Itälappilaisista paikannimistä

[Eppu K]

Kopioin tähän Googlen välimuistista löytämäni viestiketjun, josta osa lienee kadonnut pysyvästi.
Suku Forum > Alueet – Områdena > Lappi – Lappland > Itälappilaisista paikannimistä

---------------------------------------------------------------------------
jtm57 11.04.12, 14:30

Kun katselin Kansalaisen karttapaikan karttatietoja, huomasin samoja paikannimiä Pohjoiskarjalassa (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=287&map.y=324&e=669513&n=6897862&scale=200000&tool=pienenna&styles=normal&lang=fi&tool=pienenna&lang=fi/) ja Kemijärvi- Salla alueella.

Tällaisia löytyi: Onkamo, Perävaara, Kostamo, Soppela. Onko nämä saamelaisten nimeämiä paikkoja, kuten itse epäilen niiden olevan suurimmaksi osaksi, vai karjalaisten tai hämäläisten.

Esimerkiksi Kemijärven Kostamon kylän asukkaat aikaisemmin käyttäneet puhekielessä kylästään nimeä Kostamuskylä. Onko kylän nimi karjalaisten perua?

------------------------------------------------------------------------------
ttulkki 11.04.12, 14:49

Kostamus-muoto esiintyy joskus myös Kemijärven kirkonkirjoissa, ks. esim:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1718-1727_ik198/6.htm

------------------------------------------------------------------------------
mika68 11.04.12, 14:59

Kun katselin Kansalaisen karttapaikan karttatietoja, huomasin samoja paikannimiä Pohjoiskarjalassa (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=287&map.y=324&e=669513&n=6897862&scale=200000&tool=pienenna&styles=normal&lang=fi&tool=pienenna&lang=fi/) ja Kemijärvi- Salla alueella.

Tällaisia löytyi: Onkamo, Perävaara, Kostamo, Soppela. Onko nämä saamelaisten nimeämiä paikkoja, kuten itse epäilen niiden olevan suurimmaksi osaksi, vai karjalaisten tai hämäläisten.

Esimerkiksi Kemijärven Kostamon kylän asukkaat aikaisemmin käyttäneet puhekielessä kylästään nimeä Kostamuskylä. Onko kylän nimi karjalaisten perua?

Luulisin ,että ainakin Onkamo ja Kostamo ovat saamelaisperäisiä nimiä (nimen kantajienhan ei ole tarvinnut olla saamelaisia, kuten esim. saamenkielen koivua tarkoittava sana Pulska, joka pystytään johtamaan Halonen-sukuun).
Myös Kostamus Kuhmon korkeudella Venäjän Karjalassa ja Onkamo P-Karjalassa ovat saamelaisperäisiä.

Michel Kostamus ilmestyi jostain Kemijärvelle noin 1699. Hän oli ruotusotilas.
Hänen vanhempiaan en ole pystynyt selvittämään.

Alakurtti on ainakin saanut nimensä kylän ensimmäisestä uudisasukkaasta Iisakki Kurtista.
Mika J

-------------------------------------------------------------------------------
Korpikari 12.04.12, 16:41

"Luulisin että ainakin Onkamo ja Kostamo ovat saamelaisperäisiä nimiä (nimen kantajienhan ei ole tarvinnut olla saamelaisia, kuten esim. saamenkielen koivua tarkoittava sana Pulska, joka pystytään johtamaan Halonen-sukuun).
Myös Kostamus Kuhmon korkeudella Venäjän Karjalassa ja Onkamo P-Karjalassa ovat saamelaisperäisiä.
.... Mika J"

Mielenkiintoni heräsi tuon < Pulska > sanan kohdalla, sen oletetun saamenkielisyyden vuoksi.
- Mitkä ovat mielestäsi ne tekijät, joiden vuoksi sana tarkoittaisi saamenkielen murteissa koivua?
Entäpä Onkamo ja Kostamo?

-------------------------------------------------------------------------------
mika68 12.04.12, 17:53

"Mielenkiintoni heräsi tuon < Pulska > sanan kohdalla, sen oletetun saamenkielisyyden vuoksi.
- Mitkä ovat mielestäsi ne tekijät, joiden vuoksi sana tarkoittaisi saamenkielen murteissa koivua?
Entäpä Onkamo ja Kostamo?"

Onkamo ja Kostamo/Kostamus ovat vain arvailujani.

Pulska löytyy Sirkka Paikkalan sukunimikirjasta. Siellä selitetään sen tarkoittavan koivua saameksi. Ja jos en väärin muista, niin se on ollut ensin talonnimenä ja siirtynyt sitten sukunimeksi.

Mika J
--------------------------------------------------------------------------------
Korpikari 12.04.12, 18:48

Erään työn vuoksi joudun, tai saan käyttää hyviä saamen- ja venäjänkielen asiantuntijoita, joita nimitän "raadiksi".
Esitin, joku aika takaperin, heille ratkaistavaksi joitakin eteeni osuneita itä-lappilaisia paikannimiä. - Kaikki eivät selitystä saaneet.

Pulska on ihan tavallinen suomalainen (heimorajoista riippumatta) sana/nimi ja tarkoittaa lähinnä lihavaa naista.

Sana < koivu > on pohjois- ja inarin saamen mukaan < soahki > ja tunturikoivu < litnji >

Sana < Kostamo = ??????? > on ikivanha venäläinen/slaavilaisen kauppiaan arvonimi, joka on tavattu ensimmäisiä kertoja Iivana Julman suorittaman väestölaskennan aikana 1500 - luvulla.
Ja juuri tuossa kyrillisessä muodossa, joka on paljolti tuon nimen osalta, samankaltainen kuin käyttämämme latinalainen kirjaimisto.
- ??????? - nimisiä löytää mm. Inkeristä.
Kostamo sana/nimi lienee tullut Suomeen 1600 - luvun alkupuolella, jolloin itä - länsi - kauppa ja liikenne oli kuumimmillaan.
Tuolloin Iivana oli jo aukaissut uuden kauppareitin englantilaisille mm. Arkangeliin ja Kuolaan.

< Onkamo > sana oli jo vaikeampi. Mutta raati arveli myös sen olevan supi-suomalainen nimi ja johde sanasta < onki > Selityksenä, että sana esiintyy aina vesistön yhteydessä ja huomioiden, ettei G - kirjain ole ollut kovinkaan pitkään suomen kielessä.

Kuolajärvellekin löytyi nykyistä luontevampi ja yksinkertaisempi selitys, mutta eräs sallalainen taho ei siitä pitänyt, enkä akateemiseen keskusteluun suostunut, joten olkoon tältä kertaa.

Nämäkin ovat vain ehdotuksia, ja sanan < Pulska > korjaamiseksi.

-------------------------------------------------------------------------------
mika68 12.04.12, 18:57

"Pulska on ihan tavallinen suomalainen (heimorajoista riippumatta) sana/nimi ja tarkoittaa lähinnä lihavaa naista.

Sana < koivu > on pohjois- ja inarin saamen mukaan < soahki > ja tunturikoivu < litnji >"

Näinkö on?"
No sitten Sirkku Paikkala on väärässä.

En usko, että Pulskan tila sai nimensä lihavasta naisesta, kyllä se on jostain maastokohdasta tai vaikkapa puulajista http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sodankyla/rippikirja_1859-1881_ik369-370/51.htm . Tila oli alunperin nimeltään Karppinen ja 1859 vaiheilla otettiin rinnakkaisnimi Pulska. Tämä menee ekstratiedoksi, mutta tilan kai perusti Erkki Paavonpoika Halonen-Karppinen-Telniö 1700-luvun alussa. Minulla on tilan isäntäluettelo.
Mitä koivu oli muuten keminsaameksi?

Mika J
------------------------------------------------------------------------------

mika68 12.04.12, 19:04

Sana < Kostamo = ??????? > on ikivanha venäläinen/slaavilaisen kauppiaan arvonimi, joka on tavattu ensimmäisiä kertoja Iivana Julman suorittaman väestölaskennan aikana 1500 - luvulla.
Ja juuri tuossa kyrillisessä muodossa, joka on paljolti tuon nimen osalta, samankaltainen kuin käyttämämme latinalainen kirjaimisto.
- ??????? - nimisiä löytää mm. Inkeristä.
Kostamo sana/nimi lienee tullut Suomeen 1600 - luvun alkupuolella, jolloin itä - länsi - kauppa ja liikenne oli kuumimmillaan.
Tuolloin Iivana oli jo aukaissut uuden kauppareitin englantilaisille mm. Arkangeliin ja Kuolaan.


Tulikohan mainitsemani Michel Kostamus sitten Karjalan suunnalta Kemijärvelle?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343200

Mika J
-------------------------------------------------------------------------------
mika68 13.04.12, 12:43

Alkoi niin kiinnostamaan tuo Karppinen-Pulska tila , että piti ottaa selville tilan vaiheet.

Ensimmäisen kerran Pulskalan tila esiintyy Sompiossa, kun Pekka Juhonpoika Pelkonen-Alatalo ottaa sen tilan nimeksi 1778 vaiheilla.
Hänen poikansa ilmestyy vaimonsa kanssa Esaias Pulska -nimellä Kemikylän Karppisen taloon 1811 ja ottaa tilan isännyyden. Entinen isäntä Hannu Matinpoika Nousu-Karppinen kuolee seuraavana vuonna.
Esan poika Pekka jatkaa tilan isännyyttä vuoteen 1859, jolloin siirtyy syrjään veljensä Esan tieltä, joka oni talon isäntänä vuoteen 1871.
Vuonna 1855 taloon ilmestyy Pekka Joosepinpoika Halonen (Sau-Kaaperin veli), joka ottaa isännyyden 1871. Tilan nimenä säilyy Pulska-Karppinen.

Hannu Matinpoika Nousu ilmestyy Karppisen tilan isännäksi n. 1779.

En tiedä, että onko tämä sama tila, jonka Erkki Paavonpoika Halonen-Telniö perusti 1700-luvun alussa. Tila autioitui 1741, jolloin Erkin poika Paavo muutti Kemiin.

Siis vuosina 1741-79 tila oli kai autiona.

Mika J
-------------------------------------------------------------------------------
mika68 13.04.12, 13:11

Mitä mieltä Kari K on todistelustani, että Pulska tuskin tuli naisen lihavuutta tarkoittavasta sanasta?
Sirkka Paikkalan mukaan saamenkielestä.

Mika J
-------------------------------------------------------------------------------
Sörman 13.04.12, 14:16

"Mitä mieltä Kari K on todistelustani ,että Pulska tuskin tuli naisen lihavuutta tarkoittavasta sanasta?
... Mika J"

Pulska voi ihmisen (miespuolisenkin) rehevyyden lisäksi viitata myös kasvillisuuteen. Suomessakin kasvaa esim. pulskaneilikka.

Toinen juttu on sellaiset sukunimet kuin Paksula ja Lihavainen, joita on käytetty aivan viime vuosina. Näistä Paksula on myös vanha talonnimi Teiskossa.

-------------------------------------------------------------------------------
Sörman 13.04.12, 14:27

Pulska voi ihmisen (miespuolisenkin) rehevyyden lisäksi viitata myös kasvillisuuteen. Suomessakin kasvaa esim. pulskaneilikka.

Toinen juttu on sellaiset sukunimet kuin Paksula ja Lihavainen, joita on käytetty aivan viime vuosina. Näistä Paksula on myös vanha talonnimi Teiskossa.

Kirjassa Mikkonen - Paikkala. Sukunimet (2. painos 1992) esitetään lähtösanaksi adjektiivia pulska, merkityksessä komea, tanakka. Tämä olisi alkuaan kuvannut joko asukasta tai ympäristöä. Tekijöiden mukaan myös muu lähtökohta voi olla mahdollinen.

-------------------------------------------------------------------------------
Seppo T. 13.04.12, 15:46

Aika monet ovat varmaan lukeneet joskus A. Sewellin tarinan hevosesta joka tunnetaan suomeksi nimellä Uljas Musta. Ensimmäisessä suomenkielisessä käännöksessä vuodelta 1895 hevoselle oli kuitenkin annettu nimeksi Pulska Musta, eikä varmaankaan tarkoitettu lihavuutta, vaan kokoelmaa erilaisia hyviä ominaisuuksia.

S.T.
-------------------------------------------------------------------------------
mika68 13.04.12, 16:00

Kirjassa Mikkonen - Paikkala. Sukunimet (2. painos 1992) esitetään lähtösanaksi adjektiivia pulska, merkityksessä komea, tanakka. Tämä olisi alkuaan kuvannut joko asukasta tai ympäristöä. Tekijöiden mukaan myös muu lähtökohta voi olla mahdollinen.

Täytyy kai se sitten uskoa, vaikka muistaakseni Paikkalan kirjassa on myös 'koivu'-merkitys.

Mika J
-------------------------------------------------------------------------------

Eppu K 14.04.12, 10:30

Pulska voi ihmisen (miespuolisenkin) rehevyyden lisäksi viitata myös kasvillisuuteen. Suomessakin kasvaa esim. pulskaneilikka ...

Tästä tulee mieleeni Johannes Johansson Oinonen (1873-1964) el Niittaho-Jussi, toinen Ruotsin suomalaismetsien viimeisistä suomen kielen puhujista. Hän vieraili koulussamme vuoden 1962 paikkeilla, ja tarinoi mm kielensä erikoisuuksista. Niistä mieleeni jäi suurta hilpeyttä yleisössä herättänyt "tuuhea", merkityksessä "pulska tyttö".

Kommenttini on hieman asian vierestä, mutta käynee esimerkkinä että sanoilla rehevä ja tuuhea on aikoinaan ollut monia merkityksiä, kuten varmaan pulskallakin.

Tietoja Niittaho-Jussista löytyy netistä kuukkeloimalla, mm
http://no.wikipedia.org/wiki/Nitah%C3%A5-Jussi ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaismets%C3%A4t
Voisko joku norjan ja ruotsin kielten taitaja lisätä Wikipediaan suomen ja ruotsinkielisen sivun Niittaho-Jussista?

------------------------------------------------------------------------------
mika68 14.04.12, 10:51

Tulee mieleen, että voisiko olla puolan kielen omakielinen sana Puolasta eli polska.
Etelämpähän on ollut Puolakka.
Tosin ei ole merkkejä, että joku puolalainen oli asettunut Sompioon.
Sukututkimuskin todistaa, että nimeä käytti ensimmäisenä Pekka Juhonpoika Pelkonen-Alatalo. Hänen isänisänisänsä Pelkosenniemen ensimmäinen suomalaisen uudisasukas Paavali Pelkonenhan oli perimätiedon mukaan isokokoinen ja vahva mies. Olikohan Pekka myös?

Mika J
------------------------------------------------------------------------------

Tuisku 14.04.12, 18:54

"Tulee mieleen, että voisiko olla puolan kielen omakielinen sana Puolasta eli polska.
Etelämpähän on ollut Puolakka.
Tosin ei ole merkkejä, että joku puolalainen oli asettunut Sompioon.
Sukututkimuskin todistaa, että nimeä käytti ensimmäisenä Pekka Juhonpoika Pelkonen-Alatalo. Hänen isänisänisänsä Pelkosenniemen ensimmäinen suomalaisen uudisasukas Paavali Pelkonenhan oli perimätiedon mukaan isokokoinen ja vahva mies. Olikohan Pekka myös?"

Ehkä ensin voisi miettiä Buolza= harju sanaa Pulskan mahdollisena alkuperänä. Onko asuinpaikka ollut harjulla?

------------------------------------------------------------------------------
Korpikari 14.04.12, 19:19

Tulikohan mainitsemani Michel Kostamus sitten Karjalan suunnalta Kemijärvelle?
Mika J

On saattanut hyvinkin tulla karjalaisesta kylästä, jonka nimi suomeksi oli Kostamo. - Tuohon aikaanhan laukattiin armeijan pakko-ottoja karkuun.

Venäjäksi kylän nimi oli ?????????? (Kostomuk a) ja se taas nyky-suomeksi Kostamus.
Aivan kuten on olemassa kaupunki nimeltä ?????????? (Kandalak a) ja se taas suomeksi Kantalahti. Tässä näkyy tuo nimen muodostuksen ero A????? - O?????, joita erottaa vain kirjain-A ja O.

Venäläiset yrittivät muuttaa Kantalahti - nimeä Kannanlahdeksi, mutta se ei jotenkin, ja jostakin syystä oikein rimmannut heidän silloisen 20 - luvun "historiankirjoituksen" kanssa.

Sain venäläisten arkistosta kopion vanhasta 1880 - luvun kartasta, jossa kaikki Kantalahden nimet ovat, kummallista kyllä, suomeksi, ei karjalaksi.
Kantalahtihan kuului aikanaan karjalaisen kaupan vaikutuspiiriin ja oli nimeltänsä Kannanlak i.

