PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Ekenberg - Paajanen - Paananen


Daniel Falck
29.03.08, 19:16
Tämä tarinan nimi voisi olla
Keisarin uudet vaatteet: eli ei nimi miestä pahenna (mutta vaikeuttaa sukututkijan työtä).

Olisin kiinnostunut kuulemaan mielipiteitänne, onko seuraava sukujohto toimiva.

Iisalmessa asui Iisalmen komppanian sotilas Daniel Ekenberg (toisinaan kirjoitettu Ekeberg) vaimoineen. Vuoden 1735 katselmuksessa Daniel Ekenbergin kotipaikaksi sanotaan Inkeri, hänen iäkseen 40 vuotta ja palveluksessa hänen sanotaan olleen 6 vuotta. Toisin sanoen Daniel Ekenberg olisi syntynyt noin 1695 ja astunut palvelukseen 1729 (tosin tätä voi vielä arvuutella). Hänen ruotunsa oli nro. 110 ja talo Ollikkala. Vuoden 1769 katselmus toteaa hänen kuolleen 28.9.1742. Hänen vaimonsa näkyy henkikirjoissa 1730, 1732 ja 1734 (Ollikkala 7, Daniel Ekenbergs hustru). Hän lienee kuitenkin se ”sotilas Ekenbergin vaimo”, joka asuu Naarvanlahti 1:ssä jo vuosina 1724 ja 1725 (vrt. lasten syntymäaikoihin). Hänen nimensä käy ilmi esim. syntyneiden luetteloista: Catharina (Carin) Utriainen. [Carin Utriainen menee uusiin naimisiin miehensä kuoleman jälkeen leski Per Makkosen kanssa (Iisalmen msrk:n rippikirja 1734-40). Catharina ja Per on merkitty kuolleiksi rippikirjassa 1759.]
Lapsia:
Petrus Ekenberg. S. n. 4.1726. Haudattu Iisalmessa 15.3.1741. (Ikä 14 v 11 kk)
Margareta Ekenberg. S. n. 1730.
Catharina Ekenberg.
Helena Ekenberg. S. 3.11.1735 Iisalmen msrk.
Anna Ekenberg. S. n. 1737. K. 15.9.1787 Nissilä, Iisalmen msrk.
Daniel Ekenberg. S. 13.4.1738 Iisalmen msrk.
Christina Ekenberg. S. 4.8.1740 Iisalmen msrk. K. 16.8.1741 Ollikkala, Iisalmen msrk.

Daniel Ekenbergin lapset näyttävät käyttävän sittemmin sukunimeä Paajanen (Pajain).
Tästä syystä voinee olettaa, että Iisalmen rippikirjassa 1732-34, s. 55 mainittu Daniel Paajanen vaimoineen voisivat olla Daniel Ekenberg ja Carin Utriainen. Nimen muutoksen tai palautuksen jäljille minut johti se, että Margareta Ekenberg meni naimisiin sotilas Henrik Quistbergin (Savolainen) kanssa. Sotilaiden rippikirja 1757- (rippikirjassa 1732-34, kuva 115 digiarkistossa) kertoo näin, mutta Iisalmen msrk:n rippikirjassa 1768-1773 II, s.194 hänet on kirjattu: ”Marg. Pajain”. Tämä auttoi selvittämään muittenkin lasten kohtaloa.

Niinpä kun rippikirjassa 1759, s. 132 Martisenjärvi, kerrotaan että
vid: bräckl
Petter Mackoin obiit
h: Cath. Utriainen obiit
prim. Marg. Ekenberg gift
prim. Anna Ekenberg gift i Paldamo
prim. Cath Ekenberg i Wirdala
do Helena Ekenberg i Pielavesi

niin ei ole enää niin yllättävää löytää Anna Pajain (s. 1737) Anders Huovisen (s. 1736) puolisona niin Paltamon Saaresmäessä kuin sittemmin Iisalmen Nissilässäkin. Tai että eräs piika Helena Pajain muuttaa Iisalmesta Pielavedelle 24.12.1769.

