Bjur | Asikkalan kappalainen Andres Bjur-ketkä olivat vht

[K.Salminen]

Helena et co,

jatkan Asikkalan kappalaisten kanssa.
Otetaan pöydälle Johan Etholeniuksen seuraaja kappalainen Anders Bjur.

Mitä tiedämme hänesta:

Arvid Mikaelinp Bjur, 1676-81, kuollut Asikkala Tonttila 1682. Kotoisin Hollolasta. Opiskeli Turun akatemiassa 1658-64. Pso Brita Raicherus.
Vaimo Britan vht: Laukaan kirkkoherra Jakob Raicchaeus (Jacobus Georgii, † 1682) ja Margareta Johansdotter.

Britan kuolema Asikkalassa on merkitty seuraavasti:

Asikkala –haudatut:

Kuollut
Haudattu
Kylä
Talo
Henkilö
Kuolinsyy
vv
kk
vko
pv
(http://hiski.genealogia.fi/hiski/ozef9t?fi+0016+haudatut+294)1695
5.2.1695


Brita Raichaea






alkup - PIK: Sal. Herr Arfwed Biurs(allev.) Änckia


Hyn matrikkeli antaa seuraavat tiedot Anders Bjurista:

Henkilötiedot
12.3.1659 Arvid Bjur Arvidus Michaelis, Viburgensis 1310 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1310). Kotoisin Hollolasta (Marklin 1820 ja T. Melander, Personskrifter #474). Ylioppilas Turussa 12.3.1659 Bjur Arv. Michaelis _ 60. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1659 Mart. d. 12.] Arvid Michaëlis Biur. Respondentti 1666(?, Marklin), pr. Mårten Miltopaeus 606 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=606). — Laukaan kirkkoherran apulainen 1668–70. Asikkalan kappalainen 1676. † 1682...1686.
Pso: Brita Jakobsdotter Raicchaeus († 1695).
Veli(?): Johan Biur tai Sciuhr 1839 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1839) (yo (1666)).
Poika: eskadroonansaarnaaja Johan Bjur 3898 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3898) (yo 1692/93, † 1709).
Poika: apulaispappi Arvid Bjur 4257 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4257) (yo 1696/97, † 1706).
Lanko: apulaispappi Jakob Raicchaeus 2176 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2176) (yo 1672).


Valistunut tai vähemmän valistunut arvaukseni on, että Arvid Bjur oli tämän herran poika. Lähde: Lammin historia I (1972, passim)

” Laurentius Petrin (1559-1601) seuraaja Mathias Nicolai Bjur toimi useita vuosikymmeniä Lammin kirkkoherrana. Hän kuului rälssisukuun, vaikka suvun muitakin jäseniä oli lähtenyt pappisuralle. Ennen Lammille tuloaan hän oli toiminut Euran kh:na v 1590 alkaen. Sitä ennen hän oli hovilipuston saarnaajana 1582 ja Turun linnan saarnaajana vuodesta 1584. Euran kirkkoherrana hän oli allekirjoittanut v 1593 Upsalan päätöksen ja antoi uskollisuuslupauksen kuningas Sigismundille. Vuonna 1600 hän osallistui Linköpingin valtiopäiville, ennen Lammille tuloaan hän oli läsnä valtiopäivillä veilä 1604.

Lammille Matthias Bjur tuli kirkkoherraksi v 1605, ehkä siksi että Lammi oli yksi Suomen hyvätuloisimmista kirkkoherrakunnista. Pappissäädyn edustajana valtiopäivillä hän esiintyi tämän jälkeenkin. V 1615 hän oli läsnä Kustaa II Adolfin kruunajaisissa niiden yhteydessä pidetyillä valtiopäivillä. 1616 hän oli varmaan mukana Helsingin maapäivillä, sillä silloin hän tapasi kuninkaan, Kustaa Adolf lahjoitti Bjurille kymmenyksen Lammilta hänen tarjoamansa kestityksen takia. Vuonna 1634 hän oli Suomen papiston puolesta allekirjoittamassa uutta hallitusmuotoa. Silloin hän oli myös Hollolan rovastikunnan lääninrovasti.

