PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Sofia Christina vai Christina Sofia Gestrin


K.Salminen
04.04.08, 11:14
Noin v 1650 syntynyt Nicolaus Thomasinp Gestrinius nimitettiin v 1689 Martinus Petri Lyran seuraajaksi Kuhmoisten kirrkoherraksi. Kuhmoisten lääninhaltijalla Fabian Adrikasilla oli ollut srk:taan patronaattioikeus, mutta reduktiossa kruunu peruutti senkin itselleen, ja näin valtion viranomaiset saivat nyt esittää tuomikapitulille ehdokkaansa. Maaherra Arvid Horn lähetti 24.5.1689 Helsingistä kirjeen valtaneuvostolle, missä hän sanoi Helsingin kpl:sen Nicolaus Gestriniuksen anoneen nimitystä Kuhmoisiin. Hän oli ensin palvellut eversti Wachtmeisterin rykemtin saarnaajana Tanskan sodassa ja oltuaan jonkin aikaa ilman paikkaa hän sai tilapäisen Helsingin pitäjän kappalaisen viran, mutta oli heti riidassa, Helsingin "ahneen ja puupään" kh Andreas Ignatiuksen k. 1710 kanssa. Maaherra Arvid Horn suositteli silloin hallitukselle Gestreniuksen siirtämistä Kuhmoisiin. (cf. Suvanto 1965; E.Suolahti 1958).

Venäläiset väittivät n. 1714 Kuhmoisten kh Nicolaus Gestriniuksen avustaneen suomalaisia sissejä (jotka olivat edenneet Kuhmoisiin ja lyöneet pienen venäläisjoukon taistelussa), ottivat hänet vangiksi ja veivät Hämeenlinnan tyrmään. Arvon kh uhattiin hiilostaa elävältä ja sitten hirtää, mutta hän pelastui, kun ylioppilas Kristoffer Roos, myöhempi Kiskon kh, sai hankituksi venäläisten vaatimat lunnaat. Gestrinius palasi Kuhmoisiin, missä hoiti virkaansa läpi koko isonvihan. Nicolaus Thomasinp Gestrinius kuoli Kuhmoisissa kesällä 1722 (cf. Suvanto 1965; Blomstedt 1960).

Nicolaus oli naimisissa Asikkalan Kurhilan säterin omistaneen ratsumestari Henrik Johan Jakobinp von Bergin (elossa vielä 1675 jälkeen) ja Margareta Johanint Gyldenärin (k e. 1705) tyttären Catharina Henrikint von Bergin (s. n. 1650, k 12.2 1743 Padasjoki, Jokioinen Mikkola) kanssa.

Kh Nicolaus Gestriniukselle ja Catarina von Bergille syntyi liuta lapsia (e.g. Genos Vol 14), joista isken silmäni tässä v. 1693/4 Kuhmoisissa syntyneeseen tyttäreen Sophia Christina Gestriiniin.

Mainitussa Genos Vol 14:ssa olevassa artikkelissa Gestrinius-Gestrin suvusta, kirjoittaja Folke Landgren toteaa "Sofia Katarina, född i Kuhmois 1694, slutligen gift med länsmannen Lars Arenius i Padasjoki."

Mutta oliko näin, että Sofia Christina Gestrinin ainoa aviomies oli Padasjoen nimismies, virassa 1722-32, Lars Bertilinp Arenius Jokioisten Hietalasta. Josta muuten sukunimi Arenius tulee; arena=hieta. Folke Landgrenin lisäksi myös Matti Walta "sinänsä erinomaisessa teoksessaan" Virkamiehiä (2005) uskoo näin.

Falsifoivan tulkintani mukaan näin ei ole, vaan Sophia Christina Gestrin oli 1. aviossa Asikkalan juopon nimismiehen Jakob Johaninp Gååsmanin kanssa, joka oli virassa 1724-1733, vuonna 1734 hänet erotettiin virastaan. Jakobin isä oli Hauhon kh Johan Jakobinp Gååsman k 18.11.1709 Hauho.