[jatkuu... Odota, niin kopioin koko viestiketjun]]

[Eppu K]

[Tällä foorumille palautetulla viestiketjulla riittää pituutta. Siksi en ryhdy lisäämään tähän lainauksia enkä lisäämään vastausten väliin pitkiä viivoja, kuten tein tämän viestiketjun 1. osassa. Lainatut teksikappaleet tunnistaa tässä siitä, ettei niiden lopussa olevaa "allekirjoitusta" seuraa käyttäjätunnusta jonka alla on päivämäärä ja kellonaika.]

------------------------------------------------------------------------------
jukive 14.04.12, 20:44
Itälapissa on paljon upeita paikannimiä. Kartan ääressä voisi viettää tuntikausia ja katsella paikannimiä, joilla todennäköisesti on oma historiansa.

Eräs mielenkiintoisimmista on Saaranpaskantamasaari ja löytyy Onkamojärveltä.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=592379&n=7409528&scale=16000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi
jtm57
14.04.12, 20:55
Mikä se tuossa (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=344&map.y=319&e=592573&n=7411382&scale=16000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi/) on?
jtm57
14.04.12, 21:04
Lisää erikoisia (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=Vitunvihelt%C3%A4m%C3%A4*&kunta=&e=542143&n=7439632&scale=800000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi/) paikannimiä.
Lapatossu
14.04.12, 21:46
< Onkamo > sana oli jo vaikeampi. Mutta raati arveli myös sen olevan supi-suomalainen nimi ja johde sanasta < onki > Selityksenä, että sana esiintyy aina vesistön yhteydessä ja huomioiden, ettei G - kirjain ole ollut kovinkaan pitkään suomen kielessä.

Millä kielellä paikannimet on kirjoitettu ensimmäiseksi esim.Kuolajärvellä jonne lukutaito tuli joskus 1790 lopussa? Ei puhuttu ruottia, eikä venättää vaan suomea ja kuolansaamea. Käyttökielenä kuolansaame on varmaankin ollut kun kartoista yhäkin löytyy Tuntsajokea, Aatsinkia, Petservaaraa jn. Olisiko kuolansaamen ts-äänne näin suomennettuna. Ihka suomalaiselta eivät kuulosta myöskään sanat Rohmoiva,Kulmoiva, Sauoiva,Pekeloja jne. Miksi vierasperäiset (?)nimet ovat säilyneet alkuperäisessä (?) muodossaan tuntureissa ja isomissa vaaroissa mutta lappalaiseen elinkeinoon liittyvät nimet on suomennettu kun karttoja alettiin laittaa paperille.Näitä peuranpyyntiin ja kalastukseen liityviä majalampia, siikaselkiä,hanhivaaroja ja ahvenlampia vilisee kartalla. Mikä lienee selitys tälle erolle?
Korpikari
14.04.12, 23:55
< Onkamo > sana oli jo vaikeampi. Mutta raati arveli myös sen olevan supi-suomalainen nimi ja johde sanasta < onki > Selityksenä, että sana esiintyy aina vesistön yhteydessä ja huomioiden, ettei G - kirjain ole ollut kovinkaan pitkään suomen kielessä.
Mikä lienee selitys tälle erolle?

Olen asunut pitemmän ajanjakson Päijänne (Pijin - edha) nimisen järven rannalla.
1800 - luvun, jossakin vaiheessa, venäläinen sakki, muistanette porukan ?, päätti, että Päijänne on "merikartoitettava" siten, että laivat voivat sielläkin...kesäisin....uiskennella.
Keisari tilasi "mittamiehet" Ranskasta, (muualta asiantuntemusta ei tuolloin löytynyt) ja nehän tulivat....ja puhuivat ranskaa.
Lähin porukka, joka taitoi franskan kielen, löytyi Ruotsista. Siispä, sieltä tulkit!
Noh.....jne.!

Ranskan-, ruotsin-, suomen-, ja venäjänkielen sekamelska oli jo valmis ja merikartasta tuli se mikä siitä tuli ja se kyettiin uudistamaan vasta 2000 - luvulla. - kun kaikki olivat omaansa mieltä, mitä "perimätieto" asiasta kertoo!!
- Kuten myös näiden kaikenmaailman "sukututkimuksessaesiintyvienkieltankanssa"!!

Yrittäkää nyt ratkaista jotenkin nuo lingvistiset murheet!! Käyttäkää asiantuntijoita. Venäjän ja saamenkielen hyvä taitaja on mm. Leif Rantala Lapin Yliopistosta.
-Kysykää häneltä ja maksakaa, älkääkä arvuutelko!
jukive
15.04.12, 01:24
Millä kielellä paikannimet on kirjoitettu ensimmäiseksi esim.Kuolajärvellä jonne
lukutaito tuli joskus 1790 lopussa?

Jo 1690-luvun käräjäpöytäkirjoissa Kuolajärvellä paikkojen nimet olivat useimmiten selvää suomea, vaikka muu teksti oli ruotsin kielellä.

Ihka suomalaiselta eivät kuulosta myöskään sanat Rohmoiva,Kulmoiva,
Sauoiva,Pekeloja jne. Miksi vierasperäiset (?)nimet ovat säilyneet
alkuperäisessä (?) muodossaan tuntureissa ja isomissa vaaroissa mutta
lappalaiseen elinkeinoon liittyvät nimet on suomennettu kun karttoja alettiin
laittaa paperille.Näitä peuranpyyntiin ja kalastukseen liityviä majalampia,
siikaselkiä,hanhivaaroja ja ahvenlampia vilisee kartalla. Mikä lienee selitys
tälle erolle?

Aivan loistava huomio Lapatossulta, panee miettimään.



Korostan jälleen sitä seikkaa, ettemme tiedä esivanhempiemme elämästä tai kulttuurista, kuin pinta raapaisun.

Eikä sitä Onkamo (tai miten onkin alunperin) nimeä tarvi lähteä etelämpää hakemaan. Eiköhän sen ratkaisu (ja monen muunkin) ole siinä kadotetussa puhekielessä.
Pekka Paavola
15.04.12, 09:05
Korostan jälleen sitä seikkaa, ettemme tiedä esivanhempiemme elämästä tai kulttuurista, kuin pinta raapaisun.

Eikä sitä Onkamo (tai miten onkin alunperin) nimeä tarvi lähteä etelämpää hakemaan. Eiköhän sen ratkaisu (ja monen muunkin) ole siinä kadotetussa puhekielessä.

Olla linkki Haukiputaan Onkamojärveen. Siitä vajaa 6 km itään on lapin raunioita l. kiviröykkiöitä, joiden alkuperää on tutkittu ja niitä on otaksuttu hylkeen pyyntikarikoiksi, joiden ylimpiin kohtiin on tehty kivivalleja hylkeiden kyttäykseen ja sääsuojiksi. Alue on Kiiminki-Kollaja-paliskunnan läntisin alue, jota porot myös laiduntaa. Uskon myös tuon Onkamo-nimen juontuneen saamenkielestä. -Pekka-

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=433703&n=7234232&scale=16000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi
mika68
15.04.12, 09:20
Olla linkki Haukiputaan Onkamojärveen. Siitä vajaa 6 km itään on lapin raunioita l. kiviröykkiöitä, joiden alkuperää on tutkittu ja niitä on otaksuttu hylkeen pyyntikarikoiksi, joiden ylimpiin kohtiin on tehty kivivalleja hylkeiden kyttäykseen ja sääsuojiksi. Alue on Kiiminki-Kollaja-paliskunnan läntisin alue, jota porot myös laiduntaa. Uskon myös tuon Onkamo-nimen juontuneen saamenkielestä. -Pekka-

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=433703&n=7234232&scale=16000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi

Eikös Kierikin rivitalokin ole kampakeraamisen kulttuurin ajoilta? Rannikon hylkeenpyytäjätkin kai kuuluivat tähän kantasaamelaiseen kulttuuriin.
Tästä herääkin mielenkiintoinen ajatus asutusjatkumosta hylkeenpyytäjien ajoista nykypäiviin.

Mika J
tellervoranta
15.04.12, 09:42
Isänäitini+sisarensa matkasivat Honkaseen täältä Onkamolta. Jotenkin minulla on ollut käsitys, että Onkamo-sana tulisi saamenkielestä.

Entäs ONKA= veto hatarassa talossa.
Siinä kävi semmonen onka, että kohtapa tukka nousi pysthön.(Arvola)

Olla linkki Haukiputaan Onkamojärveen. Siitä vajaa 6 km itään on lapin raunioita l. kiviröykkiöitä, joiden alkuperää on tutkittu ja niitä on otaksuttu hylkeen pyyntikarikoiksi, joiden ylimpiin kohtiin on tehty kivivalleja hylkeiden kyttäykseen ja sääsuojiksi. Alue on Kiiminki-Kollaja-paliskunnan läntisin alue, jota porot myös laiduntaa. Uskon myös tuon Onkamo-nimen juontuneen saamenkielestä. -Pekka-

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=433703&n=7234232&scale=16000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi
mika68
15.04.12, 09:49
Tässä on Itä-Lapin kartta vuodelta 1898. Se on aika epätarkka, mutta tuttuja paikannimiä löytyy, ja myös Venäjän puolella olevasta alueesta.

http://www.histdoc.net/uscha/II.jpg

Mika J
Korpikari
15.04.12, 10:11
Aikakausien ja historiallisten jaksojen vaihtuessa myös nimet vaihtuvat.
- mm. talous- ja poliittisista syistä.

Sallassa, Kuolajärven alueella tästä on selkeitä esimerkkejä.
Vuoden 1891 (oikeassa, aidossa ja virallisessa :D: mutta harmittavaisesti vain paperisessa - katu-uskottavampi digitaalitekniikka ei tuolloin ollut muodissa) kartassa on merkintä Sallatunturi, Rohmoiva ja Sotitunturi.
- Myös tuon ajan tieteellisessä kirjallisuudessa olevat havainnot on esitetty ja käsitelty noiden tuntureiden nimet huomioiden

Nykyjänsä tilanne esitetään tilanteena Sallatunturi - Välitunturi - Rohmoiva, eikä kukaan edes kyseenalaista tuntureiden nimenvaihdosta.
Päinvastoin! Sallassa on turha esitellä kenellekään paperista, historiallista DOKUMENTTIA asioiden "oikeasta" tolasta

Olen törmännyt tähän nimien vaihdokseen, sillä venäläiset biologit ovat huudelleet mm. Välitunturilla esiintyvän faunan perään, mitä siellä ei pitäisi vanhojen tutkimusten mukaan edes esiintyä.

No, muitakin tuoreempia esimerkkejä sieltä löytyy!
Sodan aikana kuuluisaksi tullut Kelsinkäinen tunsi ennen nimen Kieristelmä vaara. Nurmitunturina nykyisin tunnettu, oli ennen Enjan- , tai Eljantunturi.
- Onhan näitä paljon muitakin, en niitä rupea luettelemaan.
Myös ylempänä ja alempana Suomen ja Venäjän rajapintaa.

Minusta onkin aika ongelmallista, että keskusteluissa täällä luotetaan varsin varauksettomasti "paperisiin faktoihin" kyseenalaistamatta niitä ja niiden arvoja - soveltamatta lähes ollenkaan kulloinkin elettyyn elämään (kun sitä ei kuulemma voida tietää tai ymmärtää).

Vaikeaahan se soveltaminen onkin, sillä silloin ollaa mukana "arpajaisissa".
- Mutta,.... mitä muuta tämä elämä on?
Mielestäni sukututkimus on mukava harrastus ja ajanviete - variaabeleiden moninaisuuden vuoksikaan siitä ei oikein tieteenalaksi ole - vaikka siksihän se väkisinkin muokkautuu.
Sukututkimuksen - Geneologian professuuri ??!!

Pitää vain uskaltaa asettua muinoin eläneiden "housuihin" ja ruveta myötäelämään sitä ketjua elämästä, niin se saattaisi fiktiivisestä lähestymistavasta huolimatta paljastaa varsin yllättäviä asioita, joille sitten saatta löytyä, tästä elettävästä elämästä, "teoriaa" tukevat puitteet.

Uskallusta ja rohkeutta se vaatisi ja sitähän, valitettavasti, ei tämä tieteellinen ympäristö hevillä suo.
mika68
15.04.12, 10:30
Nykyjänsä tilanne esitetään tilanteena Sallatunturi - Välitunturi - Rohmoiva, eikä kukaan edes kyseenalaista tuntureiden nimenvaihdosta.
Päinvastoin! Sallassa on turha esitellä kenellekään paperista, historiallista DOKUMENTTIA asioiden "oikeasta" tolasta

Olen törmännyt tähän nimien vaihdokseen, sillä venäläiset biologit ovat huudelleet mm. Välitunturilla esiintyvän faunan perään, mitä siellä ei pitäisi vanhojen tutkimusten mukaan edes esiintyä.



Mitkä matkailumahdollisuudet Salla menettikään menettäessään Sallatunturin eli nykyisen Rohmoivan. Sen huippuhan on 658 metrin korkeudella. Ennen sotia siellä kävi paljon matkailijoita.
Yritetään kai sitä nykyäänkin kehittää, mutta kovin takkuista on se kehittäminen Venäjän puolella. Mutta tämä on jo toisen otsikon alainen aihe.
Tuossa Rohmoiva http://g.co/maps/kfcvh .

Korjan kylä näkyy sijainneen vanhan Nurmitunturin juurella. Mikähän on tunturin nykyinen nimi? http://g.co/maps/7rvbn



Mika J
mika68
15.04.12, 10:52
Mitkä matkailumahdollisuudet Salla menettikään menettäessään Sallatunturin eli nykyisen Rohmoivan. Sen huippuhan on 658 metrin korkeudella. Ennen sotia siellä kävi paljon matkailijoita.
Yritetään kai sitä nykyäänkin kehittää, mutta kovin takkuista on se kehittäminen Venäjän puolella. Mutta tämä on jo toisen otsikon alainen aihe.
Tuossa Rohmoiva http://g.co/maps/kfcvh .

Korjan kylä näkyy sijainneen vanhan Nurmitunturin juurella. Mikähän on tunturin nykyinen nimi? http://g.co/maps/7rvbn



Mika J

Anteeksi, tämä menee vähän matkailumainokseksi.

Vertailun vuoksi varsinkin venäläismatkailijoiden suosima Tahkovuori Nilsiässä Pohjois-Savossa. Se on tuossa kuvan keskellä. Ei sitä kyllä huomaa ilmasta, jos ei tiedäi sen olevan siinä http://g.co/maps/k5wy3

Tuossa Rohmoiva suunnilleen samassa mittakaavassa http://g.co/maps/md2jb

Kokoero on valtava.


Mika J
Lapatossu
15.04.12, 15:23
Jos ajatus saa lentää niin heitämpä kehään kaksi vaihtoehtoa;Jos ja kun nimet ovat puhekielessä olleet kuolansaameksi, suomalaisettuna paikan nimiä ajan saatossa ja uudisasukkaitten tullessa käännettiin muut nimet mutta pyhien paikkojen nimet annettiin olla sillään. Sompiossa on Nattaset, jota ei ole suomalaisettu, olisiko Rohmoiva, Petservaara yms. olleet pyhiä vaaroja kuolajärven ympärillä? Toinen vaihtoehto o , että joistakin paikoista haluttiin vain tehdä ekstoottisempia tai houkuttelevampia esim.Rohmoiva, matkailijoille.
mika68
15.04.12, 17:52
Koria tai Korja.
Kymenlaaksossahan on Koria-niminen taajama ja vanhassa Sallassa Korja-niminen kylä ja Korian suku.

Kemijokea on verrattu Kymijokeen, eli kyse olisi samasta sanasta.


Mika J
Korpikari
16.04.12, 21:17
Koria tai Korja.
Kymenlaaksossahan on Koria-niminen taajama ja vanhassa Sallassa Korja-niminen kylä ja Korian suku.
Kemijokea on verrattu Kymijokeen, eli kyse olisi samasta sanasta.
Mika J

Antiikin Kreikassa on useita kaupunkeja, jotka kirjoitetaan
kreikaksi ??µ?, kirjoitetaan myös Kymen, kiemura tai Cumae:
Lisäksi Cuma / Kymi Italiassa (Cumae, antiikin Kreikan siirtomaa Napolin lähellä)
Cuma / Kymi (Milos) (Vähä-Aasiassa)
Cuma / Kymi (Euboia) (moderni Kymi)
Cuma / Kymi Azerbaistan, kylässä Azerbaid?anissa
Cuma / Kymi Cuma – i Bala, vanha turkkilainen nimi Blagoevgrad Bulgariassa
Eski Cuma / Vanha Kemi, vanha turkkilainen nimi Targovishte Bulgariassa
Monte Cuma, Cuma / Kymi, vuori lähellä Licola Italia, (Napolin provinssi)

Lisäksi näitä äänteellisesti lausuttavia Kymi – nimiä on Syyriassa, kaksinkappalein Egyptissä jne.
Sanalla Kemi / Kymi / Cuma on muinaiskreikan ja latinan kielessä lähinnä kaksi merkitystä.
Isä ja muinainen pyhäpäivän aatto, perjantai. (Juutalaisilla vieläkin)

Ja tietenkin Suomesta ja Venäjältä löytyvät Kemit ja Kymit / ????