Omista saatavistaan Mathias Bjur piti tarkkaa huolta. Hän omisti Lammilla Ronnin Hannulan sekä 2 muuta taloa, Hauhialan Pietilä sekä Lampellon, jonka hänen kuoltuaan n 1642 omisti hänen poikansa Kaarle. Kaarle lienee poika Mathias Bjurin 1. avioliitosta. Vuonna 1623 Mathias oli sominut avioliiton Sysmän Rapalan herran, vouti Henrik Pietarinp Tandefeltin lesken Malin Henrikint Jägerhornin kanssa.”

Sitten kanonisoidun Jully Ramsay (1909) tekstiä:

Jägerhorn. Härtonäs-släkterna.
1) Lydik Nilsson, domhafvande i Borgå län 1536, d före 1548
Barn:
2) Henrik Lydiksson, fogde, död omkring 1599.
”ärlig och välbördig”. Egde Båtsvik i Helsinge, och genom siitt gifte Brändboada i Tenala, samt Koskis i Esbo socken. Gjorde adlig rusttjänst 1556. Höll glafven 1571 på Kuriala i Lampis socken vid Arvid Tawast bröllop. Fogde i Borgå län 1577-78. Förordnad 1579 att vakthållningen vid Porkkala udde. Gm Gunilla ? Grabbe, uradel. Hon var syskonbarn till ståthållaren Arvid Tawasts hustru.
3) Dotter, Malin Hneriksdr, död efter henne höls årskifte 1625. Gm 1:o domaren i Hollola härad Henrik Petersson Tandefelt, gm 2:o med kyrkoherden i Lampis, herr Mats (Bjur KS)

Onko parempaa tietoa, vasta-argumentteja?

T. Kari S

[K.Salminen]

Ed. viestiin pieni lisäys Asikkalan Tonttilassa, jossa kappalaiset, myös Anders Bjur 1685-82, asuivat v 1694-98 asti, on vv 1694-95 merkintä "Augment under sahl biskop i Rånnis af Lampis socken.

Kehen muuhun tämä merkintä voi viitata kuin Lampin kh Mathias Nicolai Bjuriin, joka omisti Lampilla Ronnin kylässä Hannula nimisen rusthollin.

Kari

[Kari Kukkanen]

Jos Arvid Biur on kotoisin Hollolasta, niin Hollolan henkikirjoista löytyi yksi Michel Mattsson Korpikylän Iisakkilasta 1634-9, tosin tämä Michel merkinnällä gl.
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=284620&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 (http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=284620&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400)

Onko tällä sitten arvoa etsittäessä Arvidin juuria?

Kari K

[Helena V.]

Hei Karit ja kump.,

Kun tuota Asikkalan Tontilan tilaa seuraa SAY:ssa ajassa taaksepäin, vastaan tulee 1639 merkintä, että Simon Olufsson on saanut merkinnän “frihetsmil” http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=7861
ja tässä tapauksessa ilmeisesti kyse on Scrapfferien läänityksistä, jonka talonpoika on sinne seuraavalla jaksolla henkikirjoihin merkitty. Maakirjamerkinnöissä tämä Simon Olufsson on talonhaltijana merkitty ainakin 1711 asti. 1654 ilmestyy Simon Olussonin alle merkintä myös kappalaisen puulaakina toimimisesta. http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=8140
Ymmärrän tämän niin, että Simon satuaan henkiverovapauden oli myös oikeutettu luovuttamaan käyttöoikeuttaan ulkopuoliselle, kuten kappalaisen asunnoksi. Kun 1695 (siis 1680 reduktion jälkeen) tulee merkintä edesmenneen piispan Lammen Ronnin Hannulan augmenttina toimimisesta, siitä ei käsitykseni mukaan näissä olosuhteissa voi tehdä johtopäätöstä, että Hannulan 1600-l alkuvuosien omistaja olisi koko ajan Tontilan omistanut. Tuon aikakauden hiljan edesmenneitä piispoja voi tarkastaa esim. http://www.evl.fi/kirkko/piispat.html V. 1694 maakirjaan on merkitty edelleen Simon Olufsson eller Arvid Biurin perilliset (ja lesken Britan kuoltua) 1695 Simon Olufsson eller Johan Månsson sekä ym. Lammin Hannulan rsth:n aukmentti. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=204791