Suunnilleen samaan aikaan, kun Daniel Danielsson Ekenbergiä (s. 1738) ei enää mainita perheen mukana, ilmaantuu ruotuun nro 66 varamies (vargeringskarl) Daniel Pajain. Tämä Daniel Danielsson Pajain meni naimisiin 10.1.1768 Pielavedellä Elisabeth Larsdotter Ischanian (s. 1746) kanssa (ks. Ischaniuksista (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=1840)). Sittemmin hänestä tulee Iisalmen komppanian ruodun 66 sotilas Daniel Paj Martisenjärvellä. Katselmuksien perusteella hänen syntymävuotensa olisi 1740 (tai 1739), mutta rippikirjat kertovat mielestäni kerrankin oikein, eli 1938 (vaikka sitten puolisonsa syntymävuosi onkin järjestelmällisesti väärin: 1749).

Daniel Paajanen näyttää saaneen seuraavat lapset:
Daniel Paajanen. S. n. 1769 Iisalmi(?).
Anna Kaisa Paajanen. S. n. 1771 Iisalmi (?).
Johan Henrik Paajanen. S. 4.7.1772 Martisenjärvi, Iisalmen msrk. K. 31.5.1785 Iisalmi.
Elisabeth Paajanen. S. 6.8.1775 Salahme, Iisalmen msrk.
Margareta Paajanen. S. 19.8.1778 Martisenjärvi, Iisalmen msrk.
Christina Paajanen. S. 28.10.1780 Martisenjärvi, Iisalmen msrk.
Lars Paajanen. S. 15.9.1783 Martisenjärvi, Iisalmen msrk.
Mooses Paajanen. S. 19.6.1786 Martisenjärvi, Iisalmen msrk.

Lastenkirjan (1780-85) mukaan Anna Kaisa ja Margareta muuttivat Pohjanmaalle, Daniel ja Elisabeth Kiuruvedelle. Kiuruvedelle päätyivät myös isä-Daniel Paajanen ja Elisabeth Ischania ilmeisesti loppujen lasten kanssa noin 1790. Daniel Paajanen kuolee Luupuessa (Luupuvedellä), Kiuruvedellä 4.12.1790. Leski (ja ilm. lapset) muutti sukulaistensa luokse Niemisjärvelle, Pielavedelle 1794. Elisabeth Ischania kuolee Niemisjärvellä 21.6.1817.

Seuraa parinkymmenen vuoden aukko todistuksessani, kun Mooses Danielsson Paajanen (s. 1786) saapuu Pielavedeltä Lampaanjärvelle Iisalmelle 2.6.1810. Hän menee siellä naimisiin 1.7.1810 Margaretha Jaakobintytär Heinosen (s. n. 1793) kanssa. Vanhemmat: Jacob Michelsson Heinonen ja Catharina Laukkanen. Sukunimi vaihtelee Paajasen ja Paanasen välillä, kunnes vakiintuu jossain 1830-luvun tienoilla Paanaseksi.
Lapset:
Hesekiel Paananen. S. 7.8.1811 Lampaanjärvi 12, Iisalmen msrk.
Anna Catharina Paananen. S. 3.1.1814 Lampaanjärvi, Iisalmen msrk.
Maria Paananen. S. 21.2.1817 Pörsänmäki 8, Iisalmen msrk.
Michel Paananen. S. 18.12.1819 Pörsänmäki 8, Iisalmen msrk.
Cecilia Paananen. S. 7.9.1822 Pörsänmäki 8, Iisalmen msrk.
Brita Stina Paananen. S. 24.3.1827 Pörsänmäki 8, Iisalmen msrk.
Henrik Paananen. S. 16.4.1831 Pörsänmäki 8, Iisalmen msrk.
Jaafet Paananen. S. 10.7.1834 Pörsänmäki 8, Iisalmen msrk.

Itse polveudun tästä pahnan pohjimmaisesta, Jaafetista.

Lähteet:
Iisalmen, Pielaveden, Kiuruveden ja Paltamon historiakirjat
Iisalmen komppanian katselmuskirjat (http://kotisivu.suomi.net/picea/sotilas/rykmentti.html) (Väinö Holopaisen sivut)

Antti Paananen
28.12.16, 19:11
Hei vaan Daniel.
Osoittautuiko olettamuksesi oikeaksi? Jafet myös omalla polullani.
T: Antti Paananen

Daniel Falck
28.12.16, 20:00
Hei Antti.

En ole tätä ehtinyt sittemmin tutkia enempää. :rolleyes:
Olisi mukava kuulla, voisiko tämä sukujohto pitää paikkansa muitten mielestä.

Julle
29.12.16, 20:19
< Tämä tarinan nimi voisi olla
Keisarin uudet vaatteet: eli ei nimi miestä pahenna (mutta vaikeuttaa sukututkijan työtä).