Jokin merkitys näin monella äänteelttän ja kirjoitusasuiltaan samanlaisilla ja samaa merkitsevällä sanalla varmastikin on.
- Mikä, sitä en tiedä?
Arvelisin sen jotenkin liittyvän muinaisiin välimerellisiin yhteyksiin.

No niin!
Tämä on vain kommentti, joten sen tieteellisen faktisuuden alas ampumiseen ei kannate sukututkijoiden uhrata aikaansa.

---------------------------------------------------------------------------------------------------

Koria TARKOITTANEE itä-Suomessa lähinnä kaunista, eli Koreaa.

Korja, Kuolajärven tapauksessa MERKINNEE ( Corji ) jonkin eläimen suojaisaa pesä-, tai lymypaikkaa.
Corja, taivutetaan sukunimeksi Koria.
mika68
18.04.12, 16:35
En löytänyt paikannimenä Peunaa, mutta sukunimehän sitä on ollut Kuolajärvellä.
Olisiko saamelaisperäinen nimi?

Mika J
jtm57
18.04.12, 17:11
Vuoden 1616 vero- ja manttaalikirjassa mainitaan Toije Peuesson, Matz Peueson ja Aike eller Oluf Peuesson. Olivat maksaneet täyden veron.
jtm57
18.04.12, 17:22
Posiolta löytyy Peunanniitty. Kansalaisen karttapaikan linkki tässä (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=Peunan*&kunta=&e=406643&n=7195132&scale=8000000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi/).

Se näissä linkeissä on huonoa, kun tarpeeksi moni klikkailee niitä, ne menee tilttiin ja tulee ilmoitus: sovellusvirhe.

Tekee uuden haun:Peunan*
Pekka Paavola
18.04.12, 18:23
Entä tällainen sukunimi, kuin Pauna esiintyy ,muistelen , Kuusamossa. Mitähän tämä olisi alkuperäisesti tarkoittanut? Ei varmaankaa painomittaa ,vai tarkoittiko?

-Pekka-
mika68
18.04.12, 18:24
Posiolta löytyy Peunanniitty. Kansalaisen karttapaikan linkki tässä (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=Peunan*&kunta=&e=406643&n=7195132&scale=8000000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi/).

Se näissä linkeissä on huonoa, kun tarpeeksi moni klikkailee niitä, ne menee tilttiin ja tulee ilmoitus: sovellusvirhe.

Tekee uuden haun:Peunan*

Olisikohan saanut nimensä Peunalta? Ainakin Matti Matinpoika Peuna perheineen asui Alakitkalla 1800-luvun alussa, eli suht lähellä Peunanniittyä.

Mika J
mika68
18.04.12, 18:33
Entä tällainen sukunimi, kuin Pauna esiintyy ,muistelen , Kuusamossa. Mitähän tämä olisi alkuperäisesti tarkoittanut? Ei varmaankaa painomittaa ,vai tarkoittiko?

-Pekka-

Pauna-sukua on ollut myös Kemijärvellä.
Mutta se on eri suku kuin Peuna.

Mika J
mika68
18.04.12, 18:47
Politimanvaara Sallan Naruskassa http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?e=593926&n=7450969&scale=80000&width=600&height=600&tool=siirra&lang=fi .
Lähellä on Peunan talo.

Kalskahtaa venäläiselle.

Peunan sukuunhan naitiin isänsä puolelta Venäjänkarjalaiset sukujuuret omaava Magdalena Samuelintytär Jukarainen vuonna 1816... En tiedä, että asuiko juuri Magdalena ko. Peunan talossa tai joku hänen jälkeläisensä.

Joen vastapuolella on muuten Sipolan talo ,jonka aiemmin mainitun Matti Matinpoika Peunan pojantytär Kaisa Reetta miehensä Matti Matinpoika Ulkuniemi-Sipolan kanssa kai perusti 1880-luvulla. Matti Peunan vaimo oli Magdalena Samuelintytär Jukarainen.


Mika J
mika68
18.04.12, 19:07
Politimanvaara Sallan Naruskassa http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?e=593926&n=7450969&scale=80000&width=600&height=600&tool=siirra&lang=fi .
Lähellä on Peunan talo.

Kalskahtaa venäläiselle.

Peunan sukuunhan naitiin isänsä puolelta Venäjänkarjalaiset sukujuuret omaava Magdalena Samuelintytär Jukarainen vuonna 1816... En tiedä, että asuiko juuri Magdalena ko. Peunan talossa tai joku hänen jälkeläisensä.

Joen vastapuolella on muuten Sipolan talo ,jonka aiemmin mainitun Matti Matinpoika Peunan pojantytär Kaisa Reetta miehensä Matti Matinpoika Ulkuniemi-Sipolan kanssa kai perusti 1880-luvulla. Matti Peunan vaimo oli Magdalena Samuelintytär Jukarainen.


Mika J'

Nuo Peunan ja Sipolan talot Naruskassa voivat olla siirtonimiäkin. Sallan evakkojahan asettui myös Naruskalle.

Mika J
jtm57
18.04.12, 19:20
Tuossa hieman luettavaa Naruska-Pulkkaviita kyläseuran (http://naruska.nettisivu.org/historiaa/) sivuilta.
mika68
18.04.12, 19:35
Tuossa hieman luettavaa Naruska-Pulkkaviita kyläseuran (http://naruska.nettisivu.org/historiaa/) sivuilta.

Tekstistä kävi ilmi ,että siirtonimiähän ne Sipola ja Peuna Naruskalla ovat. Sipolat tulivat siis Korjalta, mutta Johan Peuna taisi olla kotoisin muualta vanhasta Sallasta, ehkä Alakurtilta.

Mutta mistähän nuo Politimanvaara ja Politimanselkä ovat saaneet nimensä?


Mika J
mika68
24.04.12, 06:20
Tuleeko Aijkke, Aikio muuten ruotsin Åke-nimestä?
Etelä-ja Keski-Suomen saamelaisiltahan ei tuollaista nimeä ole jäänyt esim. paikannimistöön.

Sen tiedän, että monet saamelaisten nimistä ovat skandinaavisperäisiä, kuten niinkin saamelaiseksi mielletty Aslak.


Mika J
Korpikari
24.04.12, 15:29
Tuleeko Aijkke, Aikio muuten ruotsin Åke-nimestä?
Etelä-ja Keski-Suomen saamelaisiltahan ei tuollaista nimeä ole jäänyt esim. paikannimistöön.

Sen tiedän, että monet saamelaisten nimistä ovat skandinaavisperäisiä, kuten niinkin saamelaiseksi mielletty Aslak.
Mika J

Hieman etymologiaa Åkesta
Åke tulee muinaiskandinaavisesta nimestä Aki ja liittynee ruotsalaiseen sanaan [aka] ”ratsastaa".
Åke – Tor on epiteetti ukkosen jumalalle Thor: ille.
Sukua Tanskan ja Norjan Aage, Aake ja Åge. Esiintyy sukunimenä Åkesson.
Entinen vain Etelä – Ruotsin herraväelle varattu nimi.

Roland Otterbjörk: Svenska förnamn, Almqvist & Wiksell 1996

Saamen kieli:
Iigi = aika, hetki
Iika = vanha, mm. aihkimänty
Aijkke – Iigut = Aikio

Liivin kieli: aiga ja mm. sää

Koskapa tuo sana ja tuossa muodossa esiintyy lähes kaikissa suomalaisugrilaisissa kielissä, on syytä olettaa, että kysymyksessä on erityisen vanha sana

Tuosta samasta substantiivista on johdettu näitä Lapin historiastakin tuttuja nimiä kuten
mm. Aikio, Akmeeli, Anterus, sekä eteläisessä suomessakin esiintyviä Ikämieli, Ikäläinen, jne.

Myös nämä monet kiemuraiset Kuhmitsan lähtöjä käsittelevät nimet ovat lähtöisin tästä samasta substantiivista.

Tästä Peuna sukunimestä ei ainakaan minulla ole tietoa muuta kuin se, että minulle se esiintyy ensi kerran Kuolajärven Onkamossa.

Kurttilaisen Peunan Juhon poikia pötköttää puolen kymmentä Sandarmohissa, Santamäessä (ven. ?????????),
mikä oli Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikka Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.
Heidät ammuttiin siellä vuonna 1938

Peunan jälkeläisiä asuu Venäjällä harvakseltaan.

Peuna, ollessansa saamen kieltä voisi tarkoittaa koiraa, tai koiran pentua.
Venäjäksi ei yhtään mitään.

Siispä,... merkillinen suku – ja nimi
Jaska
25.04.12, 14:49
Hieman etymologiaa Åkesta
Åke tulee muinaiskandinaavisesta nimestä Aki ja liittynee ruotsalaiseen sanaan [aka] ”ratsastaa".
Åke – Tor on epiteetti ukkosen jumalalle Thor: ille.
Sukua Tanskan ja Norjan Aage, Aake ja Åge. Esiintyy sukunimenä Åkesson.
Entinen vain Etelä – Ruotsin herraväelle varattu nimi.

Roland Otterbjörk: Svenska förnamn, Almqvist & Wiksell 1996

Saamen kieli:
Iigi = aika, hetki
Iika = vanha, mm. aihkimänty
Aijkke – Iigut = Aikio

Liivin kieli: aiga ja mm. sää

Koskapa tuo sana ja tuossa muodossa esiintyy lähes kaikissa suomalaisugrilaisissa kielissä, on syytä olettaa, että kysymyksessä on erityisen vanha sana
Nämä näyttävät olevan eri sanoja:
iigi <-- lainattu suomen sanasta aika
iika <-- lainattu varhaisskandinaavin sanasta *aikr 'tammi' (Lapissahan ei tammia kasva, joten sanan kohteeksi on valikoitunut toinen vankkaoksainen puu honka)
iigut <-- lainattu suomen sanasta aikoa

Saamen etymologinen tietokanta:
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=30445&hakusana=%C3%A1ika&sanue_id=10451

Näistä saamen sanoista tuo varhainen skandinaavinen, jopa vielä luoteisgermaanin tasoa edustava sana lienee vanhin. Aikio-nimen taustalla oletetaan olevan vanha saamelainen nimi Aikasarria, mutten yhtään osaa sanoa, mikä noista sanoista olisi sen alkuosan taustalla - nimien motiivinahan melkein kaikki on mahdollista.

Tuosta samasta substantiivista on johdettu näitä Lapin historiastakin tuttuja nimiä kuten
mm. Aikio, Akmeeli, Anterus, sekä eteläisessä suomessakin esiintyviä Ikämieli, Ikäläinen, jne.
Akmeeli on Ikämieli-nimen vastine, koska suomen sanan ikä vanha vastine on saamen ahki. (Säännöllisesti alkuperäinen *i > saamen a, alkuperäinen *ä > saamen i, alkuperäinen *a > saamen uo; silloin kun suomen a:ta vastaa saamen i, kyseessä on nuori lainasana saamessa.)
Korpikari
25.04.12, 17:25
[quote=Jaska;116661]Nämä näyttävät olevan eri sanoja:
iigi <-- lainattu suomen sanasta aika
iika <-- lainattu varhaisskandinaavin sanasta *aikr 'tammi' (Lapissahan ei tammia kasva, joten sanan kohteeksi on valikoitunut toinen vankkaoksainen puu honka)
iigut <-- lainattu suomen sanasta aikoa

Näistä saamen sanoista tuo varhainen skandinaavinen, jopa vielä luoteisgermaanin tasoa edustava sana lienee vanhin. Aikio-nimen taustalla oletetaan olevan vanha saamelainen nimi Aikasarria, mutten yhtään osaa sanoa, mikä noista sanoista olisi sen alkuosan taustalla - nimien motiivinahan melkein kaikki on mahdollista.
quote]

Olen "raadin" kanssa tarkastellut noita sanoja sen mukaan, kuin niitä joku on lykännyt tuonne "ikkunaan". Siellä on monenmoisia kiemuroita, jotka saattavat olla saamen kieltä, tai sitten olematta niitä.
- Niiden kirjoitusasuun en ole puuttunut.
Niitä, sekä kysymyksiä, olen pyrkinyt ymmärtämään ja selittämään lähinnä Sammallahden kirjan antamien käännösten perusteella. - Toki muitakin on.
"Raadissa" on mukana milloin ketäkin saamen, venäjän ja suomen taitajia.
- Eihän se kaikkia miellyttävää lopputulosta silti takaa.

Saame - suomi kieliaihealue on kaiken kaikkiansa hankala. Siitä kun on vähitellen tulossa sellainen "pyhä" kieli, jota kohta ei saa puhua kuin harvat ja valitut - huolimatta siitä, että sitä kovasti on ryhdytty elvyttämään, mielessä tehdä saamen kielestä elävä kieli.
Tulkinnasta puhumattakaan. - Vähän kuin suomalainen poliittinen jargon! :)
Mutta, kuten sanot "nimien motiivinahan melkein kaikki on mahdollista."

Ai niin, Kantalahdessa, vaikka nyt ei ihan olekaan "lappia", kasvaa Tammia, Vaahteraa, Lehmusta ja pähkinäpensaita.
Murmanskissakin, joissakin lehdoissa, olen tammia nähnyt.
- Lienevätkö istutettuja, en tiedä.
Jaska
25.04.12, 18:42
Ai niin, Kantalahdessa, vaikka nyt ei ihan olekaan "lappia", kasvaa Tammia, Vaahteraa, Lehmusta ja pähkinäpensaita.
Murmanskissakin, joissakin lehdoissa, olen tammia nähnyt.
- Lienevätkö istutettuja, en tiedä.
Saattaisivat olla muinaiselta lämpökaudeltakin peräisin - silloin jaloja lehtipuita kasvoi Oulussa saakka, ja saattaa niitä vieläkin olla siellä asti saarekkeina jossain suotuisassa lämpimässä mikroilmastossa.
mika68
27.04.12, 08:02
Saattaisivat olla muinaiselta lämpökaudeltakin peräisin - silloin jaloja lehtipuita kasvoi Oulussa saakka, ja saattaa niitä vieläkin olla siellä asti saarekkeina jossain suotuisassa lämpimässä mikroilmastossa.

Itse epäilisin Golf-virtaa. Jossain kartassa olen nähnyt, että yksi sen haarake kiertää Kuolan niemimaan aina jonnekkin Kantalahden tienoille. Tosin ympärivuoden sulana oleva merialue taitaa loppua jonkin verran Murmanskin itäpuolella.

Golf-virran ansiostahan etelä-Norjan rannikolla kasvaa eteläeurooppalaisia kasveja ja puita.

Tässä yleispiirteinen kuva http://www.klinkbackankoulu.fi/Maantieto/golfstroemmen.jpg



Mika J
Jaska
27.04.12, 13:45
Itse epäilisin Golf-virtaa. Jossain kartassa olen nähnyt, että yksi sen haarake kiertää Kuolan niemimaan aina jonnekkin Kantalahden tienoille. Tosin ympärivuoden sulana oleva merialue taitaa loppua jonkin verran Murmanskin itäpuolella.

Golf-virran ansiostahan etelä-Norjan rannikolla kasvaa eteläeurooppalaisia kasveja ja puita.

Tässä yleispiirteinen kuva http://www.klinkbackankoulu.fi/Maantieto/golfstroemmen.jpg

Joo, voisi ollakin.
jtm57
27.04.12, 18:56
Itse epäilisin Golf-virtaa. Jossain kartassa olen nähnyt, että yksi sen haarake kiertää Kuolan niemimaan aina jonnekkin Kantalahden tienoille. Tosin ympärivuoden sulana oleva merialue taitaa loppua jonkin verran Murmanskin itäpuolella.

Golf-virran ansiostahan etelä-Norjan rannikolla kasvaa eteläeurooppalaisia kasveja ja puita.

Vienanmeri lämmittää kuin lämpöpatteri, vaikkakin on jäässä loka-marraskuun vaihteesta toukokuulle. Golf-virran Vienanmerta lämmittävä vaikutus ei Kantalahden perukoille asti yllä samalla tavalla kuin Kuolan niemimaan pohjoisrannikolle. Kantalahden ilmastoon sen sijaan Golfvirta vaikuttaa nostaen vuotuista keskilämpötilaa. Sataneen lumen määrä on vähäinen aina Maaselän kilpeen saakka.

Sallan kunnan pohjoisosassa on vähäluminen Papulammen alue, jonka pienilmastoon vaikuttaa Vienanmeren meri-ilmasto. Lämmintä ilmaa tulee Papulammelle Juonninvuomaa pitkin. Papulammella on talvella lumen paksuus 20-30cm, kun vieressä olevan yli 600 metrisen Sauoivan rinteiltä voi mitata jopa 130cm lumenpaksuuksia. Papulammella koivuun tulee lehti paria viikkoa aiemmin kuin Sallan kirkonkylään, vaikka Papulammen koivujen kasvupaikka on 130 km pohjoisempana kuin kirkonkylän koivujen kasvupaikka.

En yhtään ihmettele, jos Kantalahden seutuville olisi jäänyt viimeisimmältä lämpökaudelta tammi, vaahtera ja lehmusmetsiköitä pieninä saarekkeina edullisille kasvupaikoille.

