsa vasta sen jälkeen.

Luulen, että Martti Friis on otaksunut kuolevansa, ennen kuin pojasta on elättäjäksi.

Tätä taustaa vasten isän on pitänyt varmistaa vanhuudenturvansa muuten kuin poikaansa tukeutuen.

Isän ratkaisun jälkeen Hannu Martinpojalla ei ole ollut tietystikään lähtökohtaisesti mitään osaa ja arpaa Tanskilan suhteen.

Jos ja kun Hannu Martinpoika on ollut elossa vielä 1625, onko kukaan kurkannut, olisiko Loimaan käräjillä ollut käsittelyssä Hannun asuman talon omistusoikeutta Vuolteella Hannun kuoleman jälkeen? - Ehkä sieltä jotain heltiäisi hänen elämänsä loppuvaiheista?



---.

Miksi kaksi noin outoa seurakunnan muuttoa Hämeenkyröön, kahdella jo melko ikääntyneellä papilla?


M Lu:

Kuten on käynyt ilmi, ei ole mitään kunnollista todistetta siitä, että Martti Friis olisi muuttanut Hämeenkyröön. On vain selvä todiste siitä, että hän muutti pois Kaarlelasta, koska hänelle annettiin sopimuksessa aikaa useita kuukausia panna muuttonsa toimeen.

Jos asiakirjaa oikein inhoittavan piiruntarkasti tulkitsee, se oli vaihtokauppa, jossa kuningas läänitti vastaanottamansa Tanskilan vastineeksi papillisia tuloja Hämeenkyrön seurakunnasta Martti Friisille, eli syytingin eli "elinkoron" tämän loppuelämäksi.


Jos asiaa pohtii, niin ainoaksi selitykseksi jää, että kyseessä täytyi olla omaisuusjärjestely.


M Lu:

Siis ei ollut kysymys mistään kiinteästä omaisuudesta Hämeenkyrössä, vaan Martti Friisin "elinkoron" järjestämisestä.

Siihen, että valinta sattui osumaan Hämeenkyrön kohdalle, lienee vaikuttanut jokin neuvonpito intressenttien kanssa ennen kuninkaan päätöstä. Varmaankin kuningas varmisti sen, ettei valinta herättäisi pahaa verta varsinkaan Turun päässä ja että se hyvin sopisi piispallekin. Hämeenkyrö joutui alistumaan siihen, mitä ylhäältä määrättiin.


Aatelinen Mårten Friis pappina oli hankkinut emännöitsijän aatelissuvusta, jonka kanssa hänellä oli lapsia: Hans ja tytär N.

Koska aatelisen avioton lapsi ei voi periä isäänsä, ei Hansilla ja siskolla ollut mahdollisuutta periä Danskilaa,mistä seurasi sen vaihto Hämeenkyrön seurakunnan papinvirkaan.


M Lu:

Martti Friis oli kaiketi "suorittanut aatelista ratsupalvelua".

Jos halutaan spekuloida sillä, kenen kanssa Martti Friis oli aikaansaanut Hannu Martinpojan, lähinnä tulee mieleen, että joku Fordellien perheen tyttäristä Kaarlelassa saattoi olla Martti Friisin emännöitsijänä ja ehkä nainen Hannun synnyn takana. Ehkä jopa kummina oli ollut Hannu Fordell ja Fordellien viranhan Hannu Martinpoika oli "perinyt" toimimalla jonkin aikaa käräjätuomarina Pohjanmaalla.

Luulen, että Martilta jäi jälkeensä yksi ainoa lapsi Hannu. Muusta ei ole mitään merkkiä. Hämeenkyrön karttuisaan käteen turvaaminen vanhuudessa on mielestäni ennemminkin vaihtoehto sille, ettei vanhuksella ollut omia lapsia huolehtimassa. Sitä että käden karttusuus oli heikkenemässä, oli mahdotonta ennakoida.


Hans ei voinut saada papinvirkaa, joten ainoa vaihtoehto on, että Mårten Friisin seuraaja Gregorius Stutt oli hänen vävynsä eli tyttärenmies, tällöin hänen kauttaa tytär ja tämän jälkeläiset saivat hyödykseen Danskilan arvon korkoineen.


M Lu:

Tämähän oli yhtä mahdoton kuin täysin toteutumatonkin ajatus. Hannulla ei ollut osaa eikä arpaa Tanskilaan eikä tytärtä varmaankaan ollut olemassa.




Tällöin myös Ilmajoen khr Mathias Laurentiin vaimo Sophia Grelsdotter kuuluisi äitinsä puolelta varakkaaseen ja merkittävään sukuun, joka osin voisi selittää Joachim Stutaeuksen urakehitystä.

Olen edelleenkin sitä mieltä, mitä paimenmuistokin tähdentää, että Jaakkima Stutaeus eteni omilla ansioillaan, sosiaalisilla taidoillaan ja avioliitoista saavuttamillaan suhteillaan. Äidin Sofiia Gregoriusintyttären puolelta ei ollut mitään tätä haittaavia tekijöitä, muttei mitään kovin edistävääkään, koska nähdäkseni Stuthien suku oli joutunut ajan oloon hieman "paitsioon".


terv Matti Lund

Hannu Virttaalainen
26.10.14, 17:38
Tapio Laakson Suur-Loimaan historia 1 sivu 153 : 'Pitkä matka ei aina ollut edes talollisesta kerjäläiseksi. 1650-luvulla kuolleen Vuolteen yksinäistaloa asuneen Hannu Martinpojan jälkeen oli talo jäänyt autioksi ja vaimo joutunut kerjuulle'

viite 16: sk 1640, VA mm 3, 35

TapioV
26.10.14, 18:42
M Lu:

Kyllä hän itse todistaa omilla sanoillaan virallisessa asiakirjassa kuten tässä ketjussa olisi pitänyt itse kullekin näkyä, että oli vanhus, joten on uskottava itseään Martti Friisiä.

Mitään tietoa, joka horjuttaisi omaa arviotani siitä, että Martti Friis olisi syntynyt lähellä vuotta 1480, ei ole toistaiseksi ilmennyt.

Todennäköisesti Martti Friis oli vuonna 1546 lähempänä 70:ää kuin 60:ntä ikävuotta.




M Lu:

Näen asian päinvastoin: hän asettui lepäämään laakereilleen ja ryhtyi "eläkeläiseksi" alkaessaan uupua vanhuksena raskaan työtaakkansa alle Kaarlelassa.

Aloilleen asettuminen ei ollut nähdäkseni raju muutos.



M Lu:

Hannu Martinpojan sinetti näyttää olevan niitä koruttomimpia: nimikirjainten H ja M lisäksi sangen koruton viisisakarainen tähti. Ilmeisesti Hannu ei katsonut voivansa käyttää Friis -nimeä ja ehkäpä siksi, ettei ollut aviollinen lapsi Friis -suvussa.

Se mihin olen erityisesti kiinnittänyt huomiota on luotettavana pitämäni Yrjö Blomstedtin s:lla 383 (Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500- ja 1600 -luvuilla (Hki 1958, Y Blomstedt)) antama tieto, että Hannu Martinpoika oli ollut elossa vielä 1625. Hän omisti talon Loimaan Vuolteella. Lainlukijana Hannu Martinpoika tavataan 1574 alkaen. Huomiota kiinnittää, että hän oli saanut Pohjanmaan 1574-75 ja 1578.

Kuitenkin Hannu Martinpoika olisi ollut Ylä-Satakunnan voutina 1591, jonka jälkeen hänen virkaurastansa ei ole sen tarkempia tietoja.

Kun minä tämän ketjun alussa arvioin Martti Friisin elämäntilannetta vuonna 1546, olin huomioinut pojan Hannu Martinpojan olevan hyvän aikaa pois kuvioista:

1. Vuonna 1546 Hannu Martinpoika on ollut alaikäinen, mahdollisesti aivan pieni lapsi, ja lisäksi ainoa Martti Friisin lapsi, eikä ole kyennyt antamaan Martti Friisille vanhuudenturvaa vielä pitkään aikaan:

2. kun hän on siitä kasvanut, on ryhtynyt teiniksi ja opiskelijaksi ja on alkanut ansaita säännöllisen toimeentulonsa vasta sen jälkeen.

Luulen, että Martti Friis on otaksunut kuolevansa, ennen kuin pojasta on elättäjäksi.

Tätä taustaa vasten isän on pitänyt varmistaa vanhuudenturvansa muuten kuin poikaansa tukeutuen.

Isän ratkaisun jälkeen Hannu Martinpojalla ei ole ollut tietystikään lähtökohtaisesti mitään osaa ja arpaa Tanskilan suhteen.

Jos ja kun Hannu Martinpoika on ollut elossa vielä 1625, onko kukaan kurkannut, olisiko Loimaan käräjillä ollut käsittelyssä Hannun asuman talon omistusoikeutta Vuolteella Hannun kuoleman jälkeen? - Ehkä sieltä jotain heltiäisi hänen elämänsä loppuvaiheista?




M Lu:

Kuten on käynyt ilmi, ei ole mitään kunnollista todistetta siitä, että Martti Friis olisi muuttanut Hämeenkyröön. On vain selvä todiste siitä, että hän muutti pois Kaarlelasta, koska hänelle annettiin sopimuksessa aikaa useita kuukausia panna muuttonsa toimeen.

Jos asiakirjaa oikein inhoittavan piiruntarkasti tulkitsee, se oli vaihtokauppa, jossa kuningas läänitti vastaanottamansa Tanskilan vastineeksi papillisia tuloja Hämeenkyrön seurakunnasta Martti Friisille, eli syytingin eli "elinkoron" tämän loppuelämäksi.



M Lu:

Siis ei ollut kysymys mistään kiinteästä omaisuudesta Hämeenkyrössä, vaan Martti Friisin "elinkoron" järjestämisestä.

Siihen, että valinta sattui osumaan Hämeenkyrön kohdalle, lienee vaikuttanut jokin neuvonpito intressenttien kanssa ennen kuninkaan päätöstä. Varmaankin kuningas varmisti sen, ettei valinta herättäisi pahaa verta varsinkaan Turun päässä ja että se hyvin sopisi piispallekin. Hämeenkyrö joutui alistumaan siihen, mitä ylhäältä määrättiin.



M Lu:

Martti Friis oli kaiketi "suorittanut aatelista ratsupalvelua".

Jos halutaan spekuloida sillä, kenen kanssa Martti Friis oli aikaansaanut Hannu Martinpojan, lähinnä tulee mieleen, että joku Fordellien perheen tyttäristä Kaarlelassa saattoi olla Martti Friisin emännöitsijänä ja ehkä nainen Hannun synnyn takana. Ehkä jopa kummina oli ollut Hannu Fordell ja Fordellien viranhan Hannu Martinpoika oli "perinyt" toimimalla jonkin aikaa käräjätuomarina Pohjanmaalla.

Luulen, että Martilta jäi jälkeensä yksi ainoa lapsi Hannu. Muusta ei ole mitään merkkiä. Hämeenkyrön karttuisaan käteen turvaaminen vanhuudessa on mielestäni ennemminkin vaihtoehto sille, ettei vanhuksella ollut omia lapsia huolehtimassa. Sitä että käden karttusuus oli heikkenemässä, oli mahdotonta ennakoida.



M Lu:

Tämähän oli yhtä mahdoton kuin täysin toteutumatonkin ajatus. Hannulla ei ollut osaa eikä arpaa Tanskilaan eikä tytärtä varmaankaan ollut olemassa.





Olen edelleenkin sitä mieltä, mitä paimenmuistokin tähdentää, että Jaakkima Stutaeus eteni omilla ansioillaan, sosiaalisilla taidoillaan ja avioliitoista saavuttamillaan suhteillaan. Äidin Sofiia Gregoriusintyttären puolelta ei ollut mitään tätä haittaavia tekijöitä, muttei mitään kovin edistävääkään, koska nähdäkseni Stuthien suku oli joutunut ajan oloon hieman "paitsioon".


terv Matti Lund
En voi yhtyä Lundin käsitykseen, että Martti Friis olisi nauttinut Hämeenkyrön khran tulot virkaa hoitamatta. Hän itse lahjakirjassa sanoo "Minä Martti Friis kirkkopappi (= khra) Hämeenkyrössä." Näin hän ei olisi ilmaissut, jollei hän olisi asunut Hämeenkyrössä ja vastannut sen hoidosta. Ei edes kuningas voinut määrätä seurakuntaa elättämään vierasta miestä, jollei hän olisi ollut vastuussa seurakunnan hoidosta. Jos hän ei kyennyt virkaa hoitamaan, hänen oli palkattava apulainen sitä varten. Pidän hänen omaa ilmoitustaan luotettavampana kuin myöhempiä tulkintoja. En ainakaan minä tiedä tuolta ajalta yhtään pappia, joka olisi nauttinut tulot ilman viranhoitovelvollisuutta. Eräisiin tuomiokapitulin virkoihin oli liitetynä jonkin lähiseudun seurakunnan virka lisätuloksi, mutta viranhaltija oli silti vastuussa seurakunnan hoidosta palkkaamalla vikaari.
T.V.

Benedictus
26.10.14, 19:39
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä TapioV http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=247649#post247649)
Yrjänä Kustaanpojan, k. 18.9.1692, poika näyttää olevan Joosef Yrjänänpoika. Hän valitti 1707, että häntä on verotuksessa kohdeltu säätyläisenä, vaikka hänen elinolonsa eivät poikenneet millään tavalla muista. Hän ei ollut enää isäntä vaan lampuoti.
T.V.

Kustaa Hannunpoika haudattiin 27.4.1690, ikä 90-vuotta
__________________
terv. Hannu

Gustaf Hansson oli siis syntynyt vuonna 1600.

Tapio Laakson Suur-Loimaan historia 1 sivu 153 : 'Pitkä matka ei aina ollut edes talollisesta kerjäläiseksi. 1650-luvulla kuolleen Vuolteen yksinäistaloa asuneen Hannu Martinpojan jälkeen oli talo jäänyt autioksi ja vaimo joutunut kerjuulle'

viite 16: sk 1640, VA mm 3, 35
__________________
terv. Hannu

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018827

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015675

Ylläolevan perusteella vaikuttaisi, että Hans Mårtensson on kuollut 1622 paikkeilla, jolloin talo on jäänyt ödeksi.
Osa siitä on läänitetty Gustaf Hornille , minkä osan Gustaf Hansson on saanut lampuotitilaksi.

Jos ajatellaan, että Hans Mårtensson kuoli 1622 paikkeilla, ja poikansa kuoli 90 vuotiaana, voidaan arvella, että myös Hans Mårtensson oli vanha kuollessaan.
Lainaus Lund:
Se mihin olen erityisesti kiinnittänyt huomiota on luotettavana pitämäni Yrjö Blomstedtin s:lla 383 (Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500- ja 1600 -luvuilla (Hki 1958, Y Blomstedt)) antama tieto, että Hannu Martinpoika oli ollut elossa vielä 1625. Hän omisti talon Loimaan Vuolteella. Lainlukijana Hannu Martinpoika tavataan 1574 alkaen. Huomiota kiinnittää, että hän oli saanut Pohjanmaan 1574-75 ja 1578.