Nimismies Jakob Gååsmanin vaimoksi on merkitty Wallan kirjassa ja SAYssa sekä Y. Blomstedtin Asikkalan historiassa Christina Sofia Gestrin. Mistä muusta tässä on kysymys, kuin siitä että etunimet on kirjoitettu toiseen järjestykseen. Kyse on samasta Sofiasta, joka myöhemmin avioitui Padasjoella ent. nimismiehen Lars Areniuksen kanssa v 1746, ja muutti Jokioisten Hietalaan.

Pariskunta, Asikkalan nimismies Jakob Gååsman ja Sofia Catharina Gestrin asuivat n. 1720-1725 Asikkalan Vesivehmaan Västilässä ja 1727-1734 Salonsaaren Häikälässä. Heille syntyy v 1736 tytär Johanna Gååsman. Entinen nimismies, rusthollari Jaakob Gååsman kuolee noin 1740-luvun puolivälissä.

Padasjoen nimismiehen, kappalaisen Gustav Bertilinp Areniuksen veljen, Lars Areniuksen (s 1682 Jokioinen-Hietala, k 10.5.1760, sama paikka) 1. vaimo Christina Eliaant s 1686, kuolee Jokioisten Hietalassa 11.10.1741.
Viisi vuotta tämän jälkeen Lars Arenius menee Padasjoella naimisiin Jakob Gååsmanin lesken Sofia Christina Gestrinin kanssa. Vihkimisessä molemmat ilmoitetaan leskiksi:

Padasjoki-vihityt:

Kuul.
Vihitty
Kylä
Talo
Mies
Vaimo
Kylä
Talo
(http://hiski.genealogia.fi/hiski/zifloh?fi+0378+vihityt+32)
22.5.1746
Jokiois
Hetala
Än Ld Kr Länsm. Lars Arenius
Rhl Äa Sophia Christina Gestrin
Asikala



Padasjoen Jokioisten Hietalan rk 1747-53 seisoo:

Padasjoki-Jokioinen-Hietala rk 1747-53
Lars Arenius, ikä 72, s 1675
Hu Sophia Christina Gestrin ikä 50, s 1693
Dotter Johanna

Hietalassa on siis paikalla tuo Jakob Gååsmanin ja Sophian tytär Johanna.

Hietalan rk 1773-79 esiintyvät Lars Areniuksen 1. avioliiton poika Adam, sekä Areniuksen leski Sofia nyt 1. miehensä nimellä Gååsman, sekä tytär Johanna Gååsman aviomiehensä värvätyn korpraalin Immanuel/Emmanuel Svedeliuksen kanssa, pariskunta vihitty 1767 Padasjoella.

Padasjoki-Jokioinen-Hietala rk 1773-79
Adam Larsson s 1716
Hu Sophia Carlsdr s 1712
Enka Sophia Christina Gååsman s 1700
Sold. Måg Emanuel Svedilius s 1736
Hu Johanna Gååsman s 1736

Sofia Christina kuolee Padasjoen Jokioisten Hietalassa sukunimellä Gestrin 95-vuotiaana 5.12.1788.

Sofian tyttären Johanna Gååsmanin aviomies Immanuel Svedelius on Padasjoen armonvuoden saarnaajan 1732-38 ja kappalaisen 1741-65 Mathias Johaninp Svedeliuksen ja vaimonsa kpl Gustav Areniuksen v 1705 syntyneen tyttären Maria Arenian poika. Mathias Svedelius ja Maria Arenia vihittiin Padasjoella v 1733. Längelmäen Tunkelossa v 1711 syntynyt Mathias Svedelius jatkoi hyvin edeltäjiensä Uroniuksen, Areniuksen perinteitä juopottelemalla virkatehtäviensä hoidossa tai niitä hoitamatta.

