Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Pentzelstierna
Hei,
Kokemäen Kakkulaisen Nikon isäntänä toimi maalari Erik Jaakonpoika Pentzelstierna 1682-83. Hänellä oli ainakin kaksi tytärtä: Katariina ja Elisabet. Katariina avioitui 1681 kenttävääpeli Simon Raijan kanssa, ja toisen kerran 1699 Sven Fonteliuksen kanssa. Kumpikin hänen puolisoistaan oli Tyrvään Pohjalan ratsutilan isäntänä. Ensimmäisen kerran avioituessaan Katariina asui Huittisten pappilassa, ja SAYssa hänet on aluksi kirjattu sinne tyttärenä. Isä-Erikiä en sieltä löytänyt, joten onko Katarina jostain syystä ollut pappilassa esim. ottotyttärenä? Elisabetin ensimmäinen puoliso oli Wolter Moliis, ja toinen puoliso Georg Sigfridinpoika Pihlroth.
Onko kenelläkään tietoa Erik Jaakonpojan taustasta? Entä hänen vaimostaan/vaimoistaan?
Onnellista ja tutkimusrikasta uutta vuotta toivotellen
Kirsi-Minna Saarinen
Hei,
Oletko ollut yhteydessä Leena Rosendahliin, jonka tutkimuskohteisiin kuuluu "Kokemäki: Penzelstierna Erik -1694; " Hyvinkään seudun sukututkijoiden sivulla (http://kunta.hyrinet.fi/sukututkijat/tutkijat.htm)?
Kiitos, Kaisa, vihjeestä! Mukava huomata, että joskus vinkkejä saa aikojenkin kuluttua. Pentzelstierna- tiedot polkevat edelleen paikallaan, joten laitanpa Leenalle viestiä saman tien.
Kesäisin terveisin
Kirsi-Minna
Hei !
Tämä maalarin Eric Jacobinpoika Penzelstierna:n syntyperä on ilmeisesti toistaiseksi epäselvä. Nimellä on kuitenkin mielenkiintoinen yhtäläisyys Ruotsiin, jossa vaikutti piispa Eric Benzelius (kotoisin Bentseby:stä s. 7.12.1632) . Hänellä oli 7 poikaa joista 4 aateloitiin nimellä Benzelstierna. Pojista Jacob Ericinpoika Benzelius (myöh Benzelstierna) (1683-1747) vaikutti Upsalan piispana. Ehkäpä tämä nimien samanakaltaisuus on innostanut suomalaisen maalarin ottamaan nimen Penzelstierna. Geneettistä sukulaisuutta nimistä huolimatta ei ilmeisemmin kuitenkaan ole.
Hei !
Tämä maalarin Eric Jacobinpoika Penzelstierna:n syntyperä on ilmeisesti toistaiseksi epäselvä. Nimellä on kuitenkin mielenkiintoinen yhtäläisyys Ruotsiin, jossa vaikutti piispa Eric Benzelius (kotoisin Bentseby:stä s. 7.12.1632) . Hänellä oli 7 poikaa joista 4 aateloitiin nimellä Benzelstierna. Pojista Jacob Ericinpoika Benzelius (myöh Benzelstierna) (1683-1747) vaikutti Upsalan piispana. Ehkäpä tämä nimien samanakaltaisuus on innostanut suomalaisen maalarin ottamaan nimen Penzelstierna. Geneettistä sukulaisuutta nimistä huolimatta ei ilmeisemmin kuitenkaan ole.
Hei! Ehkä kyseessä oli maalarin jonkinasteisen itseironian ilmentymä: penzel < pensel = suomeksi pensseli; stierna = suomeksi tähti; siis penzelstierna on yhtä kuin tähti maalarien joukossa! Mestarismaalari, toisin sanoen. Vaihtoehtoinen tulkinta on se, että Penzelstierna todella uskoi olevansa mestarismaalari ja halusi kehua itseään...