En pysty ottamaan kantaa Asikkalan kappalainen Arvid Bjurin (Arvidia kaiketi koko ajan tarkoitatat, Kari?) isään, mutta eikö hän kuitenkin ollut TYO:ssa ja muuallakin patronyymiltään kirjattuna Mihcaelis, eli ainakin yksi sukupolvi (ajallisestikin) tuosta Matias Nicolai Bjurista Arvidiin välistä puuttuisi?

t. Helena V.

[K.Salminen]

Helena,

tarkoitin tietenkin Asikkalan caplan Arvid Bjuria.
En ymmärrä miksi, Arvid Bjurin ja Lammin kh Matias Nicolai Bjurin välissä pitäisi olla yksi sukupolvi. Mathias N Bjur kuoli Lammilla v 1646 ja Arvid Bjur Asikkalan Tonttilassa 1682. Hollolan prästegårdissa on v 1634 merkintä Lammin Mathias Bjurista, hänen toisesta vaimostaan, pojastaan Carl Matssonista ja vaimostaan Ingeborgista. Lisättäköön, että Carl Matssonin 2. pojan etunimi oli Arwed, joka ei varmaan tule tyhjästä, epäilen että veljestä Arvid Bjurista.

Se onko patronyymi Michelis tai Mathiae ei mielestäni paljon paina, nimet ovat niin lähellä toisiaan.

Kiinnittäisin huomiota Hyn matrikkelin Arvid Bjurin tietoon ensimmäisesessä lauseessa: 12.3.1659 Arvid Bjur Arvidus Michaelis, Viburgensis.

Nimenomaan tuohon viittaukseen Viipuriin.

Gunnar Suolahti teoksessaan "Suomen papisto 1600- ja 1700-luvuilla" (1919, 36) kirjoittaa:

Voisi luetella Viipurin porvaristosta polveutuvat, mutta aatelista sinettiä käyttävät Juusteenit...sekä Bjurit, joita kyllä tapasi Länsi-Suomessa, mutta myös Lammilla, Asikkalassa ja Käkisalmella"

Tämä on kait yhtenä todisteena siitä, että Asikkalan ja Lammin Bjureilla oli yhteys, ja esipolvet johtavat Viipurin porvaristoon.
Esimerkkinä voisi ottaa Viiipurin porvarin Pekka Juustenin, jonka tytär Birgitta oli Viipurin pormestarin Henrik Biuren puoliso (Lagus, Finska Adelns Gods, s 547)

Mvh

Kari

[Hannu Toivonen]

Koskimiehen kokoelmasta Hämeenlinnan maakunta-arkistosta löytyi poiminta Lammin ja Hauhon kesäkäräjiltä 1640:

...innehållandes, om en häst som Proustens dni Matthiae Nicolai son Bd Michell Mattsson för en tijd sedan....

Siispä Matthias Nicolai Bjurilla oli Karl-nimisen pojan lisäksi vielä toinenkin poika Mickel, joka siis sopisi Asikkalan kappalaisen isäksi.

Lähde: KA ee 4: 38 r

[Helena V.]

Kiitos Hannu!

HYO:ssakin ko. tuomiokirjaote ja muutama muukin jo löytyy:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1310

t. Helena V.