< Iisalmessa asui Iisalmen komppanian sotilas Daniel Ekenberg (toisinaan kirjoitettu Ekeberg) vaimoineen. Vuoden 1735 katselmuksessa Daniel Ekenbergin kotipaikaksi sanotaan Inkeri, hänen iäkseen 40 vuotta ja palveluksessa hänen sanotaan olleen 6 vuotta. Toisin sanoen Daniel Ekenberg olisi syntynyt noin 1695 ja astunut palvelukseen 1729 (tosin tätä voi vielä arvuutella). Hänen ruotunsa oli nro. 110 ja talo Ollikkala. Vuoden 1769 katselmus toteaa hänen kuolleen 28.9.1742. Hänen vaimonsa näkyy henkikirjoissa 1730, 1732 ja 1734 (Ollikkala 7, Daniel Ekenbergs hustru). Hän lienee kuitenkin se ”sotilas Ekenbergin vaimo”, joka asuu Naarvanlahti 1:ssä jo vuosina 1724 ja 1725 (vrt. lasten syntymäaikoihin). Hänen nimensä käy ilmi esim. syntyneiden luetteloista: Catharina (Carin) Utriainen. [Carin Utriainen menee uusiin naimisiin miehensä kuoleman jälkeen leski Per Makkosen kanssa (Iisalmen msrk:n rippikirja 1734-40). Catharina ja Per on merkitty kuolleiksi rippikirjassa 1759.]
Lapsia:
Petrus Ekenberg. S. n. 4.1726. Haudattu Iisalmessa 15.3.1741. (Ikä 14 v 11 kk)
Margareta Ekenberg. S. n. 1730.
Catharina Ekenberg.
Helena Ekenberg. S. 3.11.1735 Iisalmen msrk.
Anna Ekenberg. S. n. 1737. K. 15.9.1787 Nissilä, Iisalmen msrk.
Daniel Ekenberg. S. 13.4.1738 Iisalmen msrk.
Christina Ekenberg. S. 4.8.1740 Iisalmen msrk. K. 16.8.1741 Ollikkala, Iisalmen msrk.

Daniel Ekenbergin lapset näyttävät käyttävän sittemmin sukunimeä Paajanen (Pajain).
Tästä syystä voinee olettaa, että Iisalmen rippikirjassa 1732-34, s. 55 mainittu Daniel Paajanen vaimoineen voisivat olla Daniel Ekenberg ja Carin Utriainen. Nimen muutoksen tai palautuksen jäljille minut johti se, että Margareta Ekenberg meni naimisiin sotilas Henrik Quistbergin (Savolainen) kanssa. Sotilaiden rippikirja 1757- (rippikirjassa 1732-34, kuva 115 digiarkistossa) kertoo näin, mutta Iisalmen msrk:n rippikirjassa 1768-1773 II, s.194 hänet on kirjattu: ”Marg. Pajain”. Tämä auttoi selvittämään muittenkin lasten kohtaloa.

Niinpä kun rippikirjassa 1759, s. 132 Martisenjärvi, kerrotaan että
vid: bräckl
Petter Mackoin obiit
h: Cath. Utriainen obiit
prim. Marg. Ekenberg gift
prim. Anna Ekenberg gift i Paldamo
prim. Cath Ekenberg i Wirdala
do Helena Ekenberg i Pielavesi

niin ei ole enää niin yllättävää löytää Anna Pajain (s. 1737) Anders Huovisen (s. 1736) puolisona niin Paltamon Saaresmäessä kuin sittemmin Iisalmen Nissilässäkin. Tai että eräs piika Helena Pajain muuttaa Iisalmesta Pielavedelle 24.12.1769.

Suunnilleen samaan aikaan, kun Daniel Danielsson Ekenbergiä (s. 1738) ei enää mainita perheen mukana, ilmaantuu ruotuun nro 66 varamies (vargeringskarl) Daniel Pajain. Tämä Daniel Danielsson Pajain meni naimisiin 10.1.1768 Pielavedellä Elisabeth Larsdotter Ischanian (s. 1746) kanssa (ks. Ischaniuksista (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=1840)). Sittemmin hänestä tulee Iisalmen komppanian ruodun 66 sotilas Daniel Paj Martisenjärvellä. Katselmuksien perusteella hänen syntymävuotensa olisi 1740 (tai 1739), mutta rippikirjat kertovat mielestäni kerrankin oikein, eli 1938 (vaikka sitten puolisonsa syntymävuosi onkin järjestelmällisesti väärin: 1749).