Muistoja viimeiseltä lämpökaudelta löytyy Sallan kunnan alueella olevassa lammesta, jossa on jättiläiskokoinen mänty syvällä lammen pohjassa. Tämä tuhansien vuosien takainen mänty on harrastajasukeltajan edellisen kesän 2011 löytö.
Korpikari
28.04.12, 11:18
Muistoja viimeiseltä lämpökaudelta löytyy Sallan kunnan alueella olevassa lammesta, jossa on jättiläiskokoinen mänty syvällä lammen pohjassa. Tämä tuhansien vuosien takainen mänty on harrastajasukeltajan edellisen kesän 2011 löytö.

Täällä Utsjoella on noiden tuntureiden päällä lampia joiden pohjissa makaa kaatuneita, todella paksuja, mäntyjä.
Viime syksynä, kun kuljeskelin siellä, katselin niitä. Epäilin vähän, mutta sitten kysyin biologian opettajalta asian todellisuutta ja hän vastasi, että pitää paikkansa.
Tiesipä hän kertoa, että niitä on vieläkin pohjoisempana, tuolla Norjankin puolen laaksoissa, aika kaukana rajasta.

Näin se tieto muuttuu......koskaan ei voi olla ihan varma.
Muistanette, mitä meille opetettiin kouluissa 60 - luvulla ??!!
Lapatossu
28.04.12, 18:25
Talvisella hiihtovaelluksellani olen nähnyt UKK-puistossa Raututunturien itäpuolella Vintilävaarassa yhdessä suojaisessa kurussa hyvin voipia haapoja yksittäisinä puina. En aiemmin tunturialueella haapoja ole nähnyt.
Pekka Paavola
28.04.12, 20:35
Täällä Utsjoella on noiden tuntureiden päällä lampia joiden pohjissa makaa kaatuneita, todella paksuja, mäntyjä.
Viime syksynä, kun kuljeskelin siellä, katselin niitä. Epäilin vähän, mutta sitten kysyin biologian opettajalta asian todellisuutta ja hän vastasi, että pitää paikkansa.
Tiesipä hän kertoa, että niitä on vieläkin pohjoisempana, tuolla Norjankin puolen laaksoissa, aika kaukana rajasta.

Näin se tieto muuttuu......koskaan ei voi olla ihan varma.
Muistanette, mitä meille opetettiin kouluissa 60 - luvulla ??!!

Tenolla 70-90-luvuilla kulkeneena olen nähnyt mm. Kaavasta(Tapiola) Kivikoskelle päin jokirinteissä Norjan puolella yksittäisiä pihlajoita ja jonkun tuomen( tämä tuomi ,kun on aikaa kun sen näin on yli 30v, niin en ole siitä täysin varma, vaikka tuomi-puunhan kaikki osaa erottaa.
Kaavasta ylöspäin Kivikosken kohdalle oli istutettu männikköä, jotka tuntuivat hyvin voivalta ja ovat varmaan nyt jo tehneet käpysatoja .

Haapoja en muista, kuin Sirmasta ylävirtaan 2 km Suomen puolella oli haapametsikkö noin 200m2 kokoinen. Haavikko on luultavin yhden puun jälkeläinen, sillä haapahan juurivesoo ympärilleen uusia puita.

Vielä männyistä: Senkin huomasin,että Utsjoen kanjoniin on tullut paljon uutta mäntytaimikkoa, joten on ollut hyviä siemenvuosia ja otollisia juurtumiskeväitä ja hyviä kasvukesiä. Myös sinne on tehty myös istuksia, joka on asia erikseen ja oli selvästi erotettavissa luonnon taimista.

Terv. Pekka
Korpikari
29.04.12, 01:06
Tenolla 70-90-luvuilla kulkeneena olen nähnyt mm. Kaavasta(Tapiola) Kivikoskelle päin jokirinteissä Norjan puolella yksittäisiä pihlajoita ja jonkun tuomen( tämä tuomi ,kun on aikaa kun sen näin on yli 30v, niin en ole siitä täysin varma, vaikka tuomi-puunhan kaikki osaa erottaa.
Kaavasta ylöspäin Kivikosken kohdalle oli istutettu männikköä, jotka tuntuivat hyvin voivalta ja ovat varmaan nyt jo tehneet käpysatoja .

Haapoja en muista, kuin Sirmasta ylävirtaan 2 km Suomen puolella oli haapametsikkö noin 200m2 kokoinen. Haavikko on luultavin yhden puun jälkeläinen, sillä haapahan juurivesoo ympärilleen uusia puita.

Vielä männyistä: Senkin huomasin,että Utsjoen kanjoniin on tullut paljon uutta mäntytaimikkoa, joten on ollut hyviä siemenvuosia ja otollisia juurtumiskeväitä ja hyviä kasvukesiä. Myös sinne on tehty myös istuksia, joka on asia erikseen ja oli selvästi erotettavissa luonnon taimista.

Terv. Pekka

Siispä!
Mitä tahdot sanoa ??
Pekka Paavola
29.04.12, 08:43
Siispä!
Mitä tahdot sanoa ??


Tämä oli käsittääkseni suomeksi "piilotettu" minun edelliseen kirjoitukseen: Joskus ehkä kauankin aikaa sitten on ilmasto ollut Utsjoki/Teno-laaksoissakin liedompi, joka selittää nuot mun edelliset kirjoituksen kasvustohavaintoni. Nuot kymmenet lohestusviikot Tenolla on jäänyt mieleen,jo luontoseikkailuidenkin vuoksi, joita sain kokes poliisin pojan, Karin, kanssa.

Toisaalta, joka liittyy Lapin muinaiseen asutukseen,niin muuttoreitit ( puhutaan nyt vain nykyisenSuomen Lappiin) on voinut tapahtua myös osin luoteesta,pohjoisesta ja koillisesta, kun sula on Jäämeri ollut jo silloin, kiitos samaisen Golf-virran,vaikka esim. Koilliskairan 1500-1600-luvun asutus on paljolti Oulu-ja Kemijokiseutuistakin, ainakin mitä olen omissa juurissa saanut selville, josta kiitosta myös Koilliskairan sukututkijoille.

Terv. Pekka , jonka juuret levällään ympäri Suomea ja osin Ruotsia.
mika68
29.04.12, 11:10
Tämä oli käsittääkseni suomeksi "piilotettu" minun edelliseen kirjoitukseen: Joskus ehkä kauankin aikaa sitten on ilmasto ollut Utsjoki/Teno-laaksoissakin liedompi, joka selittää nuot mun edelliset kirjoituksen kasvustohavaintoni. Nuot kymmenet lohestusviikot Tenolla on jäänyt mieleen,jo luontoseikkailuidenkin vuoksi, joita sain kokes poliisin pojan, Karin, kanssa.

Toisaalta, joka liittyy Lapin muinaiseen asutukseen,niin muuttoreitit ( puhutaan nyt vain nykyisenSuomen Lappiin) on voinut tapahtua myös osin luoteesta,pohjoisesta ja koillisesta, kun sula on Jäämeri ollut jo silloin, kiitos samaisen Golf-virran,vaikka esim. Koilliskairan 1500-1600-luvun asutus on paljolti Oulu-ja Kemijokiseutuistakin, ainakin mitä olen omissa juurissa saanut selville, josta kiitosta myös Koilliskairan sukututkijoille.

Terv. Pekka , jonka juuret levällään ympäri Suomea ja osin Ruotsia.

Nykyään huippututkijat ovat kai aika yksimielisiä siitä ,että saamelaisilla on Komsan kulttuurin geeniperimää. Siis kulttuurin, joka saapui länsi-Euroopasta ,ehkä Pyreneiden niemimaalta, Norjan rannikkoa pitkin Ruijaan mannerjään reunaa pitkin. Voisiko I-haploryhmä olla sen väestöstä peräisin?
Uskoakseni ainakin inarinsaamelaisilla on tätä geeniperimää. Mielestäni he ovat muita saamelaisia tummaihoisempia ja tummempia, ja onpa heillä Musta-sukuakin. Kuten sukututkijat ja -harrastelijat tietävät inarinsaamelaisia sukuja on levinnyt itä-Lappiinkin, esim. Musta ja Mujo.

Mika J

[Eppu K]

[Tällä foorumille palautetulla viestiketjulla riittää pituutta. Siksi en ryhdy lisäämään tähän lainauksia enkä lisäämään vastausten väliin pitkiä viivoja, kuten tein tämän viestiketjun 1. osassa. Lainatut teksikappaleet tunnistaa tässä siitä, ettei niiden lopussa olevaa "allekirjoitusta" seuraa käyttäjätunnusta jonka alla on päivämäärä ja kellonaika.]

SiSu
29.04.12, 23:05
Kun katselin Kansalaisen karttapaikan karttatietoja, huomasin samoja paikannimiä Pohjoiskarjalassa (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=287&map.y=324&e=669513&n=6897862&scale=200000&tool=pienenna&styles=normal&lang=fi&tool=pienenna&lang=fi/) ja Kemijärvi- Salla alueella.

Tällaisia löytyi: Onkamo, Perävaara, Kostamo, Soppela. Onko nämä saamelaisten nimeämiä paikkoja, kuten itse epäilen niiden olevan suurimmaksi osaksi, vai karjalaisten tai hämäläisten.

Esimerkiksi Kemijärven Kostamon kylän asukkaat aikaisemmin käyttäneet puhekielessä kylästään nimeä Kostamuskylä. Onko kylän nimi karjalaisten perua?

Kemijärvellä on Hyypiö niminen kylä, nimi on vanhaa lapinkieltä ja suomeksi Huuhkaja. En nyt löydä tähän sitä lapinkielen kääntäjää jota kerran kokeilin ja Hyypiö sanaa ei ollut Inarinsaamenkielessä, yhtenevyyttä oli paremminkin Kildininsaamenkieleen.
Jaska
29.04.12, 23:24
Kemijärvellä on Hyypiö niminen kylä, nimi on vanhaa lapinkieltä ja suomeksi Huuhkaja. En nyt löydä tähän sitä lapinkielen kääntäjää jota kerran kokeilin ja Hyypiö sanaa ei ollut Inarinsaamenkielessä, yhtenevyyttä oli paremminkin Kildininsaamenkieleen.
Hyypiötä pidetään ihan suomalaisena sanana, joskin sillä on vastine saamessa:
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=60705&hakusana=hyypi%C3%A4&sanue_id=41684


Nykyään huippututkijat ovat kai aika yksimielisiä siitä ,että saamelaisilla on Komsan kulttuurin geeniperimää. Siis kulttuurin, joka saapui länsi-Euroopasta ,ehkä Pyreneiden niemimaalta, Norjan rannikkoa pitkin Ruijaan mannerjään reunaa pitkin. Voisiko I-haploryhmä olla sen väestöstä peräisin?
Pitää paikkansa, että jotain perimää sieltä lienee säilynyt. Ainakin arkeologinen jatkuvuus osoittaa, että täydellistä väen vaihtumista ei ole milloinkaan Lapissa(kaan) tapahtunut. Äitilinjoista löydettiin jotain vähäisiä yhteyksiä baskeihin, mutta viime vuosien tarkentuneet tulokset osoittavat ettei se yhteys suoranaisesti baskeihin liitykään.

I1-isälinjasta ei vieläkään tiedetä paljoa... Se lienee syntynyt melko pohjoisessa, ja sen juuret vievät yleisen käsityksen mukaan Balkanin suuntaan eikä Espanjaan.

Uskoakseni ainakin inarinsaamelaisilla on tätä geeniperimää. Mielestäni he ovat muita saamelaisia tummaihoisempia ja tummempia, ja onpa heillä Musta-sukuakin. Kuten sukututkijat ja -harrastelijat tietävät inarinsaamelaisia sukuja on levinnyt itä-Lappiinkin, esim. Musta ja Mujo.
Toisaalta nimenomaan isälinja I1 korreloi vaaleimpien ihmisten kanssa, eli keskittyy Itämeren alueelle. Suomen saamelaisilla sitä on eniten, jopa 41 %; Ruotsin saamelaisilla 31 % ja Venäjän saamelaisilla vain 17 %. Maailman korkeimmat arvot ovat sattumoisin Satakunnassa, 52 %, ja paikannimistön perusteella niiltä main saamen leviäminen Lappiin juuri johdetaan.
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf
Pekka Paavola
30.04.12, 19:55
Toisaalta nimenomaan isälinja I1 korreloi vaaleimpien ihmisten kanssa, eli keskittyy Itämeren alueelle. Suomen saamelaisilla sitä on eniten, jopa 41 %; Ruotsin saamelaisilla 31 % ja Venäjän saamelaisilla vain 17 %. Maailman korkeimmat arvot ovat sattumoisin Satakunnassa, 52 %, ja paikannimistön perusteella niiltä main saamen leviäminen Lappiin juuri johdetaan.
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf

Tuo edellä oleva vertailu on otettava tosiaan huomioon, kun tutkitaan saamelaisten nykyisiä eteläisempiä asutus-alueita, joista Etelä Pohjanmaa on yksi varteen otettavimpia entisiä asutusalueita.

-Pekka-
Lapatossu
04.05.12, 22:35
Vielä itälappilaisista paikannimistä/sukunimistä. Askat ovat Sompiolaista lapinsukua ja Sodankylässä on myös Askan kylä.Onko tämän nimen alkuperästä tai johdattelusta tietoa kielinikkareilla. En löytänyt muualta samannimistä paikkaa, olisiko inarin saamea vai ruotsia?
jtm57
04.05.12, 22:43
Kuhmitsa-suku keskustelussa jukive pohdiskeli, että onko Kuusamon ja Sallan Kallunkijärvi nimillä jotain yhteistä.
Varovainen!! arvioni kuitenkin on, että näissä kahdessa järvessä on sinällään jotain samankaltaista, siitä sama nimi.

Samaa nimiasiaa olen pohdiskellut pitkään ja jotain olen saanut puserrettua paperille. Saattaa olla äkkinäiselle vaikeaselkoista tekstiä, suositeltavaa on, että olisi kartta-aineistoa silmäiltävänä. Pystyy paremmin hahmottamaan lukemaansa tekstiä.

Isommalla tekstillä kirjoitetuissa kappaleissa on kiteytettynä mietteeni Kallunkijärvien nimestä.

Jaska on aikoinaan pyynnöstäni selvitellyt tuota Kallunki nimen alkuperää,joten annan hänen kommentoida tuota nimi asiaa.




Sallan Kallunkijärveen laskee Onkamojoki, joka saa alkunsa Onkamojärvestä, joka on Oulankajoen yhden vesistöhaaran yksi ”latvajärvistä”. Muut ”latvajärvet” on Oulankajoen latvalla olevat Ulkujärvet ja Kieskisjoen haaran päässä oleva Possolijärvi: eli perimmäinen; kauimmainen.

Kallunkijärvi laskee vetensä lyhyenä lampi- ja järviketjuna Majavalammen, Kivijärven ja Niemelänkylän kohdalla olevan Näsmänjärven ohitse. Niemelänkylästä lähdettäessä alkaa Savinajoki, johon heti kohta; kilometrin päässä yhtyy Kieskisjoki.

Savinajoessa on Niemelänkylän ja Hautajärven välissä Porolampi ja Jyrhämälampi, ennen Viksjärveä, jossa yhtyy Koutajoki, Niitselysjoki ja Savinajoki. Viksjärvestä lähtee paisunut Savinajoki, kohden Oulangankylän kohdalla olevaa Savilampea, jossa yhtyvät Oulankajoki ja Savinajoki.

Savilammesta eteläänpäin virtaa sitten Oulankajoki, johon yhtyy Käylänkylän pohjoispuolella Aventolammella Aventojoki, johon tuovat vetensä Kallunkijärvi, Äystöjärvi, Ronttijärvi ja Ollilanjärvi, jonka aiempi nimi on ollut Suorajärvi ~ Suorrijävri.

Aventolampi ja Taivalköngäs on olleet ne paikat, josta on noustu ja otettu suunta Aventojokea myöten Kitkajärvelle.

Oulankajoki Käylän kohdalla on hakenut uomansa melkoiseen painanteeseen, sillä pudotusta vedellä on 83,8 metriä Kallunkijärvestä lähdettäessä, päätyen Oulankajoen Aventolampeen.

Aventolammesta lähtiessään Oulakajoki lipuu 530 metriä korkean Kiutavaaran ohi, matkaten Kiutakönkään kautta kohti Paanajärveä.

Paljon lyhyempi matka olisi Kallunkijärven vesillä ollut Paanajärveen, kun se laskisi vetensä etelänsuuntaan 550 metriä leveän kannaksen poikki Taivallammen kautta Kitkajokeen. Putouseroa ei ole kuin 9,4m. Mutta ainakin toistaiseksi Kallunkijärven vedet laskee pohjoisen kautta koukaten kymmenen kilometrin matkan, vesien pudotessa liki 84 metrin verran.