Benzelius.
http://runeberg.org/display.pl?mode=facsimile&work=nfbb&page=0736
Seppo Niinioja
11.02.09, 13:48
Hei! Ehkä kyseessä oli maalarin jonkinasteisen itseironian ilmentymä: penzel < pensel = suomeksi pensseli; stierna = suomeksi tähti; siis penzelstierna on yhtä kuin tähti maalarien joukossa! Mestarismaalari, toisin sanoen. Vaihtoehtoinen tulkinta on se, että Penzelstierna todella uskoi olevansa mestarismaalari ja halusi kehua itseään...
Hei!
Sammuneita tähtiähän riittää www.svenskadel.nu (http://www.svenskadel.nu) -sivustossa, esim. Sodenstierna, ruotsalainen aatelisuku n:o 1398. En ole tutkinut, oliko kantaisä joku salpetersiudare (soda = sooda). Eiväthän salpietari ja sooda tosin sama asia ole, vaan salpietari on KNO3 (kaliumnitraatti) ja sooda on Na2CO3 (natriumkarbonaatti), jos muistiini ja nettiin on uskominen, mutta sukujahan on kyllä aateloitu väärin perusteinkin. Salpietarinkeitto oli varmaan arvostettua työtä, olihan salpietari mustan ruudin raaka-aine.
Turussa lasimestarit muodostivat 1633 puuseppien ja maalarien kanssa yhteisen ammattikunnan. (http://www.edu.fi/oppimateriaalit/esine_elaa/lasi/historiaa.html ). Ammattikuntien arkistoluetteloita on sivulla http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=6641&culture=fi-FI&contentlan=1 , mutta Penzelstiernaan niistä ei näytä olevan apua. Muuten tuo pelkkä luettelokin käsityöläisammattikunnista, joista useat perustettiin jo 1600-luvun alkupuolella on mielenkiintoinen ja antaa mukavasti ajankuvaa ja lisätietoja tutkittavasta henkilöstä sekä voi auttaa selvittämään ko. henkilön alkuperän.
Seppo Niinioja
Ylioppilasmatrikkelissa on nyt tietoja Kokemäen käräjistä 1600-luvulta. Vilahtaa myös Erik http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3459
Kiitos tiedosta. Viitteen otsikoista voi lukea että Eric Jacobinpoika Pentzelstierna (myös. Penselstierna, ja Bensell Stierna) toimi Ulvilassa Woltiksen rusthollin voutina (landboofougden) ja mainitaan myöhemmin myös Kokemäen pitäjänkirjurina.
Hän lienee kuollut n 1696. Mahdollisesta perinnöstä tai sen puutteesta on sitten käyty oikeutta. Eric on siis ollut myös hyvin kirjoitustaitoinen. Ilmeisemmin noista oikeuden pöytäkirjoista löytyisi enemmänkin tietoa.
Woltis gård on tässä mainittu Kokemäen käräjillä, joten ehkä todennäköisemmin tarkoitettu Kokemäen Vuolteeta. Se on läänitys- tms. tilassa eikä näin näy SAY:ssä 1654-1673.
Tuo 1655 keissi autenttisena tekstinä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/vehmaan_ja_ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1655-1657_es1923_nidemm9/75.htm
Koosteeni Erik Jaakonpojan tiedoista (tähän asti) http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2009/06/penselstierna.html
Kiitos tiedoista. 1600-luvun historia on mielenkiintoista. Tyttärien kautta jatkuneen suvun nykyjälkeläisiä löytynee kymmeniätuhansia. Tietoja Sven Fonteliuksesta löytyy myös HY matrikkelista: http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3411
Erich Penselstiernan hautauspäiväksi mainitaan 16.9.1694 (Hiski) SAY mukaan Nikkon talossa vuosina 1680-1685, vaimon nimeksi mainitaan Liisa (Kokemäki SAY 1674-85 s.26). Joissain sukutauluissa Simon Göös'in (1592-24.5.1674) Kokemäen kirkkoherra (aatelinen) ja Elisabeth Moijeruksen kymmenen lapsen joukossa on Elisabeth, jonka mies ehkä Erich. Jos kyseessä on Erich Penselstierna voisi vaimon aatelinen syntyperä selittää Erich in nimeä ja tämä asetelma selittäisi myös yhteyden Huittisiin. Myös Erichin tyttärien jatkoelämän vaiheet selittyisivät parhaiten tällä Giös suvun vaikutusvaltaisella verkostolla. Löytyykö tälle tämän viestiketjun aloittajan (Kirsi-Minnan) esiintuomalle seikalle vahvempaa tukea ?