Rovasti Limatiuksen kommentti on kuvaava (cf. Pulkkila 1947):

"Rovasti Limatius, jolta mielipidettä kysyttiin, totesi Svedeliuksen niin sairaaksi ja juopoksi mieheksi, että hän tarvitsi todella apua virkansa hoidossa. Kirkkoherran mielestä olisi kuitenkin vaara olemassa, että vävykin (Svedeliuksen vävy Gustav L Lindén, myöhempi Hartolan koulumestari KS) vaipuisi saman paheen alaisuuteen ja seurakunnalle olisi suureksi kiroukseksi, jos kolmannessa polvessa vävy kappalaisen asemassa esiintyisi juoppona. Kirkkoherra tarkoitti Petrus Uroniusta, Gustav Areniusta ja Svedeliusta."

Johanna Jaakobint Gååsman kuolee Padasjoella Jokioisten kylässä 69-vuotiaana 2.5.1805 ja miehensä värvätty korpraali Emmanuel Matsinp Svedelius kirkonköyhänä myös Jokioisilla 81-vuotiaana 12.12.1817.


Löytyykö toisenlaisia tulkintoja Sophia Christina Nikolaint Gestrinin kohtalosta?

T. Kari Salminen

Kari Kukkanen
04.04.08, 11:46
Minusta nuo kaikki esittämäsi aiat tuntuvat loogisilta.

Voisiko entinen nimismies olla värväytynyt sotilaaksi, Hämeenlinnaan tykistön hatlankariksi? Ikä sopisi hyvin myös Kuhmoisten kirkkoherran pojalle.

Hämenlinnan haud.
1740 8.8.1740 Handtl. Jacob Gåsman 45

Tyttären Johannan vihkiminen löytyy
Hamiltonin rykm. 21.11.1766 volont: vid Lif Comp. Immanuel Svedelius Johanna Gååsman
alkup - VLISÄ: i Padasjoki

t. Kari K

K.Salminen
04.04.08, 11:54
Uskottavaa, uskottavaa kaima! Hyvä!

Laitan tietosi fileeni.

Terv. Se toinen Kari

K.Salminen
05.04.08, 10:45
Lisään tähän viestiin vielä sen, että Padasjoen kh:n Bernhardus Thomaen (virassa 1630-34, jolloin kuoli) ja vaimonsa Karin tytär Sara Berndint Gååsman (1627-1704) avioitui Asikkalan Reivilään, kuten aikaisemmin on täällä osoitettu, Reivilän isännän Carl Matinp kanssa, joka ratsasti talonsa puolesta 1640-luvulla, mutta oli v 1656 talon ratsumiehenä renki.
Reivilän Carl Matinpojasta kolme sukupolvea eteenpäin, Reivilän isäntänä oli Carl Carlinp, joka avioitui n. 1735 Margareta Arenia kanssa, joka oli allamainitun Padasjoen nimismiehen Lars Bertilp Areniuksen Jokioisten Hietalasta ja hänen 1. vaimonsa Christina Eliaksent lapsi, s 1719 Jokioinen Hietala. Margareta Arenia kuoli leskenä Reivilässä v 1792. Tämä ja allaoleva viittaa jonkinlaisen sukuverkoston olemassaoloon - Reivilä-Arenius-Gååsman-Gestrin. Geografisesti - Asikkala-Padasjoki-Kuhmoinen.

Palaan Reivilään vielä.

T. Kari Salminen



Noin v 1650 syntynyt Nicolaus Thomasinp Gestrinius nimitettiin v 1689 Martinus Petri Lyran seuraajaksi Kuhmoisten kirrkoherraksi. Kuhmoisten lääninhaltijalla Fabian Adrikasilla oli ollut srk:taan patronaattioikeus, mutta reduktiossa kruunu peruutti senkin itselleen, ja näin valtion viranomaiset saivat nyt esittää tuomikapitulille ehdokkaansa. Maaherra Arvid Horn lähetti 24.5.1689 Helsingistä kirjeen valtaneuvostolle, missä hän sanoi Helsingin kpl:sen Nicolaus Gestriniuksen anoneen nimitystä Kuhmoisiin. Hän oli ensin palvellut eversti Wachtmeisterin rykemtin saarnaajana Tanskan sodassa ja oltuaan jonkin aikaa ilman paikkaa hän sai tilapäisen Helsingin pitäjän kappalaisen viran, mutta oli heti riidassa, Helsingin "ahneen ja puupään" kh Andreas Ignatiuksen k. 1710 kanssa. Maaherra Arvid Horn suositteli silloin hallitukselle Gestreniuksen siirtämistä Kuhmoisiin. (cf. Suvanto 1965; E.Suolahti 1958).