Kun katsotaan kulkureittiä Kitkajärveltä käsin pohjoista kohti, niin veneellä kuljettava ikiaikainen kulkureitti on kulkenut Alakitkalta Kiveskosken ja Keltingin kautta Taivallammesta laskevan ojan suuhun. Taivallammen rannasta on ylitettävänä 550 metrinen kannas Kallunkijärveen, josta voi veneellä mennä Äystöjärven, Ronttijärven, Rysäojan ja Ollilanjärven kautta Aventojoelle. Aventojokea pystyy veneellä menemään jonkin matkaa, mutta sen jälkeen Aventojoki menee niin ”pystöksi”, että veneet on pitänyt laskea/vetää rannalta käsin, että on päästy Oulankajoelle.


Aventolammen pohjoispäässä on Taivalköngäs, josta alkaa venetaival pohjoista kohden kohtalaisen vaivattomasti taittumaan Oulankajokea vastavirtaan sauvoen.


Kun on suunnattu Sallan Kallunkijärveltä kohti Kotalaa Kuolajoelle, niin Kallungista on jalkauduttu ja kävelty metsiä pitkin Onkamojärvelle, josta veneellä yli järven pohjoisrannalle, josta taas on lähdetty kulkemaan nykyistä vyöhykkeen rajaa pitkin kohti Kotalan kylää.

Onkamojärveltä Kotalankylään Kuolajoen varteen on vanha paljon kuljettu polku ja menee korkeuskäyrältään tasaisia maita, oikeastaan ainoa mahdollisimman viisaasti valittu kulkureitti. Olen itse kävellyt tuon välin. Kuolajoki sitten tarjoaakin juhlavan tasaisen jokireitin Kemijoelle ja Tenniöjoelle.

Molemmat Kallunkijärvet laskevat vetensä Oulankajokeen ja kuuluvat joen samaan veneellä kuljettavaan jokireittiin. Kulkureitin puolesta puhuu Kitkan päässä olevat Taivallampi ja Taivalköngäs.

Tässä on sulanveden aikainen kulkureitti Kitkalta Kuolajärvelle. Molemmat Kallunkijärvet on mielestäni olleet läpikulkijoille ennen muinoin etappipaikkoja, Oulankajoen vesistöreitin varsinaisia päätekohtia/asemia, -kuten nuo Kallunkijärvet- ja ehkä myös liittopaikkoja.



Nämä nki-päätteiset paikannimet kulkee nauhamaisesti Kitkajärven itäpuolella. Kuusamon puolella niitä on eniten, vähentyen Kuolajärven puolelle mentäessä, jossa viimeiset nki-päätteiset paikannimet on Kallunki ja Aatsinki. Nämä ovat olleet tarpeen mukaan nimettyjä paikkoja, ja ne on olleet etappeja, joiden mukaan on suunnistettu ja niiden mukaan on paikallistettu itsensä ”kartalle,” liittopaikalle ja kulkureitille.

Nki-päätteiset paikannimet on tarkoittaneet mielestäni nimenomaan etappipaikkoja ja liittopaikkoja asuinpaikkojen nimien lisäksi. Kaikilla läpikulkijoilla ei ole ollut veneitä käytössään, kun ovat tulleet järvirikkaalle Kuusamon alueelle, joten kulku on tapahtunut suunnistamalla maita pitkin etapilta toiselle, kun on suunnistettu Maaselän lapinkylästä ylemmäs muihin Kemin Lapin lapinkyliin.


Luettelen nimiä Kuusamon eteläosasta pohjoista kohti.

Lusminki, Kolvanki, Oivanki, Kuorinki, Saapunki, Toranki, Suininki, Vuotunki, Ryötinki, Ihtinki, Arvunki, Keltinki ja Kallunki.

Kuolajärvellä vain Kallunki ja Aatsinki.

Toki ne on mahdollisesti olleet alunperin lappalaisten asuinkenttien nimettyjä paikkoja, kuten nimiryväs Maaselän Lapinkylän ympäristössä osoittaa. Ihmiset on paikanimet nimenneet ja nimenomaan ihmisten tarpeita varten.
Pekka Paavola
04.05.12, 23:13
Olipa jtm57:lta tietoa edellä. Pääsee hyvin sisään ikiaikaisista kulkureiteistä ja miksi niitä oli juuri nuin kuljettu

-pekka-
jtm57
05.05.12, 07:12
Tässä Kansalaisen karttapaikka linkki näihin Kuusamolaisiin paikannimiin. Jos näyttää sovellusvirhettä, niin tekee oman haun seuraavasti.

Hae paikanimellä *nki. Maalaa kaikki löytyneet nimet ja Hae.

Tässä linkki (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html)
mika68
05.05.12, 08:29
Näin sivukaneettina. Löytyyhän sieltä nki-päätteisenä Helsinkikin. Helsinki on saanut nimensä Ruotsin Helsing-sanasta. Ruotsissahan on Hälsinglandin maakuntakin.
Kaupunki-sanakin tulee muinaisnorjan kaupang-sanasta, joka tarkoittaa kauppapaikkaa http://en.wikipedia.org/wiki/Kaupang .

Ruotsissa ja Tanskassahan on paljon -ing päätteisiä paikkoja, kuten Köping, Nyköping, Jönköping.

Esim. Kallunki ja Aatsinki kirjoitettiin Ruotsinvallan aikana Callung ja Atzing, mutta se johtui ruotsin kielestä, vaikka paikannimet suomalais/saamelaisperäisiä ovatkin olleet.

Tuskin suurin osa Suomen nki-päätteisistä paikannimistä on ruotsalaisperäisiä, vaikka osa varmuudella onkin ainakin rannikolla


Mika J
jtm57
05.05.12, 09:12
Viestini sisältöä ei näköjään ymmärretty. Osasin toki odottaa sitä!

Minua ihmetyttää nki-päätteisten paikannimien runsaus Kuusamon alueella, ja etenkin Kitkajärven itäpuolisella alueella. Kuusamon eteläpuolelta Suomussalmelta löyty Viianki, Oilinki, Hoilinki ja Lupinki.

Tuskin suurin osa Suomen nki-päätteisistä paikannimistä on ruotsalaisperäisiä, vaikka osa varmuudella onkin ainakin rannikolla

Kielitieteilijät saa ruotia tuon asian.
mika68
05.05.12, 09:25
Viestini sisältöä ei näköjään ymmärretty. Osasin toki odottaa sitä!

Minua ihmetyttää nki-päätteisten paikannimien runsaus Kuusamon alueella, ja etenkin Kitkajärven itäpuolisella alueella. Kuusamon eteläpuolelta Suomussalmelta löyty Viianki, Oilinki, Hoilinki ja Lupinki.



Kielitieteilijät saa ruotia tuon asian.

Karttapaikan mukaan -nki-päätteisiä paikannimiä on joka puolella Suomea, paitsi P-Karjalassa on tyhjää.
Karttapaikassahan löytyy paikkojen muotoja. -nki päätteisinä on pelto/niitty, vakavesi, suo, kohouma.
Kohouma-merkityksessä Lapissa, mutta myös Lappeenrannassa. Vakavesi-merkityksessä joka puolella Suomea. Pelto/niitty-merkityksessä etelä- ja länsirannikolla sekä Pirkanmaalla, Hämeessä ja E-Pohjanmaalla.

Olettaisin että Kuusamossa -nki-päätteiset ovat maastonkohoumia tai vakavesiä, kuten muuallakin pohjois-Suomessa.


Mika J
jtm57
05.05.12, 09:57
Minä hahmotan maastoa, karttaa ja luontoa hieman toisella tavalla kuin tavallinen kansalainen. Ne on useat sadat vuorokaudet, mitä olen mettässä kävellen kulkenut ja hahmottanut maastoa, kairoja ja selkosia. Minä näen asiat toisesta näkövinkkelistä kuin se ihminen, joka katselee kartasta paikannimiä ja vertaa niitä sanakirjoista löytämiinsä vastaaviin nimiin. Keskustelu alkaa kulkemaan siihen malliin, että toinen puhuu aidasta ja toinen aidanseipäistä. Ei ole minun kannalta mitään tolkkua jatkaa keskustelua, joten jatkakaa.
jtm57
06.05.12, 13:13
Parantelen viestiäni ? 63 ja esitän selkeämmin ajatuksiani Kallunkijärvi paikannimistä.



Veneellä kuljettava vesireitti Kitkalta Kuolajärven Lapinkylän Onkamojärven siidan alueelle on kulkenut Alakitkan Kallunkijärveltä Kuolajärven Kallunkijärvelle. Molemmat järvet on tämän reitin lähtö- ja päätepisteitä kun liikutaan veneellä Oulankajoen vesistöön kuuluvilla joilla.

Kitkajärveltä veneellä tultaessa ja Oulankajoelle päästäkseen pitää täytyy mennä Kiveskosken ja Keltingin kautta Taivallammelle, josta vene vedetään lyhyen maakannaksen kautta 9,5 metriä ylempänä olevalle Käylän Kallunkijärvelle.

Käylän Kallunkijärveltä on yhteys Oulankajokeen Äystöjärven, Ronttijärven, Ollilanjärven ~ Suorajärven/Suorrijävrin ja Aventojoen kautta.

Aventolammen yläpäässä olevan Taivalkönkään ohitus on pienoinen ponnistus, jonka jälkeen muutaman kilometrin soudun saavutaan Savilammelle, josta noustaan Savinajokea ylävirtaan sauvoen aina Kuolajärven Kallunkijärvelle saakka.

Kallunkijärvi on tämän Kitkalta tulevan Oulankajoen vesitien tosiasiallinen päätepiste, kuten on Käylänkylän Kallunkijärvi Kitkan Lapinkylän päässä.


Olisikohan sittenkin niin, että ammoin ajassa taakse päin katsottaessa, sen ajan aikalaiset asukkaat on pitäneet Aventojoen päässä olevaa Ollilanjärveä ”latvajärvenä”, koska sen aikaisempi nimi on ollut Suorrijävri (suorri ~ oksa, haara, haarauma).
Suorrijävristä on kuitenkin selvä veneellä kuljettava vesistöyhteys Kallunkijärveen.



Kallunkijärvien etäisyys toisistaan on 40 kilometriä linnuntietä mitaten ja n.50 kilometrin venematka. Näiden kahden järven nimen alkuperää on melko mahdotonta tarkalleen määritellä. Hyviä ehdotuksia on toki olemassa, kuten kallokkaisiin tarvittava peuran kallonahka tai pelkkä kallokas nimi. Hyviä peuranpyyntipaikkoja on kummankin järven läheisyydessä, ja pyyntikuoppia on inventoitu Sallan Kallunkijärven rannalta useampiakin ja ne on vieläkin nähtävissä matalina painanteina.
Näitä järviä on paikannimiä nimettäessä sitonut toisiinsa Oulankajoen-vesistön vesiyhteys ja sen päätepisteet
Peurojen kulkureitit näiden järvien tuntumassa ja näiden kulkureittien samankaltaisuus.
Joku muu merkittävä nimeämisperuste kuten Kiilluh / killuh ~ Kallokas
Kotakunnat ja niiden asukkaiden välinen sukuyhteys.
Muu selitys.
mika68
06.05.12, 13:28
Parantelen viestiäni ? 63 ja esitän selkeämmin ajatuksiani Kallunkijärvi paikannimistä.



Veneellä kuljettava vesireitti Kitkalta Kuolajärven Lapinkylän Onkamojärven siidan alueelle on kulkenut Alakitkan Kallunkijärveltä Kuolajärven Kallunkijärvelle. Molemmat järvet on tämän reitin lähtö- ja päätepisteitä kun liikutaan veneellä Oulankajoen vesistöön kuuluvilla joilla.

Kitkajärveltä veneellä tultaessa ja Oulankajoelle päästäkseen pitää täytyy mennä Kiveskosken ja Keltingin kautta Taivallammelle, josta vene vedetään lyhyen maakannaksen kautta 9,5 metriä ylempänä olevalle Käylän Kallunkijärvelle.

Käylän Kallunkijärveltä on yhteys Oulankajokeen Äystöjärven, Ronttijärven, Ollilanjärven ~ Suorajärven/Suorrijävrin ja Aventojoen kautta.

Aventolammen yläpäässä olevan Taivalkönkään ohitus on pienoinen ponnistus, jonka jälkeen muutaman kilometrin soudun saavutaan Savilammelle, josta noustaan Savinajokea ylävirtaan sauvoen aina Kuolajärven Kallunkijärvelle saakka.

Kallunkijärvi on tämän Kitkalta tulevan Oulankajoen vesitien tosiasiallinen päätepiste, kuten on Käylänkylän Kallunkijärvi Kitkan Lapinkylän päässä.


Olisikohan sittenkin niin, että ammoin ajassa taakse päin katsottaessa, sen ajan aikalaiset asukkaat on pitäneet Aventojoen päässä olevaa Ollilanjärveä ”latvajärvenä”, koska sen aikaisempi nimi on ollut Suorrijävri (suorri ~ oksa, haara, haarauma).
Suorrijävristä on kuitenkin selvä veneellä kuljettava vesistöyhteys Kallunkijärveen.



Kallunkijärvien etäisyys toisistaan on 40 kilometriä linnuntietä mitaten ja n.50 kilometrin venematka. Näiden kahden järven nimen alkuperää on melko mahdotonta tarkalleen määritellä. Hyviä ehdotuksia on toki olemassa, kuten kallokkaisiin tarvittava peuran kallonahka tai pelkkä kallokas nimi. Hyviä peuranpyyntipaikkoja on kummankin järven läheisyydessä, ja pyyntikuoppia on inventoitu Sallan Kallunkijärven rannalta useampiakin ja ne on vieläkin nähtävissä matalina painanteina.
Näitä järviä on paikannimiä nimettäessä sitonut toisiinsa Oulankajoen-vesistön vesiyhteys ja sen päätepisteet
Peurojen kulkureitit näiden järvien tuntumassa ja näiden kulkureittien samankaltaisuus.
Joku muu merkittävä nimeämisperuste kuten Kiilluh / killuh ~ Kallokas
Kotakunnat ja niiden asukkaiden välinen sukuyhteys.
Muu selitys.

Muuna selityksenä tarjoaisin maastonkohoumaa ja vakavettä http://fi.wikipedia.org/wiki/Vakavesi . -nki -pääte tulee tietysti näistä ja alkuosa esim. killuh-sanasta.


Mika J
Korpikari
06.05.12, 20:00
Jos nyt vähän hämmentäisi!

Tuossa jutellessani "raadin" kanssa tuli mieleemme sellainen saamenkielinen sana kuin < geallu, tai geallu:h > ääntyy kutakuinkin kallu tai kalluh.
- Siihen olisikin, jo liiankin helppo, lisätä pääte -nki

Merkitykseltänsä se tarkoittaa paikkaa, joka on seudun komein, elivoimaisin ja ns tähdellinen (tärkeä).
Poiketen kuitenkin tästä uudemmasta < nisti > sanasta, jonka merkitys on astronominen, eli "tähti".

Ennen muinoin suomenkin kielessä jokin asia oli: "tähelle pantava", eli asia, tai paikka oli tärkeä....merkille pantava.
Edesmennyt Viron presidentti Lennart Meri selitti viron kielessä olleesta luseesta "tähelle pantava" samalla tavoin ja hän yhdisti sen merenkulkuun ja ns. sapsomiehen tehtävään.

Saa hämmentyä, sillä tämä oli vain valistunut ar....ehdotus! :D:
jtm57
06.05.12, 20:06
Saa hämmentyä, sillä tämä oli vain valistunut ar....ehdotus!

Hyviä ehdotuksia ja arvauksia tähän arvoitukseen kaivataan. Yllä oleva on hyvä sellainen!
jukive
06.05.12, 20:35
Hyviä ehdotuksia ja arvauksia tähän arvoitukseen kaivataan.

Kallunkijärvi on tämän Kitkalta tulevan Oulankajoen vesitien tosiasiallinen päätepiste, kuten on Käylänkylän Kallunkijärvi Kitkan Lapinkylän päässä.

Niin..........., olisiko se tässä, kaksi "päätepysäkkiä"?

Suurin osa teistä varmaankin tietää, miten käynyt, kun lihat on syöty luun ympäriltä.

"Se luu on kaluttu" sanottiin ennen, ehkä vielä nykyäänkin.

Koska arvauksia otetaan vastaan, niin rohkenen esittää "kaluttu" sanaa, joka käsittääkseni ilmaisee jonkin asian loppumista. Ja tässä Kallunki asiassa se tarkoittaisi ehkä juuri tätä vesireitin loppumista, katsoi sitten kummasta suunnasta tahansa.

"Kalu, Kalut, Kallu, Kallut..................." Saisikohan noista väännettyä Kallun(kia)?
jtm57
06.05.12, 21:00
Saisikohan noista väännettyä Kallun(kia)?
:rolleyes: Jo vain, kun käyttää luovuutta!
Korpikari
06.05.12, 21:52
Varhaisin maininta (minkä minä olen löytänyt) paikasta nimeltä CALLUNG tulee tuolta 1600 - luvulta.
Ilmeisen varteenotettava paikka, koskapahan muita, tänäpäivänä tunnettuja paikannimiä, ei oikein tahdo löytyä.
- Rajakivien mukanansa tuomia paikannimiä lukuunottamatta.