Benedictus
09.06.09, 23:01
Tutkin Köönikän ratsutilan omistajia. Tässä yhteydessä Pentzelstiernat osuivat silmääni.
Pentzelstierna oikeudenkäynti liitteessä nimi Jacob Mårtensson, jonka luona Erik Jacobsson kuoli 1694. Tämä Jacob näyttäisi olleen Kokemäen nimismies ja Paistilan Kupin isäntä. Paistilassa haudataan 8.1.1749 Jacob Mårtensson Kupilta 96v. iässä.
Aloin selata Paistilan taloja, Linteriltä löytyykin 1684-5 Lisbeta Pentzelstierna.
Linteri/Linder kuului tuohon aikaan Simon Polvianderille, kappalaiselle.
Siitä syntyi muistuma, että Simon Polvianderin äiti oli Kokemäen Askoilan ratsutilan tytär Brita Jacobdr.
Askoilasta löytyy pojanpoika Erik 1643
Poika 1644 ja ryttare Erik 1650.
1656 taas Erik son sekä 1658 Erik son ja Agnis Eriks hust.
1660-1672 Erik son ja Agnis h. sekä 1668-71 Karin dr.
Sitten katoavat.
Olisiko mahdollista, että Erik Jacobson Pentzselstierna on yhtäkuin Askoilan Erik son?
Se, että Lisbeta löytyy Linderiltä olisi silloin lookista , koska hän ja Simon olisivat serkkuja.Toisaalta se, että Lisbeta nai Wolter Moliisin sopii kuvaan, sillä Simon Polvianderin vaimo oli Anna Nilsdr. Barck, jonka veli oli naimisissa Margareta Påvelsdr Callian kanssa, sisar Thomas Mattsson Tackun kanssa ja toinen sisar Erik Henriksson Callian kanssa.
Wolter ja Påvel(Mämminmäki Huttu) Moliisin äitihän oli Brita Påvelsdr. Callia, Linnankirjuri Påvel Callian tytär, jonka äiti oli Huittisten Tackuja.
Eli Lisbetan puoliso kuului erääseen mahtavimpaan ja rikkaimpaan ei aateliseen1600-luvun Satakuntalais "klaaniin".
Köönikällä kuolee 13.5.1750 Lisa Eriksdr. 90v. iässä.
Erikin vaimona on kyllä Liisaa ja Kaisaa. Mutta Agnis sopisi ensimmäiseksi vaimoksi.Vuosiluvut eivät mene päällekkäin.
Miksi Liisa olisi Köönikällä ja Linderillä? Sekä Erik Kupilla?
Köönikkä Kuului Kruununvouti Sigfrid Jacobson Karhialle ja hänen vaimolleen Brita Hansdr Kettermannukselle (Kyläkoski blogi). Brita Hansdr. kotikylä Kiettare "vilisee" Tackuja ja Callioita.
Entä mikä on suhde Erikin ja Jacob Mårtenssonin välillä. Sukulaisuus?
Entä ketä ovat Köönikän vävyt Johan Henriksson ja Simon Jacobson?
Jos Köönikän Lisa Erikson on Elisabeth Pentzelstierna miksi hän on siellä eikä sukulaisten luona vai löytyykö sukulaisuus ?
Tässä hieman purtavaa kesälomalaisille.