Hans Mårtensson mainitaan siis 1574 lainlukijana Pohjanmaalla.
Lainlukijalta edellytettiin varmaankin melko suuret ansiot ennenkuin virka tuli mahdolliseksi.
Tämä taas vaati opiskelua ja laintuntemusta, opin ja käytännön kautta.
Voidaan siis karkeasti arvella, että Hans Mårtensson on ollut ainakin 35 vuotias lainlukijaksi ruvetessaan eli olisi syntynyt noin 1540 tai ennen.
Olisi siis kuollessaan ollut noin 80-90 vuotias.

Hans Mårtenssonin syntymäaikaa ajatellen, ei olisi mitenkään mahdotonta, että Mårten Friisillä olisi ollut tätä vanhempi tytär, joka oli Gregorius Stutin vaimo.
Ennemminkin tuntuisi oudolta, ettei lapsia olisi ollut enempää.

P-L H
01.11.14, 14:28
Hei

Jos tämä Hans on sama henkilö kuin Lainlukijana 1574 alkaen tunnettu Hans Mårtenson ja vielä Ylä-Satakunnan voutina 1591, niin SAYn tiedoissa ei mainittu mitään ammatista.

SAY 1580-1599 Woltis kuva 30
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013023
Vuodesta 1590 mainitaan Hans Mårtenson
1592 Besitter Hans Mårtenson och giör rustt. För …......

SAY 1600-1619 Woltis kuva 30
1600 on Hans Mårtenson ja 1606 mainitaan Hans Mårtenson Rytt. Samoin vuonna 1610 ja 1615 sekä 1617 ja 1618
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013908

SAY 1620-1639 Woltis kuva 96
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015675
Hans Mårtenson mainitaa vielä 1630 ja 1631 (Kymmennysluettelo?)
1631 on merkintä 1 1/3 Crono, 1639 2/3 förl. Gustaf Horn

SAY 1634-1653 Woltis kuva 37
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018827
1634-1653 näkyy Hans Mårtenson (maakirjatieto??)
Puustellissa Gustaf Hanson

SAY 1654-1673 Woltis kuva 39
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021270

Ala-Satakunnan voutikunnan tilejä

Ala-Satakunnan maakirja 1628 (2572) Woltis kuva 25
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1797286
Ö(de) Hans Mårtenson
¼ Ifwar Hansson

Ala-Satakunnan tilikirja 1628 (2571)
Kymmennysluettelo Woltis kuva 46
Ifwar Hansson
Walborg Enkia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1797190

Kenen leski 1628 mainittu Walborg olisi kun Ifwar on vielä luettelossa ja Johan Hansson mainitaan vielä 1629.
Toinen Walborg joka on Wuolteella mainittu 1634 oli rytt. enkia

SAY 1694-1713 Puustelli kuva 82
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1023817

t. Pirkko

Matti Lund
01.11.14, 16:04
En voi yhtyä Lundin käsitykseen, että Martti Friis olisi nauttinut Hämeenkyrön khran tulot virkaa hoitamatta. Hän itse lahjakirjassa sanoo "Minä Martti Friis kirkkopappi (= khra) Hämeenkyrössä." Näin hän ei olisi ilmaissut, jollei hän olisi asunut Hämeenkyrössä ja vastannut sen hoidosta. Ei edes kuningas voinut määrätä seurakuntaa elättämään vierasta miestä, jollei hän olisi ollut vastuussa seurakunnan hoidosta. Jos hän ei kyennyt virkaa hoitamaan, hänen oli palkattava apulainen sitä varten. Pidän hänen omaa ilmoitustaan luotettavampana kuin myöhempiä tulkintoja. En ainakaan minä tiedä tuolta ajalta yhtään pappia, joka olisi nauttinut tulot ilman viranhoitovelvollisuutta. Eräisiin tuomiokapitulin virkoihin oli liitetynä jonkin lähiseudun seurakunnan virka lisätuloksi, mutta viranhaltija oli silti vastuussa seurakunnan hoidosta palkkaamalla vikaari.
T.V.

Niin, tässä uskossahan minäkin olin siitä alkaen, kun olin saanut tämän Martti Friisin tarkastelukohteitten piiriin. Ja olin muutaman vuoden siinä uskossa kuten kaikki muutkin pikaisesti asiakirjan lukeneet, kunnes viime talvena ensimmäisen kerran otin "suurennuslasin" käyttöön tarkastelussani, jolloin Martti Friisin oma viesti hänen asiakirjastaan kirkastui esiin: hän toitotti ainoastaan vanhuudestaan ja elatuksensa turvasta koko loppuelämäkseen ja muu oli sivuseikka. Aloin ottaa tämän viestin todesta, varsinkin, kun se sananmukaisesti noudatti aivan samaa viestiä, mitä tavallisissa syytinkisopimuksissakin noudatettiin vanhastaan.

Siis oliko tämä harkitsematonta vai harkittua tekstiä Martti Friisin puolelta?

Katsoin sen harkituksi, todella tarkoitetuksi, ja ettei olisi naiivia, jos uskoisi niin.

Siksi aloin mieltää tekstiä niin, että viittaus Hämeenkyrön seurakuntaan on enemmänkin "kompa" eikä välttämättä merkitse Friisin konkreettista läsnäoloa Hämeenkyrössä. Kuninkaan määräyksestä lampuotivoudille kuten muuttoa koskien ei heru muuta konkreettista tai varmaa kuin jonkinlainen poismuutto Tanskilasta. Muuten se kirje on suuripiirteinen.


Katsoin, että teksti on otettava todesta, jos ei löydy kollaatiokirjettä tai muuta epäsuoraa todistetta, jossa viitataan viranhoitovelvollisuuksiin tai niiden vastineisiin Hämeenkyrön seurakunnassa.

Tietysti jonkun täytyi hoitaa siellä joka viikkoisia pastorin velvollisuuksia, myös vuosina 1546-48, ja silloinkin, kun Martti Friis näyttää vuonna 1546 "suljanneen" aivan muualla saadakseen hoidettua oman elämänsä uuteen järjestykseen Kaarlelasta lähdön jälkeen.

Tietysti tämä epäilytti vielä pitkään, sen jälkeenkin, tämän tekstin yhä uudelleen luettuanikin, sillä sellainen läänittäminen ei ollut Kustaa Vaasan tapaista, vaan Kustaa Vaasan eräs missio oli paitsi ulosmitata kaikki liikenevä omaisuus kirkolta maalliselle vallalle, eliminoida kaikenlainen rinnakkaisverotus, joka ei hyödyttänyt kuningashuonetta. Eräs pahiten Kustaa Vaasaa ärsyttäviä oli vanhojen kirkkoruhtinaitten itselleen keräämät verot, joista piti päästä nopeasti eroon.

Kustaa Vaasa sääti tiukat säädökset, joiden puitteissa papiston täytyi jatkossa toimia, ja vain Kustaa itse saattoi tehdä niihin poikkeuksia, jos katsoi sen olevan tarpeen. Tämän tarpeen määrittelyssä taas ei muu merkannut kuin se, miten Kustaan oma valta siitä vahvistui ja ennen muuta oma varallisuus kasvoi. Kustaa oli äärimmäisen ahne, oikeastaan sairaalloisen, joten sen muistaminen auttaa ymmärtämään hänen toimenpiteittensä "oikkuja".

Se ettei itämaakunnassa nämä periaatteet lyöneet heti niin vahvasti läpi, johtui siitä, että Kustaalla jäi valtansa vakiinnuttamisen vaiheessa fokus aivan kokonaan lahden toiselle puolelle. Hän näki salaliiton uhkia päänsä menoksi joka puolella siellä vielä pitkään. Ja hänellä liikeni aikaa alkaa kontrolloida vasta 1540 -luvulta alkaen itämaakunnan puolta virkakuntansa koko apparaatin avulla. Ennen sitä Erik Flemingin tapaiset "roistot" pystyivät hyvin sahaamaan Kustaan silmään ja saamaan sen vielä anteeksikin.

Edelläoleva on pieni pohjustus Kustaan harjoittamalle "läänityspolitiikalle": jokaisen hänen suosionosoituksensa tuli palvella hänen valtansa pönkittämistä ja talouskalkyylin piti olla kulloinkin plussalla. Toimenpiteet olivat siksi yleensä varovaisia ja ehdollisia. Jos jompi kumpi saldo näytti klikkaavan, Kustaalla ei ollut vaikeutta irrottautua päätöksestä. Se että aika huomattava määrä sellaisia suosionosoituksia kuitenkin tapahtui, useasti kuvastaa sitä, että hän kulloinkin koki olevansa pakotettu tekemään niin. Se kuvastaa sitä, kuinka epävarma Kustaa oli valtansa vakiinnuttamisesta, vahvuudesta ja pysyvyydestä.

Edelläoleva pohjustus on taas pohjustusta sille lähestymistavalleni, etten lähde suinpäin uskomaan Kustaa Vaasan suosionosoituksiin pelkästään siten, että ne olisivat vain jatkumoa jostakin vanhasta perinteestä tai aatelin aseman ehdottomasta suosimisesta tai aivan vapaasta tahdosta.

Inhottavinta tässä väittelyssä puolesta ja vastaan on se, ettei ole säilynyt mitään kameraalista todistetta siitä, kuka olisi todella toiminut kirkkoherrana Hämeenkyrössä aikavälillä 1546-48. Tämä jää "puhtaan" uskon asiaksi. Ei ole edes voudintileissä säilynyt Hämeenkyrön osalta sellaisia tilitysasiakirjoja kuin on Pohjanmaan osalta, joista tällainen oleminen voidaan todistaa jokaisen seurakunnan osalta kuten oli tullut todistetuksi Martti Friisinkin osalta Kaarlelassa vuonna 1543. Vuosilta 1549-50 on asiakirjoja, jotka osoittavat, että Gregorius Michaelis Stuth oli jo tullut hoitamaan kirkkoherran virkaa Hämeenkyröön.



terv Matti Lund

Benedictus
02.11.14, 00:12
Vähäkankaan mukaan Mårten Friisillä ei ollut virallista vaimoa, koska poika Hans Mårtensson ei ollut papillisessa virassa.

Hänellä oli siis emännöitsijä.

Mårten Friis oli aatelinen ja omisti aatelismaata eli Danskilan.

Mårten Friisillä oli lapsia, tiedetään ainakin poika Hans.

1. Syystä tai toisesta Mårten Friis luopui Kaarlelan kirkkoherran tehtävästä.

2. Syystä tai toisesta hän lahjoitti Kuningas Kustaa Vaasalle aatelisen sukutilansa.
3. Syystä tai toisesta Kuningas antoi vaihdossa Hämneenkyrön kirkkoherran viran Ylä-Satakunnassa.

4. Syystä tai toisesta kuoli pian viran saatuaan,jolloin virassa seurasi toisen pitäjän vanha kirkkoherra

5. Syystä tai toisesta seurajansa Gregorius Stuttin tytär nai Ilmajoen khr Mathias Laurentiin.

6. Systä tai toisesta Tytär Sophian poika nousee korkeaan arvoon Suomen papistossa Turussa.

Miksi!

Miksi lähtee Kaarlelasta? En sano mitään.

Miksi sopii Kuninkaan kanssa sukuaatelistilan vaihdosta?

Lapsensa Hans ja muut olivat virallisesti äpäriä, eivätkä olisi voineet periä isänsä omaisuutta.Olisi siis mennyt sukulaisille ohi lapsien.

Miksi Hämeenkyrö?

Piäjä oli suuri ja varakas, papin tulot runsaat tuohon aikaan, virka vapautui sopivasti.
Tiesi varmaankin pian kuolevansa ja halusi varmistaa, että lapset saavat periä hänen jälkeensä jotain.
Eurajoen khr Gregorius Stutt oli vävynsä ja peri viran, mikä seikka oli varmaan sovittu Kuningas Kustaan kanssa.
Kuten Lund mainitsee Kuningas Kustaa oli sairaalloisen ahne, se sopii kuvaan, sillä Danskilan vaihdossa Kuningas sai arvokaan maatilan itselleen ja antoi vain viran kaukaiseen maalaispitäjään, mikä ei aiheuttanut kuluja eikä maksanut hänelle mitään.
On ilmeistä, että seuraaja Gregorius Stutt sovittiin samalla kertaa.
Tuota vahvistaa myös se seikka, että kun Juhana Kuningas vähensi Gregoriuksen papin tuloja osaan entisestä , niin ne pian korotettiin takaisin, eli voidaan arvata, että Stutt on vedonnut Kustaa Vaasan kanssa tehtyyn sopimukseen, jolloin Juhana palautti edut entiselleen.

Sophia Grelsdotter naitettiin Ilmajoen khr:lle, mikä oli varmaankin sovittu jo vanhempien kesken.

Joachim Mathiae Stutaeus oli perähikiältä olevan maalaispitäjän kirkkoherran poika.
On täysin mahdotonta, että tuo aikaisen sääty-yhteiskunna aikana tavallinen maalaisjuntti olisi noussut Stutaeuksen asemaan, vaikka oli kuinka lahjakas, tarvittiin arvokas sukupiiri ja sen suhteet aseman saavuttamiseksi.
Oma lahjakkuus auttoi ja hyvät avioliitot.

Olen sitä mieltä, että vaikka kuinka lähteet puutuvat, niin ainoa selitys Mårten Friis kiemuroille on tuo "omaisuuden" siirto lapsille eli tyttärelle ja tämän miehelle Gregorius Stuttille.
Muuten asiassa ei ole mitään järkevää selitystä.

TapioV
03.11.14, 18:44
Vähäkankaan mukaan Mårten Friisillä ei ollut virallista vaimoa, koska poika Hans Mårtensson ei ollut papillisessa virassa.

Hänellä oli siis emännöitsijä.

Mårten Friis oli aatelinen ja omisti aatelismaata eli Danskilan.

Mårten Friisillä oli lapsia, tiedetään ainakin poika Hans.

1. Syystä tai toisesta Mårten Friis luopui Kaarlelan kirkkoherran tehtävästä.

2. Syystä tai toisesta hän lahjoitti Kuningas Kustaa Vaasalle aatelisen sukutilansa.
3. Syystä tai toisesta Kuningas antoi vaihdossa Hämneenkyrön kirkkoherran viran Ylä-Satakunnassa.

