Jaan Krossin isän suku

[Fishersson]

Hei
Tunnettu virolainen kirjailija Jaan Kross on kirjoittanut järkälemäisen kaksiosainen elämäkerran, joka on hyvin mielenkiintoinen kertomus Viron lähihistorian vaiheista. Hän kertoo aika paljon äitinsä suvusta, mutta ei oikeastaan mitään isänsä suvusta. Onko jollakin tietoa miksi?

Tosin viimeisessä romaanissaan "Tahtamaa" päähenkilö, joka hieman muistuttaa kirjailijaa, toteaa olevansa huono sukuasioissa ja kirjassa hänen poikansa selvittää isoisän sukujuuria. Joltakin vironkieliseltä sivulta näin, vaikka en juuri osaa viroa, että näin olisi käynyt myös oikeasti Krossin elämässä eli hänen poikansa (Niklas Eerik?) olisi etsinyt isoisänsä juuria Harjumaan Kosesta ja löytänytkin vanhan sukutilan (Tammetsa?). Tunteeko joku Viro-asiantuntija asiaa tarkemmin?

[Fishersson]

Tässä vielä se teksti johon edellä viittasin, joku varmaan osaa suomentaa tämän:

Eerik-Niiles Krossi isapoolne suguvõsa on pärit Kõrvemaalt, mistõttu on Lõuna-Harjumaa, eriti Kose kihelkond talle alati südamelähedane olnud. Kuigi Eeriku isa Jaan Kross kaotas tänu sõjale ning Siberis viibitud ajale kontakti perekonna esivanemate kodukoha, tänapäeva Kõue vallas asuva Tammetsa taluga, mõtles noor Kross paiga üles otsida. “Esmalt leidsin ühe eestiaegse sõjaväe kaardi pealt sellenimelise talu,” meenutas Kross. “Otsustasin, et lähen vaatan ja üllatuseks leidsingi talu, kus elasid Krossid. Perekond sai uuesti kokku,” tunneb Kross head meelt.

Mõisa lugu

Aastal 1379 esmakordselt mainitud Kõue-Triigi mõis, mille Kross samuti esivanemate radadel ringi liikudes enda jaoks avastas, tundus talle algusest peale väga sümpaatne. Triigi külas on samuti varem elanud Krosside sugulased ning mõis on kuulunud tuntud maadeavastaja Otto von Kotzebue’le. Kuna maadeavastused on Krossi alati huvitanud ning olles ka ise palju maailmas ringi käinud, tekkisid tal koha suhtes kohe soojad tunded. Paralleelina oma perekonnaga toob Kross veel välja, et Otto isa August Kotzebue oli samuti tuntud kirjanik ja on eesti keele teatrilavale toomisega aukohal meie kultuuriloos.


Lähde: http://www.enkross.ee/moisa-lugu/