Daniel Paajanen näyttää saaneen seuraavat lapset:
Daniel Paajanen. S. n. 1769 Iisalmi(?).
Anna Kaisa Paajanen. S. n. 1771 Iisalmi (?).
Johan Henrik Paajanen. S. 4.7.1772 Martisenjärvi, Iisalmen msrk. K. 31.5.1785 Iisalmi.
Elisabeth Paajanen. S. 6.8.1775 Salahme, Iisalmen msrk.
Margareta Paajanen. S. 19.8.1778 Martisenjärvi, Iisalmen msrk.
Christina Paajanen. S. 28.10.1780 Martisenjärvi, Iisalmen msrk.
Lars Paajanen. S. 15.9.1783 Martisenjärvi, Iisalmen msrk.
Mooses Paajanen. S. 19.6.1786 Martisenjärvi, Iisalmen msrk.

Lastenkirjan (1780-85) mukaan Anna Kaisa ja Margareta muuttivat Pohjanmaalle, Daniel ja Elisabeth Kiuruvedelle. Kiuruvedelle päätyivät myös isä-Daniel Paajanen ja Elisabeth Ischania ilmeisesti loppujen lasten kanssa noin 1790. Daniel Paajanen kuolee Luupuessa (Luupuvedellä), Kiuruvedellä 4.12.1790. Leski (ja ilm. lapset) muutti sukulaistensa luokse Niemisjärvelle, Pielavedelle 1794. Elisabeth Ischania kuolee Niemisjärvellä 21.6.1817.

Seuraa parinkymmenen vuoden aukko todistuksessani, kun Mooses Danielsson Paajanen (s. 1786) saapuu Pielavedeltä Lampaanjärvelle Iisalmelle 2.6.1810. Hän menee siellä naimisiin 1.7.1810 Margaretha Jaakobintytär Heinosen (s. n. 1793) kanssa. Vanhemmat: Jacob Michelsson Heinonen ja Catharina Laukkanen. Sukunimi vaihtelee Paajasen ja Paanasen välillä, kunnes vakiintuu jossain 1830-luvun tienoilla Paanaseksi.
Lapset:
Hesekiel Paananen. S. 7.8.1811 Lampaanjärvi 12, Iisalmen msrk.
Anna Catharina Paananen. S. 3.1.1814 Lampaanjärvi, Iisalmen msrk.
Maria Paananen. S. 21.2.1817 Pörsänmäki 8, Iisalmen msrk.
Michel Paananen. S. 18.12.1819 Pörsänmäki 8, Iisalmen msrk.
Cecilia Paananen. S. 7.9.1822 Pörsänmäki 8, Iisalmen msrk.
Brita Stina Paananen. S. 24.3.1827 Pörsänmäki 8, Iisalmen msrk.
Henrik Paananen. S. 16.4.1831 Pörsänmäki 8, Iisalmen msrk.
Jaafet Paananen. S. 10.7.1834 Pörsänmäki 8, Iisalmen msrk.

Itse polveudun tästä pahnan pohjimmaisesta, Jaafetista.

Lähteet:
Iisalmen, Pielaveden, Kiuruveden ja Paltamon historiakirjat
Iisalmen komppanian katselmuskirjat (http://kotisivu.suomi.net/picea/sotilas/rykmentti.html) (Väinö Holopaisen sivut) >

Kyllä se näyttäisi pitävän kutinsa eri sukunimilläkin. Alkuun voit vielä lisä, että Narvanlahti 1 kaikki alkoi, jatkui Lampaanjärvi 8 ja sitten Ollikkala 7 sotamiehenä. Lapsista en ole varma, pitäisi kai tarkistaa rippi- ja lastenkirjojen lisäksi vielä kastetut ja haudatut, kun jotain samannimisiä löytyy?

Joten kyllä se Joel (Jafet) Paananen samaan sukuun menee!!! Ja lähdeviitteet perhetauluissa! Lisäätietoa saa Iisalmen henki- ja maakirjoista sekä autio- ja kymmenysluetteloista. Kuten myös Iisalmen manttaaliluettelosta 1725.

Vrt. liitteet: TaneliPaananen1695.txt, TaneliPaananen1738.txt ja MoosesPaananen1786.