4. Syystä tai toisesta kuoli pian viran saatuaan,jolloin virassa seurasi toisen pitäjän vanha kirkkoherra

5. Syystä tai toisesta seurajansa Gregorius Stuttin tytär nai Ilmajoen khr Mathias Laurentiin.

6. Systä tai toisesta Tytär Sophian poika nousee korkeaan arvoon Suomen papistossa Turussa.

Miksi!

Miksi lähtee Kaarlelasta? En sano mitään.

Miksi sopii Kuninkaan kanssa sukuaatelistilan vaihdosta?

Lapsensa Hans ja muut olivat virallisesti äpäriä, eivätkä olisi voineet periä isänsä omaisuutta.Olisi siis mennyt sukulaisille ohi lapsien.

Miksi Hämeenkyrö?

Piäjä oli suuri ja varakas, papin tulot runsaat tuohon aikaan, virka vapautui sopivasti.
Tiesi varmaankin pian kuolevansa ja halusi varmistaa, että lapset saavat periä hänen jälkeensä jotain.
Eurajoen khr Gregorius Stutt oli vävynsä ja peri viran, mikä seikka oli varmaan sovittu Kuningas Kustaan kanssa.
Kuten Lund mainitsee Kuningas Kustaa oli sairaalloisen ahne, se sopii kuvaan, sillä Danskilan vaihdossa Kuningas sai arvokaan maatilan itselleen ja antoi vain viran kaukaiseen maalaispitäjään, mikä ei aiheuttanut kuluja eikä maksanut hänelle mitään.
On ilmeistä, että seuraaja Gregorius Stutt sovittiin samalla kertaa.
Tuota vahvistaa myös se seikka, että kun Juhana Kuningas vähensi Gregoriuksen papin tuloja osaan entisestä , niin ne pian korotettiin takaisin, eli voidaan arvata, että Stutt on vedonnut Kustaa Vaasan kanssa tehtyyn sopimukseen, jolloin Juhana palautti edut entiselleen.

Sophia Grelsdotter naitettiin Ilmajoen khr:lle, mikä oli varmaankin sovittu jo vanhempien kesken.

Joachim Mathiae Stutaeus oli perähikiältä olevan maalaispitäjän kirkkoherran poika.
On täysin mahdotonta, että tuo aikaisen sääty-yhteiskunna aikana tavallinen maalaisjuntti olisi noussut Stutaeuksen asemaan, vaikka oli kuinka lahjakas, tarvittiin arvokas sukupiiri ja sen suhteet aseman saavuttamiseksi.
Oma lahjakkuus auttoi ja hyvät avioliitot.

Olen sitä mieltä, että vaikka kuinka lähteet puutuvat, niin ainoa selitys Mårten Friis kiemuroille on tuo "omaisuuden" siirto lapsille eli tyttärelle ja tämän miehelle Gregorius Stuttille.
Muuten asiassa ei ole mitään järkevää selitystä.

Martti Friisin avioliitosta tai sen puutteesta ei ole saatavissa varmuutta. Varhaisista pappien avioliitoista oli yleensäkin eriäviä mielipiteitä. Esim Venno-suvun osalta saatiin sekä avioliittoa puoltavia ja toisaalta sen kieltäviä todisteita aikalaisilta. Arvioni Hans Mårteninpojan au-taustaan perustuu vain huomioon, ettei hän toiminut isänsä tavoin seurakuntavirassa vaan siviilivirkamiehenä. Aviolapsen puolesta puhuu se, että hänellä oli isänsä maata Meri-Maskussa, mutta toisaalta hän on voinut sen ostaakin sukulaisiltaan. Jättäisin asian avoimeksi.
T.V.

P-L H
03.11.14, 21:24
Hei

Suomen verovähennyksiä ja -vapauksia koskevia kirjeitä 1572-1624 (144a/I) (Juhana III aika 1573-1592)

Kirjeen päiväys 5/XI 1591
Juhana III määrää Ala-Satakunnan voudin Mikko Henrikinpojan (Michell Henrichson) tutkimaan porilaisen porvarin? (Bågerr) Joe Olavinpojan (Joän Elefson) tekemää valitusta sen johdosta, ettei hän ollut saanut jo vouti Hannu Martinpojan (Hans Mårthenson) hänelle maksettavaksi määrättyä rahtikorvausta …....
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1660651

Alkuperäinen kirje on Laguksen kokoelmasta. En tiedä löytyykö tästä kirjasta.
Tässä selostuksessa ei ollut ajankohtaa milloin vouti Hans Mårtenson on määrätty korvaus suorittamaan. Olisiko sitten alkuperäisessä kirjeessä.

19.5.1591 päivätyssä kirjeessä mainitaan jo Michell Henrikson Ala-Satakunnan voutina.

t. Pirkko

Matti Lund
04.11.14, 09:41
Martti Friisin avioliitosta tai sen puutteesta ei ole saatavissa varmuutta. Varhaisista pappien avioliitoista oli yleensäkin eriäviä mielipiteitä. Esim Venno-suvun osalta saatiin sekä avioliittoa puoltavia ja toisaalta sen kieltäviä todisteita aikalaisilta. Arvioni Hans Mårteninpojan au-taustaan perustuu vain huomioon, ettei hän toiminut isänsä tavoin seurakuntavirassa vaan siviilivirkamiehenä. Aviolapsen puolesta puhuu se, että hänellä oli isänsä maata Meri-Maskussa, mutta toisaalta hän on voinut sen ostaakin sukulaisiltaan. Jättäisin asian avoimeksi.
T.V.

Niin, Hannu Martinpojan sinetissähän ei ollut lisänimeä merkitsevää osasta, vaan pelkästään kirjaimet H ja M, kun kuitenkin edellisillä polvilla oli jo lisänimi Friis, mikä myös lienee käy jonkinlaisesta signaalista sen suhteen.

Tietysti Martti Friis saattoi laillisesti testamentata omaisuuttaan muuten kenelle lystäsi, pojalleenkin, vaikka tämä olisi avioton, mutta säätyprivilegioiden yli ei hänkään olisi voinut noin vain testamentata kiinteää omaisuutta, eli lahjoittaa perinnöllistä rälssimaata, tai siirtää säterioikeuksia rahvaanmiehelle.

Myöskään en näe mitään pointtia spekuloida sillä mahdollisuudella, että Gregorius Michaelis Stuth voisi olla Martti Friisin vävy, koska minkäänlaista uskottavuutta ei sellaiselle mahdollisuudelle ole rakennettavissa.

Gregoriuksella ja Martillahan ei voida nähdä minkäänlaista kosketuskohtaa elämässään muuta kuin, että he päätyivät vanhuksina ikään kuin Hämeenkyrön pääteasemaan.

He toimivat niin täysin eri tahoillaan, että tuskin olivat koskaan toisiansa edes tavanneet missään miitingissä. Heillä ei ollut yhteistä opiskeluaikaa ja työpaikat olivat aivan eri puolilla maata. Todennäköisesti Martti Friis oli jo poistunut Kaarlelaan siinä vaiheessa, kun Gregorius Stuth oli valmistunut ja saanut viran piispanlinnassa Kuusistossa. Täten on sangen uskottavaa olettaa, etteivät he olleet koskaan joutuneet läheisiin tekemisiin keskenään eivätkä edes koskaan tavanneet toisiansa.

Sanalla sanoen heidän kohtalonsa välttelivät toisiansa!

Olen edelleen siinä uskossa, että Stuth sai piispalta komennuksen Hämeenkyröön eikä aktiivisesti pyrkinyt vanhalla iällään Eurajoen suhteellisesti edullisemmista (keveämmistä ja varmemmista) ja suhteellisesti paljon vauraammista olosuhteista sinne. Jos siihen siirtoon jotenkin liittyi Martti Friisin tilanne, oli se tapahtunut Stuthista riippumattomista syistä.

terv Matti Lund

P-L H
04.11.14, 21:06
Hei
Ylä-Satakunnassa on ollut monta voutia. Vielä ei löytynyt tietoa milloin Hans Mårtenson on ollut voutina.

kuva 5
19.11.1578 Juhana III määrää Ylä- ja Ala-Satakunnan voudin Lasse Henrikinpojan (Lasse Henrichsonn) tutkimaan Yrjänä Laurinpojan .......
Laguksen kokoelma
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1660643

kuva 7 27.10.1582 Juhana III kehoittaa Ylä-Satakunnan voutia Sigfrid Antinpoikaa suorittamaan turkulaiselle porvarille Niilo Torkkelinpojalle .....
Laguksen kokoelma

5.4.1584 Pontus de la Gardie kehoittaa Ylä-Satakunnan voutia Henrik Laurinpoikaa suorittamaan Knuut Jönsinpojan lipulliseen kuuluvalle ratsumies Kristoffer Laurinpojalle ............
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1660645

kuva 8 29.3.1587 Sama määrää (Juhana III ?) Ylä-Satakunnan voudin Matti Henrikinpojan tutkimaan talonpoika Lasse Brusiuksenpojan .........
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1660646

t. Pirkko

Benedictus
04.11.14, 21:59
Lainaus:
Gregoriuksella ja Martillahan ei voida nähdä minkäänlaista kosketuskohtaa elämässään muuta kuin, että he päätyivät vanhuksina ikään kuin Hämeenkyrön pääteasemaan.

On nykyihmisen ylimielisyyttä menneisyyden henkilöitä kohtaan olettaa, että he olivat jotenkin alkeellisempia ja kyvyttämiä suunnittelemaan ja tekemään itselleen ja omaisilleen edullisia päätöksiä.

Gregorius Stutt ja Mårten Friis olivat oikeasti tuolloisen normi-iän mukaan vanhoja miehiä, mutta ansioituneita pappeja ja Friis vielä aatelinen, tuntuisi käsittämättömältä, että heitä olisi heitelty kuin tyhjää paikasta toiseen, ilman heidän omaa tahtoaan.
Mårten Friisin tahto tiedetään ja sen toteutustapa, jotain samankaltaista voidaan olettaa olleen Gregorius Stutinkin tapauksessa.

Voi olla jokin muukin yhteinen tekijä, joka selittää heidän siirtymisensä juuri Hämeenkyröön, ehdottamani appi-vävy suhde on ainakin täysin järkevä selitys.

Matti Lund
05.11.14, 00:43
Hei
...

kuva 8 29.3.1587 Sama määrää (Juhana III ?) Ylä-Satakunnan voudin Matti Henrikinpojan tutkimaan talonpoika Lasse Brusiuksenpojan .........
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1660646

t. Pirkko

Ainakin juuri lukemani erään Hartvik Henrikinpojan Närpiön rajankäyntituomion mukaan 20.8.1588 (Gottbölen asukkaitten 1696 esittämän, [Etelä-Pohjanmaan vanha signum SS.18, 396-398]) Bäckbyn ja Kåtnäsin asukkaitten ja Närpiön kirkkoherran Eschillus Henricin välillä, mm. mainitaan mielevän kihlakunnankirjurin Taavetti Laurinpojan olevan paikalla voudin Hannu Martinpojan tilalla - osoittaa, että Hannu Martinpoika toimi Ala-Satakunnan voutina vuonna 1588.

terv Matti Lund

P-L H
07.11.14, 17:49
Hei

Arkiston digitoimana löytyy

Ala-Satakunnan maakirja, kymmennysluettelo ja tilikirja 1590 (2404)
kuva 29 Wolttis
Mats Sifverson
Matts Matson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1776539

kuva 101 Kymmennysluettelo Woltis
Hans Mårtenson lisätekstillä haf...... ? …..... .........
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1776607

Ymmärsin tämän niin että Hans Mårtenson on ottanut 1590 tilan/osan viljelykseen. (SAYn tiedoissa oli vain Hans Mårtensonin nimi merkitty punaisella, mutta ei noita lisätietoja).
En tiedä niistä toimista mitään, kun tila otetaan viljelykseen. Pystyisikö sitä kautta varmentamaan että tämä Hans Mårtenson on Ala-Satakunnan (entinen) vouti.

Olen vielä ihan noviisi näin vanhojen asiakirjojen tutkimisessa.

t. Pirkko

Matti Lund
07.11.14, 18:27
Hei

Arkiston digitoimana löytyy

Ala-Satakunnan maakirja, kymmennysluettelo ja tilikirja 1590 (2404)
kuva 29 Wolttis
Mats Sifverson
Matts Matson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1776539

kuva 101 Kymmennysluettelo Woltis
Hans Mårtenson lisätekstillä haf...... ? …..... .........
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1776607

Ymmärsin tämän niin että Hans Mårtenson on ottanut 1590 tilan/osan viljelykseen. (SAYn tiedoissa oli vain Hans Mårtensonin nimi merkitty punaisella, mutta ei noita lisätietoja).
En tiedä niistä toimista mitään, kun tila otetaan viljelykseen. Pystyisikö sitä kautta varmentamaan että tämä Hans Mårtenson on Ala-Satakunnan (entinen) vouti.

Olen vielä ihan noviisi näin vanhojen asiakirjojen tutkimisessa.

t. Pirkko

Hei, "hafwer nyss optaghit" = on vastikään ylösottanut.

Jos ei ole Hannu Martinpoikaa samassa paikassa aikaisemmissa kymmenysluetteloissa (maakirjoista puhumattakaan), niin "nyss" on aika lailla sama kuin nyt.

terv Matti Lund

Pekka Hiltunen
07.11.14, 18:34
Hei, "hafwer nyss optaghit" = on vastikään ylösottanut.

Jos ei ole aikaisemmissa kymmenysluetteloissa (maakirjoista puhumattakaan), niin "nyss" on aika lailla sama kuin nyt.

terv Matti Lund

Nysse tulee tarkoittaa, että bussi tulee tampereeksi. Turu murteel: "nysse tule". - Jollei sitten mennyt juuri vast´ikään.
PH

P-L H
07.11.14, 20:02
Hei

Hans Mårtenson esiintyy Wuoltiksen kohdalla ensimmäisen kerran 1590 ja vain Kymmennysluettelon tiedoissa.

Tästä luettelostakin selviää, SAY 1580-1599 Wuoltis
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013023
että Matts Matson on ollut maakirjatiedoissa vielä 1590 joka näkyy myös edellisen viestin tiedoissa.

t. Pirkko

M.Sjostrom
08.11.14, 23:28
Tietysti Martti Friis saattoi laillisesti testamentata omaisuuttaan muuten kenelle lystäsi, pojalleenkin, vaikka tämä olisi avioton, mutta säätyprivilegioiden yli ei hänkään olisi voinut noin vain testamentata kiinteää omaisuutta, eli lahjoittaa perinnöllistä rälssimaata, tai siirtää säterioikeuksia rahvaanmiehelle.


terv Matti Lund


Olen ymmärtänyt että moraalinvartioimissyistä, maanlaki tarkoituksella kielsi jättämästä omalle äpärälapselle perintöä edes testamentilla enempää kuin maanlaissa kirjattuna olevan pienehkön summan.
Siten juuri omalle aviottomalle lapselle ei voinut testamentata omaisuuseriä ollenkaan niin vapaasti kuin jopa ventovieraalle.

