Bröijer | Ratsumestari? Bröijer k. Asikkalassa <1742

[Helena V.]

Hei,

Hiskistä löytyy seuraava merkintä Asikkalan kuolleista:

1742 15.5.1742 Urajärfwi Erich Tawaststierna 10

alkup - PIK: Fruu Fend:Skans son, Uti Herr Ryttmästar Bröijersgraaff

Rouva vänrikki oli Anna Elisabet von Heideman ja pojan isä Eric Wilhelm Tawaststierna.

Gustaf Bröijer haudattiin Asikkalaan 28.6.1720, mutta hän oli (vähän tietolähteestä riippuen) lopulta eversti. Pojistaan Carl Anton oli ratsumestari, mutta kuoli vasta 15.3.1761. Muutkaan pojat eivät oikein sovi täksi ratsumestariksi, joka olisi kuollut ennen 1742.

Gustaf Bröijerin hauta oli jotensakin paikallisesti "kuuluisa", mutta vasta myöhemmin, kun se 1774 avattiin. (Arkku oli 6 jalan pituinen tammiarkku. Sen kannessa oli hänen miekkansa huotrassa. Ruumis oli hyvin säilynyt, kasvot edelleen kauniit, tukka musta ja puuteroitu, kiharat korvilla, kankipalmikko niskassa. Ruumis oli puettu tummansiniseen karoliiniunivormuun hopeisin kupunapein, säämiskäisin miekan kannatimin, säämiskähansikkaat kädessä. - Carpelan, Asikkalan historia, ym..)

Paitsi kysymyksen ratsumest. Bröijerin henkilöllisyydestä, merkintä herättää myös kysymyksen, miksi 10 viikkoinen Eric Tawaststierna haudattiin Bröijereiden hautaan?

Von Heidemanit omistivat Urajärven kartanon (1672 lähtien, kunnes suvun viimeiset jäsenet testamenttasivat sen H:gin yo:lle) ja jotkin suvun jäsenet ajoittain 1700-l alkupuolellakin asuivat siellä, mutta mikä yhteys heillä tuolloin oli Bröijereiden kanssa?

t. Helena V.

[K.Salminen]

Helena,

Henrik Christian Bröijer, s 1683 Tuhkolmassa. Luutnantti Jämtlannin jalkaväkirykmentissä. Kaatui Faurstadtissa, Pultavassa 1741. Naimisissa 6.11. 1722 Tukholmassa Märta Regina Gyllensparren kanssa. Pson vanhemmat kpt Nils Gyllensparre ja Sophia Rutencrantz.

T. Kari

[Helena V.]

Hei,

Kiitos Kari muistutuksesta. Henrik Christian on kyllä tiedossa, mutta en mistään ole löytänyt häntä haudatun Asikkalaan. Ajallisesti hän sopisi, mikäli olisi luutnantista ylennetty ratsumestariksi, mistä en myöskään ole nähnyt kerrottavan.

Kaiken kaikkiaan epäilen vahvasti, että ev. Gustaf Bröijerillä oli enemmän lapsia, kuin hänelle yleensä listataan (ja varsinkin Gustafilla enemmän sisaruksia). Epäilen, että kuten Catarina Enberg, myös Gustaf hyvinkin on voinut olla jo aiemmin naimisissa. "Irto-Bröijereitähän" noilta ajoilta löytyy runsaasti. Muutkin Broijereitä tutkineet ovat varsin yksimielisiä siitä, että kaikki Bröijerit varsinkin Suomessa (ja Ruotsissa) ovat mitä ilmeisimmin samaa Herman Bröijer vanhemman sukujuurta.

Sitten vielä tuo Tawaststierna- tai von Heideman-yhteys? Samoihin aikoihin elävät Asikkalassa ja varmaan liikkuvat samoissa seuroissa, mutta tuskin hautaa annetaan käyttöön, jollei jonkinlaista sukulinkkiä - vaikkapa kaukaisempaakin - olisi olemassa.

t. Helena V.

[Sami Lehtonen]

Mikä on Gustaf Bröijerin sotilasarvo muissa lähteissä, jos tuo eversti on vain yhden lähteen tulkinta. Samoin oliko hän everstin arvolla everstin vakanssilla vai oliko vakanssi/virkatalo esimerkiksi ratsumestarin?

Tai olisiko sotilasarvo hautaa hankittaessa ollut ratsumestari, josta olisi seurakunnan arkistoon jäänyt tuo Ryttmästare graf.

Toisaalta, se on aivan hyvin voinut olla Carl Antonin omistama (tottakai sukuhautaa hallitsee joku suvusta) ja se on siitä syystä merkitty ratsumestarin haudaksi. Eversti kun ei sitä "toiselta puolen" enää voinut omistaa.

[Helena V.]

Hyvä Sami!

Tietenkin! Jollakinhan oli oltava omistusoikeus hautaan. Pojista vain Carl Anthon asui tuolloin Asikkalassa ja hän oli silloin ratsumestari.

Ihan muuten vaan kommentoitavaksi/lisätietojen toivossa listaan lyhykäisesti nykykäsitykseni Gustaf Bröijerin uran vaiheista eri lähteistä yhdisteltyinä:

- 1672 musketööriksi henkikaartiin Tukholmaan
- 1677 vääpeliksi Hämeen jalkaväkirykmenttiin
- 1681 vänrikiksi
- 1689 luutnantiksi - näihin aikoihin siirtyi Asikkalaan, josta osti Henrik Sigfridinpoika Korpfeltiltä (tämän ilmeisesti vaimonsa kautta haltuunsa saaman) Lettulan ratsutilan ratsumiesoikeuden.
- 1700 rykmentinmajoitusmestari
- "hyvin pian" sen jälkeen kapteeniksi
- 1708 oli naapurikartanon isännän, majuri (/ev.luutn.silloin?/Ramsay) Arvid Johan von Bergin johtamissa nostoväkijoukoissa
- 1711 mainitaan everstiluutnanttina, mutta veroluettelo kertoo hänen toimineen "eräässä värvätyssä rykmentissä". Ilmeisesti Berg oli kuitenkin jättänyt tehtävänsä nostoväen majurina ja Gustaf B. toimi tässä tehtävässä.
- 1713 esiintyy everstinä, eli on ehkä saanut koko Hämeen nostoväen komentoonsa (siis kaikki ne metsiin karanneet)
- ero armeijasta everstinä.

Gustafin elämän viimeiset kaksi vuosikymmentä olivat varsin sekasortoista aikaa ja kuten tiedämme, eri tahoilla asioita tulkittiin eri tavoin. Esim. Y. Blomstedtin tulkinnan mukaan Gustaf oli jossain vaiheessa ison vihan aikaan jotensakin venäläismielinen - tai näin jälkeläisen tulkitsemana mahdollisesti olosuhteiden pakosta joutui niin toimimaan.

Mutta olisiko tähän Tawaststierna-von Heideman-yhteyteen mitään vinkkejä?

t. Helena V.

[K.Salminen]

Tähän sukuhautaan sen verran, että se on tn juuri ratsumestari Carl Anton Bröijerin (1690-1761), eronnut palvekuksesta 31/10.1721 ratsumestarin arvoisena, nimissä ollut sukuhauta. Carl Antonilla oli omistuksessaan Hillilän Tommola, johon SAYssa on merkitty 1723-1740, possid av rytt.mest Bröijer.

T. Kari Salminen