Kyllä Kallunki saamelaisperäinen nimi on, mutta....Kaksi Kallunkia ja Hari välissä, sekä Kuolajärvien alempi järvi, joka oli aikoinansa tunnettu myös SUOP(B)MA - järvenä.

[Eppu K]

[Tällä foorumille palautetulla viestiketjulla riittää pituutta. Siksi en ryhdy lisäämään tähän lainauksia enkä lisäämään vastausten väliin pitkiä viivoja, kuten tein tämän viestiketjun 1. osassa. Lainatut teksikappaleet tunnistaa tässä siitä, ettei niiden lopussa olevaa "allekirjoitusta" seuraa käyttäjätunnusta jonka alla on päivämäärä ja kellonaika.]

jtm57
08.05.12, 23:31
On hyvin mahdollista, että Kallunkijärvien nimet tarkoittaa samankaltaista paikkaa metsäpeurojen vaellusreittien varrella. Sen vuoksi nämä 40 kilometrin etäisyydellä toisistaan sijaitsevat paikat on nimetty samalla nimellä. Järvet on myös saman-, veneellä ja haapiolla kuljettavan, -Oulankajoen vesistöreitin päätepisteitä/etappeja ja liittopaikkoja. Tärkeitä sellaisia.

Metsäpeurojen vaellusreitit kesä- ja talvilaidunten välillä on sivunnut molempia Kallunkijärviä. Käylän Kallunkijärven kautta on kulkenut itä?länsi suunnassa ne peuralaumat, jotka on törmänneet isoon Kitkajärveen. Kitkajoen ja Kallunkijärven välinen kapea kannas on ollut hyvä pyyntikuoppien sijaintipaikka.

Laumojen vaeltaessa lännen suunnasta- lounaan ja luoteen välistä, - peurat on rynnineet läpi samasta Kitkajoen ja Kallunkijärven välisestä kapeasta kannaksesta, osan laumasta pyrkiessä järven yli Peuraniemen ja Peurasaaren kautta.

Pohjoisempana Kuolajärven Lapinkylän alueella olevalle Kallunkijärven seutuville peurojen kulkureitit tulevat idän- ja kaakon suunnasta Kieskis- ja Ahventunturin eteläpuolitse. Näsmäjärven itäpuolella reitti suuntautuu luodetta ja pohjoista kohti vetisten aapojen keskellä kulkevia kovia maita pitkin, jossa onkin muutamia pyyntikuoppia vieläkin nähtävissä. Vaeltavat peuralaumat on sitten menneet Kallunkijärven itäpäästä, nykyisen yleisen uimarannan ja Tammakkolammen välistä, jossa on pyyntikuopat tänä päivänäkin tunnistettavissa.

Molempien järvien tuntumassa peuranpyynti on ollut sen seudun pyyntipaikoista tuloksekkainta. Panostus ja tuottosuhde on ollut hyvä, ellei jopa erinomainen.

Tuossa jutellessani ”raadin” kanssa tuli mieleemme sellainen saamenkielinen sana kuin < geallu, tai geallu:h > ääntyy kutakuinkin kallu tai kalluh
-Siihen olisikin, jo liiankin helppo, lisätä pääte –nki.

Merkitykseltänsä se tarkoittaa paikkaa, joka on seudun komein, elinvoimaisin, ja ns tähdellinen (tärkeä)

Peuranpyynnin kannalta Kallunkijärvien seutu on ollut tärkein; paras paikka + vesistöreitin päätepisteet, etappi, liittopaikat ja niiden merkitys on ollut täydentämässä paikkojen laatumääritelmää, kun nämä paikat on nimetty.


Peura, ja siitä saatavat liha ja nahka on ollut tavattoman tärkeä asia saamelaisille, jopa elämän ja kuoleman kysymys joinakin epäedullisilla ilmastojaksoilla. Jos peurojen vaellusta ei olisi tullutkaan, niin puute olisi ollut osasta vuotuisesta ravinnosta ja asusteiden raaka-aineista.



Löytyisikö yllä olevasta pohdiskelusta aineksia Kallunkijärvien nimeen?
Korpikari
10.05.12, 08:33
Eihän sen kummittelemaan jääneen nimen muodon tarvitse aina olla substantiivi, sehän voi aivan hyvin olla mentaalinen tai abstrakti.
- Kuten Kallunki tämän selityksemme puitteissa voisi aivan hyvin olla.

================================================== =========

Sallan museon opas J. Sipola tiedusteli minulta taannoin sellaisen paikannimen < Känespella > - nimen merkitystä.
Tietämättä ja kysymättä minkälaisesta kohteesta on kysymys, - mikä oikein olikin -, pohdimme "raadin" kanssa asiaa.
Nimi olikin haaste, mutta uskoisimme, että päädyimme oikeaan ratkaisuun.

Päädyimme vastaamaan Jarkolle, että kysymyksessä on vanha inarinsaamessa esiintyvä sana, joka voisi suomeksi merkitä kahta asiaa
" Hiiden pelto ", "Pirun pelto ", tai "pirun puoli".
Sana esiintyy joskus kirjallisessa asussa muistini mukaan < Kienes pélla >
Edellinen sana tarkoittaa Hiittä tai Pirua ja jälkimäinen sana peltoa tai "puolta".

Esitin asian Jarkolle ja niinpä se sattuikin olemaan varsin kivikkoinen vaara- muodostelma lähellä Vuotostunturia.
Piella, puoli tai pelto, oli muinaisen lannanrajan puolella.
jtm57
10.05.12, 09:23
Sallan museon opas J. Sipola tiedusteli minulta taannoin sellaisen paikannimen < Känespella > - nimen merkitystä.

Paikan päällä käyneenä tiedän varsinaisen maastokohdan muodon. Se on kuin puhkeamassa oleva finnin paukama maastossa; kallion jypyrä.

Sijaitsee Ämmälän Jukan palstassa. Läheltä paikkaa sivuaa Näätäkumpuun menevä metsäautotie.

Mielestäni se tarkoittaa Haltian pahtaa > Kenespahta > Peikon/haltian kallio. Paikalla on suoritettu maahisten palvonta menoja: lepytelty henkiä, uhrattu ja toivottu jotain erityistä. Palvontapaikka.

Pirunpeltoa- samalaisia joita näkee Tuntsan kairassa, -Känespellan lähettyvillä ei ole.
Korpikari
10.05.12, 10:01
Mielestäni se tarkoittaa Haltian pahtaa > Kenespahta > Peikon/haltian kallio. Paikalla on suoritettu maahisten palvonta menoja: lepytelty henkiä, uhrattu ja toivottu jotain erityistä. Palvontapaikka.

Pirunpeltoa- samalaisia joita näkee Tuntsan kairassa, -Känespellan lähettyvillä ei ole.

Suattaap olla nuinkin.......
En vain ole taipuvainen uskomaan noita "ainaisia" kristillisiä pakana - selityksiä.

Mietimme tuota pahta sanaakin. Mutta sen muoto, useissa tunnetuissa murteissa on < bikti > , eikä niin ollen oikein vastaa < bealli (é) -sanaan> pelto-, tai puoli - sanaan.

Toisaalta piru < biro > on myöhäisempi kristillinen keksintö.
Toinen vastaava saattaisi olla < riehtti > rietas.

Olipa miten oli,.....kukin valitkoon mieleisensä tai, ja menköön katsomaan sekä mudostelemaan oman "mielisensä" käsitteen.
jtm57
10.05.12, 13:10
Känespella nimi karttalehdillä on suomea puhuvien ihmisten väännös saamelaisesta paikannimestä. K?nes < kane sana tuosta paikannimestä on tunnistettavissa: peikko; eräs haltija. Nimen jälkiosa pella on mielestäni suomenkielinen väännös päkt´ti < pahta sanasta, vai mikä se äänneasu Kemin Lapissa puhutulla saamenmurteella lienee ollutkaan!

Olisikohan kartoittajilla ollut osuutta nimen väärään kirjaamiseen, koska lähettyvillä-, Vuotostunturin kupeessa sijaitsevan, -Taklamovaara paikannimen kirjoitusasu on väärä. Mielestäni sen kuuluisi olla Takkamovaara. Muistelen joissakin vanhoissa maastokartoissa sen olevan Takkamovaara.

Vuotostunturista kaksi kilometriä pohjoiseen paikka Vuotoksenvanteet, joka oli Keminkylän lapinkylän ja Kuolajärven lapinkylän Onkamon siidan rajaseutu/paikka. Nykyisten Savukosken, Pelkosenniemen ja Sallan kuntien rajat kohtaa sillä seudun, missä lapinkylien vastaavat oli ennen.
mika68
10.05.12, 13:24
Kyselisin ihan noista perusnimistä:

Kuolajärvi? On ollut jotain puhetta saamenkielen guolle-sanasta

Kemikylä ja Kemijärvi lienevät selviä. Siis Kemijoen mukaan nimettyjä. Kemikylästäkin on kaksi versiota: Keminkylä ja Kemikylä. Kemikylä eli Kemiby lienee oikeampi versio (esiintyy ainakin rippikirjoissa).

Sompio eli Somby? On arkistolähteissä jo 1500-luvulla.

Savukoski. Olen lukenut, että Savukosken kirkonkylän kohdalla on koski, josta nousee "savua" eli varmaankin jonkinlaista usvaa. Savukoski oli Kemikylä kunnan itsenäistymiseen saakka 1910-luvulla, jolloin uusi pitäjä sai nimensä perustajansa Gabriel Savukosken mukaan. Sukunimi Savukoski sai nimensä 1800-luvun loppupuolella varmaankin tämän usvaisen kosken mukaan.

Salla?

Sodankylä. Saamelaisperäisestä Suva/Sova-nimestä? Olisiko Sova-suvun mukaan? Sehän lausutaankin paikallisesti Sovankylä.

Pelkosenniemi on varmastikin itsestään selvä eli Paavali Pelkosen mukaan saanut pitäjä nimensä. Nimi lienee keksitty vasta, kun uudelle kunnalle on keksitty nimeä 1910-luvulla. Sitä ennenhän se oli Alaperä-nimellä.

Ilman nimenmuutoksia meillä olisi koillis-Lapissa Kemijärven, Kuolajärven, Alaperän ja Kemikylän kunnat. Tosin Alaperä oli 1800-luvulle saakka Sompion eteläosaa.


Mika J
spegu
10.05.12, 14:23
Känespella nimi karttalehdillä on suomea puhuvien ihmisten väännös saamelaisesta paikannimestä. K?nes < kane sana tuosta paikannimestä on tunnistettavissa: peikko; eräs haltija. Nimen jälkiosa pella on mielestäni suomenkielinen väännös päkt´ti < pahta sanasta, vai mikä se äänneasu Kemin Lapissa puhutulla saamenmurteella lienee ollutkaan!

Olisikohan kartoittajilla ollut osuutta nimen väärään kirjaamiseen, koska lähettyvillä-, Vuotostunturin kupeessa sijaitsevan, -Taklamovaara paikannimen kirjoitusasu on väärä. Mielestäni sen kuuluisi olla Takkamovaara. Muistelen joissakin vanhoissa maastokartoissa sen olevan Takkamovaara.

Vuotostunturista kaksi kilometriä pohjoiseen paikka Vuotoksenvanteet, joka oli Keminkylän lapinkylän ja Kuolajärven lapinkylän Onkamon siidan rajaseutu/paikka. Nykyisten Savukosken, Pelkosenniemen ja Sallan kuntien rajat kohtaa sillä seudun, missä lapinkylien vastaavat oli ennen.
------------------------
Lapsuudenkotini sijaitsee Koutelojoen maisemissa, noin 10 km Känespellasta ja Vuotostunturista. Kartassa lukee Taklamovaara, mutta ainakin vanhempi väki puhui Takkamovaarasta.
jtm57
10.05.12, 17:14
Kartassa lukee Taklamovaara, mutta ainakin vanhempi väki puhui Takkamovaarasta.

Kyllä Takkamovaara maistuu suussa paremmalta, kuin luonnoton jääkiekkoterminologiaa matkiva Taklamovaara.

Jopa Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä on luontevampi paikannimi!

Tuntsan kairassa on Jänesvittikot ja Jänesvaara. Aivan selviä K?nes < kane > känes-sanasta johdettuja ja muuntuneita paikannimiä.


Tuolla Tuntsan kairan Jänesvittikossa kun olen metsästellyt, jäniksistä en ole saanut mitään havaintoa ja kenenkään en ole kuullut moista riistaeläintä sieltä saaliiksi saaneen!
Lapatossu
10.05.12, 20:03
Vanhat sallalaiset sanoo, että mennään pahki- päin kalliota, pahta oli isovanhempien sanontoja kovasta ja perään antamattomasta asiasta ja paikasta. Jotakin saamesta on jäänyt käyttökieleen.
jouko_autio
10.05.12, 22:57
Sodankylä. Paikallisille Soankylä, ei Sovankylä.

Nimi tulee metsälapista, soa = harriniva. Hyvä sellainen oli kylän liepeillä Jeesiöjoessa. Vrt. Soasjoki, Sattasjoen sivuhaara. Satta = hiekka. Sattasjoen suulla oli hiekkasärkkiä.

terv
Korpikari
11.05.12, 08:52
Paikan päällä käyneenä tiedän varsinaisen maastokohdan muodon. Se on kuin puhkeamassa oleva finnin paukama maastossa; kallion jypyrä.


Tässä linkin takaisessa, ehkä aukeavassa, kuvassa on tällainen "finnin paukama; kallion jypyrä".
Yli 150 m korkea KENESPAHTA.
Siis oikea pahta, kuten pahdat tapaavat olla, ei hiidenpelto.

http://dialogies.com/KuvaDetail.asp?Kategoria=%&SearchParam=pahta&offset=14&KuvaID=hpu00135
jtm57
11.05.12, 10:24
Tässä linkin takaisessa, ehkä aukeavassa, kuvassa on tällainen "finnin paukama; kallion jypyrä".
Yli 150 m korkea KENESPAHTA.
Siis oikea pahta, kuten pahdat tapaavat olla, ei hiidenpelto.

Näin se on, kuten yllä kirjoitit. Mutta ei tuosta paikasta saa minkäänlaista peltoa tekemälläkään. Maaperä peruskallion päällä Vuotoksen vanteiden seudulla on kymmenien neliökilometrien alalta savimoreenia. Tuohon Känespellan kovaan kallion jypyrään ei kilometrienkään paksuisen jään paine ole pystynyt. Känespellakin on toki moreenin peittämä, mutta pahka mikä pahka!

Vuotostunturinkin olen kävellyt ristiin rastiin, eikä siellä mitään silmiinpistäviä rakkapeltoja ole, vain tavanomaisia tunturinrakkarinne paikkoja.

Ehkä tuo pella on K?nes < kane > känes sanan liite, joka luonnehtii ja kuvaa tuossa erikoisessa ja erityisessä maastokohdassa asuvaa peikkoa; haltijaa.
Korpikari
11.05.12, 13:25
Siispä, me emme osanneet ratkaista oliko kysymyksessä
< Hiiden - pelto > vaiko < Hiiden - puoli > ?

Mikäli nimi olisi Hiidenpahta so. "Kenespahta" ja sen koko on mm. kuvan luokkaa, nimi voisi olla ns. Hiiden pelto.
Sana "Pirunpelto", tai "Hiidenpelto" on suomalaista alkuperää, eikä sitä siten voi verrata saamelaisten tarkoituperiä kuvaavaksi.
Molemmat kuvaavat vain suomenkielistä näkemystä "-pellosta".

Toisekseen, emme tiedä, mitä nimi kuvaisi, mikäli loppuosa tarkoittaisi
-puoli, eli sana olisi < Hiiden - puoli >, tai < Pirun - puoli >.
Kuvaisiko tämä "Pirun - puoli " tavallansa sitä, että "paha lantalainen" asui sillä puolella?

Epäilen, että koko nimi tavalla tai toisella liittyy muinaiseen Kemin Lapin rajaan ja kenties se on vanhempikin, liittyen alueen runsaisiin majavakantoihin ja nautintaoikeuksiin.

Nyt kun näitä sanoja arvioidaan lähes puhtaasti foneettisin perustein, ei oikein voi sanoa, että Kenespahta ja Jänes - jokin? olisivat sukulaisia.

K - kirjaimella syttyvä sana on aivan erilainen kuin J - kirjaimella syttyvä sana, -näin yksinkertaistettuna.
Niin suomen- kuin saamenkielessäkin.

Sanojen ja kirjainten fonetiikasta kenties myöhemmin.
jtm57
11.05.12, 13:45
Epäilen, että koko nimi tavalla tai toisella liittyy muinaiseen Kemin Lapin rajaan ja kenties se on vanhempikin, liittyen alueen runsaisiin majavakantoihin ja nautintaoikeuksiin.