Tarkastelemisiin

Daniel Falck
29.12.16, 21:19
Monet kiitokset Julle! Mukava kuulla, että on oikeilla jäljillä.

Isoäitini käytti Jafetista nimeä Jaafet, ei Joel, jos oikein muistan. Mistä olit tämän nimen muodon saanut?

Julle
30.12.16, 13:31
< Isoäitini käytti Jafetista nimeä Jaafet, ei Joel, jos oikein muistan. Mistä olit tämän nimen muodon saanut? >

Jafet on itse asiassa kansanomainen muoto heprean lauseesta "Jahve on Jumala". Raamatussa mainittu Jahve kuuluu Vanhan Testamentin ns. pieniin profeettoihin. Kansanomaisia muotoja Jeeli ja Joeli. Merkkipäivänä tunnettu Joel jäi myös pois suomalaisesta almanakasta 1929.

Tallentajat ovat tulkinneet kaunokirjoitusta aina miten haluavat ja Jahve on kuin Jafet, kun kirjaimet ovat isoja ja pyöreitä.

Lisäätietoa: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi15s.htm , josta Jahvea ja noita tuossa suvussa käytettyjä raamatullisia etunimiä Jahve, Mooses ja Hesekiel ei valitettavasti löydy, mutta muut Johannes, Taneli, Kristiina, Anna, Lauri ja Margareeta sentään.

Lukemisiin

Pekka Hiltunen
01.01.17, 11:35
Turun HO:n Historiasta saattaa selvitä asessori Petrus Wigeliuksen (aat. Ekenberg) pojatkin. Köpingin khra Laurentius Algothiin ja vaimonsa Anna Larsintyttären poika Petrus Wigelius-Ekenberg nimitettiin Turun HO:een 1623; Wigelius-suvun taustoista on ollut netissä niukasti lisätietoja. Upseeriuralle (ja aateliseen säätyyn) pyrkineet sotilaat ajautuivat Turustakin Liivinmaalle ja Inkerinmaalle 1600-l. lopulla.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=737
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U3

PH

Pekka Hiltunen
01.01.17, 13:13
Jafet on itse asiassa kansanomainen muoto heprean lauseesta "Jahve on Jumala".

Heprealaiset eivät lausu jumalansa nimeä. Jaafet oli Nooan poika.
PH

Antti Paananen
01.01.17, 13:44
Kiinnostava tilanne. Olisiko yksi pojista mennyt ensin Inkerinmaalle ja sieltä sitten Savoon...

Inkerinmaahan liittyen... kadotin sinne isäni isäpuolen Juho Kurikan (s. 23.7.1905 Lembolovo (Lempaala) ja k. 18.1.1957 Kuopio) isän, joka oli myös Juho Kurikka. Miehestä ei tahdo löytyä juuri muuta kuin avioliitto Anna Maria Latvalan (s. 24.4.1880 ja k. 6.12.1918) kanssa sekä 2 muuta lasta Emma (s. Toksovo 29.6 ja k.2000 Järvenpää) ja Otto (s. Lempaala 10.4.1918 ja k. 17.12.1918). Mistä mahtoi tulla ja minne joutua?
Ajatuksianne tämän selvittämiseksi?

Pekka Hiltunen
02.01.17, 11:25
Kiinnostava tilanne. Olisiko yksi pojista mennyt ensin Inkerinmaalle ja sieltä sitten Savoon...
Kuten yo-matrikkelista ilmenee, oli Petrus Ekenbergillä jälkipolvissaan sotilaita komentajasta rivimiehiin. Nyt vain täytyisi selvittää sotilasrullista, että onko Ekenberg-nimi peritty isiltä vai ruodun edelliseltä ja kaatuneelta/ vapautetulta sotilaalta. Aatelisen nimen periytyminen ruotunimenä näinkin lähellä aateloimisen ajankohtaa olisi kyllä kummallista ja loukkaavaakin. 1600- ja 1700-l:n sodat kyllä heittelivät ruotsalaisia minne sattui ja päätyminen Liivinmaalle ja Inkeriin eli nyk. Pietarin alueelle ei ole mitenkään poikkeuksellista, vaan pikemminkin säännönmukaista.
PH