Tästä on sitten huvittavahko pikku tapaus ihan Suomessa joskus 1500-luvulla: erään rälssimiehen lapseton leski, joka oli saanut miesvainajansa sukukartanon huomenlahjanaan, sai laillisesti testamentata kokonaisen kartanon edesmenneen aviomiehensä aviottomalle pojalle. Kyseessähän ei ollut testaattorin oma äpärä eikä siis testaattoria estetty edes hänen moraalinsa ylläpitämisen varjolla tuota testamenttimääräystä saamasta toteutuvaksi.

Benedictus
09.11.14, 13:39
Hans Mårtensson Friis käytti tähti sinettiä ja hänellä oli Stiernkors nimisiä poikia Ivar ja Gustaf.

Stiernkors suvusta ei oikein löydy sopivaa tytärtä Hans Mårtenssonille, jonka poika Gustaf oli syntynyt 1600.

Tiedetään Sääksmäen khr Paulus Nilsson Stiernkorsin pojalla Israel Påvelssonilla olleen lukuisia tyttäriä.

Voidaan olettaa, että Hans Mårtenssonin vaimo olisi ollut Israel Påvelssonin tuntematon tytär. Ajallisesti sopii hyvin yhteen.

1.Kysymys: missä yhteydessä mainitaan varmasti, että Hans Mårtensson oli Mårten Friisin poika?

2.Kysymys:
mihin Mårten Friis on haudattu?

Hannu Virttaalainen
09.11.14, 14:26
1.Kysymys: missä yhteydessä mainitaan varmasti, että Hans Mårtensson oli Mårten Friisin poika?



Ossian Mestertonin sivuilla: http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm ,

Sivuilla kerrottu Mestertonin lähde (HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA LI. Yrjö Blomstedt: Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500-ja 1600-luvuilla. Julkaissut Suomen Historiallinen Seura. Helsinki 1958.)

Hannu Martinpojan kohdalla lähde on Johan Axel Almquist: Den civila lokalförvaltningen i Sverige 1523-1630 - Del 4 Tukholma 1923 ja täällä jo viitattu Suomen asutuksen yleisluettelo, Loimaa

Sinetti myös Sinivaaran sivuilla: http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/rsinettike.htm, jossa lähteenä ilmeisesti J.W. Ruuth 1891

Ylläoleva on vain Googlella netissä haettu, mutta eiköhän sillä pääse jo lähteisiin kiinni mikäli ei lueteta netisssä olevaan. Ossian Mesterton on kuitenkin ehkä jotain Geni.com tai adelsvapen,com:ia luetettavampi.

Hannu Virttaalainen
09.11.14, 15:07
Myös tällä foorumilla on asiasta ollu jo puhetta http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11267&page=28

Taas nähtiin, että Google muistaa paremmin kuin henkilöt itse :D:

P-L H
09.11.14, 15:41
Hei

Samassa Ala-Satakunnan maakirja, kymmennysluettelo ja tilikirja 1590 (2404)
on myös kuitteja ja kuvasta 109 löytyy Michell Hinderson.
….... …... ….. Befalningsman ….. Nedre Sattagunden medh Björneborg. Foug Michell Hinderson bekommer och …..

Päiväys on Björneborg 31.10? 1590.

Lukutaito ei oikein riitä, joten jää muiden tulkittavaksi mitä tässä kirjeessä kerrotaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1776615

Tuosta kirjeestä voi varmaan päätellä että Hans Mårtenson on luopunut voudin virasta jo 1590.

Suomen verovähennyksiä ja -vapauksia koskevia kirjeitä oli 5/XI 1591 päivätyssä kirjeessä Juhana III tutkinta määräys Ala-Satakunnan voudille Michell Henriksonille. Porilainen Joe Olavinpoika oli tehnyt valituksen sen johdosta, ettei hän ollut saanut jo vouti Hans Mårtensonin maksettavaksi määrättyä rahtikorvausta.
Joe Olavinpoika on ilmeisesti odotellut korvauksiaan jo vuodesta 1590.

Katsoin tuon J:Sinivaaran sivun tiedot Hans Mårtensonista. ” Lainlukija Ala-Satakunnassa 1.9.1591 ”

Pakko kysyä että onko tässä mahdollisesti sotkettu 2 saman nimistä henkilöä toisiinsa?

Omasta mielestä SAY Loimaa ei oikein kelpaa lähdeluetteloksi. Tiedot on kerätty eri veroluetteloista, eikä niissä ollut mainintaa ammatista, ei entistä eikä nykyistä (v.1590-1593)

t. Pirkko

Matti Lund
09.11.14, 16:24
Hei

Samassa Ala-Satakunnan maakirja, kymmennysluettelo ja tilikirja 1590 (2404)
on myös kuitteja ja kuvasta 109 ...


M Lu:

Siinä tosiaan Mikko Heikinpoika aluksi esittelee itsensä Ala-Satakuntaan Poriin määrätyksi voudiksi.

Sitten hän tällä kuitillaan ilmoittaa, että on mitä armollisimman kuningatteremme kirjeen ja määräyksen mukaisesti ottanut vastaan tietyt erät traania ja voita rehelliseltä ja mielevältä entiseltä täkäläiseltä kihlakunnankirjurilta Tuomas Pentinpojalta säilytykseensä.

Tuo näyttää menevän päälle Hannu Martinpojan, eli tuskin oli yhtä aikaa kaksi voutia samassa paikassa, joten päättelysi vaikuttaa aiheelliselta.


Katsoin tuon J:Sinivaaran sivun tiedot Hans Mårtensonista. ” Lainlukija Ala-Satakunnassa 1.9.1591 ”

Pakko kysyä että onko tässä mahdollisesti sotkettu 2 saman nimistä henkilöä toisiinsa?


M Lu:

Tuo annetun linkin sinetti on kyllä sama kuin muiden painetuissa lähteissä esittämä (Ruuth, Blomstedt) Hannu Martinpojan sinetti.

Voi olla, että Hannu Martinpoika olisi saattanut pitää käräjiä Ala-Satakunnassa vielä vuonna 1591. Ehkä tileistä löytyy sakkoluettelo, joka osoittaisi sen?


Omasta mielestä SAY Loimaa ei oikein kelpaa lähdeluetteloksi. Tiedot on kerätty eri veroluetteloista, eikä niissä ollut mainintaa ammatista, ei entistä eikä nykyistä (v.1590-1593)

t. Pirkko

M Lu:

Sinulla on tässä aivan oikea periaate. Meidän tulisi olla tässä harrastamisessa sen verran edistyneitä, että voimme tarkastaa asiat varsinaisista lähteistä ja eliminoida siten puhtaaksikirjoitettuihin keruulähteisiin syntyneet virheet ja SAY:n "sudenkuopat". Samalla saamme irti paljon enemmän kaipaamaamme informaatiota.

Kannattaa vain sitkeästi ponnistella ja opiskella näitä lukemaan, jotta voi omaksua niissä piilevän informaation.

terv Matti Lund

Hannu Virttaalainen
09.11.14, 16:30
Katsoin tuon J:Sinivaaran sivun tiedot Hans Mårtensonista. ” Lainlukija Ala-Satakunnassa 1.9.1591 ”

Pakko kysyä että onko tässä mahdollisesti sotkettu 2 saman nimistä henkilöä toisiinsa?

Omasta mielestä SAY Loimaa ei oikein kelpaa lähdeluetteloksi. Tiedot on kerätty eri veroluetteloista, eikä niissä ollut mainintaa ammatista, ei entistä eikä nykyistä (v.1590-1593)


lainaus Mestertonin sivulta
"Hannu Martinpoika (Friis), isä Hämeenkyrön kirkkoherra Martinus Frisius. Pohjanmaan lainlukija 1574-75, 1578, Ala-Satakunnan 1591-92, Piikkiön 1577, 1580, 1581, 1591, Halikon 1580, Vehmaan 1584-85, Y1ä-Satakunnan 1591. Ala-Satakunnan vouti 1585-88. Omisti talon Loimaan Vuolteen kylässä, elossa vielä 1625. Sin. VII: 108.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 74. Suomen Asutuksen Yleisluettelo: Loimaa."

Oli siis vouti 1585-1588, jonka jälkeen palasi lainlukijaksi, joka siis on kihlakunnan tuomarin puolesta käräjiä istuva. Jos en ihan sotke näitä virkamiehiä. Siis em. todennäköisesti Almqvistin mukaan (v.1923)?
Kyllä kai tämä Vuoltee täytyy mainita jossain muuallakin kuin vain SAY:ssä löytyvänä sama etunimisen ja patronyymisen asumana, vaikka Loimaa ja Vuoltee olivatkin Ala-Satakuntaa. Näin minä ainakin uskoisin olevan, kun ei ole noita muita lähteitä käsillä täällä metsien keskellä Loimaan laitakaupungilla, nykyisin Varsinais-Suomessa, joka on laajentunut Loimaan verran pohjoiseen päin.

lisäys: Ainakin Loimaan autioitumiset olivat pahimmillaan juuri 1580-luvun puoliväissä ( 1584 92 (30,7%), 1588 65 (21,7%)). Ei siis välttämättä parasta aikaa olla voutina.

Benedictus
09.11.14, 17:27
Jos ajatellaan, että hans Mårtensson Friis oli ollut pohjanmaalla 1574 paikkeilla, niin oli syntynyt ainakin 30 vuotta aiemmin eli noin 1540-luvulla. tästä seuraa, että jos on sama kuin Loimijoen Vuolteen Hans Mårtensson, niin oli vuonna 1600, poikansa Gustafin syntyessä noin 55-65 vuotias eli olisi ollut kuollessaan noin 80-vuotias tai yli.
Tuohon aikaan todella vanhana lienee jättänyt virkatyöt, mutta silti kiintoisaa ettei Volteella mainita mitään titteliä.

Pojan pojan poika kuitenkin vielä valittaa, että häntä verotetaan säätyläisenä.

Matti Lund
09.11.14, 18:38
Olen ymmärtänyt että moraalinvartioimissyistä, maanlaki tarkoituksella kielsi jättämästä omalle äpärälapselle perintöä edes testamentilla enempää kuin maanlaissa kirjattuna olevan pienehkön summan.
Siten juuri omalle aviottomalle lapselle ei voinut testamentata omaisuuseriä ollenkaan niin vapaasti kuin jopa ventovieraalle.

...

Tähän oli tietysti joitakin kiertoteitä.

Yleisin oli ottaa oma äpärä omaksi syytinkipojakseen, jopa ajaa muut aviolliset lapsensa maailmalle näitä hieman hyviteltyään ja sitten lahjoittaa koko roska tälle syytinkipojalle syytinkiehtoja vastaan.

Jotta tila varmasti pysyisi syytinkipojalla, joka siis oli oma äpärä, niin saattoi asian vielä niin junailla, ettei rintaperillisillä ollut varoja lunastaa syytinkipoikaa talosta ulos, jos näille suotaisiin siihen oikeus.

Asia (kontrahti) täytyi tietysti junailla ja päättää tip-top muodollisesti oikeuden kautta oikein, jottei sopimusta voitaisi enää myöhemmin oikeudessa laittomana laillisesti mitätöidä, jos joku rintaperillinen siitä oikeudessa valitti.


Muutamia tällaisia tapauksia tunnen.

Säterinomistajalle tämä ei tietysti suoranaisesti käynyt, mutta sopi tavallisen ansaintamaan omistajalle kuin nyrkki silmään, jos siihen vain oli kovaa halua.


terv Matti Lund

P-L H
09.11.14, 19:09
Hei

Näillä Asutusluettelon sivuilla saattaa olla ”oikea” Herra Hans Mårtenson.
Varsinkin Killaisten tiedot ovat mielenkiintoisia.

SAY Masku kuva 86 1580-1599 Killais (MeriMasku)
1584-1585 Här uthi hoff:s Hans Mårtenson frih. Opå 2/5 mantal och 6 öris Röch? effter Her Pontti bref
1586,1587,1588 Hr Hans Mårtenson 4st. 6 Öre haffuar waridt tillförene frelse
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342865

Kuva 84 Danskila 1580-1599
1586 Hr Hans Mårtenson, 1591 Hr Hans Mårtenson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342863


SAY Masku 1600-1619 kuva 85 Danskila (MeriMasku)
1600 lähtien Hr Hans Mårtenson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345826

kuva 83 Karffiais 1600-1619 (MeriMasku)
1600 Hr Hans Mårtenson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345824

Loimaan tiedoissa joita katselin eri vuosilta (alkuperäiset kirjat) ei Hans Mårtensonia ole herraksi tituleerattu.
Loimaasta riittää vielä tutkittavaa.

t. Pirkko

P-L H
10.11.14, 21:13
Hei

Varsinais-Suomen voutikunnan tilejä / Pohjois-Suomen maakirja 1584 (1438)
kuva 1 Masku Killais
Teksti on sama kuin SAYn sivulla.
Härad Hoff Hans Mårtenson …..... …...... …
mainitaan myös Danskila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857934

Mistä sitten löytyy ”Herr Pontti bref”.

Varsinais-Suomen voutikunnan tilejä / Pohjois suomen maakirja 1585
(1452)
Kuva 4 Masku Karffiais 2/3 Hans Mårtenson ….. …
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11043997
Kuva 6 Killais Hans Mårthenson … …....
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11043999

Kuva 7 Danskila Hans Mårtenson ….. …... …..
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11044000

Kun näitä tiloja on ollut Maskun/Merimaskun alueella, niin olisiko Hans Mårtenson siitä huolimatta valinnut asuinpaikaksi Loimaan Wuoltiksen?

t. Pirkko

Pekka Hiltunen
10.11.14, 22:31
Hei

Varsinais-Suomen voutikunnan tilejä / Pohjois-Suomen maakirja 1584 (1438)
kuva 1 Masku Killais
Teksti on sama kuin SAYn sivulla.
Härad Hoff Hans Mårtenson …..... …...... …
mainitaan myös Danskila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857934

Mistä sitten löytyy ”Herr Pontti bref”.

Varsinais-Suomen voutikunnan tilejä / Pohjois suomen maakirja 1585
(1452)
Kuva 4 Masku Karffiais 2/3 Hans Mårtenson ….. …
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11043997
Kuva 6 Killais Hans Mårthenson … …....
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11043999

Kuva 7 Danskila Hans Mårtenson ….. …... …..
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11044000

Kun näitä tiloja on ollut Maskun/Merimaskun alueella, niin olisiko Hans Mårtenson siitä huolimatta valinnut asuinpaikaksi Loimaan Wuoltiksen?

t. Pirkko

Puuttumatta varsinaiseen keskusteluun totean "paikkakuntalaisena", että Killainen sijaitsee Nousiaisten pitäjässä kirkon vieressä sen pohjoispuolella (Her Pontus taas on tietenkin Pontus De la Cardie). Nähtävästi on Maskun tuomiokunnassa ja -istuimessa lyöty lounaiset pitäjät yhteen läjään Merimaskun alle.