Hyvinkin mahdollista, kun Vuotoksenvanteet niminen paikka on lähellä!
Pekka Paavola
11.05.12, 18:34
Sodankylä. Paikallisille Soankylä, ei Sovankylä.

Nimi tulee metsälapista, soa = harriniva. Hyvä sellainen oli kylän liepeillä Jeesiöjoessa. Vrt. Soasjoki, Sattasjoen sivuhaara. Satta = hiekka. Sattasjoen suulla oli hiekkasärkkiä.

terv

Edellä jo kerrottiin , että soa ja sova ovat varmaankin kaksi eri merkitystä. Kysynkin tuota sova sanaa, joka on myös sukuniminä. Käsittääksi ainakin Sova on/ollut Kuusamo Paanajärvi seudulla. Kuusamossa on ollut Sovajärviä ainakin Heikkilän kylällä. Sovia on muuallakin Pohjois Suomea. Mitähän sana sova tarkoittaa?

-Pekka-
Korpikari
11.05.12, 19:27
Edellä jo kerrottiin , että soa ja sova ovat varmaankin kaksi eri merkitystä. Kysynkin tuota sova sanaa, joka on myös sukuniminä. Käsittääksi ainakin Sova on/ollut Kuusamo Paanajärvi seudulla. Kuusamossa on ollut Sovajärviä ainakin Heikkilän kylällä. Sovia on muuallakin Pohjois Suomea. Mitähän sana sova tarkoittaa?

-Pekka-

Tietojeni mukaan Sodankylän vanha nimi oli < Sovakylä >, eli harri = < soavvil > tai <hirr’re >. ”Ilmari Turja, Ruijan rantaa ja Ruijan Merta”
Kuten jo onkin mainittu, niin nimi on tullut erinomaisen ”harrin - saanti / pyyntipaikan” myötä.

Kuusamon ja Kuolajärven Sova – nimet ovat kuitenkin mielestäni tulleet savua < suovva>, < suov`vii > = savuinen, eli asumusta < suov´va barta > =savupirttiä tarkoittavasta sanasta, myös senkin vuoksi, että siellä sukunimi esiintyy muistaakseni myös < suva, -sufa > – muodoissa.

Myös on otettava huomioon, että SOVA - nimen antoivat saamelaiset Paanajärven etc. tulokkaille.

Ja taas tähän lopuksi, pitää huomauttaa, että nämä ovat vain nimiehdotuksia.
Lukuunottamatta Sodankylän nimeä, joka aivan varmasti tulee inarinsaamen < harria > merkitsevästä sanasta.
mika68
04.06.12, 13:28
Tämä ei liity paikannimeen, vaan sukunimeen Peuna.
1616 Kemin Lapin tilikirjassa Kuolajärvellä esiintyy Matts Peunasson eli Matti Peunanpoika. Myöhemminhän Peuna oli pelkästään sukunimenä Kuolajärvellä.
Eli Peuna oli alunperin saamelainen etunimi ainakin Kuolajärvellä.
Samaanhan J. Kiveläkin viittaa, että moni saamelaisten etunimi siirtyi seuraavassa sukupolvessa sukunimeksi, kuten Aikia --> Aikio.

Pitäisikö alkaa tutkimaan sukunimiä Tenno ,Saija, että olivatko nekin alunperin saamelaisten etunimistä johdettuja sukunimiä? Tosin Saida (Saija) on tullut asuinpaikkaa merkitsevästä sanasta 'siida'. Samasta kuin P-Savon Siilinjärvi.

Mika J
jossul
08.06.12, 08:10
Tenno tarkoittaa keminsaameksi piitä tai piikiveä. Saija taas on sija. Kertoo kuolajärven ja sompion hävinneiden lapinurteiden jäännökset kirja.



Tämä ei liity paikannimeen, vaan sukunimeen Peuna.
1616 Kemin Lapin tilikirjassa Kuolajärvellä esiintyy Matts Peunasson eli Matti Peunanpoika. Myöhemminhän Peuna oli pelkästään sukunimenä Kuolajärvellä.
Eli Peuna oli alunperin saamelainen etunimi ainakin Kuolajärvellä.
Samaanhan J. Kiveläkin viittaa, että moni saamelaisten etunimi siirtyi seuraavassa sukupolvessa sukunimeksi, kuten Aikia --> Aikio.

Pitäisikö alkaa tutkimaan sukunimiä Tenno ,Saija, että olivatko nekin alunperin saamelaisten etunimistä johdettuja sukunimiä? Tosin Saida (Saija) on tullut asuinpaikkaa merkitsevästä sanasta 'siida'. Samasta kuin P-Savon Siilinjärvi.

Mika J
jtm57
17.10.12, 18:52
Kun katselin Kansalaisen karttapaikan karttatietoja, huomasin samoja paikannimiä Pohjoiskarjalassa ja Kemijärvi- Salla alueella.

Tällaisia löytyi: Onkamo, Perävaara, Kostamo, Soppela. Onko nämä saamelaisten nimeämiä paikkoja, kuten itse epäilen niiden olevan suurimmaksi osaksi, vai karjalaisten tai hämäläisten.

Esimerkiksi Kemijärven Kostamon kylän asukkaat aikaisemmin käyttäneet puhekielessä kylästään nimeä Kostamuskylä. Onko kylän nimi karjalaisten perua?

Alpo Räisäsen mukaan kaikki vanhat Kostamot (http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/view/4370/) ovat alkuaan vesistönimiä.

Linkitetyn sivun vasemmasta alalaidasta kun klikkaa PDF ja lataa dokumentin, niin siellä tuo nimiasia on selitetty tarkemmin.
mika68
17.10.12, 19:34
Alpo Räisäsen mukaan kaikki vanhat Kostamot (http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/view/4370/) ovat alkuaan vesistönimiä.

Linkitetyn sivun vasemmasta alalaidasta kun klikkaa PDF ja lataa dokumentin, niin siellä tuo nimiasia on selitetty tarkemmin.

Kemijärvellähän on Kostamonoja, joka viittaisi Kostamon ojaan. Tuosta tekstistä ei muita Kostamon-alkuisia nimiä ollut. Muita ovat Kostamojärvi Kemijärvellä ja Lumivaarassa (ent. Jaakkimanvaarassa). Joutsassa on myös joku Kostamon-alkuinen, viittaisi taas omistusmuotoon.

Kostamus/Kostamo näyttää olevan karjalaisperäinen.
Eräs Mikko Kostamo/Kostamus saattoi hyvinkin muuttaa Lumivaarasta (ent. Jaakkimanvaaran pohjoisosasta) Kemijärvelle 1693 tienoilla ja avioitua paikallisen naisen Juliana Ollintytär Luusuan kanssa. Hän ilmestyy tositekirjoihin 1699, eli sopivasti 5 vuoden verovapauden jälkeen. Ensimmäinen lapsihan Juliana Luusuan kanssa syntyi 1694. Perhettä ei kuitenkaan näy missään ennenkuin 1699 Kemijärvellä. Vaimo Juliana on kuitenkin varmuudella paikallisia. Voihan tietysti olla, että Mikko keksi itselleen sukunimen ihan paikallisesti Kostamojärven mukaan. Mutta mitä sukua Mikko sitten oli ja mistä tuli vai oliko paikallisia? Vai kumpi oli ensin Kemijärvellä ? Mikko Kostamus/Kostamo vai nimi Kostamojärvi?


Mika J
jukive
17.10.12, 21:29
Kemijärvellähän on Kostamonoja, joka viittaisi Kostamon ojaan. Tuosta tekstistä ei muita Kostamon-alkuisia nimiä ollut. Muita ovat Kostamojärvi Kemijärvellä ja Lumivaarassa (ent. Jaakkimanvaarassa). Joutsassa on myös joku Kostamon-alkuinen, viittaisi taas omistusmuotoon.

Kostamus/Kostamo näyttää olevan karjalaisperäinen.
Eräs Mikko Kostamo/Kostamus saattoi hyvinkin muuttaa Lumivaarasta (ent. Jaakkimanvaaran pohjoisosasta) Kemijärvelle 1693 tienoilla ja avioitua paikallisen naisen Juliana Ollintytär Luusuan kanssa. Hän ilmestyy tositekirjoihin 1699, eli sopivasti 5 vuoden verovapauden jälkeen. Ensimmäinen lapsihan Juliana Luusuan kanssa syntyi 1694. Perhettä ei kuitenkaan näy missään ennenkuin 1699 Kemijärvellä. Vaimo Juliana on kuitenkin varmuudella paikallisia. Voihan tietysti olla, että Mikko keksi itselleen sukunimen ihan paikallisesti Kostamojärven mukaan. Mutta mitä sukua Mikko sitten oli ja mistä tuli vai oliko paikallisia? Vai kumpi oli ensin Kemijärvellä ? Mikko Kostamus/Kostamo vai nimi Kostamojärvi?





Mika J
Alkuperäinen lähettäjä mika68http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=124689#post124689)
Olikovatkohan Matti Hannunpoika Sotka ja Mikko Kostamus kotoisin Venäjän puolelta?
Mikko Kostamus ainakin saapui Kemijärvelle 1699 ja samoihin aikoihin tai muutamaa vuotta myöhemmin ilmestyi Matti Sotkakin ( vanhempi lapsista Catharina ei tosin tainnut syntyä Kemijärvellä 1703, mutta nuorempi Maria syntyi 1709).
Venäjähän liittyi suureen liittokuntaan Ruotsia vastaan 1699 ja aloitti varmaankin samana vuonna sotaväen kokoamisen sotaa varten. Sota syttyi sitten seuraavana vuonna. Vuonna 1699 siis joku Mikko Kostamus ilmestyy Kemijärvelle eikä hänen alkuperästään ole mitään tietoa. Kostamus sukunimi viittaa Karjalaan. Pakeniko hän sotaväenottoa?



Mikko Kostamon oikea sukunimi oli Pöywi tai jotain sinnepäin.

Alla Mikko Pöywi rippikirjassa;

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...5_ik198/15.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1698-1705_ik198/15.htm)

Alla 1701 kymmenysluettelo, josta näkyy Mikon uusi ja vanha nimi;

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875261
mika68
17.10.12, 21:45
Alkuperäinen lähettäjä mika68http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=124689#post124689)
Olikovatkohan Matti Hannunpoika Sotka ja Mikko Kostamus kotoisin Venäjän puolelta?
Mikko Kostamus ainakin saapui Kemijärvelle 1699 ja samoihin aikoihin tai muutamaa vuotta myöhemmin ilmestyi Matti Sotkakin ( vanhempi lapsista Catharina ei tosin tainnut syntyä Kemijärvellä 1703, mutta nuorempi Maria syntyi 1709).
Venäjähän liittyi suureen liittokuntaan Ruotsia vastaan 1699 ja aloitti varmaankin samana vuonna sotaväen kokoamisen sotaa varten. Sota syttyi sitten seuraavana vuonna. Vuonna 1699 siis joku Mikko Kostamus ilmestyy Kemijärvelle eikä hänen alkuperästään ole mitään tietoa. Kostamus sukunimi viittaa Karjalaan. Pakeniko hän sotaväenottoa?





Mikko Kostamon oikea sukunimi oli Pöywi tai jotain sinnepäin.

Alla Mikko Pöywi rippikirjassa;

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...5_ik198/15.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1698-1705_ik198/15.htm)

Alla 1701 kymmenysluettelo, josta näkyy Mikon uusi ja vanha nimi;

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875261

Onpa outo sukunimi. Vai onko Pöyri? Pöyriäisiä löytyy ainakin Jaakkimasta ja Parikkalasta 1800-luvulla.


Mika J
mika68
17.10.12, 22:10
Onpa outo sukunimi. Vai onko Pöyri? Pöyriäisiä löytyy ainakin Jaakkimasta ja Parikkalasta 1800-luvulla.


Mika J

Pöyrejä löytyy Huittisista ja Antreasta, Pöyriäisiä löytyy ainakin Jaakkimasta, Raudusta ja Parikkalasta sekä Pöyrisiä Mikkelistä. Talon- ja paikannimiä Pöyriä ja Pöyriälä Huittisissa, Iisalmessa ja Nilsiässä.
Vanhin esiintymä Pöyrejä näyttää olevan Antreassa 1750-luvulla Hiskissä.

Pöywi voisi olla tietysti Pöyliö, jota esiintyy tilannimenä Kemijärvellä.

Mika J

--------------------------------------------------------------------------------
[Googlen välimuistista kopioimani osa viestiketjusta päättyy tähän]

[Rihapu]

"mika68 13.04.12, 12:43

Alkoi niin kiinnostamaan tuo Karppinen-Pulska tila , että piti ottaa selville tilan vaiheet.

Ensimmäisen kerran Pulskalan tila esiintyy Sompiossa, kun Pekka Juhonpoika Pelkonen-Alatalo ottaa sen tilan nimeksi 1778 vaiheilla.
Hänen poikansa ilmestyy vaimonsa kanssa Esaias Pulska -nimellä Kemikylän Karppisen taloon 1811 ja ottaa tilan isännyyden. Entinen isäntä Hannu Matinpoika Nousu-Karppinen kuolee seuraavana vuonna.
Esan poika Pekka jatkaa tilan isännyyttä vuoteen 1859, jolloin siirtyy syrjään veljensä Esan tieltä, joka oni talon isäntänä vuoteen 1871.
Vuonna 1855 taloon ilmestyy Pekka Joosepinpoika Halonen (Sau-Kaaperin veli), joka ottaa isännyyden 1871. Tilan nimenä säilyy Pulska-Karppinen.

Hannu Matinpoika Nousu ilmestyy Karppisen tilan isännäksi n. 1779.

En tiedä, että onko tämä sama tila, jonka Erkki Paavonpoika Halonen-Telniö perusti 1700-luvun alussa. Tila autioitui 1741, jolloin Erkin poika Paavo muutti Kemiin.

Siis vuosina 1741-79 tila oli kai autiona.

Mika J"

T. Itkosen kirjassa on myös määritelty Pulska nimeä, muistaakseni liikanimenä ollut.
Karppisenmaa - niminen maa on Kuoskun ja Nousun kylien välissä. Siinä lähellä on myös Murto-ojan varressa Pulskalaisten niittu ja lahonnut heinälato.
Rihapu

[jtm57]

Alkoi niin kiinnostamaan tuo Karppinen-Pulska tila , että piti ottaa selville tilan vaiheet.

Samoin!

Vuonna 1855 taloon ilmestyy Pekka Joosepinpoika Halonen (Sau-Kaaperin veli), joka ottaa isännyyden 1871. Tilan nimenä säilyy Pulska-Karppinen.

Onko tämä Pekka Joosepinpoika tosiaan Halosia? Maakirjassa mainitaan Pekka Joosepinpoika Karppinen ja tila on Pulska №6 5/64. Maksettu vero ja perinnöksiostettu 15.9.1858.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=158262

Onko tämä sama tila, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Eskola?

[Lapatossu]

Onko meidän itälappilaisten kaukaiset suvut olleetkin ortodokseja kun nykyisen Sallan eteläosassa Oulangan ja Aholanvaaran kylien välillä on Monasterinsaari ja joen yläpuolella on Monasterinkoski.Liekö luostari ollut luonnonkauniissa paikassa, mene ja tiedä.Peruskartta-aineisto, salla 1:16 000 Http:/kansalaisen karttapaikka. Löytyypäs sieltä vielä savinajoen varrelta Piessaniitty ja Piessaniitynlehto, karjalankielellä pirun ja paholaisen niitystä kertova paikka.

[Mirkkan]

Mikko Kostamon oikea sukunimi oli Pöywi tai jotain sinnepäin.

Alla Mikko Pöywi rippikirjassa;

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...5_ik198/15.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1698-1705_ik198/15.htm)

Alla 1701 kymmenysluettelo, josta näkyy Mikon uusi ja vanha nimi;

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875261
mika68
Mickel Mattsson tuli Kostamojärveen uudisasukkaaksi v. 1695.

Oma tulkinta nimestä:
Pöywi/Pöyä -> Päivi/Päivä -> Päiviö

Olikohan Mikko Matinpoika Kostamo mahdollisesti alunperin Päiviö-sukua?
Löytyykö Matti Päiviö niminen henkilö jostakin Kemin tai Tornion Lapista?

[mika68]

Onko meidän itälappilaisten kaukaiset suvut olleetkin ortodokseja kun nykyisen Sallan eteläosassa Oulangan ja Aholanvaaran kylien välillä on Monasterinsaari ja joen yläpuolella on Monasterinkoski.Liekö luostari ollut luonnonkauniissa paikassa, mene ja tiedä.Peruskartta-aineisto, salla 1:16 000 Http:/kansalaisen karttapaikka. Löytyypäs sieltä vielä savinajoen varrelta Piessaniitty ja Piessaniitynlehto, karjalankielellä pirun ja paholaisen niitystä kertova paikka.

eikös Kuolajärven lapinkylä maksanut veroa myös Venäjälle pitkälle 1700-luvulle asti? Alueella on varmasti liikuskellut myös karjalaisia verotus- ja metsästysretkillään. Tuo Monasterihan voisi olla vaikka Solovetskin tai Petsamon luostari..., eikös?