Topi
02.01.17, 21:25
Petrus Vigelius/Ekenbergillä oli seuraavat lapset:
- Christina (1632-1689) avio Johannes Gartzius
- Anna (1634-1692) avio Jakob Chronander
- Sofia (1635-) aviossa mutta ei tiedetä kenen kanssa
- Maria (1637-1666) avio Johan Wassenius-Lagermarck
- Lorenz (1638-1708) avio Helena Fogelhufvud
- Erik (1640-1671) ilmeisesti naimaton
- Peter (1642-1673) ilmeisesti naimaton
- Nils (1643-1664) ilmeisesti naimaton
- Sara (1646-1698) avio Christoffer Möller
- Johan (1649-1693) avio Christiina Elisabet Hammarskjöld

Terv
Topi

Timo W
03.01.17, 15:05
https://www.adelsvapen.com/wiki/images/4/4a/0476.jpg



https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ekenberg_nr_476

JaPa
31.03.21, 08:10
Tervehdys kaikille,

Oliko tähän Ekenberg - Paajanen - Paananen asiaan tullut lisälöytöjä? Olen itsekkin tuolta Jahvetin puolelta sukua ja kovasti kiinnostaisi tuo historia sieltä Daniel Pajain/Ekenbergistä edelleen.

t. Janne Paananen

ritva laiho
07.05.21, 12:20
Hei

Etsin joskus tiettyä Paajasta Inkeristä enkä löytänyt etsimääni.
Järjestelin muistilappusia työpöydälläni ja löysin kaksi merkintää Daniel Paajasesta
1600-luvun lopulta. Nimi on voinut periytyä suvussa . Hänestä en tiedä enempää . Paikka voisi olla myöhempi Vuole.

Jostain syystä en osaa antaa viitettä digitaaliarkistosta ,mutta voisi katsoa :Inkerin ja Käkisalmen tositekirja ja henkikirja 1695-1695(9786) kuva 567 ja sama vuodelta 1686 ja kuva 549.

Paajasia oli muuttanut runsaasti Inkeriin sekä Savosta että Karjalasta esim. Antrean Noskuasta , jota pidetään Paajasten alkukotina. Heitä oli maanviljelijöinä ja myös sotilassiirtokunnissa . Pähkinälinnassa palveli mm. vänrikki Antti Antinpoika Paajanen . Jollain Paajasella oli kestikievari paikalla , jossa on nykyään metroasema Pietarissa.


Terv .Ritva Laiho

Pekka Hiltunen
30.09.21, 12:07
Hei

Etsin joskus tiettyä Paajasta Inkeristä enkä löytänyt etsimääni.
Järjestelin muistilappusia työpöydälläni ja löysin kaksi merkintää Daniel Paajasesta
1600-luvun lopulta. Nimi on voinut periytyä suvussa . Hänestä en tiedä enempää . Paikka voisi olla myöhempi Vuole.

Jostain syystä en osaa antaa viitettä digitaaliarkistosta ,mutta voisi katsoa :Inkerin ja Käkisalmen tositekirja ja henkikirja 1695-1695(9786) kuva 567 ja sama vuodelta 1686 ja kuva 549.

Paajasia oli muuttanut runsaasti Inkeriin sekä Savosta että Karjalasta esim. Antrean Noskuasta , jota pidetään Paajasten alkukotina. Heitä oli maanviljelijöinä ja myös sotilassiirtokunnissa . Pähkinälinnassa palveli mm. vänrikki Antti Antinpoika Paajanen . Jollain Paajasella oli kestikievari paikalla , jossa on nykyään metroasema Pietarissa.


Terv .Ritva Laiho


Turun Hovioikeuden Historia (1623) mainitsee kyllä asessori Ekenbergin kartanot ja muut palkkatilat (Pöytyällä), mutta mieslinjan seuraamisessa itäisiin valtakunnan osiin voi olla työlästä, kun mukaan on kai luettava suvun vävytkin. Asessori E:n poika lienee tavoitellut omaa aatelisarvoa sotilasuran myötä (siinä onnistumatta), mutta sotilaitten liikkeet 30-v Sodan aikana ja sen jälkeen on kantaisästä käsin työläästi seurattavia. Nimi voi kai vieläpä tulla äidinkin puolelta, mutta ei sentään suvun ulkopuolelta edes ruotunimenä. Väki kyllä vähenee historiaa ja 1600-lukua lähestyttäessä, mutta koko suvun hahmottaminen esim. 1800-luvulla on tehtävä, jossa ehkä vain dna-yhteydet voivat johonkiin määrään selventää kuvaa. Eräs mahdollisuus on tietenkin se, että joku kantaisän jälkeläisen hallinnoiva talo on saanut tämän nimen.
PH