PH

P-L H
12.11.14, 16:31
Hei

Asutusluetteloon on myös merkitty Danskilan kohdalle tiedot Mårten Friisin Kyröön siirtymisestä.

SAY 1540-1559 Masku kuva 17 Danskila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344023
Hr Mårthen Friis …. ….... …...
Aukeaman oikeassa reunassa. Vuodet 1557-1558
on selostus tapahtumista.
Kuka on Hans Nåd?

t. Pirkko

P-L H
13.11.14, 14:13
Hei

Tähän ketjuun linkitetty ” Abrahamin kronikka (omakätinen)” on TapioV kirjoittanut 23.8.10 että Johan Hansinpoika (Wuolteella) olisi kuollut jo ennen 1628. Ei ihan pidä paikkaansa, kun Johan Hansson mainitaan verotusluettelossa vielä 1629. (Ifvar Hansinp k ennen 1631?)

Samassa ketjussa Antti Järvenpää kirjoittaa että ”Hans Friisin sinetissä on nimikirjaimet H F ja niiden alla kilpi johon on piirretty puumerkki, joka koostuu kolmesta toisiaan leikkaavasta sauvasta, joiden päissä näyttäisi olevan väkäset.”
Onko tämä kuvaus Hans Friisin, Raatimiehen ja porvarin sinetistä?

J.W.Ruuthin kokoelman sinetissä on kirjaimet H M ja kilvessä 5 sakarainen tähti.

t. Pirkko

Matti Lund
13.11.14, 15:02
Hei

Tähän ketjuun linkitetty ” Abrahamin kronikka (omakätinen)” on TapioV kirjoittanut 23.8.10 että Johan Hansinpoika (Wuolteella) olisi kuollut jo ennen 1628. Ei ihan pidä paikkaansa, kun Johan Hansson mainitaan verotusluettelossa vielä 1629. (Ifvar Hansinp k ennen 1631?)

Samassa ketjussa Antti Järvenpää kirjoittaa että ”Hans Friisin sinetissä on nimikirjaimet H F ja niiden alla kilpi johon on piirretty puumerkki, joka koostuu kolmesta toisiaan leikkaavasta sauvasta, joiden päissä näyttäisi olevan väkäset.”
Onko tämä kuvaus Hans Friisin, Raatimiehen ja porvarin sinetistä?

J.W.Ruuthin kokoelman sinetissä on kirjaimet H M ja kilvessä 5 sakarainen tähti.

t. Pirkko

Olen useammasta kokoelmasta "bongannut" lainlukijan ja voudin Hannu Martinpojan sinetin. En ole varma, onko sinetti tempaistu ja retusoitu niihin samasta dokumentista. Niissä ei ilmene lisänimeen viittaavaa F -kirjainta, vaan ne noudattavat juuri antamaasi kuvausta.

Toisaalta ei ole suljettua pois, etteikö Hannu Martinpoika olisi voinut lisätä lisänimeen viittaavaa kirjainta jossain myöhäisemmässä vaiheessa.

Niinhän jotkut tekivät. Esimerkiksi Mustasaaren kirkkoherralla Martinus Mathiaanpojalla ei ollut lisänimen osoitusta eikä hän koskaan signeerannut millään lisänimellä. Eikä hänen poikansa Henrik vielä kappalaisena ottanut sinettiin lisänimen osoitusta, mutta kun hänet nimitettiin kirkkoherraksi, hän lisäsi sinettiinsä kirjaimen B, vaikkei signeerannutkaan lisänimellä. Hänen poikansa sitten myös signeerasi lisänimellä, joka oli Brennerus.

Friisin tapauksessa tilanne oli kuitenkin aivan toinen: he ovat signeeranneet jo hyvin vanhoista ajoista alkaen lisänimellä tai se esiintyy muutenkin aikalaislähteissä 1500 -luvulla eikä ole jonkun kirjurin myöhemmin sinne lisäilemä.

Siksi vihjasin aikaisemmassa viestissäni siihen, että se kun Hannu Martinpoika ei signeeraa lisänmellä eikä edes sitä osoita sinetillänsäkään, että se saattaa indikoida sitä, että hän ei ehkä ollut Martti Friisin aviollinen poika.

Minkätyyppisessä veroluettelossa Juhana Hannunpoika Sinun tarkoittamassa tapauksessa esiintyy? - Sen arviointi, onko hän ollut elossa mainittuna vuonna, riippuu paljolti siitä.

Maakirjoihinhan voi nimi jähmettyä moniksi vuosiksi, vaikka henkilö olisi ollut kauan vainaja kuten Timinylän tapauksetkin Hämeenkyrön osalta osoittavat.

terv Matti Lund

TapioV
13.11.14, 17:12
Hei

Tähän ketjuun linkitetty ” Abrahamin kronikka (omakätinen)” on TapioV kirjoittanut 23.8.10 että Johan Hansinpoika (Wuolteella) olisi kuollut jo ennen 1628. Ei ihan pidä paikkaansa, kun Johan Hansson mainitaan verotusluettelossa vielä 1629. (Ifvar Hansinp k ennen 1631?)

Samassa ketjussa Antti Järvenpää kirjoittaa että ”Hans Friisin sinetissä on nimikirjaimet H F ja niiden alla kilpi johon on piirretty puumerkki, joka koostuu kolmesta toisiaan leikkaavasta sauvasta, joiden päissä näyttäisi olevan väkäset.”
Onko tämä kuvaus Hans Friisin, Raatimiehen ja porvarin sinetistä?

J.W.Ruuthin kokoelman sinetissä on kirjaimet H M ja kilvessä 5 sakarainen tähti.

t. Pirkko
Hans Friis ja Hans Mårteninpoika ovat eri henkilöitä. Turussa asui jo 1554 eräs Hans Friis, joka maksoi 1561-78 tonttiveroa Luostarinkorttelissa. Raatimies 1575, pormestari 1577-85. Hän toimi inventaarimiehenä Turun linnassa 1564 ja painoi tarkastuspöytäkirjan alle sinettinsä, jossa ovat kirjaimet H:F, kilvessä puumerkki, joka koostuu kolmesta toisiaan leikkaavasta sauvasta ja niiden päässä väkäset. Svante Dahlström on kopioinut sen. Svante Dahlströmin korttihakemistossa TKA kopio KrA, Kungsgårdar och ladugårdar i Finland.
T.V.

P-L H
13.11.14, 20:55
Hei

Kiitos selvennyksestä.
Onko sitten Lainlukijana/Voutina toiminut Hans Mårtenson sama henkilö joka otti Wuolteen tilanosan viljelykseen. Jonkunlainen kirjallinen vahvistus kai siihenkin on tarvittu.

SAYn Wuolteen luettelossa on merkittynä vielä 1629 Johan Hansson joka löytyy myös noista asiakirjoista.

Satakunnan voutikuntien tilejä/Ala-Satakunnan maakirja 1629 (2575)
kuva 27 Loimijoki Wuoltis
Ö Hans Mårtenson
Ö Johan Hansson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1797592

Ala-Satakunnan tilikirja 1629 (2574)
Kuva 56 Loimijoki Wuoltis Kymmennysluettelo
Johan Hansson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1797495

Kuva 68 alkaa Ödes Längh uthi Nedresattegunden.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1797506

Kuva 78 Wuoltis
Henrik Mårtenson
Johan Hanson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1797515

t. Pirkko

Matti Lund
13.11.14, 22:01
Hei

Kiitos selvennyksestä.
Onko sitten Lainlukijana/Voutina toiminut Hans Mårtenson sama henkilö joka otti Wuolteen tilanosan viljelykseen. Jonkunlainen kirjallinen vahvistus kai siihenkin on tarvittu.

SAYn Wuolteen luettelossa on merkittynä vielä 1629 Johan Hansson joka löytyy myös noista asiakirjoista.

Satakunnan voutikuntien tilejä/Ala-Satakunnan maakirja 1629 (2575)
kuva 27 Loimijoki Wuoltis
Ö Hans Mårtenson
Ö Johan Hansson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1797592


M Lu:
Tuo noin.


Ala-Satakunnan tilikirja 1629 (2574)
Kuva 56 Loimijoki Wuoltis Kymmennysluettelo
Johan Hansson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1797495


M Lu:

Siinä on Iivari eikä Juho Hannunpoika



Kuva 78 Wuoltis
Henrik Mårtenson
Johan Hanson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1797515

t. Pirkko

M Lu: Siinä on Hannu Martinpoika

Otoksen perusteella on vaikea sanoa juuta tai jaata:

Joko Juho Hannunpoika oli jo väistynyt ja Iivari Hannunpoika tilalla, tai he viljelivät yhtiönä ja olivat jakaneet verotaakan keskenään.

terv Matti Lund

P-L H
14.11.14, 22:50
Hei

Piti tietenkin kirjoittaa Hans eikä Henrik. Kymmennysluettelon nimeä jäin arvelemaan, kun nimen ensimmäinen kirjain oli samanlainen kuin esim. ylempänä olevan Thomas Jöransonin.
1626 Ivar ja Johan olivat molemmat luettelossa.

Tämä vuoden 1591 tieto löytyi mutta ei vielä sitä, kun Hans Mårtenson on ottanut tilan viljelykseen.

Ala-Satakunnan maakirja, kymmennysluettelo ja tilikirja 1591 (2414)
kuva 3 Loimijoki Woltis
Hans Mårtenson
Matts Sigfredson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1777178

Ala-Satakunnan maakirja ja tilikirja 1626 (2503)
Kymmennysluettelo Loimijoki kuva 58 Voltis
Ifvar Hanson 1
Johan Hanson 2/3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1796601

Maakirja Loimijoki kuva 27 Woltis
Öde Hans Mårtenson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1796541

Kuva 66 Ödes lengd Loimijoki socken Woltis
Hans Mårtenson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1796609
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1796610

Ala-Satakunnan maakirja 1627 (2569)
Kuva 25 Loimijoki Wuoltis
Hans Mårtenson
Johan Hanson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1797038

Sellainen huomio tästä v.1627 maakirjasta, että Johan Hanssonia ei ole merkitty Hans Mårtensonin tilalle, vaan omalle tilan osalle. (Mats Sigfredsonin tilalle?)

Ala-Satakunnan tilikirja 1627 (2568)
Kuva 24 Sakkoluettelo Winter ting (vuodelta 1628?)
Woltis ?...... Hanson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1796928

Kuva 34 Loimijoki Ödes …... 1627 Woltis
Johan Hanson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1796938

Noita 1620 luvun asiakirjoja katsoessa alkoi selvitä mistä noita sinettikokoelmien materiaalia on kerätty. Jos sinetti ei ole muuten irronnut, niin on käytetty saksia ja kylmästi leikattu asiakirjasta pala pois. Valtionarkisto, nykyinen Kansallisarkisto on tuskin siihen lupaa antanut, tärvellä vanhoja asiakirjoja.

t. Pirkko

Matti Lund
16.11.14, 11:01
Hei

---

Ala-Satakunnan tilikirja 1627 (2568)
Kuva 24 Sakkoluettelo Winter ting (vuodelta 1628?)
Woltis ?...... Hanson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1796928


M Lu:

Tässäkin on kysymys Iivari Hannunpojasta.

Tulkintani mukaan hänet on tässä tuomittu yhdessä mm. perässä seuraavan Sippo Einonpojan kanssa kolmen markan sakkoon napinasta ja niskoittelusta kyyditysvelvollisuutta vastaan nimismiehen ilmiannosta.


Hei
---
Noita 1620 luvun asiakirjoja katsoessa alkoi selvitä mistä noita sinettikokoelmien materiaalia on kerätty. Jos sinetti ei ole muuten irronnut, niin on käytetty saksia ja kylmästi leikattu asiakirjasta pala pois. Valtionarkisto, nykyinen Kansallisarkisto on tuskin siihen lupaa antanut, tärvellä vanhoja asiakirjoja.

t. Pirkko

Luulen, ettei noin ole kuitenkaan enimmäkseen tahallisesti tapahtunut.

Ainakin myöhemmin kuten Blomstedtin julkaiseman kokoelman osalta homma on edennyt luullakseni lähinnä niin, että piirtäjä on saanut jäljennettäväkseen KA:sta alkuperäisiä asiakirjafolioita ja on niiden perusteella piirtänyt sinetit omille arkeilleen, joista ne on kuvattu ja liitetty painatteen ladottavaan versioon.

Muuten kyllä mittavan hetkoisen KA:n vanhojen dokumenttien, muutamaisen kuvaamattoman folioniteen parissakin viettäneenä olen havainnut hyvin leväperäistä ja jopa pahennustanikin herättävää asiakirjojen käsittelyä oikein vanhoina aikoina, joka on saattanut tapahtua joissakin tapauksissa silloin, kun KA ei ole vielä saanut haltuunsa ja kontrolliinsa ko. asiakirjoja.


terv Matti Lund

Matti Lund
16.11.14, 13:47
Hei

---

Tämä vuoden 1591 tieto löytyi mutta ei vielä sitä, kun Hans Mårtenson on ottanut tilan viljelykseen.

Ala-Satakunnan maakirja, kymmennysluettelo ja tilikirja 1591 (2414)
kuva 3 Loimijoki Woltis
Hans Mårtenson
Matts Sigfredson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1777178

....

t. Pirkko

Aivan kirjaimellisestihan tuossa lukee:

´"Woltis
Hanns Mortennsonn ---- 3 ö )
Matz Siffridssonn --- 3 ö )`"

Kysymyksessä siis Hannu Martinpoika kolmen äyrin maan talossa ja Matti Siponpoika kolmen äyrin maan talossa Vuolteella.

Näytät normaalistavan voudintilien nimet lähinnä 1700 -luvun lopun kirjurityylin mukaisiksi.

Kun ei ole lainkaan käytettävissä sellaisia fraktuura- ja voudintilien erikoismerkkiyhdistelmien fontteja, joihin voisi "litteroida" tekstiä, pyrin normaalistamaan reaalikielen mukaisiin nimiin, jos edellytyksiä siihen on.


terv Matti Lund

P-L H
16.11.14, 21:01
Hei

Näiden asiakirjojen kanssa tässä harjoitellaan tulevia koitoksia varten. Hansin ja Matsin nimien jälkeen, en saanut selvää mikä se koukero on.

Oikeastaan en edes yritä normaalistaa voudintilien nimiä (enkä muitakaan nimiä), yritän vain kovasti saada selvää mitä kirjuri on otsakkeeseen 1600 luvulla laittanut.
Omien esi-vanhempien hakemiset on jämähtäneet siihen mistä seurakuntien kirjat alkaa. Rusko, Masku, Piikkiö, Rymättylä, Naantalin Luonnonmaa, Raisio.
Isän isän puolelta on 8 tiedossa olevaa sukupolvea kaikki ruotsinkielisiä, joten ei tarvitse funtsia mitä nimeä käyttää sukutaulussa.