[mika68]

Mickel Mattsson tuli Kostamojärveen uudisasukkaaksi v. 1695.

Oma tulkinta nimestä:
Pöywi/Pöyä -> Päivi/Päivä -> Päiviö

Olikohan Mikko Matinpoika Kostamo mahdollisesti alunperin Päiviö-sukua?
Löytyykö Matti Päiviö niminen henkilö jostakin Kemin tai Tornion Lapista?

Jos viittaat saamelaisiin nimiin Aikapäivä, Ikäpäivä yms., niin tuskin Mikko oli saamelainen. Todella harvinaista tuohon aikaan ,että joku saamelainen olisi tullut Lannan puolelle uudisasukkaaksi.
Minusta Mikko sai ensimmäisen lapsen jo 1.4.1694 (Matin) Juliana Ollintytär Luusuan kanssa. Oliko hän aluksi Olli Pöykiö-Luusuan luona kotivävynä ,en tiedä?
Sitten hän muutti uudisasukkaaksi 1695 Kostamojärven rannalle.

Minusta Mikko oli suomalainen uudisasukas, ja koska muita Pöyvejä en ainakaan vielä ole löytänyt, niin luulisin hänen olevan todennäköisimmin Pöykiö, jota sukua oli Mikon vaimon Julianan isänpuoleinen suku (Olli Ollinpoika Pöykiö-Luusua<--Olli Pekanpoika Pöykiö-Luusua <-- Pekka Ollinpoika Pöykiö).

Todennäköisesti kirjoitusvirhe tuo Pöyvi.

[Mirkkan]

Jos viittaat saamelaisiin nimiin Aikapäivä, Ikäpäivä yms., niin tuskin Mikko oli saamelainen. Todella harvinaista tuohon aikaan ,että joku saamelainen olisi tullut Lannan puolelle uudisasukkaaksi.
Minusta Mikko sai ensimmäisen lapsen jo 1.4.1694 (Matin) Juliana Ollintytär Luusuan kanssa. Oliko hän aluksi Olli Pöykiö-Luusuan luona kotivävynä ,en tiedä?
Sitten hän muutti uudisasukkaaksi 1695 Kostamojärven rannalle.

Minusta Mikko oli suomalainen uudisasukas, ja koska muita Pöyvejä en ainakaan vielä ole löytänyt, niin luulisin hänen olevan todennäköisimmin Pöykiö, jota sukua oli Mikon vaimon Julianan isänpuoleinen suku (Olli Ollinpoika Pöykiö-Luusua<--Olli Pekanpoika Pöykiö-Luusua <-- Pekka Ollinpoika Pöykiö).

Todennäköisesti kirjoitusvirhe tuo Pöyvi.

Että Olli Pekanpoika Luusua oli Pöykijöitä on minun mielestäni väärinkäsitys.
Maakirjoissa ja kerran henkikirjassa esiintyy lisänimellä "Pieskie" (oik. Pieska)
ja sitten tämä nimi on tulkittu Pöykijöksi. Katsopas Rovaniemen ja Kemijärven kartoista
Pieska-nimisten viereisissä paikoissa on usein myös Luusua- alkavat paikannimet. Sattumaa, vaan mitä?
Luusua eli Pieskan tila kuului, ennen Kemijärviläisten uudisasukkaiden tuloa, Kemihaaraan.

Mistä minä tuo Pöywin sain Päiväksi? Juu, muistaakseni olen nähnyt Lapin tilistä eräs Päivänpoika joka kirjoitettiin Pöywenpoika-ksi.
Ruotsinkieliselle kirjoittajalle on ollut vaikeuksia kirjoittaa Päivä-nimen oikein.
Tämä Pöywi/Pöyä = Päivä on vain minun teoria mutta tuntuu hyvin mahdolliselta kun muita nimiä ei tule mieleen.

[Mirkkan]

Ketään Mikkoa eikä Juliaanaa Luusuan talossa esiinny kertaakaan henkikirjoissa
ennen 1695, joten en tiedä mistä Juliaanan on saatu Luusuaksi.

Kemijärven taloissa oli joissakin lappalaisia renkiä ja piikoja, niin miksi
ei edes yksi näistä itse tullut uudisasukkaaksi?
Ja sitten oli se mahdollisuus että vaimo Juliaana Ollintytär oli lantalainen.

[mika68]

Ketään Mikkoa eikä Juliaanaa Luusuan talossa esiinny kertaakaan henkikirjoissa
ennen 1695, joten en tiedä mistä Juliaanan on saatu Luusuaksi.

Kemijärven taloissa oli joissakin lappalaisia renkiä ja piikoja, niin miksi
ei edes yksi näistä itse tullut uudisasukkaaksi?
Ja sitten oli se mahdollisuus että vaimo Juliaana Ollintytär oli lantalainen.


On mahdollisuus, että Mikko Pöyvi-Kostamon (kuollut 16.3.1717) http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1710-1746_ik198/33.htm vaimo Juliana oli eri nainen kuin Pekka Pekanpoika Pietilän vaimo Juliana Ollintytär Luusua. Viimeksimainittu löytyy vihityistä 19.2.1721 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1710-1746_ik198/3.htm ja kuolleista 13.11.1741 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1710-1746_ik198/38.htm. Kuollessaan hän oli 68-vuotias eli syntynyt jo 1673. Pekan kanssa Juliana Ollintytär Luusua avioitui kypsässä 48 vuoden iässä. Yhteisiä lapsia pariskunnalle ei tiettävästi tullut.
Toisaalta en ole itse ainakaan löytänyt Mikko Pöyvi-Kostamon vaimoa Julianaa kuolleista, jos hän oli eri henkilö kuin Juliana Ollintytär Luusua. No tuon ajan kuolleiden luettelo on epätäydellinen.
Toisaalta en osaa selittää että miksi Matti Kostamon äiti ja Mikko Pöyvi-Kostamon leskivaimo Juliana oli poikansa luona vielä 1727, jos hän oli samaan aikaan naimisissa Pekka Pietilän kanssa. Ja Matin taloudessa ei mainintaa Pekasta. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1718-1727_ik198/6.htm .

[Mirkkan]

OK! Silloin ymmärrän mistä sen lisänimi tulee. Kiitos siitä!
Unohin katsoa omasta tietokannastakin tämä käy ilmi :)
Ja näyttää kyllä siltä että hän olikin Juliana Olofsdotter Luusua!

[Pekka Paavola]

Että Olli Pekanpoika Luusua oli Pöykijöitä on minun mielestäni väärinkäsitys.
Maakirjoissa ja kerran henkikirjassa esiintyy lisänimellä "Pieskie" (oik. Pieska)
ja sitten tämä nimi on tulkittu Pöykijöksi. Katsopas Rovaniemen ja Kemijärven kartoista
Pieska-nimisten viereisissä paikoissa on usein myös Luusua- alkavat paikannimet. Sattumaa, vaan mitä?
Luusua eli Pieskan tila kuului, ennen Kemijärviläisten uudisasukkaiden tuloa, Kemihaaraan.

Mistä minä tuo Pöywin sain Päiväksi? Juu, muistaakseni olen nähnyt Lapin tilistä eräs Päivänpoika joka kirjoitettiin Pöywenpoika-ksi.
Ruotsinkieliselle kirjoittajalle on ollut vaikeuksia kirjoittaa Päivä-nimen oikein.
Tämä Pöywi/Pöyä = Päivä on vain minun teoria mutta tuntuu hyvin mahdolliselta kun muita nimiä ei tule mieleen.

Oisko esi-isäni Pekka Ollinpka Luusua s.1643 Pieski-sukua. Sillä hänen isänsä oli Olli Pekanpka Pöykiö s.n.1602 . Josko se oli kuitenki Pieksi, jota saamensukua on tänäkin päivänä.

-Pekka Paavola-

[Mirkkan]

Kemijärvellä ja Rovaniemessä paikannimet ovat "Pieska" muodossa. Kittilästä löytyy Pieskijärvi.
Jossakin vanhassa viestiketjussa sanottiin Olli Pekanpoika Luusan isän tulleen Kemihaaran Oikaraisen talosta.

[Mirkkan]

1654 Olof Petersson Pieskie
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593381

1671 Ols Peerss: Leusua el. Piäskiä (näyttää ihan kuin lukis Pöykiö)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13586644

[mika68]

1654 Olof Petersson Pieskie
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593381

1671 Ols Peerss: Leusua el. Piäskiä (näyttää ihan kuin lukis Pöykiö)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13586644

Kyllä minusta kumpikin näyttää Pöykiöltä, jälkimmäinen selvemmin.

Ensimmäinen voisi olla Pöykie, mutta toinen on selvästi Pöykiö.

[mika68]

Kyllä minusta kumpikin näyttää Pöykiöltä, jälkimmäinen selvemmin.

Ensimmäinen voisi olla Pöykie, mutta toinen on selvästi Pöykiö.

Tuo vuoden 1654 on kyllä Piejkie ja vuoden 1671 on Pöykiö. Eli ei mikään Piäskiä tai Pieskie. Piejkie on yksi kirjoitusmuoto Pöykiöstä.
Onkohan nämä Kemijärven Pöykiöt sukua Pudasjärven Pöykiöille? Pöykiö voisi olla sukunimi, joka on siirtynyt Pudasjärveltä Kemijärvelle.
Luusua taas on luonnon nimi, ja tarkoittaa järvestä alkavan joen vuonomaista alkunielua eli joenniskaa. Eli se on melko varmasti paikallisesti syntynyt.

[Mirkkan]

Minä kannatan vielä sitä, että niissä lukee Pieskie ja Piäskiä.
Ymmärän, että tuossa jälkimäisessä tulee väärintulkintoja mutta ensimmäisessä on selvästi Pieskie.
Joku muu joka osaa lukea vanhoja käsialakirjoituksia saa vahvistaa jompikumpi on oikea.

[mika68]

Minä kannatan vielä sitä, että niissä lukee Pieskie ja Piäskiä.
Ymmärän, että tuossa jälkimäisessä tulee väärintulkintoja mutta ensimmäisessä on selvästi Pieskie.
Joku muu joka osaa lukea vanhoja käsialakirjoituksia saa vahvistaa jompikumpi on oikea.

Tuossa on 1600-luvun kirjaimia http://www.genealogia.fi/faq/faq031be.htm .

[Kimmo Kemppainen]

Olet silminnähden 100 % oikeassa.
Kimmo Kemppainen

Minä kannatan vielä sitä, että niissä lukee Pieskie ja Piäskiä.
Ymmärän, että tuossa jälkimäisessä tulee väärintulkintoja mutta ensimmäisessä on selvästi Pieskie.
Joku muu joka osaa lukea vanhoja käsialakirjoituksia saa vahvistaa jompikumpi on oikea.

[Kimmo Kemppainen]

Todellakin ensimmäisessä lukee selkeästi Pieskie. Jälkimmäisestä ei kerta kaikkiaan voi varmuudella sanoa.

Laajempi vertailu kannattaa tehdä. Se, mitä tarkoitettiin, voi aina olla eri asia kuin se mitä kirjoitettiin. Kuitenkin se on varmaa, että ensimmäiseen paperiin kirjoitettiin Pieskie. Tiedon tulkinnan jätän teille, jotka alueesta jotakin ymmärrätte.
Kimmo Kemppainen

Minä kannatan vielä sitä, että niissä lukee Pieskie ja Piäskiä.
Ymmärän, että tuossa jälkimäisessä tulee väärintulkintoja mutta ensimmäisessä on selvästi Pieskie.
Joku muu joka osaa lukea vanhoja käsialakirjoituksia saa vahvistaa jompikumpi on oikea.

[mika68]

Todellakin ensimmäisessä lukee selkeästi Pieskie. Jälkimmäisestä ei kerta kaikkiaan voi varmuudella sanoa.

Laajempi vertailu kannattaa tehdä. Se, mitä tarkoitettiin, voi aina olla eri asia kuin se mitä kirjoitettiin. Kuitenkin se on varmaa, että ensimmäiseen paperiin kirjoitettiin Pieskie. Tiedon tulkinnan jätän teille, jotka alueesta jotakin ymmärrätte.
Kimmo Kemppainen

On kai se uskottava kun asiantuntija niin sanoo.

Tuolla asutuksen yleisluettelossa kuitenkin on Olof Petersson Piekie Luusuan talossa 1654. 1670 tienoilla nimi muuttuu Luusua el:r Pöykiö. Luettelon laatijan virhetulkintoja?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342896

[Kimmo Kemppainen]

Niin kuin sanoin, vain ensimmäinen paperi on varmuudella tulkittavissa käytettävissä olevan kuvan perusteella.

Siinä näkyy selvästi kirjain kirjaimelta: P-i-e, sitten sk-yhtymä, jossa s-kirjain on pelkkä alas suuntautuva viiva ja sitten i-e.

Kannattaa huomata, että mallikirjainmalleissa ei esitellä kirjainyhtymiä. Yhtymä sk näyttää aivan erilaiselta kuin s ja k erikseen kirjoitettuina.

Kimmo Kemppainen

On kai se uskottava kun asiantuntija niin sanoo.

Tuolla asutuksen yleisluettelossa kuitenkin on Olof Petersson Piekie Luusuan talossa 1654. 1670 tienoilla nimi muuttuu Luusua el:r Pöykiö. Luettelon laatijan virhetulkintoja?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342896

[jukive]

Siinä näkyy selvästi kirjain kirjaimelta: P-i-e, sitten sk-yhtymä, jossa s-kirjain on pelkkä alas suuntautuva viiva ja sitten i-e.

Mielestäni tuo pelkkä alas suuntautuva viiva kuuluu alemman nimen isoon f kirjaimeen. Seuraavan sivun Koivunkylän Frantsila nimessä kyseinen viiva on yhtenäisemmin vedetty ylös, kuin edellisen sivun Frantsila nimessä jossa se katkeaa välillä. Annan ääneni Piekie nimelle.

[Kimmo Kemppainen]

F-kirjaimessa on poikkiviiva, joka yhtyy s-kirjaimeen, mutta F-kirjaimeen kuuluvan viivan erottaa s-kirjaimeen kuuluvasta osuudesta siitä, että viivat ovat hieman eri kulmassa. Suurella suurennoksella pitäisi näkyä.
Kimmo Kemppainen

Mielestäni tuo pelkkä alas suuntautuva viiva kuuluu alemman nimen isoon f kirjaimeen. Seuraavan sivun Koivunkylän Frantsila nimessä kyseinen viiva on yhtenäisemmin vedetty ylös, kuin edellisen sivun Frantsila nimessä jossa se katkeaa välillä. Annan ääneni Piekie nimelle.

[Lasse80]

Jostain netistä löysin että Pehr Olofsson Luusuan (s.n 1643 k. 1696 Kemijärvi) vaimo olis ollut Carin Olofsdotter Raudanjoki (s.n 1646 k. 1709 kemijärvi). Onko tää ihan tarua?

//Lasse

[jukive]

F-kirjaimessa on poikkiviiva, joka yhtyy s-kirjaimeen, mutta F-kirjaimeen kuuluvan viivan erottaa s-kirjaimeen kuuluvasta osuudesta siitä, että viivat ovat hieman eri kulmassa. Suurella suurennoksella pitäisi näkyä.
Kimmo Kemppainen

Näkemyseroja on, mutta kuten aikaisemmin toteat, kannattaa tehdä laajempi vertailu.

[Mirkkan]

Vertailka tuon sk-yhtymän 1654 maakirjan samalla sivulla
"Mats Matssån Jäski" (Matti Matinpoika Jääskö) ja toisella
sivulla Korkalossa "Heiskars Enckia Påfwaniemj" (Heiskarin leski Paavalniemi).

Katsoittako te kartasta paikannimet Pieska ja Luusua?
En löytänyt Rovaniemieltä eikä Kemijärveltä Pöykiö-nimisiä paikkoja.

[mika68]

Vertailka tuon sk-yhtymän 1654 maakirjan samalla sivulla
"Mats Matssån Jäski" (Matti Matinpoika Jääskö) ja toisella
sivulla Korkalossa "Heiskars Enckia Påfwaniemj" (Heiskarin leski Paavalniemi).

Katsoittako te kartasta paikannimet Pieska ja Luusua?
En löytänyt Rovaniemieltä eikä Kemijärveltä Pöykiö-nimisiä paikkoja.

Miksi Pieska-nimeä ei sitten löydy Kemijärven Luusuan läheltä? http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=200000&srs=EPSG%3A3067&y=7376140&x=514081&lang=fi

Pudasjärvellä on Pöykiön talo http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=200000&srs=EPSG%3A3067&y=7241345&x=477847&lang=fi .

[jukive]

Vertailka tuon sk-yhtymän 1654 maakirjan samalla sivulla
"Mats Matssån Jäski" (Matti Matinpoika Jääskö) ja toisella
sivulla Korkalossa "Heiskars Enckia Påfwaniemj" (Heiskarin leski Paavalniemi).

Totta puhut.

[jouko157]

http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/view/4370/4084 , tämä linkki Onkamo, Kostamus -sanoihin