Hei,
Erikin elämästä löytyi vielä yksi osa. Blogitekstini tänään (http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2009/09/seuraa-kaveria.html):
Kirjoitin jokin aika Erik Jaakonpoika Pentselstiernasta (http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2009/06/penselstierna.html). Hänen elämäänsä jäi keskivaiheille isohko aukko, josta en paljoa välittänyt.
Jos olisin, niin näköjään oikea strategia täyttämiseen olisi ollut "seuraa kaveria". Selatessani nimittäin Turun tuomiokapitulin pöytäkirjoja (Consistorii ecclesiastici Aboënsis 1658-61) osui sivulla 383 silmiin peräkkäin nimet Sass ja Penselstierna. Sass löytyy myös blogipalasestani, hän omisti Kokemäellä tilan, jossa Penselstierna oli voutina.
Pöytäkirjan perusteella Penselstierna vaikutti Perniössä ainakin Pyhän Tuomaan päivänä 1659.
Perniön kiistoista voi lukea Seppo Kärpäsen gradusta Perniön kirkkoherrat Perniön pitäjäyhteisössä 1645-1700 (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12126/skarpanen.pdf?sequence=1). Näihin liittyen Penselstiernaa ehtotettiin kirkonisännäksi, mutta vastustajien mielestä hän asui liian kaukana kirkosta ja oli liian usein matkoilla sopiakseen toimeen (CeA s. 504-505).
Perniön SAY:stä en löytänyt Penselstiernaa. Näkyi monta ihmisetöntä säteriä eli ilmeisesti verovapauden tms. takia ei nimiä ei kirjattu niiden kohdalle.
M. A. Knaapinen ja Helmer Salonen-Salo ovat kirjoittaneet kirjan Perniön pitäjä, jossa esitellään vuonna 1661 sovittu kirkon penkkijärjestys (s. 255-260). Erik Pentzelstierna on saanut miesten puolella paikan 4. penkiltä ja rouvansa ja tyttärensä naisten puolelta 8. riviltä.
Erich Penselstiernan hautauspäiväksi mainitaan 16.9.1694 (Hiski) SAY mukaan Nikkon talossa vuosina 1680-1685, vaimon nimeksi mainitaan Liisa (Kokemäki SAY 1674-85 s.26). Joissain sukutauluissa Simon Göös'in (1592-24.5.1674) Kokemäen kirkkoherra (aatelinen) ja Elisabeth Moijeruksen kymmenen lapsen joukossa on Elisabeth, jonka mies ehkä Erich. Jos kyseessä on Erich Penselstierna voisi vaimon aatelinen syntyperä selittää Erich in nimeä ja tämä asetelma selittäisi myös yhteyden Huittisiin. Myös Erichin tyttärien jatkoelämän vaiheet selittyisivät parhaiten tällä Giös suvun vaikutusvaltaisella verkostolla. Löytyykö tälle tämän viestiketjun aloittajan (Kirsi-Minnan) esiintuomalle seikalle vahvempaa tukea ?
Tuoreesta Genoksesta löytyy!
Benedictus
09.10.09, 20:55
Pohdeimme Häme Astrenius ketjussa Erik Jöransson Pentzelstiernaa jo aiemmin.Genoksen hieno artikkeli toi uutta tietoa Erikistä ja hänen jälkeläisistään. Esi-isistä vain varman tiedon, että oli Jöransson.
Genoksessa mainitaan Erikin olleen 1668-1673 Havingin Horpulla ratsutilallisena.
Kumma kyllä Horpulla 1666 on isäntänä Jöran Jacobsson vaimonaan Brita.
Jören löytyy 1648-1666.
Edellinen isäntä Jacob Andersson vaimonaan Karin.
Viimeinen maininta 1644 husman ja karin h.
Mielenkiintoista kyllä Havingissa on myös Hammas niminen ratsutila, jossa mainitaan omistaja Erik Peersson 1621.