Tähän varmaan sopii pienenä kevennyksenä asiakirjoista löytynyt kirjurin piirros.

Suomen voutikunnan tilejä / Pohjois Suomen tilikirja 1584 (1437)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857814
Tästä kuvasta en tiedä onko singneeraus vai ” pilakuva.”
On kuitenkin ”viesti” vuosisatojen takaa.

t. Pirkko

P-L H
19.11.14, 16:39
Hei

Loimaan seurakunta Kirkon tilit 1631-1679
Kirjan lopusta löytyi jonkun Loimaan papin kirjoittama suomenkielinen rukous. Tunnistaako joku käsialasta henkilön.
” Rucoilkam”
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8313887
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8313888

Johan ja Ivar Hanssonista ei kai löydy lisää tietoja.
Ensimmäisen merkinnän Gustav Hanssonista löysin oheisesta luettelosta.
Onko Gustav samoja Hansinpoikia kuin Johan ja Ivar?
Hautaustietojen mukaan olisi syntynyt 1600. Vaimo ilmestyi veroluetteloon 1635, tämän mukaan Gustav olisi avioitunut vasta 35 vuotiaana.

Ala-Satakunnan ruodutusluettelo 1630 (2580)
kuva 1 Woltis
Göstaf Hanson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1797912

t. Pirkko

P-L H
21.11.14, 12:49
Hei

SAYn luettelossa mainittiin 1634 Elisabet joka oli ehkä virheellisesti kirjattu Gustavin tyttärenä. 1635-36 merkintä oli hus qvinna. Vuoden 1637 henkikirjassa (alkuperäinen) Elisabetin kerrotaan olevan hus kona. Mahtaisiko käräjäpöytäkirjoista selvitä patronyymi, ja myöskin se onko tytär vai sisar.
Kirkonvaroista ei vielä löytynyt lisätietoja. Miehet on sakkomaksuissa merkitty nimellä, mutta naiset vain konan nimityksellä?

t. Pirkko

P-L H
23.11.14, 14:55
Hei

Ala-Satakunnan tilikirja 1633 (2590)
Kymmennysluettelo kuva 48 Loimijoki Wåltis on vielä
Hans Mårtenson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1798928
päiväys 25.1.1634

Sakkoluettelo v.1633 alkaa kuvasta 55
Kuva 59 Wuoltis on joku Hanson?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1798938
päiväys 27.12.1633

Ödes Ransakningh medh …..... Kuvasta 75 alkaa Loimijoki
Kuva 76 Wuoltis
Hans Mårtenson
Walborg …........ Enkia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1798955
Walborgin nimen ja leski sanan välissä oleva maininta ei selvinnyt.

Summarum
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1798956

t. Pirkko

Matti Lund
23.11.14, 15:25
Hei

---
Ödes Ransakningh medh …..... Kuvasta 75 alkaa Loimijoki
Kuva 76 Wuoltis
Hans Mårtenson
Walborg …........ Enkia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1798955
Walborgin nimen ja leski sanan välissä oleva maininta ei selvinnyt.

---
t. Pirkko

Hei, sen on lyhenne ryttaresta ja siis teksti tarkoittaa ratsumiehen leski Valpuri.

Likimain "litteroituna" teksti melkein menee "Walborgh Rÿá´r Enckia" ~ -> ryttar & änka.

Lyhenne on kyllä pienellä tekstillä hankala, sillä R -kirjain muistuttaa tässä käsialassa lähelle N -kirjainta, mutta N on esim. Niinijoensuu -tekstissä kaksihaarainen, mistä sen erottaa R:stä, kun tekstiä suurentaa riittävästi.

Valpuri on kyllä laitettu maksuerän suorittajaksi erikseen Hannu Martinpojasta, mikä viittaa siihen, että tuskinpa hän olisi ollut Hannu Martinpojan leski. Luettelo on senluontoinen, ettei se välttämättä todista mitään siitä, oliko Hannu Martinpoika vielä elossa. Toisaalta yhtä vähän se todistaa siitä, että Hannu Martinpoika olisi jo kuollut.

terv Matti Lund

Matti Lund
23.11.14, 15:40
Hei

---

Sakkoluettelo v.1633 alkaa kuvasta 55
Kuva 59 Wuoltis on joku Hanson?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1798938
päiväys 27.12.1633

---

t. Pirkko


Krister Hannunpoika (alkaa C -kirjaimella, voudintileissä jotkut käyttivät K -kirjainta, jotkut C -kirjainta, missä ei sinänsä ole mitään tolkkua, vaan on kullakin vähän erilainen tyyli). Näiden merkkien ääntämyksessähän ei ollut mitään eroa.

Vuolteen Krister kuului sellaisten sakotettujen joukkoon, jonka edustajat siltavouti Niiles Erkinpoika oli ilmiantanut oikeudelle siitä, etteivät nämä hoitaneet omaa osuuttaan yleisen tien hoidosta, raivauksesta ja rakennuksesta, vaan olivat niskuroineet sitä vastaan.

terv Matti Lund

Matti Lund
23.11.14, 16:02
Hei

Ala-Satakunnan tilikirja 1633 (2590)
Kymmennysluettelo kuva 48 Loimijoki Wåltis on vielä
Hans Mårtenson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1798928
päiväys 25.1.1634

---

t. Pirkko

En ole analysoinut Hämeen (Satakunnan, Ylä- tai Ala-) veroluetteloitten jähmettymistaipumuksia. Pohjanmaan luetteloissa ei vainajia yleensä ylläpidetty kymmenysluetteloissa (poikkeamia on jonkin verran, mutta viipe ei ole tällöinkään kuin 1-2 vuotta, kun maakirjassa saattoi olla ~25 vuotta jo vainajina olleita).

Täten varovaisen arvion mukaan eli jos Häme ei poikkea Pohjanmaasta tässä suhteessa, todennäköisesti Hannu Martinpoika oli vielä 1634 elossa tai ainakin vielä vuonna 1632???

Mainitttakoon vielä, että nuori kuningas Kustaa Adolf kuten isänsäkin aikaisemmin, oli patistanut laajalla kirjeellä virkamiehiään ryhdistäytymään veronkannon tietojen ylläpitämisessä ja antanut monia lisäohjeita sen toteuttamiseksi, myös madaltanut rangaistuskynnystä laiminlyöntien osalta.

Arvioini mukaan tällä oli vain muutaman vuoden "piristysvaikutus" ja maakirjojen tietojen kameraalisessa ylläpidossa oli 1640 -luvulta 1660 -luvun loppuun kaikkein pahin rämettymisvaihe koko suurvaltakaudella. Kumma kyllä Kainuun ja Pohjois-Savon osalta tilanne ei ollut niin paha (ehkä P Brahen läsnäolo vähän vaikutti siihen, vahti tarkemmin lähimpiä voutejaan).

terv Matti Lund

Hannu Virttaalainen
23.11.14, 16:21
Tapio Laakson Suur-Loimaan historia 1 sivu 153 : 'Pitkä matka ei aina ollut edes talollisesta kerjäläiseksi. 1650-luvulla kuolleen Vuolteen yksinäistaloa asuneen Hannu Martinpojan jälkeen oli talo jäänyt autioksi ja vaimo joutunut kerjuulle'

viite 16: sk 1640, VA mm 3, 35

Tuo sk tarkoittaa Loimaan käräjäkunnan syyskäräjät, vuosi on 1640. Leski on siis kerjuulla ennen vuotta 1640

Kai ne löytyy digitoituna, ettei tarvitse mennä VA:han.

Hannu Virttaalainen
23.11.14, 16:54
Ala-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat 1639 - 1644 hakusivu: http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=23108

Mutta eipä ihan heti saanut tekstistä selvää varsinaisissa pöytäkirjoissa kohdassa 88. sivulta 99 alkaen ...

Hannu Virttaalainen
23.11.14, 17:31
Vaan kyllä sitä jotain niistä luki: Matts Thomasson i Wirtdzanoja ja niinpä virttaalaista alkoi kiinnostaa aivan muu kuin ketjun aihe, kun yksi virttaalainen (wirtzanojalainen) Matti Tuomonpoika on esivanhempia ...

P-L H
24.11.14, 17:29
Hei

Kiitokset vastauksista. Krister Hanssonia ei SAYn luettelossa ole mainittu. Onko Krister Gustavin veli, voi olla hankala selvitettävä.
Brita on Gustavin sisar, ja mainittu noissa henkikirjoissa sisarena.

Porin läänin maa-ja henkikirja 1645 (7226)
Kuva 145 Wuoltis
Gustaf
Brita hustru
Brita syster
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13487409
(Woltis alkaa vasemman sivun alareunasta)

Porin läänin tilikirja 1645 (7227)
kuva 283 Wuoltis
2/3 Gustaf Hanson 3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10602615

Kuva 476 Kymmennysluettelo Loimijoki Wuoltis
2/3 Gustaf Hanson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10602791

Porin läänin Maa- ja henkikirja 1646 (7230)
Kuva 157 Wuoltis
2/3 Gustaf Hanson B
Brita Hustru
Brita syster huus kona??
Brita piga
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10618483

Turun ja Porin läänin tilejä
Maa- ja henkikirja sekä karjaluettelo 1647 (7233)
kuva 426 Loimaa Woltis
2/3. Gustaf Hanson B
Brita hustru
Brita Rytt? Hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10645045

SAY 1634-1653 Wuoltis
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018827
1642 lähtien on sisarena mainittu Brita.

Miten suuri ikäero Gustavilla ja Britalla on ollut, vai onko asunut jossain muualla ennen Wuoltikselle tuloa?

t. Pirkko

Matti Lund
24.11.14, 18:15
Hei,

Koska Risto Hannunpoika joutui vastuuseen talonsa osalle kuuluneen tienhoidon laiminlyönnistä monien muitten talollisten kanssa ja niskuroinnista, kyllä hän vähintään sinä vuonna, kun sakot sai, piti isäntävaltaa talossaan. Ei Risto Hannunpoika siis ollut pelkkä renki Vuolteella, vaan vastuussa talon laiminlyönneistä riippumatta siitä, johtuivatko ne hänen omista tekemättömyyksistään vai renkiensä tottelemattomuudesta.

Siihen minkä takia hän ei muuten näy veronmaksajana, voi tietysti olla monia syitä. Yksi syy saattoi olla juuri veronmaksajan nimen päivittämättä jättäminen (voudin toimesta) luetteloista joiltakin vuosilta, juuri siltä ehkä pieneltä ajalta, kun hän vastasi talosta ja saattoi sen omistaakin. Sakkoluettelo paljastaa tällaisia tapauksia, koska siinä on kysymys vastaamisesta henkilökohtaisesti oikeuden edessä.



terv Matti Lund

P-L H
26.11.14, 20:27
Hei

Voudintileistä löytyi

Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614 (483Bd)
kuva 64 Loimijoki Wuolttis
Hans Mårtenson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720150

Luinko oikein että Hans Mårtensonin kohdalla lukee Rytt?
Wuolttis ei maakirjojen mukaan ollut rustholli.
SAYn sivuiltakin löytyy samanlaisia merkintöjä.

t. Pirkko

Matti Lund
26.11.14, 20:59
Hei

Voudintileistä löytyi

Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614 (483Bd)
kuva 64 Loimijoki Wuolttis
Hans Mårtenson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720150

---

t. Pirkko

Siinä lukee "Ryttar." = ratsastaa (ei välttämättä itse satulaan liimautuneena, vaan vähintäänkin ylläpitää ratsukkoa valmiina kruunun ja majesteetin palvelukseen)

Lisäksihän Hannu Martinpojan perässä lukee "encklingh" eli hän oli tällöin leskimies.

terv Matti Lund

P-L H
26.11.14, 22:06
Hei

Tämän linkin laitoin jo aikaisemmin mutta on jäänyt vaille minkäänlaista huomiota.

SAY Wuoltis 1592 kohdalla lukee
Besitter Hans Mårtenson och giör rusttienste före in......... uthgiorde.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013023

Sotilasrullistako pitäisi Hans Mårtensonia lähteä hakemaan? Noin vanhoja tietoja sotilaista ei taida olla saatavilla.

t. Pirkko

P-L H
28.11.14, 22:30
Hei

Digitoituna löytyi vielä tämän verran lunnaiden luetteloja. Kaikissa lukee Ryttar. Hieman omituista ettei talossa ole ollut yhtään renkiä eikä piikaa.

Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1615 (483Bi)
Wuoltis Ryttar Hans Mårtenson encklingh är .. ….
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1691438
päiväys 27.2.?http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1691500
Väkilukulaskelma
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1691493

Hans Mårtenson mainitaan 1614-1615 maksuluetteloissa ja sen jälkeen
samoina vuosina maksuista vapautuksen saaneiden luetteloissa. ?

Älvsborgin lunnaista vapautuneiden luettelot 1614-1615 (483Bf)
Wuoltis Ryttar Hans Mårtenson encklingh
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720363
päiväys 21.2.1614
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720364

Vuosi 1615
Wuoltis Ryttar Hans Mårtenson encklingh
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720316
päiväys 25.1.1615
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720317

Onko Hans Mårtensonilla uusi puoliso 1616, kun enää ei ole mainittu
leskenä?
Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1616-1617 (483Bo)
Wuoltis Hans Mårtenson 1 pers. Ryttar
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720982
päiväys 12 Juni 1616
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720985

Vuosi 1617
Wuoltis Hans Mårtenson 1 pers. Ryttar
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720956
päiväys 24.2.1617
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720959
Väestötilasto http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720960

Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1618 (483Bq)
kuvasta 71 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1721120
Hans Mårtensonia ei löytynyt luettelosta

Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1619 (483Bs)
Wuoltis Hans Mårtenson Ryttar
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1721317
päiväys 6.2.1618???
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1721320

Epäilen edelleenkin ettei tämä Hans Mårtenson ole entinen lainlukija ja vouti joka oli syntynyt jo 1540 ?? luvulla.
Sen tiedon löysin minkä vuoksi näitä lunnaita kannettiin. Voisi olettaa että maksuvelvollisuus olisi loppunut saman ikäisenä kuin muidenkin verojen maksaminen.

t. Pirkko

TapioV
29.11.14, 19:58
Hei

Digitoituna löytyi vielä tämän verran lunnaiden luetteloja. Kaikissa lukee Ryttar. Hieman omituista ettei talossa ole ollut yhtään renkiä eikä piikaa.

Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1615 (483Bi)
Wuoltis Ryttar Hans Mårtenson encklingh är .. ….
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1691438
päiväys 27.2.?http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1691500
Väkilukulaskelma
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1691493

Hans Mårtenson mainitaan 1614-1615 maksuluetteloissa ja sen jälkeen
samoina vuosina maksuista vapautuksen saaneiden luetteloissa. ?

Älvsborgin lunnaista vapautuneiden luettelot 1614-1615 (483Bf)
Wuoltis Ryttar Hans Mårtenson encklingh
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720363
päiväys 21.2.1614
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720364

Vuosi 1615
Wuoltis Ryttar Hans Mårtenson encklingh
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720316
päiväys 25.1.1615
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720317

Onko Hans Mårtensonilla uusi puoliso 1616, kun enää ei ole mainittu
leskenä?
Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1616-1617 (483Bo)
Wuoltis Hans Mårtenson 1 pers. Ryttar
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720982
päiväys 12 Juni 1616
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720985

Vuosi 1617
Wuoltis Hans Mårtenson 1 pers. Ryttar
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720956
päiväys 24.2.1617
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720959
Väestötilasto http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720960

Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1618 (483Bq)
kuvasta 71 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1721120
Hans Mårtensonia ei löytynyt luettelosta

Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1619 (483Bs)
Wuoltis Hans Mårtenson Ryttar
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1721317
päiväys 6.2.1618???
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1721320

Epäilen edelleenkin ettei tämä Hans Mårtenson ole entinen lainlukija ja vouti joka oli syntynyt jo 1540 ?? luvulla.
Sen tiedon löysin minkä vuoksi näitä lunnaita kannettiin. Voisi olettaa että maksuvelvollisuus olisi loppunut saman ikäisenä kuin muidenkin verojen maksaminen.

t. Pirkko
Alastaron Vuolteella olevat talot Hans Mårteninpoika yhdisti noin 1590 2 manttalin taloksi, 1630 lähtien 1 1/3 m ja ryhtyi varustamaan ratsumiehen. Tila joutui autioksi jo 1606. Arvelen, että Hans M. kuoli näihin aikoihin. Häne n poikansa jatkoivat ratsumiehinä, vaikka verokirjassa tila pysyi pitkään isän nimissä, sillä tila oli jakamatta. Pojista Johan on merkitty ratsumieheksi, kuollut e. 1628. Vielä kaksi vuotta aikasemmin hän veljensä Iivarin kanssa on merkitty omistajaksi. Johanin vaimo Valpuri. Iivari kuoli e. 1631 naimattomana. Kustaa jäi jatkamaan, k. 27.4.1690 (tosi vanhana). Sisar Riitta mainitaan 1656 käräjillä. SAY:n mukaan; Vehmaan ja Ala-Satakunnan t.k. KA KOa 2:360-360v.
T.V.

P-L H
29.11.14, 21:22
Hei

Hans Mårtenson on kyllä itse ollut leskenä noissa Älvsborgin lunnaiden luetteloissa.
Niissä luki änkling joka on leski(mies) ja änka on leski(vaimo).
Kirjoitin itse sanan vahingossa väärällä alkukirjaimella, (oikea kirjoitusmuoto on sanakirjasta tarkistettu).

t. Pirkko

Benedictus
30.11.14, 11:46
Wuolteen Hans Mårtensonin lasten nimisarja on todella kiinnostava, koska nimet hyvin vahvasti menivät perintönä suvuissa, mistä voidaan päätellä sukuyhteyksiä.

Vaikka ihan sataprosenttisesti ei voida varmistaa Wuolteella näkyvien Hansin lasten sisaruutta, voidaan silti arvella vaihtoehtoja.

Hansin lapset :
Johan
Gustaf
Ivar
Crister
Brita
Elisabeth?

Israel Påhlsson Stiernkorsin lapset:
Abraham Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_307.htm)
Ivar Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_329.htm) (-1620)
Juliana Israelsdotter (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_336.htm)
Klaus Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_341.htm) (-1610)
Kristoffer Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_342.htm) (-1600)
Måns Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_348.htm)
N.N. Israelsdotter (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_353.htm) (Kankaroisten-suku)
Carin Israelsdotter
useita N.N. tyttäriä?

Yllä yhtyvät hyvin harvinaiset nimet Ivar, Crister, Gustaf taas vanha Stiernkors nimi.

Onko Hans Mårtenssonin vaimo ollut Israel Stienkorsin tytär vai jonkun muun sukuhaaran tytär?

P-L H
30.11.14, 15:56
Hei

Brita on kyllä Gustavin sisar ja mainittu ensimmäisen kerran SAYn luettelossakin sisarena
1642. Vuosien 1640 ja 1641 tiedot puuttuvat.
Vuonna 1638 on Brita niminen piika.
Gustav Hansonin syntymävuodeksi saadaan 1600 hautaustietojen perusteella.
Ikäero Gustavin ja Britan välillä on ehkä n. 20 vuotta.

Entinen vouti Hans Mårtenson on ollut v.1600 noin 60 vuotias.
Jos Brita olisi hänen tyttärensä niin olisi Britan syntyessä ollut n. 80 vuotias.
Vaimon pitäisi olla n. 35-40 vuotta nuorempi.

Edelleenkin epäilen vahvasti, ettei Wuolteen Hans Mårtenson ole se
miksi on arveltu.

t. Pirkko

Kimmo Kemppainen
30.11.14, 21:27
Näiden Älvsborgin lunnasluetteloiden leskiä koskevissa merkinnöissä on selvästikin jotakin, mitä ainakaan itse en vielä täysin ymmärrä. Katso esimerkiksi tätä Kainuun luetteloa vuodelta 1618

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1725744

ja vertaa sitä vuoden 1627 väenottoluetteloon. Suuri osa niistä miehistä, joiden jälkeen löytyy maininta enckia, oli edelleen hengissä.
Kimmo Kemppainen


Lisäksihän Hannu Martinpojan perässä lukee "encklingh" eli hän oli tällöin leskimies.

terv Matti Lund

Ari Kolehmainen
01.12.14, 11:07
Näiden Älvsborgin lunnasluetteloiden leskiä koskevissa merkinnöissä on selvästikin jotakin, mitä ainakaan itse en vielä täysin ymmärrä. Katso esimerkiksi tätä Kainuun luetteloa vuodelta 1618

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1725744

ja vertaa sitä vuoden 1627 väenottoluetteloon. Suuri osa niistä miehistä, joiden jälkeen löytyy maininta enckia, oli edelleen hengissä.
Kimmo Kemppainen

Olen huomannut saman ongelman. Noihin leski-merkintöihin ei voi luottaa lainkaan. "Enkling" pitäisi siis olla leskimies ja "encka" mainitun miehen leskivaimo, mutta hengissä nuo miehet näyttävät monessa tapauksessa myöhemmin olevan.

Kimmo Kemppainen
01.12.14, 11:15
Joo, sekä enckioita että enklingejä mainitaan, mutta ainakaan enckia-merkinnät eivät pidä paikkansa. Voi olla, että kyseessä on ollut muu leski kuin isäntäväen osapuoli, mutta kauhean vaikeaksi näiden merkintöjen tulkinta menee.
Kimmo Kemppainen

Olen huomannut saman ongelman. Noihin leski-merkintöihin ei voi luottaa lainkaan. "Enkling" pitäisi siis olla leskimies ja "encka" mainitun miehen leskivaimo, mutta hengissä nuo miehet näyttävät monessa tapauksessa myöhemmin olevan.

Matti Lund
01.12.14, 11:59
Joo, sekä enckioita että enklingejä mainitaan, mutta ainakaan enckia-merkinnät eivät pidä paikkansa. Voi olla, että kyseessä on ollut muu leski kuin isäntäväen osapuoli, mutta kauhean vaikeaksi näiden merkintöjen tulkinta menee.
Kimmo Kemppainen

Niinhän tässä Vuolteenkin tapauksessa on, ettei ole varmuutta siitä, kuka talon asujista on varsinaisesti ollut leskimies, milloinkin, koska on toisaalta sekin tulkinta jostakin muusta lähteestä, että Hannu Martinpoika olisi ollut jo tällöin lunnasverojen maksuaikana kuollut mies.

Samoin kuka on ollut varsinainen suorittava ratsumies ja onko edes samaa sukua, on vain arvailtavissa. Ja kun talo on ollut väliin kameraalisesti autio, niin ilmeisesti ratsupalvelussakin on ollut ammottavia aukkoja. Hannu Martinpojan tarkka elinaika on myös edelleen arvoitus, koska kukaan ei näytä suorittaneen analyysia näiden Loimaan luetteloitten ajantasaisuudesta ja siten mitään arviota siitä ei ole esitetty. Tai Tapio näyttää olettavan, etteivät ne ole alkuunkaan henkilötasolla ajantasaisia, mille on erikseeen ainakin Vuolteen osalta se erinomainen perustekin, että tämä talo on enimmäkseen kameraalisesti autio ja lienee mennyt erittäin pitkään, vuosikymmeniä, ennen kuin vähäistä perintöä Hannu Martinpojan jälkeen on ryhdytty jakamaan. - Siis kukaan on tuskin kinnittänyt kartanoa vuosikymmeniin Hannu Martinpojan jälkeen!

Itse nyt en ehdi tätä tutkia, vaan ovatpahan nämä kotribuutioni vain ja ainoastaan vähäisiä satunnaisia sivuheittoja ja tekstinselvennyksiä, joita toistaiseksi pystyn tästä tapauksesta antamaan.

Itseäni alkoi Martti Friis ja hänen sukunsa kiinnostaa etenkin, kun hän ilmeni Kaarlelan muinoiseksi kirkkoherraksi, ja toisekseen, jos todennäköinen esi-isäni Gregorius Michaelis Stuth olisi joutunut kuninkaan päätöksen "sijaiskärsijänä" Hämeenkyröön vastaamaan siitä, että kuninkaan Martti Friisille määräämä syytinki tulisi kunniallisesti hoidettua - reaalisestikin siinä tapauksessa, jos pitäisi paikkansa se paimenmuiston ilmoitus, että Martti Friis olisi ollut elossa vielä vuonna 1557???

Oletan rohkeasti edellen, että Martti Friisin pojalla Hannulla oli aika todennäköisesti äidin puolelta kaarlelaiset eli fordellilaiset juuret. Tämä on tietysti sangen spekulatiivinen panokseni tähän asiaan.


terv Matti
.

Benedictus
01.12.14, 13:12
Olen kyllä yhä erimieltä Matti Lundin tulkinnasta.

Ei ole mitään järkeä, eikä tolkkua ajatuksessa, että kaksi vanhaa, silloisen näkemyksen mukaan jo ikäloppua, vakaassa asemassa olevaa kirkkoherraa heitetään tuosta vaan maakuntien eripuolille, vain kuninkaan mielijohteesta.

Jos oliis kyse nuorista miehistä, niin asia olisi ihan eri.

Miksi vanhus Gregorius Stutt, pantaisiin hoitelemaan vanhus Mårten Friisin virkaa, josta toinen vielä veisi tuotot.
Ei passaa järkeen.

Kuten sanottu, ainoa järkeen käyvä selitys on esittämäni perheen keskeiset järjestelyt omaisuuden ja jälkeläisten etuja ajatellen.

Gregorius Stutt sopii hyvin Mårten Friisin tyttären mieheksi ja kuten jo aiemmin esitin niin Henrik Strigeliuksen vaimo lienee ollut Gregorius Stuttin 2. tytär eli Sophia Grelsdotterin sisar.
Strigeliuksen Boije-sukuinen vaimo lienee kansantarinaa tai sitten Stutien juuria.

P-L H
02.12.14, 12:35
Hei

Nimien periytymisestä, haudattujen luettelosta löytyy Gustaf Hanssonin lapsia.
18.9.1692 Wuoltis Jören Gustafson 60 v ?
1697 Wuoltis Gustaf Gustafson 50 v (1659 lähtien veroluettelossa)
3.7.1698 Wuoltis Sara Gustafdtr 51 v

Jöran Gustafsonin lapsia oli Enevald, Josef, Maria, Sara s.?-k.15.3.1691 17v. Gertrud, Erik, Anna.

(Gustaf Hanssonin Brita vaimo oli vasta 1635 lähtien veroluettelossa.)

t. Pirkko

Pekka Hiltunen
02.12.14, 17:49
Strigeliuksen Boije-sukuinen vaimo lienee kansantarinaa tai sitten Stutien juuria.
Strigeliuksen vaimo taisi olla Boge-sukua. Vaikka Boge-/Boga -suku on aatelinen, on olemassa lukuisia Boge-/Boga -nimisiä henkilöitä esim. sotilaissa. Heistä jotkut ovat tietenkin voineet ottaa nimensä suvun mukaan, jotkut ehkä sepittäneet lisänimensä omin päin. Pooki on lyhdytön, majakan tapainen merimerkki, joka on usein pystytetty kotipaikan edustan niemenkärkeen tai luodolle ohjaamaan sumppupaattia tai ties mitä lastia ja kirkkovenettä oikeaan kurssiin. Niinpä on siitä johdettu nimikin rannokkoseuduilla yleinen. Papin vaimo on voinut olla upseerin tytär ja on jotenkin saattanut olla kytköksissä Boga-sukuun, mutta ei Boijeen.
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssike.htm
PH

P-L H
05.12.14, 23:00
Hei

Tässä on vähän lisää luetteloja.

Sotamies ja Ratsumiesluetteloita 1601-1602 (173)
Kuva 6 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1661942
Vuolteella ei ollut ratsumiestä

Pohjois-Suomen ja Satakunnan sotamiehenottoluettelo 1611 (178)
Kuvasta 55 alkaa Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1662244

Ala-Satakunnan maakirja 1631 (2585)
Kuva 79 Loimijoki Woltis
Crono 1 1/3 Hans Mårtenson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1798355

Maakirjan mukaan koko Wuolteen tila on joutunut kruununtilaksi?

Ala-Satakunnan karja- ja kylvöluettelo 1621 (2543a)
Kuva 29 Loimijoki Wolttis
Hans Mårtenson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1795177

t. Pirkko

Hannu Virttaalainen
06.12.14, 05:48
Ala-Satakunnan autiotilojen tarkastus 1624 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1796176
Minusta lukee Hans Mårtensson Enka?
Kun on tarkastus niin voi lukea muutakin mielenkiintoista, mutta en taidoillani ala tulkitsemaan, mutta vuosiluku 1602 ja 30 tammikuuta siitä kyllä osaan lukea.

Lisäys: jos siinä on Enka niin kai se tarkoittaa Hans Mårtenssonin leskeä. Ei kai sitä tarkistuksessa kirjattu jos isäntä oli leski?

Hannu Virttaalainen
06.12.14, 07:07
Vuoden 1605 tarkistusluettelo on huomattavasti niukkasanaisempi: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1800278 , (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1800278)

ja vielä vaikeampaa käsialaa ainakin minulle, mutta kyllä tässä Wolttis ja Hans Mårtensson kaiketi lukee ...