Venäläiset väittivät n. 1714 Kuhmoisten kh Nicolaus Gestriniuksen avustaneen suomalaisia sissejä (jotka olivat edenneet Kuhmoisiin ja lyöneet pienen venäläisjoukon taistelussa), ottivat hänet vangiksi ja veivät Hämeenlinnan tyrmään. Arvon kh uhattiin hiilostaa elävältä ja sitten hirtää, mutta hän pelastui, kun ylioppilas Kristoffer Roos, myöhempi Kiskon kh, sai hankituksi venäläisten vaatimat lunnaat. Gestrinius palasi Kuhmoisiin, missä hoiti virkaansa läpi koko isonvihan. Nicolaus Thomasinp Gestrinius kuoli Kuhmoisissa kesällä 1722 (cf. Suvanto 1965; Blomstedt 1960).

Nicolaus oli naimisissa Asikkalan Kurhilan säterin omistaneen ratsumestari Henrik Johan Jakobinp von Bergin (elossa vielä 1675 jälkeen) ja Margareta Johanint Gyldenärin (k e. 1705) tyttären Catharina Henrikint von Bergin (s. n. 1650, k 12.2 1743 Padasjoki, Jokioinen Mikkola) kanssa.

Kh Nicolaus Gestriniukselle ja Catarina von Bergille syntyi liuta lapsia (e.g. Genos Vol 14), joista isken silmäni tässä v. 1693/4 Kuhmoisissa syntyneeseen tyttäreen Sophia Christina Gestriiniin.

Mainitussa Genos Vol 14:ssa olevassa artikkelissa Gestrinius-Gestrin suvusta, kirjoittaja Folke Landgren toteaa "Sofia Katarina, född i Kuhmois 1694, slutligen gift med länsmannen Lars Arenius i Padasjoki."

Mutta oliko näin, että Sofia Christina Gestrinin ainoa aviomies oli Padasjoen nimismies, virassa 1722-32, Lars Bertilinp Arenius Jokioisten Hietalasta. Josta muuten sukunimi Arenius tulee; arena=hieta. Folke Landgrenin lisäksi myös Matti Walta "sinänsä erinomaisessa teoksessaan" Virkamiehiä (2005) uskoo näin.

Falsifoivan tulkintani mukaan näin ei ole, vaan Sophia Christina Gestrin oli 1. aviossa Asikkalan juopon nimismiehen Jakob Johaninp Gååsmanin kanssa, joka oli virassa 1724-1733, vuonna 1734 hänet erotettiin virastaan. Jakobin isä oli Hauhon kh Johan Jakobinp Gååsman k 18.11.1709 Hauho.

Nimismies Jakob Gååsmanin vaimoksi on merkitty Wallan kirjassa ja SAYssa sekä Y. Blomstedtin Asikkalan historiassa Christina Sofia Gestrin. Mistä muusta tässä on kysymys, kuin siitä että etunimet on kirjoitettu toiseen järjestykseen. Kyse on samasta Sofiasta, joka myöhemmin avioitui Padasjoella ent. nimismiehen Lars Areniuksen kanssa v 1746, ja muutti Jokioisten Hietalaan.

Pariskunta, Asikkalan nimismies Jakob Gååsman ja Sofia Catharina Gestrin asuivat n. 1720-1725 Asikkalan Vesivehmaan Västilässä ja 1727-1734 Salonsaaren Häikälässä. Heille syntyy v 1736 tytär Johanna Gååsman. Entinen nimismies, rusthollari Jaakob Gååsman kuolee noin 1740-luvun puolivälissä.