1634 Erik Perssonilla on lisäys laglesar.
Vaimo Brita Mårtensdr.
Luettelossa tytär Brita joka poistuu 1639.
Erik Peerssonilla toinen vaimo Walborg, voisi olla vaikka Horpun 1638 mainittu dr. Walborg.
Isä Erik kuolee 1657. Tilaa jatkaa Walborgin puoliso Per Mattson, kunnes 1668 tilaa jatkaa Alexander Eriksson nimenä myös Botus.
Manttalikomissaari Aleksander Eriksson Botus siirtyy sittemmin Hinnerjoen Penttilään, ja menee naimisiin Kokemäen Pälpälän ratsutilan omistajan ratsumestari Josef Henriksson Carlin tyttären Anna Concordia Carlin kanssa.
Heidän tyttärensä mies on Gustaf Allen jonka sisko on Alex Pacckaleniuksen puoliso.
Erik Peersson lainlukijan lisäksi Harjavallan Näyhälässä on lainlukija Hans Peersson Granne. Kummallista, että samaan aikaan vaikuttaa kaksi Peerinpoikaa lainlukijoina, samassa pitäjässä.
Grannen alkuperää ei tiedetä. Hän oli paljon tekemisissä vävynsä Majuri Hans Goden kanssa.Aateli, Godenhjelm suvun kantaisä.)
Erik Jöransson Pentzelstiernasta taustasta ei ole tietoa, mutta hänen elämänvaiheitaan ajatellen, sopisi hyvin, että hän olisi Havingin Jöranin poika ja äitinsä olisi Lainlukija Erikin tytär.
Tällöin hän olisi säädyllisesti sopiva aatelisen kirkkoherra Simon Cardiaster- Göösin vävyksi.
Cardiastereiden vaakuna oli sydän ja tähti.
Lainlukija Hans Peersson Grannen sinetti oli neljä tähteä ja sydänkeskellä.
Erik Peerssonilla oli siis myös poika Erik Eriksson.
Ryttar 1651-1652.
Pentzelstiernalaiset voivat tästä tutkia olenko oikeilla jäljillä.
Benedictus
10.10.09, 07:40
Lisäyksenä edelliseen kirjoitukseen se, että Pälpälän ratsumestari Josef Henriksonin vaimo oli tietysti Margareta Andersdr Aejmaleaus, kamariviskaali Äimän tytär.
Uunituoreessa Genoksessa 2009:3 on Ulla Koskisen ja Virpi Nissilän kirjoitus "Kokemäen Äimälän rusthollin kaupat 1686-1727: Lisätietoja Äimän, Moliisin, Penselstiernan ja Gjösin suvuista" (s 84-100). Siinä Elisabet Simonintytär Gjösin miehen nimi tosin on Erik Jöraninpoika Penselstierna, mutta muut tiedot täsmäävät. Heidän tyttärensä Elisabet P. asui Kokemäen pappilassa khra Gustaf Bogen ja Anna Simonintytär Gjösin luona, koska vm oli Elisabetin täti.
Erik Jöraninpojan virheellinen patronyymi 'Jakobsson' on kirjoituksen mukaan peräisin Atle Wilskmanilta. Sukunimi on hänellä esiintynyt muodoissa Pensell, Penselstierna ja Benzelstierna. Hänen ammatikseen on ilmoitettu maalari.
terveisin
Hans Persson Grannesta on olemassa (miten varmoja?) tietoja:
-omisti Näyhälän lisäksi rälssimaata Pernajan Karlsbyssä, Paraisten Koupon ja Nauvon Druckiksen.
- 1. pso Margareta Andersd Grubbe Uumajan Tegistä, Leif Boströmin tutkimus, jossa Grubben esipolvissa on päästy 900-luvulle asti!
- isä Per Jönss Granne, raatimies ja laivanvarustaja Helsingissä, jonka vaimo Margareta Larsd Lifländer, Liivinmaan (saksalaista) aatelissukua
timo haapio
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.