Matti Lund
06.12.14, 10:09
Ala-Satakunnan autiotilojen tarkastus 1624 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1796176
Minusta lukee Hans Mårtensson Enka?
Kun on tarkastus niin voi lukea muutakin mielenkiintoista, mutta en taidoillani ala tulkitsemaan, mutta vuosiluku 1602 ja 30 tammikuuta siitä kyllä osaan lukea.

Lisäys: jos siinä on Enka niin kai se tarkoittaa Hans Mårtenssonin leskeä. Ei kai sitä tarkistuksessa kirjattu jos isäntä oli leski?

Ei tuossa linkittämässäsi kuitenkaan niin lue.

Siksipä Sinulle sitä vähäsen avaan.

Ensiksikin mitään olennaisesti uutta siitä ei ilmene, mutta kyllä eräs täsmennys, eli se, että Hannu Martinpoika oli saavuttanut oikeutensa taloon autuaan mitä armollisimman kuninkaan Kaarlen suomana lahjoituksena ratsupalvelusta vastaan vastaten siitä kummankin manttaalin osalta Turun linnassa 30.1.1602 allekirjoitetulla kirjeellä:

"och hafùer bekommet skentz Höghlåffligh i Gùdhi åminnellse Salig Konùngh Carls bref. daterat på Åbo Slottden 30. Janùarÿ Åhr 1602 att han skùlle försẃara bådhe Mantalett Únder ett för Rùsttiensten emedhan han förmåtte"

Muuten siitä ilmenee samaa mitä maakirjoistakin, eli talo koostuu kahdesta manttaalista, joista Hannu Martinpoikaa verotetaan yhteensä 6 1/4 äyrillä:

"Hans Morthensson Skatt - 6 1/4 ä. Heman - 2."

Ja lopuksi kerrotaan, ettei hän ole kyennyt enää suorittamaan mitään ratsupalvelusta vuodesta 1619 tähän päivään asti eikä myöskään maksamaan mitään kruununmaksuja.

terv Matti Lund

Hannu Virttaalainen
06.12.14, 11:17
Ei tuossa linkittämässäsi kuitenkaan niin lue.

"Hans Morthensson Skatt - 6 1/4 ä. Heman - 2."

terv Matti Lund

Tavaaminen on aina ollut minulle hankalampaa kuin kuvien katsominen ja ennen kaikkea kuvien muistaminen. Niinpä luen näitä vähän niin kuin kiinalaisia sanamerkkejä ja tunnistettuja sanoja on vielä aika vähän. Kaksois t:n mataluus alkuperäisessä vie harhaan, vaikka olisi nähnyt ison S:n Turun Sanomien etusivulla jo vuosikymmeniä :oo:. Samoin ehkä merkeissä näkyvän poikkiviivan näkemistä hankaloittaa sekä alkuperäisen musteen leviäminen, että digitaalisen suurennoksen pikselöityminen.

Palaan hakemaan Wirdzanoia kuvia samoista dokumenteista, mutta silmiin voi osua lisää Woltis Hans Mortensson kuvia.

P-L H
07.12.14, 12:34
Hei

Kun Hans Mårtenson esiintyy vielä autiotilojen tarkastusluettelossa 1624 ja siinä mainitaan ettei ole 1619 jälkeen (Älvsborgin lunnasluettelo 1619) kyennyt maksamaan mitään kruununmaksuja, niin ilmeisesti on yksi ja sama Wuolteella ollut Hans Mårtenson.

Eikös tämäkin jo vahvasti viittaa siihen, ettei kyseessä ole entinen vouti joka olisi ollut v.1619 jo lähemmäs 80 vuotias.

t. Pirkko

Matti Lund
08.12.14, 18:00
Hei

...

Eikös tämäkin jo vahvasti viittaa siihen, ettei kyseessä ole entinen vouti joka olisi ollut v.1619 jo lähemmäs 80 vuotias.

t. Pirkko

En nyt vielä osaa ottaa Hannu Martinpoikaan varmaa tai "lopullista" kantaa, mutta viittaan esimerkinomaisesti jo muutamaan otteeseen viitattuihin Hämeenkyrön autioluetteloihin, joissa iät ja ajat pysyi nimiä (osa varmaankin vainajia), vaikka tuomiokirjojen perusteella autiot kruununmaat oli jo lahjoitettu tai vallattu uusille omistajille.

Sinun pitäisi ensin analysoida Loimaan luetteloiden ajantasaisuustilanne ja vasta sitten tehdä päätelmiä. Näillä sinänsä jotenkin valaiselvilla satunnaisotannoilla ei siihen päästä.

Siis yhdessä luettelossa (vuodelta 1624) oli kuitenkin tämä reunahuomautus:

"och hafùer bekommet skentz Höghlåffligh i Gùdhi åminnellse Salig Konùngh Carls bref. daterat på Åbo Slottden 30. Janùarÿ Åhr 1602 att han skùlle försẃara bådhe Mantalett Únder ett för Rùsttiensten emedhan han förmåtte"


Tämä kyllä viittaa siihen, että Hannu Martinpojalla katsottiin olleeen jokin ansio (tai kruunun kiitollisuudenvelka jostakin hänen palveluksestaan) siihen, että kuningas lahjoitti tässä viitatulla kirjeellään hänelle nämä maat sitä vastaan, kunhan hän varustaisi ratsukon kuninkaan palvelusta varten.

Tämä saattaa myös viitata siihen, että Hannu Martinpojalla oli kuitenkin sellaista vanhaa sukutaustaa, jossa oli palveltu kuningasta ja nautittu kuninkaallisista suopeudenosoituksista.

Lisäksi ei vouti näytä puuttuneen Hannun ja hänen poikiensa "saamattomuuteen" tavanomaisella riuskuudella, vaan nämä saivat pysyä talossa ilman tuhtia ojennusta, vaikka talon maksut olivat alusta pitäen enemmän tai vähemmän hunningolla. Näin tavaton pitkämielisyys saattaa myös olla heijastumaa suotuisista taustoista.

No, Hämehän oli sellaisia tapauksia pullollaan, vaikkei aivan ehkä Hämeenkyrö, mutta Kaarlelassa oli ollut ennen nuijasotaa todistettavasti sellaisen taustan omaavia ainoastaan Martti Friis ja Fordellit, joten aivan mahdollista on, että Vuolteen Hannu Martinpojalla oli saattanut olla aikalaisnäkökulmasta vissiä referenssiä niihin suuntiin, ellei sitten johonkin tuntemattomaan tahoon Hämeessä.

terv Matti Lund

P-L H
09.12.14, 12:24
Hei

Digitoiduista asiakirjoista puuttuu vielä noita välivuosia. Tiedän kyllä että pitäisi seurata vuosi vuodelta tapahtumia, mutta se ei ole vielä mahdollista.
SAYn tiedoissa oli merkintä v. 1634 häraf halff panten öde
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015675
mikä merkitys tuolla maininnalla oli, kun maakirjassa oli merkintä jo 1631 että tila on kokonaan kruununtila 1 1/3

Ketjun aikaisemmassa viestissä oli lainaus Suur-Loimaan historiasta jossa mainittiin että ”1650 luvulla kuolleen Vuolteen yksinäistaloa asuneen Hannu Martinpojan jälkeen oli talo jäänyt autioksi ja vaimo joutunut kerjuulle.”
Tuossa on varmaankin tullut vuosilukuvirhe kun viitteessä mainitaan vuoden 1640 Loimaan syyskäräjät.

t. Pirkko

Matti Lund
09.12.14, 12:48
Hei

Digitoiduista asiakirjoista puuttuu vielä noita välivuosia. Tiedän kyllä että pitäisi seurata vuosi vuodelta tapahtumia, mutta se ei ole vielä mahdollista.
SAYn tiedoissa oli merkintä v. 1634 häraf halff panten öde
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015675
mikä merkitys tuolla maininnalla oli, kun maakirjassa oli merkintä jo 1631 että tila on kokonaan kruununtila 1 1/3

Ketjun aikaisemmassa viestissä oli lainaus Suur-Loimaan historiasta jossa mainittiin että ”1650 luvulla kuolleen Vuolteen yksinäistaloa asuneen Hannu Martinpojan jälkeen oli talo jäänyt autioksi ja vaimo joutunut kerjuulle.”
Tuossa on varmaankin tullut vuosilukuvirhe kun viitteessä mainitaan vuoden 1640 Loimaan syyskäräjät.

t. Pirkko

Se on half parten, eli puolikas manttaalista on autiona. Eli siinä vaiheessa oli manttaalin toisesta savusta kruunun ulosteot suoritettu (mitä yli jää sen päälle, jos ja kun ratsupalvelulla oli saatettu jotain kuitata), toisesta puolesta olivat maksut jääneet suorittamatta.

Olisiko ollut niin, että toista puolta asui tässä vaiheessa Iivari ja toista Kustaa. Ja ainakin Kustaa oli vielä todistettavasti elossa. Jommalla kummalla oli nyt täysi maksukyvyttömyys päällä, syystä tai toisesta, ehkä Iivarin kohdalla (jos nyt hengissä enää olikaan ja maksumies saatavilla, oliko siitä jokin arvio?). On huomioitava, että koko ajan suotiin muutenkin syystä tai toisesta verohelpotuksia, muttei näitä kevennettyjäkään kyetty syystä tai toisesta maksamaan.

Jos isä oli tosiaankin ollut krununvoutina Ala-Satakunnassa sen jälkeen, kun olisi ollut lainlukijana Etelä-Pohjanmaalla, ja jos olisi jotenkin "tyrinyt" virassaan (mitä usein sattui yhden jos toisenkin voudin kohdalla) tai jos kuollessa oli jäänyt nippu selvittämättömiä kuitteja, hyvinkin olisi saattanut käydä niin, että paitsi pojat perivät isänsä oikeuden Vuolteeseen edellytettyjä ehtoja vastaan, niin myös sangen velkaisen kuolinpesän, joka voisi selittää talon jatkuvaa heikkoa tilaa. Oikein ei sekään tunnu todennäköiseltä, että kaikki kolme veljestä olisivat olleet niin heikkoja ja sairaita, etteivät kyenneet talon suhteellisesti aika keveisiin ulosmaksuihin, tai että katovuosi olisi aina toistaan seuranneet, koska mitään reunahuomautuksia sellaisista ei ole tullut vastaan.

Silloin kun viitattiin noihin käräjiin, ei sieltä mitään sellaista ilmennyt, joten viite on virheellinen. Vuodesta missä jotain sellaista voisi pöytäkirjasa lukea, en osaa pikaisesti sanoa mitään.

terv Matti Lund

P-L H
22.12.14, 10:56
Hei

Tästä pöytäkirjasta en kovin paljon saanut selvää. On kerrattu vanhoja asioita, tämän mukaan Hans Mårtenson on kuitenkin ollut lainlukijana (Ylä-Satakunta) vielä 1592.

Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokirjat 1653-1654 (I KO a.1)
Käräjät 16-18. November 1653
kuva 108 mainitaan Lagläsare Hans Mårtenson ransakning skrift dat d.... 13 Marti 1592 ….......
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865067
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865068

t. Pirkko

Matti Lund
22.12.14, 11:44
Hei

Tästä pöytäkirjasta en kovin paljon saanut selvää. On kerrattu vanhoja asioita, tämän mukaan Hans Mårtenson on kuitenkin ollut lainlukijana (Ylä-Satakunta) vielä 1592.

Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokirjat 1653-1654 (I KO a.1)
Käräjät 16-18. November 1653
kuva 108 mainitaan Lagläsare Hans Mårtenson ransakning skrift dat d.... 13 Marti 1592 ….......
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865067
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865068

t. Pirkko

Juttu on kyllä harvinaisen selvä!


Siinä pyytää miehevä ratsumestari Mikko Juhananpoika Posonsuon asukkaitten puolesta kantajana rajariidassa Vähäperän asukkaita vastaan vahvistettavaksi rajalinjausta, jota lautamiehetkin puoltavat, ja joka on Venheenkivi, josta Hämeensaarelle, josta Rajasillalle ja Kitustenhonkaan saakka, josta alkaa välittömästi linja Kulmarajalle.

Tämän pyynnön ratsumestari perustelee Henrik Jaakonpojan tuomiokirjeellä 10.3.1593, joka puolestaan perustuu Hannu Martinpojan tutkintapöytäkirjaan 13.3.1591 ja syynimiesten katselmointitoimituskirjaan 18.5.1591, jossa rajalinjaus on lausuttu ja siihen on oheistettu linjaus Tuomas Pytyn vielä vanhemmasta kirjeestä: Rajasilta - Koivukankare - Kivivarre (=Kivivarsi) - Kivinenä. Ja tähän ratsumestari ehdottaa rajalinjaa toisella sivustalla: Kivinenä - Koivumäki - Rostinoja - Ristinsilta - josta ratsumestari havittelee muutamia niittymaan kappaleita, Kettavaniittua Pesänsuolta, minkä osalta osapuolilla ei ole ilmennyt erikseen riitaa ja josta hänen osaveljillään on Tuomas Pytyn vanha tuomiokirje, jossa on enemmänkin rajalinjauksia.

Koska oli kuitenkin olemassa päinvastainen laamannintuomio, ei tämä alempi oikeusaste voinut päättää mitään sitä vastaan, vaan jätti asian silleen. Tätä vastaan ratsumestari esitti vedon asian viemiseksi laamanninoikeuden selvitettäväksi ja päätettäväksi.

terv Matti Lund

Ps. rohkenin tulkita Kivivarre -tekstin Kivivarreksi eli perusmuodoltaan Kivivarsi. Tärkeintähän on päästä selvyyteen piennimistön osalta niiden oikeista merkityksistä, koska nämä antavat valaisevaa informaatiota paikallisista maastosuhteista ja ympäristöstä.

P-L H
01.01.15, 22:17
Hei

Gustaf Hanssonista löytyi käräjäkirjoista tietoa missä mainitaan hänen lapsiaan. (Gustafilla oli ainakin 2 puolisoa, Brita ja Gertrud. Lapset ilmeisesti Britan kanssa.)

Käräjät 6-8.10.1690
kuva 228
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3732939

….. Coadjuktor wällarden Hr Jacob Levonius … autuas Gustaf
Hanson Wuoltis, perilliset Jöran Gustafson, Maria ja Sara, heidän
autuaan veljensä Påhl Gustafsonin lapsi …....

Wuoltee oli Kruunun talo

kuva 229
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3732940

Mainitaan mm. poika Gustaf ja Maria tyttären mies, sotilas Erik Sigfredson.
Autuaan Påhl veljen perillinen, tytär Maria ja vävy Jöran Jacobson.

Kuva 232 p 441
Jöran Gustafson i Wuoltis …..... att Crono Militie hemman …....
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3732943

t. Pirkko