Padasjoen nimismiehen, kappalaisen Gustav Bertilinp Areniuksen veljen, Lars Areniuksen (s 1682 Jokioinen-Hietala, k 10.5.1760, sama paikka) 1. vaimo Christina Eliaant s 1686, kuolee Jokioisten Hietalassa 11.10.1741.
Viisi vuotta tämän jälkeen Lars Arenius menee Padasjoella naimisiin Jakob Gååsmanin lesken Sofia Christina Gestrinin kanssa. Vihkimisessä molemmat ilmoitetaan leskiksi:

Padasjoki-vihityt:

Kuul.
Vihitty
Kylä
Talo
Mies
Vaimo
Kylä
Talo

22.5.1746
Jokiois
Hetala
Än Ld Kr Länsm. Lars Arenius
Rhl Äa Sophia Christina Gestrin
Asikala



Padasjoen Jokioisten Hietalan rk 1747-53 seisoo:

Padasjoki-Jokioinen-Hietala rk 1747-53
Lars Arenius, ikä 72, s 1675
Hu Sophia Christina Gestrin ikä 50, s 1693
Dotter Johanna

Hietalassa on siis paikalla tuo Jakob Gååsmanin ja Sophian tytär Johanna.

Hietalan rk 1773-79 esiintyvät Lars Areniuksen 1. avioliiton poika Adam, sekä Areniuksen leski Sofia nyt 1. miehensä nimellä Gååsman, sekä tytär Johanna Gååsman aviomiehensä värvätyn korpraalin Immanuel/Emmanuel Svedeliuksen kanssa, pariskunta vihitty 1767 Padasjoella.

Padasjoki-Jokioinen-Hietala rk 1773-79
Adam Larsson s 1716
Hu Sophia Carlsdr s 1712
Enka Sophia Christina Gååsman s 1700
Sold. Måg Emanuel Svedilius s 1736
Hu Johanna Gååsman s 1736

Sofia Christina kuolee Padasjoen Jokioisten Hietalassa sukunimellä Gestrin 95-vuotiaana 5.12.1788.

Sofian tyttären Johanna Gååsmanin aviomies Immanuel Svedelius on Padasjoen armonvuoden saarnaajan 1732-38 ja kappalaisen 1741-65 Mathias Johaninp Svedeliuksen ja vaimonsa kpl Gustav Areniuksen v 1705 syntyneen tyttären Maria Arenian poika. Mathias Svedelius ja Maria Arenia vihittiin Padasjoella v 1733. Längelmäen Tunkelossa v 1711 syntynyt Mathias Svedelius jatkoi hyvin edeltäjiensä Uroniuksen, Areniuksen perinteitä juopottelemalla virkatehtäviensä hoidossa tai niitä hoitamatta.

Rovasti Limatiuksen kommentti on kuvaava (cf. Pulkkila 1947):

"Rovasti Limatius, jolta mielipidettä kysyttiin, totesi Svedeliuksen niin sairaaksi ja juopoksi mieheksi, että hän tarvitsi todella apua virkansa hoidossa. Kirkkoherran mielestä olisi kuitenkin vaara olemassa, että vävykin (Svedeliuksen vävy Gustav L Lindén, myöhempi Hartolan koulumestari KS) vaipuisi saman paheen alaisuuteen ja seurakunnalle olisi suureksi kiroukseksi, jos kolmannessa polvessa vävy kappalaisen asemassa esiintyisi juoppona. Kirkkoherra tarkoitti Petrus Uroniusta, Gustav Areniusta ja Svedeliusta."

Johanna Jaakobint Gååsman kuolee Padasjoella Jokioisten kylässä 69-vuotiaana 2.5.1805 ja miehensä värvätty korpraali Emmanuel Matsinp Svedelius kirkonköyhänä myös Jokioisilla 81-vuotiaana 12.12.1817.


Löytyykö toisenlaisia tulkintoja Sophia Christina Nikolaint Gestrinin kohtalosta?

T. Kari Salminen